VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Asiakas- ja potilastietojärjestelmien tavoitearkkitehtuuri, tiivistelmä taustatyöstä 02/2014

Tausta ja toteutettu valmistelu Asiakas- ja potilastietojärjestelmien tavoitearkkitehtuurin suunnittelun valmistelutyöt käynnistettiin toukokuussa 2013» Valmistelutapaaminen kesäkuussa» Kansallinen työseminaari elokuussa Marraskuun alussa sovitun ja 10.12 ohjausryhmän vahvistaman linjauksen mukaisesti kansallisen projektin jäljellä olevassa osuudessa panostetaan erityisesti asiakas- ja potilastietojärjestelmäarkkitehtuurin tavoitearkkitehtuurin suunnittelua ja tähän liittyvää yhteistyötä Kansallisella tasolla suunnittelutyötä toteuttanut alueellisista projekteista kerätty asiantuntijatyöryhmä 2 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMIEN TAVOITETILAN ARKKITEHTUURISKENAARIOT JA NIIDEN ARVIOINTI Lähtö Maali Tavoitteet ja arviointikriteerit jatkoyhteistyön organisointivaihtoehdot 28.11.2013 valmistelu tapaaminen (Tampere) Kehittämisstrategia Skenaarioiden esittely ja yhteinen käsittely 9.1.2014 Tapaaminen Arkkitehtuuriskenaariot Arkkitehtuurin ERVA-ulottuvuus 19.12.2013 valmistelu tapaaminen (Helsinki)

Arvioinnin kriteerit 1. Tukee asiakaslähtöisten, tehokkaiden (ml. resurssien käyttö) ja vaikuttavien palveluiden tuottamista hallinnolliset rajat ylittävästi (asiakkaan kannalta läpinäkyvästi) a) Tukee perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistämistä b) Tukee sosiaalipalveluiden ja perusterveydenhuollon yhteistyön tiivistämistä c) Tukee sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistämistä d) Tukee erikoissairaanhoidon sisäistä toiminnan kehittämistä e) Tukee eri sosiaalipalveluiden välistä yhteistyön tiivistämistä (hyvin/jossain määrin/ei tue lainkaan/estää) 2. Joustavasti toteutettavissa a) Toteutettavissa joustavasti osissa (jotka voivat olla eri toimittajan toimittamia) ja markkinoita hyödyntäen (hyvin/jossain määrin/heikosti/ei) b) Huomioi ja mahdollistaa organisaatioissa (myös organisaatioiden sisäisesti) ja prosesseissa tapahtuvat muutokset 3. Taloudellisuus (hyvin/jossain määrin/heikosti/ei) (selkeästi kokonaiskustannuksiltaan edullisempi/jnkv edullisempi/ tasavertainen/jnkv kalliimpi/selkeästi kalliimpi) 4 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

Asiakas- ja potilastietojärjestelmien arkkitehtuurisuunnittelun käsitteitä 5 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄ Tietojärjestelmällä tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä varten toteutettua ohjelmistoa tai järjestelmää, jonka avulla tallennetaan ja ylläpidetään asiakastai potilasasiakirjoja ja niissä olevia tietoja sekä kerätyistä tiedoista muodostettua automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävää tiedostoa tai tietovarantoa, jonka valmistaja on erityisesti suunnitellut sosiaali- tai terveydenhuollon asiakas- tai potilasasiakirjojen ja niissä olevien tietojen käsittelyyn, lisäksi tietojärjestelmällä tarkoitetaan välityspalvelua, jolla sosiaali- tai terveydenhuollon asiakastietoja välitetään jäljempänä 14 :n 1 momentissa tarkoitettuihin Kansaneläkelaitoksen ylläpitämiin valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin Lähde: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain muuttamiseksi http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=42736&na me=dlfe-24103.pdf 6 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

MODERNI JA YHTEENTOIMIVA ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄ?

Käsitteistöä Archimatesta Tj-palvelut toteuttaa aina jokin tietty tjkomponentti Tietojärjestelmäpalvelu = ulospäin näkyvä toiminnallisuus (käyttöliittymä, muille tietoojärjestelmille näkyvä palvelu, jne.) Käyttäytymistä kuvaavat (behavioral) käsitteet Rakenteiset (structural) käsitteet = tietojärjestelmät, moduulit, osajärjestelmät, jne. ja niiden tarjoamat rajapinnat Tietojärjestelmäkomponentti = itsenäinen kokonaisuus, joka voidaan käyttöönottaa tai korvata kokonaisuutena Tj-komponentti koostuu rajapinnoista/ käyttää rajapintoja Palveluja käytetään määriteltyjen rajapintojen kautta 8 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

Avoimuus arkkitehtuurissa? EI: Kaikki järjestelmät ja tiedot keskustelevat keskenään Avoin lähdekoodi (Open source) VAAN: Kehitetään tietojärjestelmäarkkitehtuuria modulaariseksi toiminnan lähtökohdista (arkkitehtuuriperiaatteet!) Tunnistetaan ja määritellään avoimet rajapinnat Hallitaan oma tietojärjestelmäarkkitehtuuri (loogiset tietojärjestelmäpalvelut, fyysiset tietojärjestelmät) Ohjataan hankintoja (vaatimukset tarjouspyyntöjen liitteinä) 1. Avoimet rajapinnat 2. Standardien käyttö 9

Tietojärjestelmän valmistaja Tietojärjestelmällä tulee olla valmistaja, joka on vastuussa sen suunnittelusta, valmistuksesta ja luokittelusta riippumatta siitä, suorittaako valmistaja nämä toimet itse vai tekeekö joku muu ne hänen lukuunsa. Valmistajan tulee mm. antaa tietojärjestelmän käyttäjälle yhteentoimivuuden, tietoturvallisuuden ja tietosuojan sekä toiminnallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot ja ohjeet sen käyttöönotosta, tuotantokäytöstä ja ylläpidosta Valmistajan tulee vastata siitä että kansallisesti määritellyt oleelliset vaatimukset täyttyvät (http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=42736&name=d LFE-24103.pdf) Valmistaja on tyypillisesti IT-yritys, mutta tietyissä tapauksissa voi olla myös yhteisö tai sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantaja 10 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

Vaiheittainen toimeenpano Arkkitehtuurin kehittämisen tulee olla pitkäjänteistä ja tavoitteellista Arkkitehtuurin tavoitetila 2020 Vaatimusmäärittelyt / toteutukset / käyttöönotot 2018 Vaatimusmäärittelyt / toteutukset / käyttöönotot 2016 Vaatimusmäärittelyt / toteutukset Tavoitetilan arkkitehtuuri kuvattuna Kehittämispolku 2014

Kehittämisstrategia Tiivistelmä tähänastisesta työstä

a.yksi kattava kokonaisjärjestelmä Valtakunnalliset ja alueelliset palvelut Integraatioalustat / väylät Suunnitelma- ja asiakkuustietojen Potilaskerto mus PACS TEHO Toiminnanohjaus Sosiaalihuollon asiakaskertomus LAB OMA- HOITO ASIOI NTI yksi kokonaisjärjestelmä yksi tietokanta yksi toimittaja Yksi toimittaja => Selkeä toimitusvastuu Yhteentoimivuus ja tietojen näkyvyys järjestelmän / tuoteperheen sisällä toiminnallisuudet erittäin tiiviisti integroitu - tietoeheys helppo saavuttaa vähäiset integrointitarpeet Toimittajariippuvuus - toimittajaloukko kokonaisarkkitehtuuri siirtyy helposti toimittajan an järjestelmä määrittelee usein tietyn käyttöprosessin, johon kaikkien sitouduttava Kapeiden sovellusalueiden toiminnallisuudet eivät välttämättä ole yksittäisten best of breed -järjestelmien tasolla Kattavien järjestelmien tarjonta vähäistä ohjelmistomarkkinoilla ei ole tällä hetkellä tarjolla yhtä kattavaa kokonaisjärjestelmää sekä sosiaali- että terveydenhuollon tarpeisiin Mahdollisten järjestelmien soveltuvuudesta suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin ei ole kokemusta Elinkaaren aikainen muutosten kankeaa Vaikea kytkeä alueelliseen kokonaisuuteen Raskas käyttöönotto ja koulutus 13 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

b. App store (best-of-breed) Yleislääkäri Kardiologi Kirurgi Valtakunnalliset ja alueelliset palvelut Integraatioalustat / väylät Kotisairaan hoito PACS Päihdetyö OMA- HOITO Toimeentulotuki Kouluterveys Lastensuojelu Vanhuspalvelut ASIOINTI Huom. Esimerkkejä kokonaisuuksista joita voidaan kehittää / hankkia itsenäisinä appseina Jokaista palvelua tai käyttäjäryhmää varten oma sovelluksensa (tai sovelluksia) Useita mahdollisia toimittajia eri osajärjestelmille => Heikentää toimittajalukitusta mahdollistaa järjestelmien asteittaisen kehittämisen ja hankkimisen integraatiokerroksen ja yhteisten palveluiden rooli merkittävä Edellyttää vahvaa rajapintojen standardointia ja kansallista ohjausta Korkeat toteutus- (ja ylläpito-) kustannukset - varsinkin jos markkinat eivät toimi Monimutkaiseen kokonaisuus, joka vaikeasti hallittavissa ja ohjattavissa korkeat integrointikustannukset (jota voidaan pienentää vakioiduilla rajapinnoilla) vaikka yksittäiset järjestelmät olisivat hyviä, niin kokonaisuus voi olla käytettävyydeltään huono, koska sovelluslogiikat ja käyttöliittymät eivät ole yhtenäisiä kokonaisarkkitehtuurin ja muutosten hallinnalla suuri rooli tietoeheys vaikeaa saavuttaa Edesauttaa innovaatioiden syntymistä Ketterä organisaation, toiminnan tai lainsäädännön muuttuessa (onko kaikissa tapauksissa?) Lisää päällekkäisyyksiä

Rajapinnat pääjärjestelmätoimittajien hallinnassa Yhteiskäyttöiset pääjärjestelmät Rajapinnat kansallisesti vakioituja c1. hybridi, pääjärjestelmät ja osajärjestelmät PACS Valtakunnalliset ja alueelliset palvelut Integraatioalustat / väylät Potilaskertom us Suunnitelma- ja asiakkuustietojen LAB TERVEYDEN HUOLLON TOIMINNOT Sosiaalihuollon asiakaskertomus Toiminnanohjaus OMA- HOITO ASIOI NTI SOSIAALI- HUOLLON TOIMIN- NOT Pääjärjestelmiin (osin valtakunnallisiin ja alueellisiin palveluihin) liittyvät osajärjestelmät Pääjärjestelmiin pohjautuvat ydinpalvelut tarjoavat keskeiset eri toimintoja läpileikkaavat yhteiset toiminnallisuudet, myös osajärjestelmille integraatiokerros tarvitaan, lähtökohtaisesti pääjärjestelmien toimittajat määrittävät käytettävät rajapinnat (pl. KanTa/KanSa-rajapinnat) Mahdollistaa joustavan kehittämisen, mutta silti hallittavissa oleva kokonaisuus Mahdollistaa kokonaisuutta ajatellen hyvin erillisalojen tarvitsemien toiminnallisuuksien toteuttamisen, säilyttäen kuitenkin tietojärjestelmäja integraatioarkkitehtuurikokonaisuuden riittävän selkeänä ja yksinkertaisena Pääjärjestelmien toimittajien asemasta voi muodostua tarpeettoman vahva Vastaa lähinnä nykytilaa tarvitaan vahvaa sopimusohjausta rajapintojen avoimuuden varmistamiseksi Mahdollistaa organisaation itsensä omistamien (ostettu, kehitetty, avoin lähdekooodi) komponenttien käytön 15 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

Rajapinnat pääosin kansallisesti vakioituja c2. hallittu monitoimittajamalli Potilaskert omus PACS Valtakunnalliset ja alueelliset palvelut Yhteiskäyttöiset tietojärjestelmäpalvelut ja pääjärjestelmät Suunnitelmaja asiakkuustietojen LAB TERVEYDEN HUOLLON TOIMINNOT Integraatioalustat / väylät OMA- HOITO ASIOI NTI Toiminnanohjaus Sosiaalihuollon asiakaskerto mus SOSIAALI- HUOLLON TOIMIN- NOT Esimerkkejä kokonaisuuksista joita voidaan kehittää / hankkia itsenäisinä osajärjestelminä Yhteiskäyttöiset tietojärjestelmäpalvelut tarjoavat keskeiset yhteiset eri toimintoja läpileikkaavat toiminnallisuudet. Myös yhteiskäyttöisten tietojärjestelmäpalveluiden rajapinnat kansallisesti vakioituja (avoimia ja standardoituja) ja mahdollistavat erillisten osajärjestelmien liittämisen valtakunnalliseen tai alueelliseen infrastruktruuriin (ks.oma kuvaus) Integraatiokerroksen rooli merkittävä, vastuuorganisaatio tarvitaan integraatiotason toteuttamiselle sekä alueellisella että kansallisella tasolla Vaatii kyvykkyyttä (kokonaisarkkitehtuuri, muutos, jne.) koordinoida kokonaisuutta Mahdollistaa kokonaisuutta ajatellen hyvin erillisalojen tarvitsemien toiminnallisuuksien toteuttamisen, säilyttäen kuitenkin tietojärjestelmäja integraatioarkkitehtuurikokonaisuuden riittävän selkeänä ja yksinkertaisena Mahdollistaa yhteentoimiviin osajärjestelmiin pohjautuvan kehittämisen sellaisilla alueilla, joissa tarjontaa ja riittävä kilpailu Mahdollistaa myös organisaation itsensä omistamien (ostettu, kehitetty, avoin lähdekooodi) komponenttien käytön Joustava muutoksille Edellyttää rajapintojen (kansallisesti) yhteistä suunnittelua ja standardeja LUONNOS

Sijoitus C2. Hallittu monitoimittajamalli C1. Pääjärjestelmät ja osajärjestelmät B App store A yksi kattava kokonaisjärjestelmä Kehittämisstrategiavaihtoehtojen vertailu Paras 3p, Heikoin 0p

a.yksi kattava kokonaisjärjestelmä b. App store (best-of-breed) c1. Pääjärjestelmät ja osajärjestelmät c2. hallittu monitoimittajamalli + + + + + Yksi toimittaja -selkeä toimitusvastuu Sisäinen yhteentoimivuus tietoeheys helppo saavuttaa Vähäiset integraatiokustannukset Heikentää toimittajalukitusta Asteittainen kehittäminen ja hankinnat Mahdollistaa eri toimintojen / käyttäjäryhmien tarvitseman parhaan mahdollisen toiminnallisuuden Asteittainen kehittäminen ja hankinnat Riittävän selkeä ja yksinkertainen - hallittavissa oleva kokonaisuus Mahdollistaa kokonaisuutta ajatellen hyvin erillisalojen tarvitsemien toiminnallisuuksien toteuttamisen Yhteiskäyttöisen pääjärjestelmien/palveluiden ansiosta kustannustehokas Asteittainen kehittäminen ja hankinnat Riittävän selkeä ja yksinkertainen - hallittavissa oleva kokonaisuus Mahdollistaa kokonaisuutta ajatellen hyvin erillisalojen tarvitsemien toiminnallisuuksien toteuttamisen Yhteiskäyttöisen pääjärjestelmien/palveluiden ansiosta kustannustehokas - - - - - Toimittajariippuvuus - toimittajaloukko Kokonaisarkkitehtuuri toimittajan hallinnassa Kapeiden sovellusalueiden toiminnallisuudet heikompia Kattavien järjestelmien tarjonta vähäistä ei kokemusta Kytkentä alueelliseen ja paikalliseen kokonaisuuteen Integraatiokerroksen rooli erittäin merkittävä Korkeat yhteenlasketut kokonaiskustannukset. (hankinnat, integraatiot, ylläpito) Monimutkainen - vaikeasti hallittavissa ja ohjattavissa Kokonaisvastuu valuu käyttäjäorganisaatioille Tietoeheys vaikeaa saavuttaa LUONNOS Integraatiokerroksen rooli merkittävä Pääjärjestelmien toimittajien asemasta voi muodostua tarpeettoman vahva Integraatiokerroksen rooli merkittävä, Vastuuorganisaatio tarvitaan integraatiotason toteuttamiselle sekä alueellisella että kansallisella tasolla Linjausehdotus

Rajapinnat pääosin kansallisesti vakioituja c2. hallittu monitoimittajamalli Potilaskert omus PACS Valtakunnalliset ja alueelliset palvelut Yhteiskäyttöiset tietojärjestelmäpalvelut ja pääjärjestelmät Suunnitelmaja asiakkuustietojen LAB TERVEYDEN HUOLLON TOIMINNOT Integraatioalustat / väylät OMA- HOITO ASIOI NTI Toiminnanohjaus Sosiaalihuollon asiakaskerto mus SOSIAALI- HUOLLON TOIMIN- NOT Esimerkkejä kokonaisuuksista joita voidaan kehittää / hankkia itsenäisinä osajärjestelminä Yhteiskäyttöiset tietojärjestelmäpalvelut tarjoavat keskeiset yhteiset eri toimintoja läpileikkaavat toiminnallisuudet. Myös yhteiskäyttöisten tietojärjestelmäpalveluiden rajapinnat kansallisesti vakioituja (avoimia ja standardoituja) ja mahdollistavat erillisten osajärjestelmien liittämisen valtakunnalliseen tai alueelliseen infrastruktruuriin (ks.oma kuvaus) Integraatiokerroksen rooli merkittävä, vastuuorganisaatio tarvitaan integraatiotason toteuttamiselle sekä alueellisella että kansallisella tasolla Vaatii kyvykkyyttä (kokonaisarkkitehtuuri, muutos, jne.) koordinoida kokonaisuutta Mahdollistaa kokonaisuutta ajatellen hyvin erillisalojen tarvitsemien toiminnallisuuksien toteuttamisen, säilyttäen kuitenkin tietojärjestelmäja integraatioarkkitehtuurikokonaisuuden riittävän selkeänä ja yksinkertaisena Mahdollistaa yhteentoimiviin osajärjestelmiin pohjautuvan kehittämisen sellaisilla alueilla, joissa tarjontaa ja riittävä kilpailu Mahdollistaa myös organisaation itsensä omistamien (ostettu, kehitetty, avoin lähdekooodi) komponenttien käytön Joustava muutoksille Edellyttää rajapintojen (kansallisesti) yhteistä suunnittelua ja standardeja LUONNOS

Integroinnin scope, pääjärjestelmän ekosysteemi Kuva. Kehittämisstrategioiden C1 ja C2 erot integraatioiden näkökulmasta C1. Pääjärjestelmä ja osajärjestelmät C2. Hallittu monitoimittajamalli Suun terveydenhuolto Anestesia ja tehohoito Kuntoutus Potilastiedon Toiminnanohjaus Suunnitelma- ja asiakkuustiedon Sos. asiakastiedon Erilliset osajärjestelmät sovitetaan pääjärjestelmän tarjoamiin rajapintoihin Ydin Potilastiedon Suunnitelma- ja asiakkuustiedon Sos. asiakastiedon Toiminnanohjaus Kaikki kokonaisuuteen kuuluvat järjestelmät käyttävät standardoituja avoimia rajapintoja Integraatioratkaisu, toimittajariippumaton integraattori Omahoito Asiointi Erilliset osajärjestelmät sovitetaan pääjärjestelmän tarjoamiin rajapintoihin Kaikki kokonaisuuteen kuuluvat järjestelmät käyttävät standardoituja avoimia rajapintoja Omaishoidon tuki Omahoito Asiointi Omaishoidon tuki Anestesia ja tehohoito Suun terveydenhuolto Kuntoutus

Huom. Mallin toteuttaminen edellyttää» nykyistä voimakkaampaa kansallista panostamista asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhteentoimivuusmäärityksiin ja tämän edellyttämään yhteistyöhön (viimeiset 5 vuotta panostukset kohdistuneet pääosin KanTa-palveluihin liittymiseen)» Tähän liittyvän kansainvälisen yhteistyön organisointia Vastuuorganisaatioiden nimeämistä tai perustamista» Tekijä ( Suomen Medcom )» Vaatimukset vahvistava viranomainen ( THL) LUONNOS

Arkkitehtuuriskenaariot Arkkitehtuuriskenaarioiden käsittelyn tavoitteena on ollut» Löytää parhaiten sote-toiminnan tavoitetilaa palvelevat (1) ja toteuttamiskelpoiset arkkitehtuuriskenaariot» Tunnistaa yhteisiä tietojärjestelmäpalveluja ja jäsentää ne toteuttavien tietojärjestelmäkomponenttien (2) mukaan perustuen aikaisemmin tehtyyn tj-palvelujen listaukseen/karttaan» Tunnistaa komponenttien välisiä keskeisiä rajapintoja jatkosuunnittelun pohjaksi Arkkitehtuuriskenaarioiden kuvaaminen mahdollistaa yhteisen jatkosuunnittelun ja määrittää jatkosuunnittelun kohteet ja osapuolet Arkkitehtuuriskenaariot on laadittu SHP/Sote-alueen näkökulmasta LUONNOS (1) ks. erilliset kriteerit (2) (Tietojärjestelmä)komponentti on itsenäinen kokonaisuus, joka toteuttaa tietyn toiminnallisuuden. Se on itsenäisesti käyttöönotettavissa ja korvattavissa. Komponentti tarjoaa tiettyjä palveluja määrättyjen rajapintojen kautta

Arkkitehtuuriskenaarioiden täsmennykset Valmistelun aikana osa vaihtoehtoisista arkkitehtuuriskenaarioista on karsittu pois valittuun kehittämisstrategiaan ja arviointikriteereihin pohjautuen, esimerkiksi» terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteisille kertomuksille ei laajassa merkityksessä löydy markkinoilta tukea, myös lainsäädännössä eroja» kokonaan erilliset esh/pth/sos ratkaisut (osin nykytila) eivät tue yhteentoimivuutta tai yhteistyön tiivistämistä nykyisestä» muutoin mahdottomaksi tai ei suositeltavaksi todetut skenaariot Jäljelle jääneet skenaariot» pyrkivät tukemaan yhteisten asiakasprosessien suunnittelua ja toteuttamista sekä organisaatio- ja hallintorajat ylittävää yhteistyötä» mahdollistavat tarvittaviin toiminnallisuuksiin omat erikoistuneet järjestelmänsä» pohjautuvat siihen, että samaa toiminnallisuutta toteuttavia tietojärjestelmäpalveluita on mahdollisimman vähän LUONNOS

Suositeltavat vaihtoehtoiset arkkitehtuuriskenaariot Skenaario 1: sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen suunnitelma- ja asiakkuustietojen ja toiminnanohjaus (sote-ydin) Skenaario 2: erilliset sosiaali- ja terveydenhuollon ytimet, joissa tiiviisti integroitu kertomusosuus Valtakunnalliset ja alueelliset palvelut Potilastietojen ja asiakastietojen jakaminen ja yhteiskäyttö, suostumukset ja kiellot, tunnistaminen, käyttövaltuuksien, Valtakunnalliset ja alueelliset palvelut Potilastietojen ja asiakastietojen jakaminen ja yhteiskäyttö, suostumukset ja kiellot, tunnistaminen, käyttövaltuuksien, Suunnitelma- ja asiakkuustietojen Suunnitelma- ja asiakkuustietojen Toiminnanohjaus Suunnitelma- ja asiakkuustietojen Toiminnanohjaus Yhteinen toiminnanohjaus Potilastiedon Kotihoito, vanhuspalvelut, päihdehuolto, vammaispalvelut, terveyssosiaalityö,... Sos. Asiakastiedon Integraatioalustat/väylät Integraatioalustat/väylät Potilastiedon (+ sisäinen toiminnanohjaus) Sos. asiakastiedon (+sisäinen toiminnanohjaus) Anestesia ja tehohoito Syöpähoito Leikkaustoiminta Kuntoutus Ensihoito Synnytysosasto Elinsiirtotoiminta Vammaispalvelut Suun terveydenhuolto Työllistymisen tukeminen Lastensuojelu Omaishoidon tuki Anestesia ja tehohoito Syöpähoito Leikkaustoiminta Kuntoutus Ensihoito Synnytysosasto Elinsiirtotoiminta Vammaispalvelut Suun terveydenhuolto Työllistymisen tukeminen Lastensuojelu Omaishoidon tuki Sosiaalinen luototus TH-ammattilaiset TH-ammattilaiset, erilliset osajärjestelmät Omahoito Kansalaiset Asiointi SOS-ammattilaiset SOS-ammattilaiset, erilliset osajärjestelmät Sosiaalinen luototus TH-ammattilaiset TH-ammattilaiset, erilliset osajärjestelmät Omahoito Kansalaiset Asiointi SOS-ammattilaiset SOS-ammattilaiset, erilliset osajärjestelmät Molemmissa skenaarioissa on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistäminen keskeisenä tavoitteena Huom. Laadittu SHP/Sote-alueen näkökulmasta LUONNOS

Arkkitehtuuriskenaarioiden komponentit Komponentti Skenaario 1 Skenaario 2 Suunnitelma- ja asiakkuustietojen Yhteinen toiminnanohjaus (asiakas- ja potilasprosesseihin liittyvä toiminnanohjaus, ei esim. talous- ja henkilöstöhallinto) Potilastiedon Sos. asiakastiedon Erilliset osajärjestelmät Yhteinen TH ja SOS suunnitelma- ja asiakkuustietojen. Yhtenäiset terveys-, hoito- ja palvelusuunnitelmat. Toiminnanohjauksen suppea TH ja SOS yhteinen osuus. Ks. myös toiminnanohjaus potilas- ja sos.asiakastiedon hallinnassa sekä erillisissä osajärjestelmissä. Sisältää TH-riippuvaisen toiminnanohjauksen, joka tukeutuu yhteiseen toiminnanohjaukseen Sisältää SOS-riippuvaisen toiminnanohjauksen, joka tukeutuu yhteiseen toiminnanohjaukseen Erilliset TH ja SOS suunnitelma- ja asiakkuustietojen hallinnat. Erilliset TH ja SOS toiminnanohjaukset. TH-riippuvainen potilastiedon ml. TH-toimintaa lähellä olevan SOS toiminnan (kotihoito, vanhuspalvelut, päihdehuolto, vammaispalvelut, terveyssosiaalityö) Muu SOS toiminta. Voi sisältää sisäisen toiminnanohjauksen (käyttötarve th spesifistä), joka tuketuu yhteiseen toiminnanohjaukseen LUONNOS

Käyttötapaukset ja käyttötavat Lähtökohtana on, että ammattilainen käyttää yhdessä käyttötilanteessa ainoastaan yhtä käyttöliittymää. Esimerkkejä:» Suun terveydenhuollossa käytetään erillistä osajärjestelmää, johon järjestelmä yhdistelee tavittavat tiedot (potilas- ja asiakastiedot, suunnitelmat, resurssittiedot, jne.) yhteisiä osia käyttämällä» Terveyskeskuksen lääkärin vastaanotolla käytetään potilastiedon hallinnan käyttöliittymää, johon järjestelmä yhdistelee tarvittavat tiedot toiminnanohjauksen ja suunnitelmatiedon yhteisiä osia käyttämällä LUONNOS

Jäljellä jääneiden skenaarioiden käyttötapauksia Skenaario 1: sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen suunnitelma- ja asiakkuustietojen ja toiminnanohjaus (sote-ydin) Käyttäjäryhmä Kuvaus TH-ammattilaiset Suurin osa TH:n ammattilaisista hyödyntää potilastiedon hallinnan tietojärjestelmää ja sen käyttöliittymään integroituja: sosiaalipalveluiden kanssa yhteistä suunnitelma- ja asiakkuustietojen hallinnan tietojärjestelmäratkaisua ja toiminnanohjausta. Palvelut on suurilta osin integroitu samaan käyttöliittymään (osin tukeutuen työpöytäintegraatioon). potilastiedon hallinnan osana olevaa TH:n sisäistä toiminnanohjausta Osa TH:n ammattilaista hyödyntää tiettyyn toimintoon/palveluun erikoistuneita tietojärjestelmiä, jotka hyödyntävät muiden järjestelmien yhteiskäyttöisiä palveluita (mm. toiminnanohjaus), jotka integroitu samaan käyttöliittymään SOS-ammattilaiset Suurin osa SOS ammattilaisista hyödyntää sos. asiakastiedon hallinnan tietojärjestelmää ja sen käyttöliittymään integroituja: terveydenhuollon kanssa yhteistä suunnitelma- ja asiakkuustietojen hallinnan tietojärjestelmäratkaisua ja toiminnanohjausta, jonka tarjoamat palvelut on suurilta osin integroitu samaan käyttöliittymään (osin tukeutuen työpöytäintegraatioon) sos. asiakastiedon hallinnan osana olevaa SOS sisäistä toiminnanohjausta Osa SOS ammattilaisista hyödyntää tiettyyn toimintoon/palveluun erikoistuneita tietojärjestelmiä, jotka hyödyntävät muiden järjestelmien yhteiskäyttöisiä palveluita (mm. toiminnanohjaus), jotka integroitu samaan käyttöliittymään Kansalaiset Kansalaiset/asiakkaat/potilaat hyödyntävät asiointiportaaliin julkaistuja palveluita, jotka hyödyntävät saumattomasti taustalla olevien järjestelmien palveluita Johto, tukitehtäviin osallistuvat Osa työntekijöistä (esim. johto, tukitehtäviin osallistuvat) hyödyntävät ainoastaan toiminnanohjauksen ja suunnitelma- ja asiakkuustietojen hallinnan tietojärjestelmiä. Johtamiseen tarvittavat tietojärjestelmätuen tarpeet toteutetaan toiminnanohjauksella sekä suunnitelma- ja asiakkuusitietojen hallinnalla LUONNOS

Jäljellä jääneiden skenaarioiden käyttötapauksia Skenaario 2: erilliset sosiaali- ja terveydenhuollon ytimet, joissa tiiviisti integroitu potilastiedon tai sos. asiakastiedon hallinnan osuus Käyttäjäryhmä Kuvaus TH-ammattilaiset Suurin osa TH:n ammattilaisista hyödyntää a) terveydenhuollon yhteistä suunnitelma- ja asiakkuustietojen hallinnan tietojärjestelmäratkaisua ja toiminnanohjausta, b) sekä käyttää yhteistä terveydenhuollon potilaskertomusta. Palvelut on integroitu samaan käyttöliittymään (osin tukeutuen työpöytäintegraatioon). Osa TH:n ammattilaista hyödyntää tiettyyn toimintoon/palveluun erikoistuneita tietojärjestelmiä, jotka hyödyntävät muiden järjestelmien yhteiskäyttöisiä palveluita (mm. toiminnanohjaus), jotka suurilta osin integroitu samaan käyttöliittymään. SOS-ammattilaiset Suurin osa SOS ammattilaisista hyödyntää a) sosiaalihuollon yhteistä suunnitelma- ja asiakkuustietojen hallinnan tietojärjestelmäratkaisua ja toiminnanohjausta, b) sekä käyttää yhteistä sosiaalihuollon asiakaskertomusta. Palvelut on integroitu samaan käyttöliittymään (osin tukeutuen työpöytäintegraatioon). Osa SOS ammattilaisista hyödyntää tiettyyn toimintoon/palveluun erikoistuneita tietojärjestelmiä, jotka hyödyntävät muiden järjestelmien yhteiskäyttöisiä palveluita (mm. toiminnanohjaus), jotka suurilta osin integroitu samaan käyttöliittymään. Kansalaiset Kansalaiset/asiakkaat/potilaat hyödyntävät asiointiportaaliin julkaistuja palveluita, jotka hyödyntävät saumattomasti taustalla olevien järjestelmien palveluita Johto, tukitehtäviin osallistuvat Osa työntekijöistä (esim. johto, tukitehtäviin osallistuvat) hyödyntävät ainoastaan toiminnanohjauksen ja suunnitelma- ja asiakkuustietojen hallinnan tietojärjestelmiä. Johtamiseen tarvittavat tietojärjestelmätuen tarpeet toteutetaan toiminnanohjauksella sekä suunnitelma- ja asiakkuusitietojen hallinnalla LUONNOS

Yhteiskäyttöiset tietojärjestelmäpalvelut (skenaario 1) Asiakkaan perustietojen ja yhteystietojen Suostumusten ja kieltojen Palvelukokonaisuuksien Asiakkuustietojen Terveys-, hoito- ja palvelusuunnitelmien Suunnitelma- ja asiakkuustietojen Työjonojen / jonojen Resurssien, varaus ja optimointi Lähetteiden ja konsultaatioiden Tutkimuspyynnöt Tilausten Tutkimustulosten Tietopyyntöjen Hakemusten vastaanotto/käsittely/ päätösten valm Etuisuuksien perinnän Yhteinen toiminnanohjaus Integraatioalustat/väylät eresepti Potilas-/hoitokertomus Riskitietojen Lääkitystietojen Sosiaalihuollon todistukset ja lausunnot Diagnoositietojen Kliinisen päätöksenteon tuki Asiakkaan terveyden tilannekuva Terveydenhuollon todistukset ja lausunnot Asiakaskertomus ja asiakasasiakirjat Potilastiedon Potilaskertomus (SOS) LUONNOS

Yhteiskäyttöiset tietojärjestelmäpalvelut (skenaario 2) Asiakkaan perustietojen ja yhteystietojen Työjonojen / jonojen Tilausten Asiakkaan perustietojen ja yhteystietojen Suostumusten ja kieltojen Palvelukokonaisuuksien Asiakkuustietojen Resurssien, varaus ja optimointi Lähetteiden ja konsultaatioiden Tutkimustulosten Tietopyyntöjen Suostumusten ja kieltojen Palvelukokonaisuuksien Asiakkuustietojen Työjonojen / jonojen Resurssien, varaus ja optimointi Etuisuuksien perinnän Tilausten Tietopyyntöjen Hakemusten vastaanotto/käsittely/ päätösten valm Terveys- ja hoitosuunnitelman Tutkimuspyynnöt Hakemusten vastaanotto/käsittely/ päätösten valm Sosiaalihuollon palvelusuunnitelmie n Suunnitelma- ja asiakkuustietojen Toiminnanohjaus Suunnitelma- ja asiakkuustietojen Toiminnanohjaus eresepti Potilas-/hoitokertomus Riskitietojen Lääkitystietojen Sosiaalihuollon todistukset ja lausunnot Asiakaskertomus ja asiakasasiakirjat Diagnoositietojen Kliinisen päätöksenteon tuki Asiakkaan terveyden tilannekuva Terveydenhuollon todistukset ja lausunnot Potilastiedon Sos. asiakastiedon LUONNOS

Erilliset osajärjestelmät Toiminnalliset tarpeet, toiminnan kriittisyys, sekä muutosten ja ketteryyden tarve (esim. hoitomuotojen tai teknologian kehittyessä) edellyttävät joillekin osa-alueille palvelu-/tehtäväkohtaisen erityistoiminnallisuuden ja erillisen osajärjestelmän» Näihin tarpeisiin useimmiten on myöskin tarjolla järjestelmiä» Varsinaisen erillisen osajärjestelmän lisäksi voidaan toteuttaa konfiguroimalla yhteisiä osia tai yhteisten osien moduulina Näiden erillisten osajärjestelmien tulee kuitenkin hyödyntää muilta osin rajapintojen kautta yhteiskäyttöisiä tietojärjestelmäpalveluita» Rajapinta voi olla käyttöliittymä tai toisen järjestelmän hyödyntämä tekninen rajapinta» Rajapintojen tarkempaa suunnittelua jatketaan mm. Tunnistamalla rajapintoihin liittyviä tietovirtoja Kartoittamalla kansainvälisiä rajapintastandardeja LUONNOS

Asiakas- ja potilastietojärjestelmiin liittyvän ERVA yhteistyön tarve ja kohteet Tiivistelmä tähänastisesta työstä

ERVA yhteistyövelvoitteet lainsäädännössä Erikoissairaanhoitolaki Terveydenhuoltolaki + asetukset (järjestämissopimus) Sote-järjestämislaki(luonnos)

Tietohallinto sotejärjestämislakiluonnoksessa Vastuu omaa toimintaa koskevasta tietohallinnnosta ja kokonaisarkkitehtuurista (tietohallintolaki) Asiakas- ja potilasrekisterit (1TH,2-3SOS?), muodostettava valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja käyttäen (epäselvä) Vastuu sopia yhteistyössä ERVAalueen kokonaisarkkitehturin tavoitetilasta ja toimeenpanosta yhdessä muiden alueen järjestämisvastuullisten toimijoiden kanssa Vastuu alueellisesta yhteistyö ja päätöksentekorakenteesta Alueen asiakas- ja potilasrekisterien toteuttamisen ja käytön koordinaatiotehtävä ERVA-tasoisen erityisosaamisen järjestäminen (järjestämissopimus) Kansallinen ohjaus Kansallinen kokonaisarkkitehtuuri Kansalliset palvelut Kansalliset avoimuuden ja yhteentoimivuuden vaatimukset 17.3.2014

ERVA yhteistyön tarve Asiakasnäkökulma asiakkaan maatieteelliset rajat ylittävä palveluiden käyttö» Suurin osa palveluiden käytöstä (>90%) tapahtuu maakunnan/seudun sisäisesti» Maantieteelliset (myös ERVA) rajat ylittävä palveluiden käyttö lisääntyy laajentuneen valinnanvapauden myötä Sote-palveluiden tuottamisnäkökulma SHP rajat ylittävä yhteistyö» Tarkempi työnjaosta sopiminen, keskittäminen, erikoistuminen lisääntyvät tulevaisuudessa. Syitä mm. henkilöstön saatavuus, skaalaedut, laadun ja volyymin yhteys» Päivystys, erikoissairaanhoito, sosiaalihuollon erityispalvelut, tukipalvelut IT yhteistyönäkökulma» Tietojärjestelmien kehittäminen, kokonaisarkkitehtuuri ja ITpalvelu-tuotannon järjestäminen edellyttää erityisosaamista, jonka ylläpitäminen ja kehittäminen organisaatiokohtaisesti on haasteellista.» Tietojärjestelmäratkaisujen ja IT-palveluiden hankintojen onnistunut läpivienti edellyttää riittävän vahvoja tilaajaorganisaatioita tai niiden yhteenliittymiä.

Palveluita, joiden ERVA-työnjaosta on sovittu / tultaneen sopimaan tarkemmin ESH Synnytykset ESH- päivystys Kirurgia» Tekonivelleikkaukset» Kaihileikkaukset» Umpilisäkkeen poistot» Käsikirurgia» Lastenkirurgia» Neurokirurgia» Suu- ja leukakirurgia» Sydän- ja rintaelinkirurgia Aivoinfarktien hoito Sydäninfarktien hoito Psykiatria» Psykiatrinen kuntoutus (laitos)» Työikäisten skitsofrenia» Oikeuspsykiatria Endokrinologia Foniatria Geriatria Korva-, nenä ja kurkkutaudit Lastenneurologia Liikuntalääketiede Perinnöllisyyslääketiede Silmätaudit Syöpätaudit Sosiaalipalvelut Kliiniset tukipalvelut» Kuvantaminen» Laboratoriotoiminta» Kliininen farmakologia ja lääkehoito» Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede» Kliininen kemia» Kliininen mikrobiologia Lastensuojelu» vakavasti käytöshäiriöisten lasten ja nuorten vaativa sijaishuolto» alle 15- vuotiaana vakavan rikoksen tehneiden nuorten palvelut,» erityisen vaikeat huostaanottotilanteet,» raskaana olevien päihdeäitien kuntoutus ja hoito» ensi- ja turvakotitoiminta. Päihdepalvelut» perhekuntoutus,» kaksois- ja kolmoisdiagnoosien pohjalta tapahtuva laitoshoito ja kuntoutus. Vammaispalvelut» aistivammaisten palvelut ja kuntoutus,» näiden yhdistyminen muihin vammoihin esimerkiksi kehitysvammaisuuteen sekä tuomitsematta jätettyjen kehitysvammaisten hoito- ja kuntoutus

Kansallinen palvelutehtäväjako *Erikoissairaanhoito E E E E E E E E E E ERVA-työnjako

+ + + + + ERVA yhteistyötarpeiden arviointia eri näkökulmista ASIAKAS Asiakkaiden maantieteelliset rajat ylittävä liikkuvuus suurimmilta osin ERVA-sisäistä (n. 80%) Yhdenmukaiset järjestelmät mahdollistavat turvalliset hoito/palveluketjut (myös muut kuin asiakastiedot liikkuvat) ERVA-yhteistyöllä voidaan varmistaa myös kansallinen yhtenäisyys järjestelmäratkaisuissa sekä asiakkaiden sähköisissä palveluissa SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Palveluiden tuottamisen tiivistyvä yhteistyö korostuu erityisesti ERVAsisäisesti (järjestämislakiehdotus) - tätä voidaan tukea yhteisillä / yhtenäisillä järjestelmillä (mm. konsultaatiot, 24/7 saatavuus) Henkilöstön liikkuvuus ERVA-alueen sisällä helpompaa yhdenmukaisilla järjestelmillä IT-YHTEISTYÖ Mahdollistaa osaamisen jakamisen ja paremman hyödyntämisen Henkilöstön kehittäminen ja kouluttaminen paremmin järjestettävissä Päällekkäisyyksien välttäminen kustannustehokkuus saavutettavissa mm. hankintayhteistyöllä ERVA-yhteistyön kautta varmistetaan valtakunnallinen yhteistyö - - - - - Asiakkaiden liikkuvuus ja valinnanvapaus on jo ylittänyt ERVA-rajat ERVA-yhteistyö ei saa rajoittaa ERVA-rajat ylittävää tiedonkulkua Yhteisten keskitettyjen järjestelmien järjestelmien poikkeusolojen toimintavarmuus heikompi kuin hajautetuissa? Ilman toimivaa yhteistyömallia ja selkeää vastuunjakoa hankalaa toteuttaa voi jopa monimutkaistaa tilannetta Osaamisen/tuen maantieteellinen keskittäminen ilman toimivia etätyövälineitä voi aiheuttaa vaikeuksia parempi hajauttaa osaamista maantieteellisesti 38 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

Sosiaali- ja terveydenhuollon potilas/asiakastietojärjestelmien ja rekisterien kehittäminen edellyttää.. nykyistä tiiviimpää yhteistyötä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä nykyistä tiiviimpää valtakunnallista yhteistyötä Täysin tai melko vahvasti eri mieltä Osittain samaa / eri mieltä, EOS Täysin tai melko vahvasti samaa mieltä nykyistä tiiviimpää alueellista yhteistyötä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % VAKAVA-projektin kysely (12/2013). 68 vastaajaa eri alueilta. Vastaajista 54% sote-toiminnan johdon/asiantuntemuksen edustajia

Erityisvastuualuetasoista organisoitua yhteistyötä tarvitaan, jotta valtakunnalliselle erityisvastuualuerajat ylittävälle tietohallintoyhteistyölle olisi edellytyksiä jotta alueella kyetään toteuttamaan mahdollisimman onnistuneita ja kokonaistaloudellisesti edullisia sosiaali- ja terveydenhuollon IT hankintoja jottei alueella kehitetä päällekkäisiä ja/tai huonosti yhteen toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon IT-ratkaisuja jotta sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurit kyetään luomaan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja siinä käytettävän IT:n kehittämiseksi jotta sosiaali- ja terveydenhuollon IT-resursseja kyetään käyttämään tehokkaasti palveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen jotta sosiaali- ja terveydenhuollon IT-erityisosaamisten saatavuus voidaan turvata koko alueella jotta valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon IT-palvelut kyetään ottamaan käyttöön tehokkaasti koko alueella jotta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmien ja potilas/asiakasrekisterien yhteen toimivuutta pystytään lisäämään jotta sosiaali- ja terveydenhuollon tasavertaiset palvelut voidaan turvata koko alueella 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Top3: 1. Päällekkäisten ja yhteensopimattomien ratkaisujen välttäminen 2. Asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhteentoimivuuden lisääminen 3. Kokonaisarkkitehtuurien suunnittelu/kuvaaminen

Asiakas- ja potilastietojärjestelmiä koskevan ERVA yhteistyön kohteet ja laajuus 41 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

Yhteistyön kohteet Valtakunnalliset ja alueelliset palvelut Integraatioalustat / väylät YHTEISET/ YHTEISKÄYTTÖISET TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT OSAJÄRJESTELMÄT Kansallisiin palveluihin (KanTa, palveluväylä ym.) liittyminen, integraatioratkaisut, muut alueelliset tiedonjaon palvelut Yhteiskäyttöiset tietojärjestelmäkomponentit Toiminto / käyttäjäryhmäkohtaiset osajärjestelmät 1. Yhteisesti hankitut ( installaatiot paikallisia) 2. Yhteisesti käytettävät Käsittelyn pääkohde 42 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

Ryhmätyö ERVA yhteistyön tarve ja kohteet Yhteiset vai yhteisesti hankitut tietojärjestelmät/palvelut? 1. Yhtenäinen ERVA - Yhteistyön kohteena tietojärjestelmäpalvelut ja käyttäjäryhmä/toimintokohtaiset osajärjestelmät 2. ERVA-koordinaatio ja osittainen yhtenäisyys yhteistyön kohteena yhteiskäyttöiset tietojärjestelmäpalvelut 3. ERVA-koordinaatio ja osittainen yhtenäisyys - yhteistyön kohteena käyttäjäryhmä/toimintokohtaiset osajärjestelmät 4. Ei (asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalveluihin liittyvää) yhtenäisyyttä - yhteistyö rajautuu arkkitehtuurisuunnitteluun ja tiedonjaon infrastruktuurin alueellisiin palveluihin 5. ERVA laajuisesti vain yhteinen suunnittelu ja koordinaatio, ratkaisut voivat olla yhtä hyvin kansallisesti yhtenäisiä 43 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

1. Yhtenäinen ERVA suurin osa asiakas- ja potilastietojärjestelmistä yhteisiä Valtakunnalliset ja alueelliset palvelut Integraatioalustat / väylät YHTEISET Yhteishankinnat/ yhteiset 2. ERVA-koordinaatio ja osittainen yhtenäisyys yhteiskäyttöiset tietojärjestelmäpalvelut yhteisiä Yhteishankinnat/ yhteiset Valtakunnalliset ja alueelliset palvelut Integraatioalustat / väylät YHTEISET ERVA OSAJÄRJESTELMÄT OSAJÄRJESTEL MÄT OSAJÄRJESTEL MÄT ERVA SHP /Sote-Alue SHP /Sote-Alue SHP /Sote-Alue SHP /Sote-Alue Valtakunnalliset ja alueelliset palvelut 3. ERVA-koordinaatio ja osittainen yhtenäisyys yhteistyön kohteena käyttäjäryhmä/toimintokohtaiset osajärjestelmät Integraatioalustat / väylät ERVA OSAJÄRJESTELMÄT Yhteishankinnat/ yhteiset YHTEI SET SHP/Sote-Alue YHTEI SET SHP/Sote-Alue

4. Ei (asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalveluihin liittyvää) yhtenäisyyttä, vain yhteinen suunnittelu ja koordinaatio 5. ERVA laajuisesti vain yhteinen suunnittelu ja koordinaatio, ratkaisut voivat olla yhtä hyvin kansallisesti yhtenäisiä Valtakunnalliset ja alueelliset palvelut Valtakunnalliset ja alueelliset palvelut Integraatioalustat / väylät ERVA OSAJÄRJESTELMÄT Kansallinen yhteistyö/ yhteishankinnat YHTEI SET YHTEI SET Integraatioalustat / väylät ERVA OSAJÄRJESTEL MÄT OSAJÄRJESTEL MÄT YHTEI SET YHTEI SET SHP /Sote-Alue SHP /Sote-Alue SHP /Sote-Alue SHP /Sote-Alue 45 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

1. Yhtenäinen ERVA suurin osa asiakas- ja potilastietojärjestelmistä yhteisiä 2. ERVA-koordinaatio ja osittainen yhtenäisyys yhteiskäyttöiset tietojärjestelmäpalvelut yhteisiä 3. ERVA-koordinaatio ja osittainen yhtenäisyys yhteistyön kohteena käyttäjäryhmä/toimintokohtaiset osajärjestelmät + + + + + Joillain alueilla voi olla pidemmän aikavälin tavoitetilana (Ei välttämättä kaikilta osin yhteiset järjestelmät vaan hankintayhteistyö) Mahdollistaa laajasti toimintamallien yhtenäistämisen ja työnjaon kehittämisen Tukee toimintamallien yhtenäistämistä palveluiden tuottamisen keskittymistä ja erikoistumista Tukee erityispalveluiden tuottamisen keskittymistä ja erikoistumista Osajärjestelmien yhtenäisyys jo usealla alueella nykyisin tavoitteena. Nykytilasta helpoin siirtyä tähän laajentamalla. Tästä olisi mahdollisuus ponnistaa valtakunnalliseen yhteistyöhön (osa yhteisiä, osa yhteisesti hankittuja) - - - - - Valtakunnallisesti tarkasteltuna ei kaikilla alueilla realistinen Jos toiminnallista yhteyttä ei ole kuin erityispalveluiden osalta, niin onko laajan yhteistyön tavoitteleminen yhteiskäyttöisten tietojärjestelmäpalveluiden osalta realista? Tietyt palvelut (esim. käyttöliittymät) voisivat olla yhteisiä

4. Ei (asiakas- ja potilastietojärjestelmäpal veluihin liittyvää) yhtenäisyyttä, vain yhteinen suunnittelu ja koordinaatio 5. ERVA laajuisesti vain yhteinen suunnittelu ja koordinaatio, ratkaisut voivat olla yhtä hyvin kansallisesti yhtenäisiä + + + + + - - - - - Ei edellytä vahvaa ERVA-tasoista sopimista ja resursointia Joidenkin alueiden osalta ollaan jo nykyisin yhteistyön osalta pidemmällä. Hyvä pitkän tähtäimen tavoite Paperilla hyvä malli, mutta käytännön toteutus ei realistinen.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmiä koskeva ERVA-yhteistyö Eri näkökulmista tehtävä tarkastelu puoltaa ERVAyhteistyötä Yhteistyön kohteet arvioitava tarvelähtöisesti (Asiakasnäkökulma,palvelutuotanto ja tietohallitoyhteistyönäkökulma) ERVA-yhteistyö tulee nähdä väliportaaksi valtakunnalliseen yhteistyöhön - ERVA-yhteistyö ei voi rajoittaa valtakunnallista tiedonkulkua tai yhteistyötä (päinvastoin ERVA-yhteistyön tulee tukea tätä) Yhteisissä tietojärjestelmäpalveluissa (vrt. nyk. ydinjärjestelmät) painottuu Sote-aluekohtainen toteutus. hankintayhteistyö voi olla valtakunnallista/erva-/it- Yhtiökohtaista Osajärjestelmissä painottuu (vrt. nyk. erillisjärjestelmät)» ERVA-tasoinen yhtenäisyys sellaisissa palveluissa joissa toiminnallisesti ERVA-yhteistyö on merkittävää. Hankintayhteistyö voi olla valtakunnallista/erva-/it-yhtiökohtaista?» Sote-aluekohtainen tai valtakunnallinen yhtenäisyys sellaisissa palveluissa joissa toiminnallisesti ei ERVA-yhteistyö merkittävässä roolissa. Hankintayhteistyö voi olla valtakunnallista/erva-/it- Yhtiökohtaista? LUONNOS

Rajapinnat pääosin kansallisesti vakioituja ERVA yhteistyö asiakas- ja potilastietojärjestelmissä ERVA Valtakunnalliset ja alueelliset palvelut OSAJÄRJESTELMÄT Kansallinen OSAJÄRJESTELMÄT Integraatioalustat / väylät Valtakunnallinen ja alueellinen infrastruktuuri (=ekosysteemi) mahdollistaa järjestelmien välisen tiedonvaihdon Tiettyä toimintoa/käyttäjäryhmää palvelevat osajärjestelmät tulee ensisijassa toteuttaa sote-alueiden välisenä yhteistyönä, joko ERVA- tai valtakunnallisessa yhteistyössä YHTEI SET SHP/Sote-Alue YHTEI SET SHP/Sote-Alue Ydintoimintaa tukevat yhteiset tietojärjestelmäpalvelut ovat pääosin Sote-aluekohtaisia. Yhdessä palvelussa hyödynnetään Sotealueella samaa järjestelmää Yhteisten tj.palveluiden tilaaja/hankintayhteistyö tulee organisoida ensisijassa Sote-aluerajat ylittävässä yhteistyössä Osa-alue Pääasiallinen toteutustaso Yhteishankinnat Tiedonjaon infrastruktuuri Kansallinen/ERVA Kansallinen/ERVA Yhteiset/yhteiskäyttöiset tietojärjestelmäpalvelut Sote-alue Kansallinen/ERVA Osajärjestelmät Sote-alue/ERVA/Kansallinen LUONNOS ERVA/Kansallinen