13 joulukuuta 2012 Hakemus Helsingin kaupungille maa- ja vesialueen varaamiseksi Hakija: (Y-tunnus: 2293237-8) Vallikallionkuja 2 D 45 02650 ESPOO Hakemuksen käsittelijä: Helsingin kaupungin kiinteistövirasto/tonttiosasto Juhani Tuuttila/ Henna Vennonen PL 2214 00099 Helsingin kaupunki 1 Varattavaksi haettavat maa- ja vesialueet: Mustikkamaan pohjoisrantaa ja sen edustalta vesialuetta yhteensä noin 1,7 ha (katso esimerkkikuva liite 1/ kokonaisalue merkitty keltaisella) 2 Varausta haetaan toistaiseksi voimassaolevaksi 3 Maa- ja vesialueen käyttö: Vesiurheilu (wakeboard sekä vesihiihto, ks. lajiesittely, liite 2) 4 Rakennettavat laitteet ja rakennelmat Pysyvä rata (ks. tarkemmin liite 3) - Kuljetinvaijeri - 4-5 kannatintolppaa - Sähkömoottori - Lähtöalue (laituri) - Hyppyrit ja muut mahdolliset esteet - Pelastusvene
13 joulukuuta 2012 Oheisinfrastruktuuri (ks. tarkemmin liite 4) - Kahvilarakennus patioineen Suihkut + saunat Varastotila vuokrattaville välineillä - Ulkosuihku - Kunnallistekniikka 5 Rahoitus ja tuottolaskelma Projektin kokonaisinvestointi on noin 550 000, josta ratalaitteiston osuus noin 300 000 ja muu infrastruktuuri noin 250 000. Investoinnin rahoitus jakaantuu seuraavasti: - 150 000 osakkaat - 100 000 pankkilaina - 300 000 yksityiset rahoittajat Radan arvioitu käyttö (perustuen historialliseen dataan maailmalla toimivista radoista sekä Helsingin seudun väkilukuun) - Keskimäärin 65 kävijää vuorokaudessa Tavoiteltu liikevaihto ensimmäiselle toimintakaudelle n. 245 000. Vakiintuneen liiketoiminnan liikevaihtotavoite n. 400 000 - Kannattavuusalaraja saavutetaan n. 240 000 :n liikevaihdolla (kassavirtamielessä), jolloin toteutunut käyttökatetaso liikkuu 20 25 %:ssa Kunnioittaen Pertti Orakoski Hallituksen puheenjohtaja Lisätietoja hakemuksesta antaa: Pertti Orakoski 045 2300 665
Liite 2- Lajiesittely 1 Vesihiihto Vesihiihto on Yhdysvalloissa 1920 -luvulla syntynyt urheilumuoto Vesihiihdossa vedetään vesisuksilla varustautunutta hiihtäjää pitkin veden pintaa Vetämiseen käytetään yleensä moottorivenettä Maailman vesihiihtoliitto perustettiin Sveitsissä vuonna 1946 Vesihiihdon MM-kisoja on pidetty vuodesta 1949 lähtien ja SM-kisoja 1961 lähtien, jolloin myös Suomi liittyi Kansainväliseen Vesihiihtoliittoon Kilpailulajit vesihiihdossa ovat kuviot, hypyt, pujottelu ja yleismestaruus 2 Wakeboarding Wakeboarding eli vesilautailu on vesihiihdon sukulaislaji. Se muotoutui vesihiihdon, lumilautailun ja surffauksen pohjalta Yhdysvalloissa 1980 -luvulla Wakeboarding:ssa hiihtäjää vedetään veneen perässä aivan kuten vesihiihdossa, mutta suksien sijasta hiihtäjällä on wakeboard, eli vesilauta Aivan kuten lumilautailussa, hiihtäjä seisoo laudalla lähes poikittain kulkusuuntaan nähden 3 Cable wakeboarding / Cable -vesihiihto Vuonna 1962 avattiin maailman ensimmäinen vesihiihtokaapelirata, joka oli saksalaisen insinöörin, Bruno Rixenin kehittämä Cable wakeboarding, joka tarkoittaa vesilautailua kaapeliradalla, alkoi muotoutua vesilautailusta omaksi lajikseen ympäri maailmaa 1990 -luvulla Cable wakeboarding -lautailijaa vetää eteenpäin veden yläpuolella olevaan vetolaitteeseen kytketty vetoköysi Lumilautaa lyhyempi, litteämpi ja kevyempi wakeboard, sekä vetolaitteen vetoköysi ja suuri vetonopeus mahdollistavat korkeat hypyt ja näyttävät temput Nykyään maailmalla on kaapeliratoja noin 180 ja harrastajia noin 500 000. Suomen ainoa kaapelirata sijaitsee Ukkohallassa
Lajinäytös Rion Olympialaisissa 2016 Ehdolla Olympiamitalilajiksi (Olympialaiset 2020/2024)
Liite 3 - Rakennettavat laitteet ja rakennelmat / pysyvä rata 1 Kuljetinvaijeri Pituus 400 900 m., 10 mm. paksu kaksoiskaapeli Kulkee kannatintolppien välissä Vaijeriin kiinnitetään vetoköydet, joiden avulla radalla voi harrastaa (vesihiihtää / wakeboardata). Vetoköysien minimietäisyys toisistaan 90 metriä 2 4 5 kannatintolppaa Pylvään poikkileikkaus on kolmio Sivun mitta voi vaihdella 400-600 mm. välillä Putken halkaisija noin 40 mm. Vaakapylvään korkeus vedenpinnasta noin 8-10 m. Vaakapylvään pituus noin 10 m. sähkömoottoriin asti Pylväs kiinnitetään betonijalustalle ja tuetaan vaijerikiinnityksin (2 vaijeria per tolppa) Konstruktio voi vaihdella hieman riippuen siitä, millaiselle alustalle tolppa rakennetaan
3 Sähkömoottori Teho noin 45 kw (60 hv) Toimii radan voimanlähteenä vastaten kuljetinvaijerin liikkeestä Sijoitettu lähtöalueen viereiseen kannatintolppaan 4 Laituri(t) Betoniponttonilaiturit, esim. Marinetek aallonvaimenninlaituri 2700 http://www.marinetek.net/pdf/tekniset%20esitteet/av_2700.pdf Mahdollistaa radankäyttäjien nousemisen laiturielementille odottamaan noutavaa venettä
5 Lähtöalue Minimissään 3 x 5m. laituri, jonka yhteyteen tulee yksi kannatintolpista. Tämä tolppa kannattelee radan toiminnasta vastaavaa sähkömoottoria Radan operointipiste, josta valvotaan radan toimintaa ja lähetetään käyttäjät radalle 6. Hyppyrit ja muut mahdolliset esteet Erilaiset railit (rails) ja hyppyrit, joita radankäyttäjät voivat hyödyntää Voidaan hyödyntää mainostilana tai vaihtoehtoisesti maisemoida ympäristöön 7 Pelastusvene Matalalaitainen, uppoamaton perämoottorilla/sähkömoottorilla varustettu noin 3-5 m. pituinen vene, johon helppo nousta vedestä
Liite 4 Rakennettavat laitteet ja rakennelmat / oheisinfrastruktuuri Rakennuksen kokonaispinta-ala noin 150m 2, sisältäen alla olevat rakenteet 1 Kahvila, jossa asiakaspaikat n. 20 henkilölle, (noin 40m 2 ) Kahvilan yhteydessä lipunmyynti- ja välinevuokrauspiste, sekä proshop - välinemyyntinurkkaus Tarjolla alkoholitonta juotavaa ja kevyttä välipalaa 2 Keittiö (noin 5m 2 ) 3 Yhteissauna (noin 15m 2 ), josta kaksi uloskäyntiä erillisiin suihkutiloihin (yht. noin 15m 2 ) 4 Pukuhuoneet, sisältäen vessat (yht. noin 25m 2 ) 5 Varastotila vuokrattaville välineille (noin 25m 2 ) 6 Tekninen tila (noin 5m 2 ) 7 Takkahuone (noin 20m 2 ) 8 Erillinen ulkopatio (noin 50m 2-75m 2 ) 9 Yksi ulkosuihku, joka mahdollistaa suolaveden poispesemisen