Reino Tapaninen (toim.) PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS. tekninen työ ja tekstiilityö

Reino Tapaninen (toim.) PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS tekninen työ ja tekstiilityö Opetushallitus 2002

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Tekijät ja Opetushallitus Kannen suunnittelu Esimerkkipiirustukset Taitto Elvi Turtiainen Simo Rautamäki Pirjo Nylund ISBN 952-13-1291-2 Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 2002

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Esipuhe UUDET työtavat, uusi teknologia ja uudet materiaalit ovat tuoneet käsityön opetukselle uusia tavoitteita, joiden huomioon ottaminen perinteisissä opetustiloissa tuottaa huomattavia vaikeuksia. Suunnittelu ja ongelmakeskeinen lähestymistapa projektiluonteisessa työskentelyssä ovat saaneet käsityön opetuksessa entistä korostuneemman aseman. Kaikki tämä edellyttää entistä monipuolisempia opiskelu- ja työskentelytiloja, joissa myös turvallisuuteen ja hygieniaan liittyvät vaatimukset ovat keskeisiä. Näistä syistä käsityön opetustilojen pintaalaan liittyvät vaatimukset ovat kasvaneet. Peruskoulun käsityön opetustiloista on aikaisemmin laadittu suunnitteluoppaat: Peruskoulun teknisen työn opetustilojen suunnitteluohjeet, kouluhallitus Y 54/82 ja Peruskoulun tekstiilityön opetustilat, suunnitteluopas n:o 7, kouluhallitus 1988. Nämä eivät enää täytä nykyisiä käsityön opetustiloille asetettuja vaatimuksia. Tässä oppaassa esitetään sekä teknisen työn että tekstiilityön opetustilan suunnittelua varten esimerkkipiirustuksia. Ne ovat kalustomerkinnöillä varustettuja pohjapiirustuksia, joissa on otettu huomioon erikokoisten koulujen tarpeet. Piirustukset ovat oppaan liitteinä. Niiden tarkoituksena on antaa tietoja siitä, minkälaisia asioita ja toimintoja tulisi ottaa huomioon opetustiloja sekä niiden kalustamista ja varustamista suunniteltaessa. Esimerkkipiirustukset eivät ole malleja, joita kaikissa tapauksissa noudatetaan sellaisinaan. Piirustusten suunnittelussa on keskeisenä lähtökohtana käytetty käsityön opetussuunnitelman perusteita ja siten pyritty tietynasteiseen yleispätevyyteen. Koulut voivat kuitenkin opetussuunnitelmissaan painottaa sellaisia aihepiirejä, joiden tilavaatimukset ovat erilaisia verrattuina tämän oppaan esimerkkipiirustuksiin. Näin ollen opetustiloja sekä niiden kalustamista ja varustamista suunniteltaessa lähtökohtina ovat aina koulun omat tavoitteet ja tarpeet. Suunnittelussa pyritään kuitenkin edellä mainittu huomioon ottaen sellaisiin yleispäteviin ratkaisuihin, että opetustiloissa ei jouduttaisi tekemään muutoksia, jos opettaja vaihtuu. Uutta koulua rakennettaessa tai vanhoja tiloja peruskorjattaessa on tärkeää, että suunnittelutyöryhmään kuuluu koulun edustaja. Tämä on yleensä koulun rehtori. Aineopetustiloja suunniteltaessa on kuitenkin erityisen tärkeää, että kyseessä olevan aineenopettajan näkemykset otetaan huomioon jo heti suunnittelun alkuvaiheessa. Tällöin voidaan varmistua siitä, että suunnittelun lähtökohtina ovat toiminnalliset ja opetukselliset vaatimukset. Varmimmin tämä toteutuu siten, että ko. aineenopettaja on suunnittelijan kanssa yhteistyössä jo siinä vaiheessa, kun tilojen sijaintia ja muotoa hahmotellaan.

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Suunniteltavien tilojen rakenteiden, lvi-, sähkö- ja kaasujärjestelmien ym. teknisten järjestelmien sekä tiloihin suunniteltavien, hankittavien ja niissä käytettävien koneiden, laitteiden ja kemiallisten aineiden osalta on noudatettava voimassa olevia suunnitteluohjeita sekä rakenne-, käyttö- ja turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita. Teknisen työn osalta oppaan on laatinut työryhmä, johon ovat kuuluneet Teknisten aineiden opettajat TAO ry:stä puheenjohtaja Jouko Pekkarinen ja teknisen työn lehtorit Juhani Huovio (31.5.2001 asti), Harry Myllymäki sekä Antti Rinta-Rahko (1.6.2001 lähtien). Tekstiilityön työryhmään ovat kuuluneet Tekstiiliopettajaliitto TOL ry:stä johtava opettaja Ritva Aalto, sekä tekstiilityön lehtorit Sanna Halla-aho, Maija Malmström ja Minna Matinlauri. Tavoitteita koskevat luvut ovat kirjoittaneet erikoistutkija, dosentti Seija Kojonkoski-Rännäli (tekstiilityö) ja lehtori Miika Lehtonen (tekninen työ). Opetushallituksesta edellä mainittuihin työryhmiin ovat kuuluneet yliarkkitehti Reino Tapaninen ja opetusneuvos Juhani Uurto. Oppaaseen liittyvät piirustukset on laatinut arkkitehti Simo Rautamäki, lvi-asiantuntijana on ollut lvi-suunnittelija Eero Nieminen ja sähkösuunnittelun asiantuntijana projektipäällikkö Veikko Lindstedt. Työskentelyn aikana on saatu palautetta ja kannanottoja esimerkkipiirustuksista Tekninen Opettaja -lehden jakaman informaation pohjalta, tekstiilityön opettajien valtakunnallisessa verkkoympäristössä käydyistä keskusteluista sekä monista koulutustilaisuuksista. Oppaasta ovat antaneet asiantuntijalausunnon sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto, Työturvallisuuskeskus sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö.

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Sisältö TEKNISEN TYÖN OPETUSTILAT 9 1 Teknisen työn opetuksen tavoitteet tilasuunnittelun lähtökohtana 10 2 Opetustilat 12 2.1 Tilojen määrä ja koko 12 Vuosiluokkien 1 6 koulut 14 Vuosiluokkien 7 9 koulut 15 Vuosiluokkien 1 9 koulut (yhtenäinen peruskoulu) 16 Yhteenvetotaulukko teknisen työn opetustilojen pinta-alasta 17 2.2 Tilojen sijainti 18 3 Yleisiä suunnitteluperiaatteita 19 3.1 Yleistä 19 3.2 Puutyösali 19 3.3 Metallityösali 20 3.4 Konesali 21 3.5 Suunnittelu- ja atk-tila 22 3.6 Kuumakäsittelytila 22 3.7 Pintakäsittelytila 23 3.8 Opettajan työtila 24 3.9 Materiaalivarastot 24 3.10 Oppilastyövarasto 25 3.11 Ovet ja kynnykset 25 3.12 Materiaalivalinnat ja akustiikka 25 4 Lvi-suunnittelu 26 4.1 Yleistä 26 4.2 Lattia- ja kattolämmitys 26 4.3 Lämmön talteenotto 26 4.4 Vesi, viemäröinti, kaasut 26 4.5 Putkistot, lattia- ja erotuskaivot 26 4.6 Paloposti, hätäsuihku 27 4.7 Syövytyslaitteet 27 4.8 Ilmanvaihtolaitteet 27 4.9 Purunpoistolaitteet 28 4.10 Paineilmalaitteet 30 5 Sähkösuunnittelu 31 5.1 Johtotiet 31 5.2 Kaapelointi 31 5.3 Jakokeskus 31 5.4 Sähkölämmitys 31 5.5 Työstökoneiden ohjausjärjestelmä 32 5.6 Työstökoneiden sähköiset jarrut 32 5.7 Yleisvalaistus ja pistorasiat 32 5.8 Puhelin- ja antennijärjestelmä 33 5.9 Tietoverkko ja data/videoprojektori 34

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 5.10 Videovalvonta-, rikosilmoitus- ja kulunvalvontajärjestelmät 34 5.11 Palovaroittimet 34 5.12 Turvavalaistusjärjestelmä 34 5.13 Aika- ja soittokellojärjestelmät 35 6 Työturvallisuus 36 6.1 Yleisiä ohjeita 36 6.2 Sähköiset jarrut 36 6.3 Ensiapukaapit 36 6.4 Palosuojelu 37 6.5 Ergonomia 37 6.6 Sähköturvallisuus 37 6.7 Pölyongelmat 38 6.8 Henkilökohtaiset suojaimet 38 6.9 Koneiden suojalaitteet 38 6.10 Lattiamateriaalit 39 6.11 Koneiden, laitteiden ja höyläpenkkien asennusetäisyydet 39 6.12 Työvaatteet 39 7 Kestävä kehitys 40 7.1 Materiaalin kierrätys 40 7.2 Ongelmajätteet 40 7.3 Kotimainen materiaali 40 8 Koneet, laitteet ja kalusteet 41 8.1 Yleistä 41 8.2 Vuosiluokat 1 6 42 8.3 Vuosiluokat 1 9 ja 7 9 43 9 Työkalut ja varusteet 45 9.1 Yleistä 45 9.2 Vuosiluokat 1 6 45 9.3 Vuosiluokat 1 9 ja 7 9 46 Liite 1 Materiaalien ja kulutustavaran hankinta ja seuranta 48 TEKSTIILITYÖN OPETUSTILAT 51 1 Tekstiilityön opetuksen tavoitteet, sisällöt ja työtavat 52 1.1 Tekstiilityön opetuksen tavoitteet 52 1.2 Tekstiilityön opetuksen sisällöt ja työtavat 53 2 Opetustilat 55 2.1 Tilojen määrä ja koko 55 Vuosiluokkien 1 6 koulut 55 Vuosiluokkien 7 9 koulut 56 Vuosiluokkien 1 9 koulut (yhtenäinen peruskoulu) 57 Yhteenvetotaulukko tekstiilityön opetustilojen pinta-alasta 58 2.2 Tilojen sijainti 58

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 3 Opetustilan toiminnallinen suunnittelu 60 3.1 Oppilaan perustyöpaikka (toiminta-alue 1) 60 3.2 Opetus ja havainnollistaminen (toiminta-alue 2) 61 3.3 Koneompelu (toiminta-alue 3) 62 3.4 Värjäys, painanta ja huovutus (toiminta-alue 4) 63 3.5 Internet- ja oppimisohjelmat (toiminta-alue 5) 65 3.6 Leikkaaminen, silitys, sovitus, säilytys, kierrätys ja siivous 65 Leikkaaminen 65 Silitys 66 Sovitus 66 Säilytys 66 Kierrätys 68 Siivous 68 3.7 Koneneulonta, kudonta 69 3.8 Töiden esillepano 70 3.9 Työskentelyyn valmistautuminen 70 3.10 Opetuksen valmistelu 70 4 Lvi-suunnittelu 72 4.1 Lämmityslaitteet 72 4.2 Vesijohtolaitteet 72 4.3 Ilmanvaihtolaitteet 72 5 Sähkösuunnittelu 73 5.1 Johtotiet 73 5.2 Kaapelointi 73 5.3 Jakokeskus 73 5.4 Ohjaukset 73 5.5 Yleisvalaistus ja pistorasiat 73 5.6 Antennijärjestelmä 74 5.7 Tietoverkko ja data/videoprojektori 74 5.8 Rikosilmoitus- ja kulunvalvontajärjestelmät 74 5.9 Aikakellojärjestelmä 75 6 Työturvallisuus 76 6.1 Työsuojelu 76 6.2 Palosuojelu 76 6.3 Sähköturvallisuus 76 6.4 Ergonomia 77 7 Opetusalan ensikertainen kalustaminen ja varustaminen 79 7.1 Yleiset varusteet ja laitteet 79 7.2 Kalusteet 79 KIRJALLISUUSLUETTELO 89 ESIMERKKIPIIRUSTUKSET 90 tekninen työ, tyypit A-H tekstiilityö, tyypit A-E

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS TEKNISEN TYÖN OPETUSTILAT

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 1 Teknisen työn opetuksen tavoitteet tilasuunnittelun lähtökohtana KOULUN tehtävänä on tarjota oppilaalle koulun opetussuunnitelman mukaista opetusta (Perusopetuslaki 628/1998 30 ) samalla noudattaen valtakunnallisesti yhtenäisiä opetussuunnitelman perusteita (emt. 3 ). Opetussuunnitelmien tavoitteet ja sisällöt ovat keskeisiä seikkoja suunniteltaessa opetustiloja. Opetusta säätelevässä lainsäädännössä on määräykset oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön (Perusopetuslaki 29 ) sekä opetusryhmien muodostamisesta siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet (emt. 30 ). Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa (1994) mainitaan teknisen (käsi)työn tavoitteiksi muun muassa, että oppilas hankkii oma-aloitteisesti nykyaikaiseen ja perinteiseen teknologiaan liittyviä sovelluskelpoisia tietoja ja taitoja, selviytyy teknisessä ympäristössä ja omaksuu positiivisen työsuojeluasenteen opiskelemalla työturvallisessa ympäristössä. Myös kestävä kehitys on kirjattu opetussuunnitelman perusteisiin. Sen mukaisia toimintatapoja on noudatettava muun muassa raaka-aineiden valinnassa, käytössä, kierrättämisessä ja hävittämisessä. Nämä asettavat omat vaatimuksensa tilojen suunnittelulle. Käsityönopetuksen arvoperustana mainitaan työn tekemisen arvostus, eettiset, esteettiset ja taloudelliset arvot, työturvallisuus, vastuullisuus työyhteisössä ja toisten huomioon ottaminen. Tekninen käsityö (tekninen työ; teknologiakasvatus) pyrkii opetussuunnitelman perusteiden mukaan laajaan teknologiseen yleissivistykseen, joka pohjautuu sekä perinteeseen että nykyajan vaatimuksiin. Oppiaineen tulee olla erilaisilla, sekä nykyaikaisilla että perinteisillä välineillä, materiaaleilla ja tekniikoilla toteuttavaa, luovaa ja ongelmanratkaisuun perustuvaa opiskelua, jossa pyritään ottamaan huomioon oppilaan ikä, edellytykset ja taipumukset. Oppilaan persoonallisuuden kasvua, kekseliäisyyttä, käden taitoja, tietoista havainnointia ja suunnittelukykyä tuetaan erilaisissa projekteissa. Oppimisen eriytymisen tukeminen on kaikilla luokka-asteilla tärkeätä. Sitä tarvitaan etenkin opintojen alkuvaiheessa, mutta myös opintojen loppuvaiheessa, kun jo taidot ovat selkeästi eriytyneet. Suunniteltavien työtilojen tulee edistää mahdollisuuksia opiskelun eriytymiseen, itsenäiseen suunnitteluun, työskentelyyn ja tiedonhankintaan. 10

Tekninen työ Teknisen työn opetustilojen tulee muodostaa opetussuunnitelman toteuttamista ja oppimista tukeva virikkeellinen ympäristö, jossa kannustetaan oppilaan kehitystä sekä itsenäiseksi oppijaksi että sosiaaliseksi yhteisön jäseneksi. Tilan tulisi tarjota puitteet paitsi yksilölliseen toimintaan myös erilaisiin yhteisiin tilanteisiin, pariryhmille ja pienryhmille. Tämä tarkoittaa muun muassa pöytäpintojen varaamista perinteisten perustyöpaikkojen ohella sekä mahdollisuutta toimia myös erillisissä tilayksiköissä, joiden tulee kuitenkin olla opettajan ohjauksen ja valvonnan ulottuvissa. Jotta opetussuunnitelman mukainen opetus olisi mahdollista, tulee opetuksen järjestäjän sitoutua varustamaan tila niillä välineillä, mitä opetussuunnitelman toteuttaminen edellyttää. Varusteiden ja opetusvälineistön hankinnassa tulee aineen tavoitteitten lisäksi ottaa huomioon myös oppilaiden ikä ja erityispiirteet. Koska opetustilojen perusratkaisut suunnitellaan kymmeniä vuosia varten, on erityisen tärkeää pyrkiä ennakoimaan opetussuunnitelmaan odotettavissa olevia tulevaisuuden vaatimuksia. Jos ei näin tehdä, opetustila voi jo muutaman vuoden kuluttua osoittautua riittämättömäksi tai sopimattomaksi. Sama koskee opetussuunnitelman painotusten ja paikallisen omaleimaisuuden huomioon ottamista. Opetustilan suunnittelussa voidaan ottaa huomioon koulun opetussuunnitelman painoalueet, mutta tällöinkin tilojen on tehtävä mahdolliseksi opetussuunnitelman perusteissa mainitun koko opetussisällön toteuttaminen. Pääpainon tulee olla työskentely-ympäristön turvallisuudessa, tarkoituksenmukaisuudessa ja joustavuudessa. Tulevaisuuden tärkeimpänä haasteena tullee todennäköisesti olemaan entistä laajempi teknisten järjestelmien ja välineiden osuus teknisen työn opetuksessa. Teknologian opiskelun kautta myös matemaattis-luonnontieteellinen tietämys konkretisoituu. Muita tulevaisuuden painoalueita ovat ongelmanratkaisu, tuotesuunnittelu sekä monipuolinen teknillinen kokeilu ja tiedonhankinta. Ryhmätyö ja parityöskentely yleistyvät. Modernien opetusvälineiden, tietokoneympäristöjen ja tietoverkkojen käyttö lisääntyy. Tämä edellyttää tilojen varaamista näille toiminnoille. 11

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 2 Opetustilat 2.1 Tilojen määrä ja koko Opetustilojen tarve eli tilojen määrä ja niiden koko määritellään koulun opetussuunnitelman, viikkotuntimäärien ja opetusryhmien koon sekä työsuojeluun liittyvien vaatimusten perusteella. Koska nämä poikkeavat toisistaan eri vuosiluokilla ja erikokoisissa kouluissa, tarkastellaan tässä oppaassa teknisen työn opetustilojen tarvetta erikseen perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 ja vuosiluokilla 7 9. Koulut, joissa ovat perusopetuksen vuosiluokat 1 9 (yhtenäinen peruskoulu), ovat yleistymässä. Myös tällaisten koulujen opetustilojen tarvetta tarkastellaan tässä oppaassa. Vuosiluokkien 1 6 kouluissa teknisen työn opetustilojen tarvetta määriteltäessä lähtökohtana yleensä on, että yksi opetustila tarvitaan, jos tuntimäärä viikossa on enintään 24. Mikäli viikkotunteja on enemmän kuin 24, tarvitaan toinen opetustila. Tällöin kysymyksessä on yleensä yli 18 perusopetusryhmää käsittävä koulu. Harkittaessa toisen opetustilan tarvetta otetaan huomioon muun muassa oppilaiden koulupäivän pituus ja oppilaiden mahdolliset koulukuljetukset. Mikäli edellä mainittu viikkotuntimäärä 24 tuntia ylitetään esimerkiksi enintään 3 tunnilla, saattaa olosuhteista riippuen olla mahdollista tulla toimeen yhdellä opetustilalla. Jos viikkotunteja sen sijaan on 30 tai hieman enemmän, tarvittaneen mitä todennäköisimmin toinen teknisen työn opetustila. Vuosiluokkien 7 9 kouluissa tarvitaan useimmiten yksi teknisen työn opetustila, jossa on kaksi työsalia (puutyösali ja metallityösali). Näiden käyttökapasiteetti on yhteensä noin 50 viikkotuntia. Jos koulussa on viikkotunteja enemmän kuin 48 50, tarvitaan kolmas työsali. Tällöin on kysymyksessä jo varsin iso koulu. Mikäli koulu käsittää vuosiluokat 1 9, tarvitaan kaksi työsalia käsittävä teknisen työn opetustila. Kolmas työsali on tarpeen, jos viikkotuntimäärä vuosiluokilla 1 6 ylittää 24 tuntia. Kurssimuotoisessa tai luokattomassa opiskelussa viikkotunnit saattavat jakautua epätasaisesti lukuvuoden eri viikoille. Tällöin lukuvuoden kokonaistuntimäärä jaetaan lukuvuoden työviikkojen/kurssien määrällä, jotta saadaan selville keskimääräinen viikkotuntien määrä. Tämän perusteella arvioidaan opetustilojen tarve. Opetuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on aina pidettävä sitä, että opetus ja oppilaiden työskentely voidaan järjestää kaikissa olosuhteissa turvallisesti ja valvotusti. Tähän oppaaseen sisältyvissä esimerkkipiirustuksissa työsaleissa on perustyöpaikat 16 oppilaalle. Koska monissa pienissä kouluissa opetusryhmät ovat edellä mainittua pienempiä, esimerkkipiirustuksia on laadittu myös tällaisia kouluja varten. 12

Tekninen työ Teknisen työn opetustilojen korkeus on perinteisesti noudattanut yleistä opetustilojen korkeudelle asetettua normia, joka oli 2,9 3,1 metriä. Nykyisin tällaista normia ei enää ole. Etenkin isojen 1 6 vuosiluokkien koulujen (yli 7 perusopetusryhmää) ja vuosiluokkien 7 9 kaikkien koulujen teknisen työn tiloissa edellä mainittu korkeus on liian pieni. Matalissa tiloissa korostuvat meluongelmat, samoin pölystä ja muista ilman epäpuhtauksista, hiilidioksidista, liuotin- ja liimakäryistä sekä hitsauskaasuista syntyvät haitat. Pinta-alaltaan suurehkot tilat, jotka ovat matalia, aiheuttavat ahdistavan tunteen. Kun tilan kattoon joudutaan asentamaan purunpoiston ja ilmanvaihdon kanavia rakenteellisten palkkien alapuolelle, on tilan vapaana korkeutena 3 metriä riittämätön. Näin ollen yli 150 m2 suuruisten teknisen työn opetustilojen korkeuden tulisi olla 3,5 4 metriä. Ilmanvaihtokanavat voidaan haluttaessa suojata pölyltä alaslasketulla katolla. Tällöin tehdään kanavien huoltoon tarvittavat kattoluukut. Teknisen työn opetustilojen välittömään yhteyteen tarvitaan katoksellinen ulkotyötila mopojen, rc-lennokkien ym. moottorien koekäyttöä ja testaamista varten. Teknisen työn opetustilaan liittyvään käytävään varataan tilaa vitriineille, joihin oppilaiden valmiita töitä asetetaan näytteille. Tämä tila ei sisälly seuraavassa esitettyihin erikokoisten koulujen teknisen työn opetustilojen pinta-aloihin. Myöskään purunpoistotila ei sisälly edellä mainittuihin pinta-aloihin. Purunpoistolaitteiden teho ja koko riippuvat konehuoneen koneiden koosta ja siitä, missä määrin teknisen työn tiloja käytetään iltaisin ja viikonloppuisin, esimerkiksi koulun kerhojen, kansalaisopiston tai muun käyttäjäryhmän toimintaan. Pienissä vuosiluokkien 1 6 kouluissa, joissa teknisen työn ja liikunnan opetustilojen lisäksi ei ole yleensä muita aineopetustiloja, teknisen työn opetustilaa käytetään esimerkiksi kuvataiteen sekä ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa. Tämä ei varsinaisesti lisää teknisen työn opetustilan pinta-alatarvetta, mutta tilan kalustamiseen ja varustamiseen monikäyttöiseksi työpajaksi kiinnitetään erityistä huomiota. Teknisen työn opettaja tarvitsee käyttöönsä pukeutumis- ja peseytymistilan. Tähän tarkoitukseen käytetään opettajille varattuja yhteisiä tiloja. Mikäli nämä tilat kuitenkin sijaitsevat esimerkiksi koulun isosta koosta johtuen eri puolella koulurakennusta kuin teknisen työn tilat, varataan teknisen työn opettajia varten oma pukeutumis- ja peseytymistila. Teknisen työn opetustiloissa on varsin usein koulun ulkopuolista käyttöä. Sitä varten varataan erilliset varastotilat materiaalien ja töiden säilyttämistä varten. Ulkopuolisten käyttäjien tiloja ei ole esitetty liitteenä olevissa esimerkkipiirustuksissa. Nämä tilat ovat kuitenkin välttämätön edellytys teknisen työn tilojen häiriöttömälle yhteiskäytölle. Tiloja suunniteltaessa pidetään kuitenkin aina koulun tarpeita ensisijaisina. 13

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Vuosiluokkien 1 6 koulut Käsityötä on perusopetuksen tuntijakoa koskevan asetuksen (VnA 1435/2001) mukaan perusopetuksen vuosiluokilla 1 4 vähintään 4 vuosiviikkotuntia ja vuosiluokilla 5 6 vähintään 7 vuosiviikkotuntia. Teknisen työn viikkotuntimäärät ovat yleensä enintään 18 perusopetusryhmää käsittävillä kouluilla alle 25. Näillä kouluilla tarvitaan siten teknisen työn opetusta varten yksi opetustila, jossa yksi opetusryhmä työskentelee yhden opettajan johdolla. Koska pinta-alatarpeen perusteena käytetään myös tilan käyttötehokkuutta, on seuraavassa vuosiluokkien 1 6 koulut jaettu ryhmiin perusopetusryhmien määrän mukaisesti. Perusopetusryhmällä tarkoitetaan tässä sitä opetusryhmää, jolle on nimetty oma luokanopettaja. 2 3-perusopetusryhmäiset koulut Pienten, 2 3 perusopetusryhmää käsittävien koulujen teknisen työn opetustilat on tässä oppaassa mitoitettu enintään 14 oppilaan perusteella. Tämän kokoista koulua koskevassa esimerkkipiirustuksessa tyyppi A 70 m 2 :ssä on perustyöpaikka edellä mainitulle oppilasmäärälle. Työpaikoista 10 soveltuu lähinnä puun työstämiseen ja 4 metallityöhön. Elektroniikkatyöskentelyyn on varattu työtaso, jossa on viisi työpistettä. Lisäksi varataan tilat kuumakäsittelylle, pintakäsittelylle (maalaamolle) ja opettajalle. Mikäli opetusryhmän koko on pysyvästi enintään 8 oppilasta, opetustilan pinta-ala on noin 60 m 2. Tämän suunnittelussa voidaan käyttää esimerkkinä tyyppi A 70 m 2 :ä vähentämällä siitä perustyöpaikkoja. 4 5-perusopetusryhmäiset koulut Kouluissa, joissa on 4 5 perusopetusryhmää, esimerkkipiirustuksen mukaan teknisen työn opetustiloihin on varattu 16 perustyöpaikkaa, jotka soveltuvat lähinnä puun työstöön ja 4 työpaikkaa lähinnä metallityöhön. Elektroniikkaa ja suunnittelua varten on varattu työtaso, jossa on 5 työpistettä. Esimerkkipiirustuksissa tyyppi B 90 m 2 on tarkoitettu tämänkokoiselle koululle. Tyyppi B 90 m 2 on edellä mainitun tyyppi A 70 m 2 :n kaltainen, mutta tyyppi B 90 m2:ssä työpaikkoja on enemmän. 6 7-perusopetusryhmäiset koulut Esimerkkipiirustuksissa tyyppi C 160 m 2 :n mukainen tila on kouluissa, joissa on 6 7 perusopetusryhmää. Tämä on tyyppi B 90 m 2 :n kaltainen työpaikkojen määrän osalta, mutta koska oppilaita koulussa on enemmän kuin 4 5-perusopetusryhmäisessä koulussa ja koulussa on jo iltakäyttöäkin, on tyyppi C 160 m 2 :iin jo sisällytetty pintakäsittely- ja kuumakäsittelytilat sekä konesali ja lisäksi erillinen varastotila opetuksessa ja työskentelyssä käytettäviä materiaaleja varten. 8 18-perusopetusryhmäiset koulut Kouluissa, joissa on perusopetusryhmiä 8 18, teknisen työn opetustilat ovat jo huomattavasti tehokkaammassa käytössä kuin edellä mainituissa 2 7 perusopetusryhmää käsittävissä kouluissa. Näissä suuremmissa kouluissa on myös yleensä runsaammin iltakäyttöä (esim. koulun kerhoja) ja myös koulun ulkopuolista käyttöä. Sen vuoksi opetustilojen koko on huomattavasti suurempi kuin pienem- 14

Tekninen työ missä kouluissa. Esimerkkipiirustusten tyyppi D 220 m 2 soveltuu 8 18-perusopetusryhmäisiin kouluihin. Näissä teknisen työn viikkotuntimäärä on yleensä enintään 24 tuntia, joten yksi työsali riittää. Siinä on 16 lähinnä puun työstöön ja 8 metallin työstöön soveltuvia työpaikkoja. Lisäksi erillisessä tilassa on 4 paikkaa suunnittelulle ja atk:lle. Yli 18-perusopetusryhmäiset koulut Kun koulun teknisen työn viikkotuntimäärä ylittää 24 tuntia pysyvästi usealla tunnilla, tarvitaan opetustilat, joissa voi työskennellä samanaikaisesti kaksi opetusryhmää kahden opettajan valvonnassa. Tällaisessa koulussa on yleensä yli 18 perusopetusryhmää. Esimerkkipiirustus tyyppi E 305 m 2 soveltuu tämänkokoisen koulun tarpeisiin. Opetustilassa on kaksi työsalia, yksi konehuone ja opettajien tila. Tässä tyypissä työsaleissa on 16 lähinnä puun työstöön ja 8 metallin työstöön soveltuvia työpaikkoja. Kummankin työsalin yhteydessä on erillinen suunnittelun, teknisen piirustuksen ja atk:n tila, jossa on työpisteet 4 oppilaalle. Vuosiluokkien 7 9 koulut Käsityötä on perusopetuksen tuntijakoa koskevan asetuksen (VnA 1435/2001) mukaan perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 vähintään 7 vuosiviikkotuntia. Kokonaistuntimäärät vaihtelevat kouluittain jonkin verran. Tähän vaikuttavat muun muassa opettajaresurssit, opetustilat ja -välineet. Teknisen työn opetustila vuosiluokkien 7 9 kouluissa on tyyppi F 280 m 2 silloin, kun teknisen työn opetusryhmien koko on pysyvästi enintään 12 oppilasta. Edellä mainittujen vuosiluokkien opetustilan ns. perustyyppi on G 340 m 2. Siinä on 16 oppilastyöpaikkaa sekä puutyö- että metallityösalissa sekä 8 työpistettä käsittävä tila elektroniikkaa, teknistä piirustusta ja suunnittelua varten. Koska kummassakin tilatyypissä on kaksi työsalia, on niissä kahden opetusryhmän mahdollista työskennellä samanaikaisesti. Näin ollen näiden kummankin edellä mainitun tilatyypin käyttökapasiteetti on noin 50 viikkotuntia, mikä saattaa käytännössä tulla kysymykseen vain tyypin G 340 m 2 osalta, sillä tyyppi F 280 m 2 on pienen koulun opetustila. Mikäli edellä mainittu viikkotuntimäärä ylitetään, tarvitaan silloin kolmas työsali liittyen tyyppiin G 340 m 2. Kolmas työsali voidaan kalustaa ja varustaa esimerkiksi metalli- tai puutöitä tai elektroniikkaa varten riippuen koulun omista painotuksista. Oppaassa ei ole tästä esimerkkipiirustusta. Teknisen työn opetuksessa käytettävien koneiden, laitteiden ja työkalujen korjaus ja huolto järjestetään monilla kouluilla siten, että kalustonhoitaja työskentelee kouluissa. Tällöin tarvitaan erillinen työtila, jonka paras sijaintipaikka on teknisen työn opetustilojen yhteydessä. Kalustonhoitajan tila sisältyy tyyppi F:n ja G:n pinta-alaan. Sen sijaan esimerkkipiirustuksessa opetustilan yhteydessä oleva eteistila ei sisälly edellä mainittujen tyyppien pinta-alaan, koska eteistilat eivät kuulu ns. hyötypinta-alaan. 15

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Vuosiluokkien 1 9 koulut (yhtenäinen peruskoulu) Perusopetuksen vuosiluokkien 1 9 teknisen työn opetustila on tyyppi F 280 m 2 silloin, kun teknisen työn opetusryhmien koko on enintään 12 oppilasta. Kysymyksessä on siis pieni yhtenäinen peruskoulu. Tällöin opetustilan kalustamisessa ja varustamisessa otetaan erityisesti huomioon se, että tätä tilaa käyttävät sekä kolmannen että yhdeksännen vuosiluokan oppilaat. Mikäli opetusryhmien koko on pysyvästi 13 16 oppilasta ja teknisen työn viikkotuntimäärä on enintään 30, soveltuu tällöin opetustilaksi edellä mainittu tyyppi G 340 m 2. Myös näissä tiloissa työskentelevät sekä kolmannen että yhdeksännen vuosiluokan oppilaat, mikä otetaan huomioon kalusteiden, työkalujen ja muiden varusteiden hankinnoissa. Jos kysymyksessä on iso yhtenäinen peruskoulu, jossa opetusryhmien koko on 13 16 oppilasta ja viikkotuntimäärä ylittää pysyvästi 30 tuntia, tarvitaan tilat, joissa voi työskennellä samanaikaisesti kolme opetusryhmää. Tällaisen koulun teknisen työn opetustila on tyyppi H 465 m 2, jossa on puutyösali, metallityösali ja alimmille vuosiluokille varattu sekä puu- että metallityöhön soveltuva sali. Mikäli kysymyksessä on koulu, jossa teknisen työn viikkotuntimäärä on yli 50, on tarpeen varata oppilaiden puolivalmiiden töiden säilytystä varten enemmän tilaa kuin on tyyppi H 465 m 2 :ssä. 16

Tekninen työ Yhteenvetotaulukko teknisen työn opetustilojen pinta-alasta Seuraavassa taulukossa on yhteenveto erikokoisten peruskoulujen teknisen työn opetustilojen pinta-alatarpeesta: Perusopetuksen vuosiluokat 1 6: Perusopetusryhmiä Viikkotuntimäärä Tilatyyppi ja koko (m 2 ) 2 3 Enintään 24 Tyyppi A 70 m 2 4 5 Enintään 24 Tyyppi B 90 m 2 6 7 Enintään 24 Tyyppi C 160 m 2 8 18 Enintään 24 Tyyppi D 220 m 2 Yli 18 Yli 24 Tyyppi E 305 m 2 Perusopetuksen vuosiluokat 7 9: Teknisen työn Viikkotuntimäärä Tilatyyppi ja koko (m 2 ) opetusryhmän koko Enintään 12 oppilasta Enintään 20 Tyyppi F 280 m 2 13 16 oppilasta Enintään 50 Tyyppi G 340 m 2 Perusopetuksen vuosiluokat 1 9 (yhtenäinen peruskoulu): Teknisen työn opetusryhmän Tilatyyppi ja koko (m 2 ) koko/viikkotunnit Enintään 12 oppilasta Tyyppi F 280 m 2 /alle 25 viikkotuntia 13 16 oppilasta/enintään Tyyppi G 340 m 2 30 viikkotuntia 13 16 oppilasta/yli 30 Tyyppi H 465 m 2 viikkotuntia Edellä olevassa taulukossa on käytetty seuraavia laskentaperusteita: Luokka-aste Pakolliset viikkotunnit Valinnaiset viikkotunnit 3. vuosiluokka 2 4. vuosiluokka 2 5. vuosiluokka 2 6. vuosiluokka 2 7. vuosiluokka 3 8. vuosiluokka 2 9. vuosiluokka 2 Mikäli koulussa on painotettu teknisen työn opetusta tavanomaista enemmän ja viikkotuntimäärät ovat edellä olevassa taulukossa mainittuja suuremmat, otetaan se huomioon tilantarvetta määriteltäessä. 17

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 2.2 Tilojen sijainti Teknisen työn opetustilat sijoitetaan koulurakennuksen yksikerroksiseen osaan, mieluiten erilliseen siipeen siten, ettei syntyvistä työn äänistä aiheudu haittaa muulle koulutyölle. Suunnittelussa kiinnitetään erityisesti huomiota äänieristyskysymyksiin. Liittymäkohdalle muihin koulutiloihin on hyvä sijoittaa varastotiloja tai käytävä- ja eteistiloja, jotka eristävät ilmaäänten kuulumisen koulun muissa opetustiloissa. Myös runkoäänien siirtyminen rakenteiden myötä muihin koulutiloihin katkaistaan. Teknisen työn opetustilojen ala- ja yläpuolelle ei tulisi sijoittaa muita koulun keskeisiä tiloja. Ulkoseinille sijoitettavin ikkunoin turvataan luonnonvalon saanti. Myös kattoikkunaratkaisut tulevat kysymykseen syvärunkoisissa rakenneratkaisuissa. Liian auringonlämmön minimoimiseksi on ilmansuuntien vaikutus ikkunoiden suuntauksessa otettava huomioon. Maanpinnan alapuoliset tilat eivät sovellu teknisen työn opetustiloiksi. Muun muassa nestekaasun säilytystä koskevien turvallisuusmääräysten vuoksi tällaiset ratkaisut eivät voi tulla kysymykseen. Teknisen työn opetustilojen sijoittamisessa koulun tontille otetaan huomioon huoltoliikenteen järjestelymahdollisuudet. Purunpoistotila joudutaan tyhjentämään useita kertoja lukuvuoden aikana ja purun sekä muun jätteen poiskuljetukseen käytetään autoa. Materiaalien toimittajien on päästävä autolla mahdollisimman lähelle teknisen työn opetustiloja. Huoltoliikenne on suunniteltava siten, etteivät oppilaat joudu kulkemaan tai oleskelemaan huoltoliikenteelle varatuilla väylillä. Opetussuunnitelman perusteet korostavat eri oppiaineiden välistä integraatiota. Teknisen työn opetuksessa on useita sellaisia osa-alueita, jotka liittyvät läheisesti eräisiin muihin oppiaineisiin, kuten tekstiilityöhön, kuvataiteeseen, kotitalouteen ja luonnontieteisiin. Näiden aineiden opetustilojen sijoittaminen teknisen työn opetustilojen läheisyyteen helpottaa aineiden yhteistyötä. Varsinkin isoissa kouluissa erilaisten yhteistyöprojektien toteuttaminen tulee helpommaksi, kun voidaan työskennellä vierekkäisissä tiloissa tarvitsematta siirtyä eri puolille koulurakennusta. Teknisen työn opetustilojen sijoituksessa otetaan huomioon myös tilojen ulkopuoliset käyttäjät. Tavoitteena on, että ulkopuoliset käyttäjät tullessaan koulurakennukseen kulkevat vahtimestarin tai muun käytönvalvojan työpisteen kautta. Isoissa koulurakennuksissa on suotavaa, että teknisen työn opetustiloilla on oma erillinen sisäänkäynti, jotta tiloihin ei jouduttaisi kulkemaan monien käytävien kautta. Tämä sisäänkäynti sijoitetaan siten, että opetustiloihin voidaan saapua iltaisin pysäköintialueena käytettävältä koulupihalta. 18

Tekninen työ 3 Yleisiä suunnitteluperiaatteita 3.1 Yleistä Teknisen työn opetustilat muodostavat monitoimisen tilakokonaisuuden. Siellä tehdään samanaikaisesti useita eriluonteisia työtehtäviä ja -vaiheita. Tilojen, joissa työskennellään samanaikaisesti, on oltava helposti valvottavissa. Sen vuoksi työtilojen väliseinät ja -ovet on varustettava turvalasi-ikkunoin. Työtilojen toimintojen sijoittelun on tuettava oppilaiden turvallista ja loogisesti etenevää työskentelyä. Järkevillä tilaratkaisuilla voidaan välttää työturvallisuutta vaarantava turha ja ylimääräinen liikkuminen. Merkitsemällä työkalut ja niiden säilytyspaikat esimerkiksi värikoodeilla voidaan helpottaa yleistä järjestyksenpitoa. 3.2 Puutyösali Puutyösalissa on työpaikat 12 16 oppilaalle. Oppilaan perustyöpaikka on höyläpenkin pitkä sivu. Tilaan sijoitetaan työvälinekaapit. Sinne voidaan sijoittaa myös liimauspaikka, pylväs-/penkkiporakone ja muovinkäsittelylaitteita (solumuovileikkuri, muovintaivutin, tyhjiömuovauslaite). Valkokangas kuuluu tilan varustukseen. Kaappien ovet voidaan varustaa tussi- ja/tai magneettitaulupinnoilla. 19

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 3.3 Metallityösali Metallityösalissa on työpaikka 12 16 oppilaalle. Työsalissa on metallityöpöytiä, joiden pitkille sivuille kiinnitetään vähintään metrin välein yhteensä 12 16 viilapenkkiä, joiden mukaan määräytyvät oppilaiden perustyöpaikat. Tilaan sijoitetaan työvälinekaapit. Sinne voidaan sijoittaa pylväs- ja/tai penkkiporakone, metallisorvi, tarvittavat levyntyöstökoneet ja hydraulinen puristin. Elektroniikkarakentelu on luontevinta toteuttaa tässä työtilassa, jossa on toiminnan edellyttämät mittaus- ja testauspöydät. Työsaliin on varattava työskentelytilaa myös koneopin töille. Pariovien kautta voidaan tuoda ajoneuvoja (auto, mopo, moottoripyörä) sisään opetustilanteen havainnollistamiseksi. 20

Tekninen työ 3.4 Konesali Konesaliin sijoitetaan kaikki ne puuntyöstökoneet, jotka tuottavat melua, lastuja ja pölyä. Koneet liitetään korkeapaineiseen, konekohtaisella pneumaattisella sulkupellillä varustettuun purunpoistojärjestelmään, josta poistoilma palautetaan ulos (ks. luku 4.9 Purunpoistolaitteet). Jokaisen koneen välittömään läheisyyteen sijoitetaan koneen omat suoja- ja lisälaitteet sekä henkilönsuojaimet niille tarkoitettuihin säilytyspaikkoihin. 21

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 3.5 Suunnittelu- ja atk-tila Suunnittelu ja atk-työskentely tapahtuu pääsääntöisesti niitä varten suunnitellussa tilassa, joka on pölytön, hiljainen ja rauhalliseen työskentelyyn tarkoitettu huone. Kalusteina ovat laitteiden ja välineiden vaatimat työtasot ja -tuolit. Lisäksi tarvitaan käsikirjoille, lähde- ja virikemateriaaleille, oppimissarjoille sekä atk-laitteiden käyttömateriaaleille (esim. cd-levykkeet, tallennuskopiot, erilaiset tulostuspaperit ja -kalvot) hylly- ja kaappitilaa. Tilaan sijoitetaan tulostimella varustetut tietokoneet, kuvanlukija, data/videoprojektori, valkokangas, televisio ja video sekä digitaalikamera. Piirilevyn valmistuksessa tarvittava valotusyksikkö sijoitetaan myös tähän tilaan. CNC-konetta ohjataan suunnittelu- ja atk-tilasta. Tämän takia CNC-kone pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle tätä tilaa. Suunnittelutilan tietokoneille rakennetaan oma tietoverkkonsa. Verkko ei saa olla yhteydessä yleiseen koneiden ohjaukseen. Yleistä hätä/seis-kytkintä painettaessa tietokoneverkko, CNC-ohjaus ja valaistus eivät kytkeydy pois toiminnasta. 3.6 Kuumakäsittelytila Kuumakäsittelytila on tulityöpaikka (ks. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön julkaisu Tulitöiden turvallisuus, 2000). Työtilassa tehdään kaikki hitsaus-, kuumakäsittely- ja muut tulityöt. Hitsauskaasut sekä ahjon ja nestekaasulaitteiden poistot johdetaan kohdepoistoina koneellisesti huippuimurilla suoraan ulos (ks. luku 4.8 Ilmanvaihtolaitteet). Tilassa on oma vesipiste, hätäsuihku ja alkusammutusvälineet. Ahjon (hiiliahjo) sijoittelulla määritellään turvallinen työskentely. Tarvittavat telineissä olevat taontavälineet ja alasimet hiekkatäytteisine jalustoineen sijoitetaan ahjon välittömään läheisyyteen. Hitsauspaikat erotetaan toisistaan suojaverhoilla. Hitsauspaikka varustetaan hitsauspöydällä, jakkaralla, henkilönsuojaimilla ja hitsauksessa tarvittavilla apuvälineillä. Metallien hiontatyöt tehdään tehtävään soveltuvilla hiomakoneilla. Näiden koneiden poistot voidaan yhdistää kuumakäsittelytilan muihin poistoihin. Metallien työstämistä varten on 22

Tekninen työ oltava vankka metallipintainen työtaso, johon on kiinnitetty tukeva viilapenkki. Työtason alle voidaan sijoittaa kuulalaakeroituja vetolaatikostoja ja kaappeja. 3.7 Pintakäsittelytila Pintakäsittelytilassa voidaan käsitellä kappaleita erilaisilla pintakäsittelyaineilla. Pintakäsittelyaineita, jotka ovat terveydelle vaarallisia, käsitellään vetokaapissa. Siitä on erillinen koneellinen poisto. Terveydelle vaaralliset pintakäsittelyaineet ja kemikaalit säilytetään erillisessä, lukollisessa ja jatkuvalla poistoimulla varustetussa kaapissa. Piirilevyn valmistuksessa tarvittavat kehitys-, syövytys- ja huuhtelulaitteet voidaan sijoittaa tässä tilassa olevan vesipisteen läheisyyteen. Työskentelyä varten on varattava riittävästi pöytäpintaa. Kuivatusta vaativille töille on järjestettävä tarkoituksenmukainen paikka. 23

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 3.8 Opettajan työtila Valvonnan vuoksi opettajan työtilan on oltava turvalasiseinäinen. Se tulee sijoittaa keskeiselle paikalle siten, että eripuolilla tapahtuvat toiminnot ovat valvottavissa esteettömästi. Opettajan työtilassa on ohjauskeskus, jolla säädetään ja valvotaan koneiden käyttöä. Keskuksessa on myös purusäiliö täynnä -merkkivalo. Työtilassa on työpöytä laatikostoineen, työtuoli, vaatekaappi, säilytyskaappeja ja -hyllyjä, ensiapukaappi, verkko- ja puhelinliitäntä sekä Internet-yhteys. 3.9 Materiaalivarastot Materiaalivarastot sijoitetaan siten, että ne ovat täydennettävissä helposti ulkokautta. Varastosta on mahdollisimman lyhyt etäisyys materiaalin ensikäsittelypaikkaan. Mahdollisuuksien mukaan varastoon voidaan sijoittaa ensikäsittelyyn tarvittavia koneita ja laitteita. Puu- ja metallivarastojen konsolien tulee olla rakenteellisesti oikein mitoitettuja ja turvallisuusohjeiden mukaisesti seinään kiinnitettyjä. Metallivaraston konsoleissa käytetään pienempää hyllyväliä, joka puolestaan mahdollistaa ja helpottaa raaka-aineiden lajittelua, järjestyksen pitoa ja turvallista käsittelyä. Levyt sijoitetaan pyörillä varustettuihin ositettuihin vaunuihin. Varastotilojen ovet ovat lukollisia, parillisia ja kynnyksettömiä. 24

Tekninen työ 3.10 Oppilastyövarasto Jokaisella oppilasryhmällä on oltava lukittava ja irtohyllyllinen säilytyskaappi puolivalmiiden töiden säilyttämistä varten. 3.11 Ovet ja kynnykset Teknisen työn opetustilojen ja varastojen ovet ovat kynnyksettömiä. Tämä lisää työturvallisuutta, esimerkiksi siirrettäessä tarvemateriaalia pumppukärryllä ulkoa varastoon. Tarvittaessa (esimerkiksi peruskorjaustapauksissa) tasoeroihin rakennetaan kiinteät tai siirrettävät luiskat. Materiaalivarastojen ovet ovat kaksiosaisia, vain toinen parioven puoli toimii kulkuovena. Varastoon tulisi mahtua lava, joka tuodaan sisään pumppukärryllä. Purunpoistotilan ovet ovat myös kynnyksettömiä. Teknisen työn opetustiloissa voidaan käyttää myös liukuovia silloin, kun ne ovat toiminnallisesti järkeviä tai tilaa säästäviä. 3.12 Materiaalivalinnat ja akustiikka Teknisen työn tilojen materiaalivalinnoissa pyritään kestävyyteen ja helppohoitoisuuteen. Puutyö- ja konehuonetilojen lattiat ovat kitkamattoa, kohokuvioitua kumisekoitemattoa (ns. kolikkokuvio) tai karhennuslakattua puuta. Pintakäsittely-, varasto-, kuumakäsittely- ja metallityötilassa lattiamateriaali on mieluiten maalattua betonia tai massapinnoitetta. Tilojen sijoittelulla, runkorakenteen teknisillä ratkaisuilla, sisäkattojen äänenvaimennuselementeillä sekä ilmanvaihtokanavien ääniloukuilla voidaan vähentää melusta aiheutuvia ongelmia. Sisäkattoihin asennetaan kestävät metalliverkolla suojatut akustiikkalevyt. Koneet on eristettävä siten, että runkoäänet tai koneiden aiheuttama muu melu eivät häiritse myöskään muiden tilojen toimintaa. Raskaat työstökoneet voivat tarvita erilliset, runkorakenteesta irti olevat betonilaatat. Puuntyöstökoneiden alle voidaan tehdä vahvistettu koolaus. Koneiden jalustoihin asennetaan vaimennuskumit, hiomakoneille ja alasimien jalustoille tehdään hiekkavaimennus. Automatiikalla voidaan vähentää esimerkiksi purunpoiston aiheuttamaa melua. Purunpoisto laukeaa automaattisesti pois päältä, jos koneita ei ole käytössä asetetun viiveen jälkeen. 25

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 4 Lvi-suunnittelu 4.1 Yleistä Lämmityksen ja ilmanvaihdon on toimittava niin, että työtilojen lämpötila pysyy välillä 18 28 ºC ja hiilidioksidipitoisuus määräysten mukaisissa ohjearvoissa. Kesäaikana lämmitystä ja ilmanvaihtoa säädetään niin, että varastoissa puumateriaali ei pääse kostumaan. Pintakäsittelytilassa tarvittava lämpötila 28 ºC saadaan lisämitoituksella (erillisellä sähkölisälämpöpatterilla). 4.2 Lattia- ja kattolämmitys Työtiloissa lattialämmitystä ei tule käyttää, koska lattialämmitys nostaa pölyä ilmaan ja siten lisää pölyongelmaa. Katto(sähkö)lämmitys on mahdollinen. 4.3 Lämmön talteenotto Purunpoistojärjestelmän imemää ilmaa ei palauteta tilaan takaisin, vaan se johdetaan ulos. Ilmanvaihdon paluuilmalla voi olla lämmön talteenotto. 4.4 Vesi, viemäröinti, kaasut Kaasukeskus sijoitetaan ulos lähelle kuumakäsittelytilaa, jolloin kaasuputkistovedot saadaan lyhyiksi. Laitetoimittajilta varmistetaan kaasukeskuksen vaatima tilantarve. Happi- ja asetyleeniputkistojen, nestekaasuputkien sekä venttiilien asennuksissa noudatetaan liitin- ja materiaalimääräyksiä. Kaasujen pääsulkuventtiileinä voidaan turvallisuussyistä käyttää magneettiventtiileitä, jotka automaattisesti sulkeutuvat, kun työpäivän jälkeen koneiden ohjaustaulusta katkaistaan sähköt. Pesualtaat ovat ruostumatonta terästä. 4.5 Putkistot, lattia- ja erotuskaivot Lattiavalujen yhteydessä huolehditaan siitä, että lattiakaivoihin tulevat kaadot ovat riittävät. Pintakäsittelytilaan ja kuumakäsittelytilaan asennetaan lattiaerotuskaivot, jotka puhdistetaan tarvittaessa. Viemäröintiputkien ainevahvuus ja 26

Tekninen työ koko mitoitetaan riittävän suureksi. Tiloissa, joissa käytetään nestekaasua, ei ole suotavaa olla lattiakaivoa. Jos lattiakaivo katsotaan välttämättömäksi, se on varustettava automaattisella lukkomekanismilla, jotta mahdollisen kaasuvuodon tapahtuessa kaasua ei pääse viemäriin. Kemikaaleja ei saa kaataa viemärijärjestelmään. Ongelmajätteet säilytetään ja hävitetään lain ja säännösten edellyttämällä tavalla. 4.6 Paloposti, hätäsuihku Kuumakäsittelytilaan asennetaan hätäsuihku. Palopostiasennus tehdään säännösten ja viranomaisten ohjeiden mukaan. 4.7 Syövytyslaitteet Piirilevyjen syövytyslaitteet vaativat turvallisen sähköliitännän sekä takaiskuventtiilillä varustetun kylmävesiliitännän ja poistoliitännät. Huuhtelun poistoliitäntä voidaan yhdistää lattiakaivoon tai altaan vesilukkoon. Syövytys- ja kehitysaine on yleensä ongelmajätettä, jota ei saa päästää viemäriverkostoon, vaan se on hävitettävä säännösten mukaan. Piirilevyjen syövytyslaitteet eivät vaadi erityistä kohdepoistoa, kun käytetään ferrikloridia käyttäviä laitteita. Jos syövytys tehdään hapoilla, on sitä varten oltava oma kohdepoisto. Poistokanavien on oltava haponkestäviä. Käytettävistä aineista riippuen, esimerkiksi happoja käytettäessä, voidaan syövytyslaite asentaa omaan erilliseen vetokaappiin, joka on yhdistetty jatkuvaan poistoilmanvaihtoon kuten maalikaapitkin. Syövytysaineet, kuten hapot ja emäkset, säilytetään lukitussa kaapissa. 4.8 Ilmanvaihtolaitteet Teknisen työn opetustiloissa tulee olla koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä, jolla saadaan riittävästi raitista ilmaa ja tilasta poistetaan syntyneet epäpuhtaudet. Teknisen työn ilmanvaihdon rakentamista koskevat seuraavat määräykset: Suomen Rakentamismääräyskokoelma D2; Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, määräykset ja ohjeet 1987. Lisäksi on otettava huomioon työturvallisuuslain (299/1958, 27/1987) 9a, 12, 16, 17, 30 ja 34 pykälissä annetut määräykset. Ilmanvaihdolla voidaan vaikuttaa myös mahdollisiin homeongelmiin. Suunnittelutyötilan tulee olla ilmanvaihdolla ylipaineistettu. Yleisilmanvaihtoa mitoitettaessa otetaan purunpoistojärjestelmän poistoilmamäärä huomioon joko pienentämällä vastaavasti yleispoistoa tai järjestämällä korvausilmaa muualta. Lisäksi on mahdollista lisätä tuloilman määrää vastaavalla ilmamäärällä. Konesalin tulisi kuitenkin olla mieluiten hieman alipaineinen, jotta estettäisiin puupölyn leviäminen muihin tiloihin. Yleisilmanvaihdon paluuilmassa voi olla lämmön talteenottojärjestelmä. Automatiikalla voidaan vähentää purunpoistolaitteiston tyhjäkäyntiä. 27

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Ilmanvaihdon ohjaus teknisen työn opetustilojen osalta voi olla haluttaessa myös ohjattavissa näistä tiloista. Purunpoiston turhakäynnin estämiseksi voidaan suunnitella erilaisia teknisiä automaatioratkaisuja. Esimerkiksi purunpoiston käynnistyessä yleisilmanvaihto lisääntyisi tarvittavalla korvausilmamäärällä. Työstökoneiden ja laitteiden ohjaukseen voidaan käyttää myös elektronista kauko-ohjausjärjestelmää. CNC-jyrsimelle tehdään imupistevaraus. Puruimuri ei saa olla hätä/seis-painikkeiden ohjauspiirissä eivätkä myöskään atk/cnc- ja tietokonelaitteet. Maali- ja kemikaalikaapeista tulee olla jatkuva poisto. Maalausvetokaapin poisto on varustettava omalla käyttökytkimellä ja poiston on oltava riittävän tehokas. Hitsauskaasut poistetaan tehokkaalla kohdepoistolla, jolla on oma käyttökytkin. Hiili- tai nestekaasuahjon savujenpoisto toteutetaan erilaisilla poistokupu- ja huippuimuriratkaisuilla. Poistokanavassa tai viranomaisten hyväksymässä savuhormissa olisi suotavaa olla automaattinen sulkupelti, joka estää kylmän ilman valumisen, kun ahjolla ei ole käyttöä. Hitsauskaasut poistetaan ulos. Hiomakoneet voidaan yhdistää hitsauskaasujen poistojärjestelmään. Elektroniikan juotostyöpisteisiin asennetaan kohdepoisto, jota voidaan käyttää myös epoksiliimojen kohdepoistona. Puutarhakoneiden, mopojen ja auton opetus- ja huoltopisteessä on oltava pakokaasuimuri. Jos pakokaasuimuria ei ole, koneita saa käyttää vain ulkotilassa. 4.9 Purunpoistolaitteet Korkeapaineinen purunpoistolaitteisto sijoitetaan teknisen työn opetustilojen ulkopuolelle lämpimään tilaan mahdollisimman lähelle konehuonetta. Laitteisto mitoitetaan työstökoneiden vaatimusten mukaan tehokkaaksi. Purunpoistojärjestelmän ilmaa ei palauteta, vaan se johdetaan ulos. Poistoilma kuuluu D 2 -kokoelman mukaan luokkaan 5 ja se on pääasiassa johdettava katolle ja varustettava äänenvaimennuksella niin, ettei äänitaso nouse yli 45 db:n. Tarvittaessa laitteiston alipaineventtiili varustetaan äänenvaimennuksella. Purunpoistojärjestelmän poistoilmamäärä otetaan huomioon joko pienentämällä vastaavasti yleispoistoa tai järjestämällä korvausilmaa muualta. Työtilojen iltakäyttö otetaan huomioon suunniteltaessa ja mitoitettaessa purunpoistolaitteistoa. Purunpoistotila varustetaan räjähdysluukulla paikallisten paloviranomaisten ohjeiden mukaan. Laitteistolle asennetaan ylitäytön esto- ja hälytysjärjestelmä. Tilaan johtava ovi tehdään ilman kynnystä. Laitetoimittaja mitoittaa moottori- ja suodatintehot, purunimuputkiston sekä lähdöt koneilta ja siivouspisteiltä. Laitteistotilan on oltava roisketiivis. Moottorin 28

Tekninen työ suojausluokka on IP 54. Purunpoistotilan palotekninen tilaluokitus on seuraava: räjähdysvaarallinen. Purunpoistossa käytetään korkeapainejärjestelmää. Imurit voivat olla turbiini- tai puhallintyyppiä. Laitteiston asennustilan tulee olla riittävän suuri. Jätesäiliöiden vaihdon on oltava helppoa. Esierotinsyklonin alle asennetaan purusäiliö (esimerkiksi lujitemuovinen standardisäiliö 600 dm 3 ). Esierotin varustetaan optisella ylitäyttösuojalla, joka pysäyttää laitteiston erottimen täyttyessä. Purusäiliöllä tulee olla automaattinen ylitäytön esto sekä hälytysvalo (merkkivalokaluste RL VA 20409 12 4) teknisen työn tilaan tai ohjauskeskukseen. Yleisenä periaatteena on käyttää paikkakunnan jätteenkeräysjärjestelmän säiliöitä. Säiliöt ja varasäiliöt on mitoitettava käyttötarpeen mukaan. Suodattimien pinta-alojen tulee olla riittävät. Suodattimien huollolle ja vaihtovälille on annettava ohjeet. Suodatuspinta-ala on 15 m 2 tai suurempi. Automaattinen puhdistus tehdään vastavirtapaineilmapulssein laitteiston pysähtyessä. Pöly ja puru kerätään vakiokokoisiin jätesäkkeihin tai -astioihin. Purunimuputkistot pyritään suunnittelemaan mahdollisimman lyhyiksi. Putkistot maadoitetaan staattisten sähkövarausten estämiseksi. Jokaisella työstökoneella on joko pneumaattinen tai sähköinen sulkuventtiili, joka avautuu konetta käynnistettäessä ja joka sulkeutuu, kun kone pysäytetään. Nämä automaattiset venttiilit takaavat, että koneilta on aina mahdollisimman suuri imuteho. Imutehoa voidaan usein tehostaa parantamalla itse koneen purun- ja pölynpoiston lähtöjä. Siivousimupisteet varustetaan jousikuormitteisilla läppäventtiileillä. Sijoitukset on varmistettava tilan käyttäjältä ennen asennuksia. Tilaan asennetaan 2 3 kpl tai tarpeellinen määrä seinälle kiinnitettäviä letkutelineitä. Putki- ja letkutukkeumien varalle työkaluksi varataan puhdistusvaijeri. Työtiloihin asennetaan imupisteet siivous- ja imurointiletkuille. Imurointiletkuja voidaan hyödyntää myös yhdistämällä niitä käsihiomakoneisiin. Antistaattista siivousimuletkua hankitaan 2 x 10 m/50 mm, kahdet 500 mm:n lattiasuulakkeet, rakosuulakkeet ja imuharjat, kaksi sarjaa suoria ja polviputkia. Erillistä ns. siivouskytkintä ei tarvita, vaan siivoojat ohjaavat toimintoja opettajan tilassa olevasta ohjauskeskuksesta. Pyörö- ja vannesahan purun- ja pölynpoistoa voidaan parantaa erilaisin keinoin. Molemmilla koneilla tulisi olla myös tehokas yläpuolinen pölyn ja purun poistoimu. Puusorvin ja hiomapöydän pölynpoistoa voidaan myös tehostaa teknisillä ratkaisuilla. Kohdeimua saadaan aikaan esimerkiksi magneettikiinnitteisellä imuletkulla. 29

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Perinteisessä opettajan huoneen ohjauspaneelissa käynnistetään ensin purunpoistolaitteisto, minkä jälkeen voidaan kytkeä puuntyöstökoneet päälle. Kalustonhoitajan koneita ja pistorasioita ei liitetä ohjauskeskukseen. Purunpoistolaitteiston kojekeskus pyritään sijoittamaan ensisijaisesti purunpoistolaitetilaan. Jos purunpoistokeskus ei ole samassa tilassa poistoimurin kanssa, on imuri varustettava turvakytkimellä. Purunpoistokeskukseen asennetaan ohjauskeskuksen painikkeiden kanssa rinnakkaiset purunpoistolaitteiston ohjauspainikkeet (start/stop). Purunpoistolaitteet edellyttävät säännöllistä laitetoimittajan ohjeiden mukaista huoltoa. Purusäiliöiden tyhjentämisestä, suodattimien huollosta ja vaihdosta on sovittava koulu- ja paikkakuntakohtaisesti. Perinteisen matalapainejärjestelmän suodatinpussit on syytä tampata säännöllisesti ja vaihtaa ne, kun ne ovat pihkaantuneet. Purusäiliöiden ja laitteiston huoltoluukuille asennetaan korkealaatuiset tiivisteet. Purunpoistotilojen suunnittelussa ja rakenteissa noudatetaan viranomaisten määräyksiä ja ohjeita. Mahdollista purunpoistolaitteiston tulipalotilannetta varten annetaan toimintaohjeet. Tilan lämpötila ei saa nousta niin, että se saattaa aiheuttaa sähkömoottorin ylikuumenemisen ja tästä johtuvan moottorin palamisen sekä tulipalon. 4.10 Paineilmalaitteet Paineilmakompressori purunpoistoa ja käsipaineilmakoneita varten on yleensä sijoitettu purunpoistotilaan, mutta se voidaan sijoittaa muuallekin. Kompressorin tilan tulee olla lämmitetty, jotta talviaikaan ei synny kondenssiveden jäätymisongelmia. Kondenssivesi pitää poistaa kompressorista ja putkista tarpeen mukaan. Paineilmaputkistossa tulee olla vedenerottimet. Paineilmaa käytetään koneiden ja laitteiden puhdistukseen, purunpoistoventtiilien ohjaukseen, mahdolliseen hiekkapuhallukseen tai hiiliahjoon, ruiskumaalaukseen sekä lisäksi paineilmatyökaluissa. Työtiloissa tulee olla riittävästi paineilmapisteitä. Purunpoiston käynnistys käynnistää myös kompressorin. Purunpoistoimurin käynnistys on lukittava paineilmakompressorin kanssa siten, ettei purunpoistoimuri käynnisty ennen kuin paineilmakompressori on ohjattu päälle. 30

Tekninen työ 5 Sähkösuunnittelu 5.1 Johtotiet Teknisen työn tilojen johtoteinä käytetään piena- tai umpilevyhyllyjä, valaisinripustuskiskoja ja johtokanavia. Johtotiet tulee sijoittaa siten, että mahdolliset myöhemmin tarvittavat johtolisäykset voidaan asentaa. 5.2 Kaapelointi Työstökoneiden kaapelointi pyritään tekemään pääasiassa seinärakenteiden kautta. Suunnittelussa tulee selvittää koneiden lopulliset paikat riittävän ajoissa niin, että keskilattialle sijoittuvien laitteiden (esimerkiksi pyörösaha) johtoputkitukset voidaan upottaa lattiarakenteeseen. Muu kaapelointi sijoitetaan normaalia asennustapaa noudattaen kaapelihyllylle, valaisinripustuskiskoihin, johtokanaviin ja uppoasennuksena seinärakenteisiin. CNC-koneille ja atk-pistorasioille tulee asentaa omat erilliset ryhmäjohdot, atkpistorasiaryhmäjohdot yksivaiheisina. 5.3 Jakokeskus Teknisen työn tilojen toimintoja varten hankitaan oma jakokeskus, joka sijoitetaan tilojen yhteyteen rakennettavaan erilliseen lukittavaan jakokeskuskomeroon. Komero sijoitetaan ensisijaisesti siten, että ovet avautuvat esimerkiksi aula- tai käytävätilaan. Keskusta ei saa sijoittaa opettajan huonetilaan. 5.4 Sähkölämmitys Viimeistelytilassa tarvitaan toisinaan normaalia korkeampi huonelämpötila. Lämpötilan nostamiseksi tilaan voidaan hankkia sähkölämmitin, jonka tulee olla rakenteeltaan suljettua mallia, pintalämpötila enintään 60 ºC. Sähkölämmittimen lämpötila säädetään siten, että lämpötilanmittausanturi sijoitetaan huonetilaan ja säädin tilan ulkopuolelle (esim. jakokeskukseen). Ulkokatoksessa sijaitseva pienkoneiden korjauspaikka varustetaan tarpeen mukaan sulanapitolämmityksellä (lämmityskaapeli). 31

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 5.5 Työstökoneiden ohjausjärjestelmä Opettajan huonetilaan asennetaan ohjauskeskus, jossa on pääkytkimen lisäksi ohjauspainikkeet oppilaspistorasioille, työstökoneille, purunpoistojärjestelmän imurille ja paineilmakompressorille. Keskuksessa on myös hätä/seis-painike ja "purusäiliö täynnä" -merkkivalo. Ohjauskeskuksessa tulee olla myös tarvittaessa ohjauspainikkeet kaasujärjestelmän pääsulkuventtiilien ohjaukselle. Ohjauskeskuksesta tapahtuvien pistorasia- ja työstökoneohjauksien rinnalle voidaan rakentaa myös langaton ohjaus. Ohjausjärjestelmän tulee olla toimintavarma, huoltoa tarvitsematon ja työturvallinen sekä täyttää voimassa olevat määräykset. Työskentelytiloihin sijoitettavat hätä/seis-painikkeet hankitaan merkkilampuilla varustettuina. Lamppu syttyy, kun painiketta on painettu (merkkivalo helpottaa painetun painikkeen löytämistä). Työstökoneiden ryhmäjohdoksi tarvitaan 7-johtiminen kaapeli, jonka kahta johdinta voidaan käyttää työstökoneiden ohjaustoimintaan (päällä/pois). Käyntilukitukset, ks. edellä kohta paineilmalaitteet. 5.6 Työstökoneiden sähköiset jarrut Kokemusten mukaan koulukäytössä työstökoneiden sähköiset jarrut ovat turvallisimmat. Niitä asennetaan seuraaville koneille: pyörö- ja vannesahalle, oiko- ja tasohöylälle, puusorville, hiomakoneelle, nauhahiomakoneelle ja metallisorville. Suositeltavaa olisi, että laitehankinnoissa koneet tilattaisiin valmiiksi jarruautomatiikalla varustettuina. Jarruautomatiikan relekotelo sijoitetaan kyseisen koneen runkorakenteeseen, tai välittömästi koneen viereen. 5.7 Yleisvalaistus ja pistorasiat Teknisen työn opetustiloissa hyvä yleisvalaistus (vähintään 500 lx) on tärkeää työskentelyn ja työturvallisuuden näkökulmasta. Riittävän valomäärän saamiseksi työstökoneille voidaan käyttää yleisvalaistuksen lisänä kohdevalaistusta. Työskentelytiloissa valaisimien tulee olla suljettua rakennetta (IP 34). Konesalissa stroboskooppi-ilmiön poistamiseksi valaisimet kytketään eri vaiheille tai käytetään elektronisella liitäntälaitteilla varustettuja valaisimia. Konesali varustetaan varavalaisimella, joka liitetään koulun turvavalaistusjärjestelmään. Jos koulussa (peruskorjauskohde) ei ole turvavalaistusjärjestelmää, järjestetään varavalaistus omalla akulla varustetulla turvavalaisimella. Koneiden hätä/seis-painike ei saa aiheuttaa yleisvalaistuksen katkaisua. 32

Tekninen työ Suunnittelussa otetaan huomioon se, että kaikkien ovien yhteyteen asennetaan ns. sähköpielet lattiasta kattoon asti (ks. rakennustietokortti RT 42 10010). Viimeistelytilan vetokaapin valaisin sisällytetään kaappitoimitukseen. Pistorasioita asennetaan työskentelytiloihin riittävässä määrin, jotta jatkojohtojen käyttö olisi mahdollisimman vähäistä. Mikäli elektroniikan ja metallityön työpisteissä käytetään matalajännitteisiä juottimia, tulee suunnitelmissa ottaa huomioon niiden tarvitsemat muuntajat. Mikäli elektroniikan työtiloihin hankitaan kiinteät kalusteet, niiden tulee sisältää mittalaitteet virtalähteineen. Piirilevyjen valmistuksen kehitys- ja syövytyslaitteet tarvitsevat pintakäsittelytilaan vikavirtasuojatut pistorasiat. Mahdolliseen ulkotyöskentelypisteeseen sijoitettavien pistorasioiden tulee olla ohjattavissa opettajan ohjauskeskuksesta. Sisätiloihin auto- ja pienkonekorjaustilaan voidaan asentaa tarpeen mukaan katosta ripustettava(t) pistorasiakotelo(t), jossa pistorasioiden lisäksi on myös paineilmaulosotto (ns. elorasia). Tietokoneiden ja CNC-laitteiden pistorasioiden tulee olla omina ryhminään, UPS-laitteistolla varmistettuna. Hätä/seis-painikkeet eivät saa katkaista virtaa edellä mainituilta pistorasioilta. Oppilaskäyttöön tarkoitetut pistorasiaryhmät tulee varustaa vikavirtasuojauksella (30 ma). Työskentelytilojen pistorasioiden tulee olla IP 34 -rakennetta niiden mekaanisen kestävyyden vuoksi. 5.8 Puhelin- ja antennijärjestelmä Opettajan tila varustetaan puhelinpistorasialla. Opettajan puhelimen soittoäänen havaitsemista varten työskentelytiloihin sijoitetaan puhelimen lisäkellot ja vilkkuvalot. Elektroniikan ja metallitekniikan työpisteet, TV/video- ja data/videoprojektorin käyttöpaikat varustetaan antennipisteillä. 33

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 5.9 Tietoverkko ja data/videoprojektori Koulun tietoverkkojärjestelmään liitetään muun muassa seuraavien tilojen tietoverkkopisteet: opettaja, kalustonhoitaja, atk-opetustila ja data/videoprojektorin käyttöpaikat. Elektroniikan, teknisen piirustuksen, suunnittelun ja atk-suunnittelun tietokoneille asennetaan lisäksi oma koulun tietoverkosta riippumaton kaapelointi. Data/videoprojektorin käyttöpaikkoja ovat yleensä suunnittelu- ja metallitekniikan tilat sekä tilat, joihin hankitaan heijastustaso tai valkokangas. Projektorin hankintaan sisällytetään kaiuttimet video-ohjelman äänentoistoa varten. 5.10 Videovalvonta-, rikosilmoitus- ja kulunvalvontajärjestelmät Mikäli koulussa on tai sinne hankitaan videovalvontajärjestelmä, tulisi myös teknisen työn tilojen ulkoalue liittää videovalvontajärjestelmään. Mikäli koulussa on tai sinne hankitaan rikosilmoitusjärjestelmä, varustetaan teknisen työn tilat varastoineen ja wc-tiloineen koulun rikosilmoitusjärjestelmään liitettävillä ilmaisimilla. Tilat tulisi voida rajoittaa omaksi alueekseen, jota voidaan ohjata aikaohjelman lisäksi tiloihin johtavan reitin yhteyteen sijoitettavalla käyttölaitteella. Tämä mahdollistaa muun muassa ilta- ja viikonloppukäytöt. Mikäli koulussa on kulunvalvontajärjestelmä, varustetaan kaikki teknisen työn tiloihin johtavat ovet magneettikoskettimin, ja käyntiovet lisäksi myös sähkölukoilla ja kortinlukijoilla. 5.11 Palovaroittimet Teknisen työn tilat varustetaan palovaroittimilla. Jos halutaan yöaikaista omaisuusturvaa, tarvitaan määräykset täyttävä paloilmoitinjärjestelmä. Ilmaisinsuosituksena eri tiloissa käytetään: pintakäsittelytila DM-ilmaisin (60 C), kuumakäsittely DM-ilmaisin (100 C), materiaalivarastot optinen savuilmaisin, puutyösali optinen savuilmaisin, purunpoistolaitetila M-ilmaisin (74 C), metalli-, kone-, ja huoltotila DM-ilmaisin (60 C). Ks. lisäksi luku 6.4 Palosuojelu. 5.12 Turvavalaistusjärjestelmä Tilat varustetaan voimassa olevien määräysten ja standardien ja pelastusosaston A:20-sarjan ohjeiden mukaisella poistumistievalaistuksella ja varavalaistusjärjestelmällä. 34

Tekninen työ 5.13 Aika- ja soittokellojärjestelmät Teknisen työn tilat, kuten puutyö-, metallityö- ja konesali, varustetaan aikakelloilla (d=300). Kellot liitetään koulun aikakellojärjestelmään. Kellot voivat olla tilanteen mukaan myös digitaalisella näytöllä varustettuja kalenterikelloja. Tilan käyntiovet varustetaan soittokelloilla. 35

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 6 Työturvallisuus 6.1 Yleisiä ohjeita Käsityön opetuksen työturvallisuutta on käsitelty laajasti Opetushallituksen julkaisussa Käsityön työturvallisuusopas teknisen työn ja tekstiilityön opetusta varten (1995). Kaikissa oppilaitoksissa sovelletaan työturvallisuuslainsäädäntöä yhtenäisesti. Työturvallisuuteen voidaan parhaiten vaikuttaa hyvällä ennakkosuunnittelulla. Opettajalle varattu tila on sijoitettava keskeisesti valvonnan helpottamiseksi. Neliön muotoinen perustilaratkaisu auttaa opettajan tilan sijoittelua ja valvontaa käytännössä. Työtilojen väliseinät on valvonnan helpottamiseksi varustettava turvalasi-ikkunoin. Uusien koneiden ja niiden osien suoja- ja ohjauslaitteiden tulee olla CEmerkittyjä. Niiden mukana on oltava vaatimustenmukaisuusvakuutus sekä suomen- ja tarvittaessa ruotsinkieliset käyttöohjeet (VNp 1314/1994). Käytettyjen ja käytössä olevien koneiden turvallisuudesta säädetään käyttöpäätöksessä (VNp 856/1998). Hydraulisen puristimen on oltava standardinmukainen ja se on aina varustettava suojaverkolla. Konehuone on eristettävä muista tiloista. Konehuoneeseen ei saa asentaa konsoleja materiaaleja varten. Erillisten materiaalivarastojen on oltava rakenteiltaan työturvallisia. Opettajalla on oltava voimassaoleva tulityökortti, jos tulityötä tehdään tulityökortin vaativalla työalueella. Henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä säädetään VNp:ssä 1407/1993. Uusien henkilönsuojainten on oltava CE-merkittyjä. Kaikilla työstökoneilla tulee olla niiden välittömässä läheisyydessä henkilökohtaiset suojaimet, visiirit eli kokokasvonsuojat, turvatyöntökahvat sekä melua aiheuttavilla koneilla lisäksi kuulonsuojaimet. Hiontatyössä on syytä käyttää hengityssuojaimia. Elektroniikan juotospisteisiin järjestetään kohdepoisto lyijyhöyryjen poistamiseksi. Valaistuksen suunnittelussa pitää varmistaa perusvalaistuksen riittävä tehokkuus. Kaikilla koneilla pitää olla hyvä kohdevalaistus, samoin elektroniikan työtasoilla ja suunnittelupöydillä. Maali- ja kemikaalikaapeista on oltava jatkuva poisto. Maalausta varten on oltava oma vetokaappi. Piirilevyjen syövytys- ja kehitysyksikkö voidaan asentaa erilliseen lasivetokaappiin, jos syövytyksessä käytetään suolahappoa tai tehdään muita poistoa edellyttäviä kemiallisia töitä, esimerkiksi epoksiliimausta. 6.2 Sähköiset jarrut Työstökoneiden sähköiset jarrut ks. luku 5.6 Työstökoneiden sähköiset jarrut. 36

Tekninen työ 6.3 Ensiapukaapit Käsityön, teknisen työn ja tekstiilityön opetuksen työturvallisuusoppaan (Opetushallitus, 1995) sisällön mukainen ensiapukaappi asennetaan opettajan tilaan ja mahdollisesti myös puu- ja metallitekniikan tilaan. 6.4 Palosuojelu Teknisen työn tiloihin asennetaan paloviranomaisten vaatimusten mukaiset palovaroittimet sekä alkusammutukseen vaadittavat välineet. Tulipalotilanteeseen, esimerkiksi purunimulaitteiston tai vetokaapin paloon, varaudutaan antamalla toimintaohjeet oppilaille. Teknisen työn tilat muodostavat oman poistumisosastonsa. Pääsy kahdelle toisistaan riippumattomalle poistumistielle on osoitettava merkinnöin. Palotekninen osastointi on ratkaistava tapauskohtaisesti paikallisen paloviranomaisen kanssa neuvotellen. Ks. lisäksi luku 5.11 Palovaroittimet. 6.5 Ergonomia Ergonomisessa suunnittelussa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: käyttäjien kehon mitat turvaetäisyydet; käyttöä, korjausta sekä kunnossapitoa varten tarvittava tila valaistus työtasojen korkeus työasennot, hankalat työasennot, vipujen sijoittelu, vasenkätisyyden vaikutus fyysisen voiman tarve, kehon liikkeet ja nostokorkeus. Ergonomiset näkökohdat otetaan huomioon kalustehankinnoissa ja koneiden asennuskorkeuksissa. Varsinkin vuosiluokkien 1 9 kouluissa oppilaat ovat hyvinkin erimittaisia, mikä on otettava huomioon kalusteiden ja työkalujen asennuskorkeuksissa. Höyläpenkeistä ainakin osan tulisi olla korkeudeltaan säädettäviä. 6.6 Sähköturvallisuus Ks. luku 5. Sähkösuunnittelu. 37

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 6.7 Pölyongelmat Pölyongelmaa voidaan poistaa rakenteellisilla ratkaisuilla, riittävällä huonekorkeudella, tehokkaalla ilmanvaihdolla ja hyvällä, säännöllisellä siivouksella. Huonekorkeus uudisrakennuksissa tulisi olla noin 3,5 4 metriä. Koneet puhdistetaan imuroimalla ja tarvittaessa paineilmalla. Siivouskaappitilaa tarvitaan opetustilojen yhteydessä tai niiden välittömässä läheisyydessä. Pölyongelmaa voidaan vähentää pyyhkimällä tilat säännöllisesti kosteilla mopeilla. Keväisin tyhjennetään kaapit ja pyyhitään pölyt kaappien päältä sekä puhalletaan kanavien ja putkien päällystöjen pölyt paineilmalla. Hionnassa käytetään mahdollisimman paljon hiontapöytää tai kohdepoistoa sähkökäsityökoneiden yhteydessä. Huolehditaan siitä, että koneilta purun- ja pölynimu on tehokas. Pyörösahalla tulee olla myös yläpuolinen poistoimu. Piirilevyt porataan märkänä ja pyyhitään kostealla paperilla ja/tai järjestetään kohdepoisto. Kuivana porattaessa syntyy hienoa lasipölyä, joka on yhtä hajoamatonta ja vaarallista kuin asbesti. Piirilevyä on turvallisempaa leikata kuin sahata, sillä sahatessa syntyy pölyä. Puun hiontaa voidaan keskittää erilliseen hiontatilaan. Nauha/laikkahiomakone, hiontapöytä, jyrsin ja puusorvi voidaan asentaa erilliseen lasiseinin eristettyyn tilaan konehuoneessa. Puulajit tulee valita niin, ettei ns. kovapuulajeja käytetä, sillä kovapuun pöly on määrätty syöpävaaralliseksi (VnA 716/2000). 6.8 Henkilökohtaiset suojaimet Henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä säädetään VNp:ssä 1407/1993. Uusien henkilönsuojainten on oltava CE-merkittyjä. Henkilönsuojaimina käytetään kokokasvonsuojia, kuulonsuojaimia, kertakäyttöisiä kuulonsuojaimia, hitsaussuojalaseja, hitsauskypärää, suojakäsineitä (muovisia tai kumisia) kemikaaleja käsiteltäessä, nahkasuojakäsineitä ja -esiliinoja, hitsauskäsineitä ja hengityssuojaimia. Suojaimet ja niiden säilytyslokerikot sijoitetaan mahdollisimman lähelle käyttökohteita. 6.9 Koneiden suojalaitteet Koneiden ja työvälineiden turvallisesta käytöstä säädetään käyttöpäätöksessä (VNp 856/1998). Koneille asennetaan säännösten mukaiset hyväksytyt suojalaitteet. Hitsaustyöpisteet erotetaan suojaverhoilla. Hitsauskaasut poistetaan tehokkaalla kohdepoistolla ulos katolla olevan huippuimurin avulla. Metallihiomakone ja metallinauhahiomakone voidaan yhdistää hitsauskaasujen poistojärjestelmään. Ahjolle asennetaan poistokupu ja paloviranomaisten hyväksymä poistokanava tai -hormi tehokkaalla poistopuhaltimella. Kanavassa on suotavaa olla automaattinen sulkupelti, joka estää turhan kylmän ilman valumisen tilaan talviaika- 38

Tekninen työ na. Koneille voidaan asentaa säännösten mukaisten turvalaitteiden lisäksi muita työturvallisuutta edistäviä lisälaitteita. 6.10 Lattiamateriaalit Lattia ei saa olla liukas. Sen tulee olla helposti puhdistettava. Pintakäsittelytilan, kuumakäsittelytilan ja metallitekniikan sekä varastojen lattia on mieluiten maalattua betonia tai massapinnoitetta. Puutyötilan ja konehuoneen lattia on kitkamattoa, kohokuvioitua kumisekoitemattoa (ns. kolikkokuvio) tai puuta, joka on lasijauheella karhennuslakattu. Ks. lisäksi luku 3.12 Materiaalivalinnat ja akustiikka. 6.11 Koneiden, laitteiden ja höyläpenkkien asennusetäisyydet Koneet, kuten vannesaha, oikohöylä, puusorvi, penkki- ja pylväsporakone, talttapora, CNC-jyrsin, CNC-sorvi ja useat muut koneet ja laitteet voidaan asentaa seinän viereen sopivalle etäisyydelle ottamalla huomioon koneen vaatima huoltotila. Tällöin järjestyy enemmän tilaa diagonaalisesti keskelle konehuonetta asennettavalle pyörösahalle ja muille koneille. Höyläpenkkien ja metallityöpöytien pitkien sivujen väli tulee olla vähintään 1 100 mm. Koneiden väli tulee olla vähintään 1 100 mm. Kone- ja laitealustarakenteet ks. luku 3.12 Materiaalivalinnat ja akustiikka. Höyläpenkkien lyhyiden sivujen ja seinän välin tulee olla 800 mm. Pinta-alaltaan pienessä konehuoneessa voidaan taso- ja oikohöylä asentaa rinnakkain. Tällöin koneiden etäisyyden on oltava muihin koneisiin nähden vähintään 1 100 mm. Levy- ja palikkavaunut ovat pyörällisiä ja siirrettävissä sopiviin paikkoihin, joko varastoihin tai muualle. 6.12 Työvaatteet Työvaatteiden tulee olla paloturvallisia. Vaatteissa ei saa olla mitään helposti koneisiin tarttuvaa: nauhoja tai nappeja. Kokokasvonsuojuksen käyttö on kaikilla koneilla tärkeä, sillä voidaan sitoa myös hiukset. 39

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 7 Kestävä kehitys 7.1 Materiaalin kierrätys Kaikkien materiaalien käytössä pyritään estämään turhan jätemateriaalin syntyä. Materiaalien kierrätystä ja uudelleenkäyttöä voidaan tehostaa. Mikäli mahdollista, hankitaan elektroniikkateollisuudelta ylijäämäkomponentteja, puu- ja parkettitehtailta palamateriaalia, metalli- ja koneteollisuudelta levyjä, stanssausjätettä ja putkimateriaalia, lasiliikkeiltä lasia ja peiliä. Näitä ylijäämätarvikkeita voi saada hyvinkin edullisesti, usein jopa ilman kustannuksia. Metallijätteistä kupari ja messinki voidaan kerätä ja myydä romuliikkeeseen tai vaihtaa muuhun raaka-aineeseen. Eri materiaaleille ja ongelmajätteille on oltava omat keräysastiat. 7.2 Ongelmajätteet Ongelmajätteet, kuten öljyt, liimat, lakat, maalit, kemikaalit, akut, paristot jne., on säilytettävä ja hävitettävä säädösten ja ohjeiden mukaan. Työskentelyssä syntyvä puujäte, paitsi painekyllästetty puu, voidaan hyötypolttaa tai käyttää esimerkiksi lasten päiväkodin ja esikoulun askartelumateriaalina. 7.3 Kotimainen materiaali Pyritään käyttämään kotimaisia puumateriaaleja ja muita raaka-aineita. Puulajit tulee valita niin, ettei ns. kovapuulajeja käytetä, sillä kovapuun pöly on määrätty syöpävaaralliseksi (VnA 716/2000). 40

Tekninen työ 8 Koneet, laitteet ja kalusteet 8.1 Yleistä Hankintoja suunniteltaessa voidaan käyttää hyväksi seuraavia yhteenvetoluetteloita, joissa on lueteltu erittäin laajasti teknisen työn opetuksessa tarvittavia varusteita. Koulukohtaisesti on harkittava, millainen varustus on tarpeen ottaen huomioon koulun koko ja opetussuunnitelman mahdolliset painotukset. Tavoitteena on luonnollisesti hankkia sellaiset koneet, laitteet ja kalusteet, jotka ovat edellytyksenä koulun opetussuunnitelman asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Koneiden, laitteiden ja varusteiden on oltava CE-merkittyjä ja tyyppitarkastettuja. Kone- ja laitealustojen rakenteet ks. luku 3.12 Materiaalivalinnat ja akustiikka. Koneiden ja laitteiden asennusetäisyydet ks. luku 6.11 Koneiden, laitteiden ja höyläpenkkien asennusetäisyydet. Erikokoisille oppilaille sopivan työskentelykorkeuden järjestämiseksi voidaan käyttää korokkeita. Työvälinekaapeissa on eri kokoja ja syvyyksiä. Kaappien on tarpeen olla rimalevyä, jotta kiinnitykset voidaan tehdä kestävästi. Kaappisyvyydet valitaan eri tarpeiden mukaan. Komponenttikaapeissa riittää muovisten säilytyskoteloiden syvyys. Lokerikot hankitaan ruuvi-, hela- ja komponenttikaappeihin kaappien hankinnan yhteydessä. Metalli- ja konetekniikan työkalukaappien syvyys on pienempi kuin puutyövälinekaapeissa. Kiinteät pöydät tehdään tarpeiden mukaan. Ergonomiaan kiinnitetään erityistä huomiota kalusteita hankittaessa ja suunniteltaessa työpisteiden toimintaa. Laitteiden oston yhteydessä hankitaan kaikki tarvittavat ohjelmat ja varmistetaan laitteiden huolto- ja varaosapalvelu tulevaisuudessa. Liimauspaikkaan tehdään levypuristimille vaunu, pöytä- tai muu teline, johon voidaan asentaa levypuristimia tarvittavin, esimerkiksi 200 mm:n välein. Telineen alle tehdään vaihdettava taso, joka estää liiman valumisen lattialle. Muille puristimille tehdään seinäkiinnitteinen teline tai pyörillä oleva siirrettävä puristinvaunu. Jokaiseen työtilaan asennetaan isokokoinen kello. Kello voi olla myös digitaalinen kalenterikello. Puumateriaalivarastoon hankitaan kosteusmittari. Lisäksi hankitaan lämpömittarit työsaleihin ja pintakäsittelytilaan. Puhelin varustetaan hälytysäänen lisäksi vilkkuvalla valolla. 41

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Seuraavissa luetteloissa on mainittu keskeisiä koulukäyttöön tarvittavia koneita, kalusteita ja laitteita. Hankintoja suunniteltaessa otetaan huomioon paikalliset tarpeet ja painotukset. Lisäksi on huomattava, että luetteloissa ei ole eroteltu erikokoisten koulujen tarpeita. 8.2 Vuosiluokat 1 6 Koneet ja laitteet Ahjo laitteineen Alasin ja alusta Elektroniikan työvälineet Hiomakone metallille, kivellä ja nauhalla Kompressori laitteineen Konelehtisaha Levyleikkuri Muotoleikkuri Muovin kuumennin/taivutin Nestekaasulaitteet Oikotasohöylä Kalusteet ja kalusto Atk- ja av-välineistö Elektroniikan työtasot tai -pöydät varusteineen Ensiapukaappi Heijastustaso/ -kangas Hiontapöytä Höyläpenkit kahdelle ja/tai neljälle Kaluston kunnossapitolaitteet Kirjahylly Kohdevalaisimet Kuivausritilä kattoon, pintakäsittelytilassa Kuumakäsittelytilan työpöytä, metalli/kivitaso Levyvaunu puulle ja metallille Liukuovikaapisto Luokkataulu (liitu, tussi, magneetti) Maalauspöytä Penkki- tai pylväsporakone Pienoisporakone Piirilevyjen valotuslaite sekä syövytys- ja huuhteluyksikkö Putkentaivutin Puusorvi Pyörösaha Solumuovileikkuri Tasohiomakone Vannesaha. Maalaus/kuivaushyllystö Maalikaappi Metallityövälinekaappi Metallityöpöydät Oppilastyökaapit Opettajan työpöytä Palikkavaunu Puhelin Puristimien säilytysteline Puutyövälinekaappi Säilytyskaapit Säilytys- ja lokerokaapit pientavaroille Työtuolit Vetokaappi Vitriinikaapit Viilapenkit Vaatekaappi. Suojavälineet Henkilönsuojaimet hiusten suojaimet käsien suojaimet hengityksen suojaimet silmien suojaimet kasvojen suojaimet suojavaatteet kuulonsuojaimet esiliinat. 42

Tekninen työ 8.3 Vuosiluokat 1 9 ja 7 9 Koneet ja laitteet Ahjo laitteineen (hiiliahjo) Alasin ja alusta CNC-jyrsin/sorvi ohjelmineen Elektroniikka- ja sähkötyövälineet Hallinosturi Hiekkapuhallusyksikkö Hiomakone metallille, kahdella kivellä Hiomakone metallille, kivellä ja nauhalla Hiomakone puulle, laikalla ja nauhalla Hitsauslaitteet, kaasu Hitsauslaitteet, MIG, kaari- ym. -laitteet Hydraulinen puristin Jiirileikkuri Kaarisakset Kompressori laitteineen Konelehtisaha Koneopin välineet Koneruuvipuristimet Kulmahiomakone, pieni Kylmäsaha tukivaunuineen Käsijyrsin, pöytä ja teräsarja Laitteiden, koneiden pienoismallit, rc-polttomoottorit Lasinleikkaus- ja hiontavälineet Levyleikkuri Levyn pyöristyskone Levyntaivutin, levyn kulmauskone Liitosjyrsin (Lamello) Maaliruisku Metallisorvi lisälaitteineen ja sorvivälinekaappi pyörillä Muotoleikkuri Muovin kuumennin/taivutin Nahkatyövälineet Nestekaasulaitteet Oikohöylä Paineilmakoneet ja tarvikkeet Painepesuri Pakokaasuimuri Penkkiporakone Pienoisporakoneet Piirilevyjen valotuslaite sekä syövytys- ja huuhteluyksikkö Pistehitsauslaite Pumppukärry Putkentaivutus- ja -leikkausvälineet Putkiruuvipuristin Puusorvi Pylväsporakone Pyörösaha Rumpuhiomakone, oskilloiva Solumuovileikkuri Sähköliesi Sähkökäyttöiset käsityökoneet Talttaporakone Tasohöylä Tietokoneohjattu jyrsin ja/tai sorvi Tukivaunu työkappaleelle metallikonesahalle Tyhjiömuovain Valopöytä Vannesaha. Kalusteet ja kalusto Atk-välineistö Av-välineistö Elektroniikan opetussarjat Elektroniikan komponenttikaappi Elektroniikan työtasot tai -pöydät mittareineen ja laitteineen Ensiapukaappi Heijastustaso/-kangas Hiontapöytä Höyläpenkit kahdelle ja/tai neljälle Jatkojohtokelat Jääkaappi Kaluston kunnossapitolaitteet Kirjahylly Kohdevalaisimet Konetekniikan kaappi Kuivausritilä kattoon, pintakäsittelytila Kunnossapidon laitteet, teroittimet, varaosat 43

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Kuumakäsittelytilan työpöytä, metalli/kivitaso Levyvaunu metallille Levyvaunu puulle Liimauspöytä/-vaunu Liukuovikaapisto Luokkataulu (liitu, tussi, magneetti) Maalaus/kuivaushyllystö Maalikaappi Metallityövälinekaappi Metallityöpöydät Naula-, ruuvi- ja komponenttilaatikostot Oppilastyökaapit Opettajan työpöytä Ongelmajätteiden säilytysastiat Palikkavaunu Puhelin Puristimien säilytysteline Purunpoistolaitteisto Puutyövälinekaappi Sähköliesi Säilytys- ja lokerokaapit pientavaroille Vetokaappi Vitriinikaapit Viilapenkit (kuumakäsittelytilaan yksi iso) Vaatekaapit. Suojavälineet Henkilönsuojaimet hiusten suojaimet käsien suojaimet hengityksen suojaimet silmien suojaimet kasvojen suojaimet suojavaatteet kuulonsuojaimet esiliinat. 44

Tekninen työ 9 Työkalut ja varusteet 9.1 Yleistä Tässä luettelossa on lueteltu työkalut ja varusteet erikseen vuosiluokille 1 6 ja 7 9. Luettelossa nimikkeet kappalemäärineen ovat aakkosjärjestyksessä. Luettelo koostuu perustyökaluista ja -välineistä, joiden suurimmat kappalemäärät on pyritty määrittelemään viidellä jaollisiksi. Nimikkeistö on ohjeellinen ja sitä voidaan täydentää koulun opetussuunnitelman, projektityöskentelyn tai valinnaiskurssien sisällön mukaisesti. Perustilat varusteille, työkaluille ja laitteille säilytyskaappeineen mitoitetaan riittäviksi. Hankintaluetteloa sovelletaan tilanteen ja tilojen mukaan. 9.2 Vuosiluokat 1 6 Nimike kpl Akkuporakone ja laturi 2 Apualasin pieni 4 Elektroniikan pihtisarjat 1 Hiontatuki 10 Hohtimet 2 Holkkiavainsarjat 1 Jakoavain, eri kokoja 3 Jatkojohtokela 2 Juotinasemat 4 Juotoskolvi 2 Kaarisaha 2 Kaartosaha 5 Kairan varsi 2 Kairanteräsarja 1 Kaiverruslaite teräsarjalla 1 Kartiopora 1 Katkaisutaltta 5 Kavahöylä 5 Kiintolenkkiavainsarja 1 Kirjain- ja numerotalttasarjat 1 Kirvesmiehensaha 2 Konekierreporasarja puulle 1 Kulmasahauslaite 1 Kuumailmapuhallin 1 Kuumaliimapistooli 2 Kuusiokoloavainsarja 1 Kärkiharppi, eri kokoja 5 Käsihöylät, eri kokoja 20 Nimike kpl Käsipora 2 Käsisahat, erilaisia 15 Kääntökulmain 2 Lasiveitsi 2 Lehtisaha 5 Levypuristin 10 Liimasäiliö siveltimellä 2 Liimauspuristimet, eri kokoja 40 Mattoveitsi 2 Metallisaha 5 Muovivasara 2 Nahkatyövälineet Naulankannan upotin 2 Neulaviilasarja 1 Niittaustyökalut, sarja 1 Oksaporasarja 1 Pajapihdit, sarja 1 Pajavasarat, sarja 1 Pakotusalustat, sarja 1 Pakotustuurnasarja 1 Patruunapuristin 1 Peltisakset, erilaisia 10 Peltisepän vasara, puu 5 Penkkiharja 10 Pihdit, erilaisia 50 Piirtopuikko 10 Pistepuikko 10 Pistosaha 1 45

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Nimike kpl Poranteräsarja metallille 1 Poranteräsarja puulle 1 Purasin 10 Putkenkatkaisin, pieni 1 Putkentaivutin, pieni 1 Puukko 10 Puuraspit, erilaisia 5 Puutaltat, erilaisia 40 Reikäsahasarja 1 Rullamitta 2 Ruuvitalttasarjat, erilaisia 5 Sakset 5 Sikli 10 Sorvitalttasarja 1 Suorakulma (250 mm) 10 Suuntaisruuvipuristin 2 Suuntapiirrin 5 Sähkömerkkauskynä tai kaiverrin 1 Nimike kpl Talttanuija 10 Teräsharja 2 Teräsmitat 20 Tulppaporasarja 1 Työntömitta 2 Työtuolit 20 Täytevärilasta 5 Upotuspora (16 mm) 2 Vannepuristin 4 Vasarat, erilaisia puulle ja metallille 40 Veistokirves (600 g) 1 Verhoilijan nitoja 1 Verhoilijan vasara 1 Viilaharja 2 Viilapenkit 8 Viilasarjat, eri muotoiset 5 Viilusaha 1 9.3 Vuosiluokat 1 9 ja 7 9 Nimike kpl Akkuporakone 1 Akkulaturi 1 Akun varaustilan mittari 1 Apualasin 5 Autopukki 2 Elektroniikan pihtisarjat 3 Harpit, eri kokoja 10 Hiontatuki 10 Hohtimet 4 Holkkiavainsarjat 2 Iskutalttasarja 1 Jakoavaimet, eri kokoja 5 Jatkojohtokela 2 Johtoliittimien puristuspihdit 1 Juotoskolvit, eri kokoja 5 Kaarisaha 2 Kaartosaha 5 Kairanteräsarja 1 Kairanvarsi vaihteella 2 Kaiverruslaite, teräsarjoineen 1 Kalvain 2 Nimike kpl Kartiopora, sarja 1 Katkoteräveitsi 5 Kavahöylä 5 Kierretyökalusarja 2 Kierretappien ulosvetosarja 1 Kiintolenkkiavainsarja 2 Kirjain- ja numerotalttasarjat 2 Kirvesmiehensaha 2 Kulmapuristin 10 Kulmasahauslaite 1 Kuumailmapuhallin 1 Kuumaliimapistooli 3 Kuusiokoloavainsarja 2 Käsihöylät, eri kokoja 10 Käsisahat, erilaisia 10 Kääntökulmain 2 Levypuristimet, eri kokoja 10 Liimauspuristimet, eri kokoja 50 Lovileikkausveitsi 10 Lukkorengaspihtisarjat, eri kokoja 4 46

Tekninen työ Nimike kpl Metallisaha 10 Metallitaltta, eri kokoja 10 Mikrometri (0 50 mm) 1 Momenttiavain 1 Muovivasara 5 Mutterinkannan murskain 1 Naulankannan upotin 5 Nestetunkki 1 Neulaviilasarja 1 Niittaustyökalusarja 2 Pajapihtisarjat, eri kokoja 3 Pajavasarat, eri kokoja 10 Pakkasnestemittari 1 Pakotusalustat, sarja 1 Pakotustuurnasarja 1 Pakotusalustasarja 1 Patruunapuristin 1 Peltisakset, erilaisia 10 Peltisepän vasara, puu 5 Penkkiharja 10 Pihdit, erilaisia 50 Piirtopuikko 10 Pistepuikko 10 Pistosaha 1 Porateräsarjat metallille 3 Porateräsarjat puulle 5 Pulttisakset 1 Purasin 10 Putkipihdit 1 Putkiruuvipuristin 1 Puukko 10 Puunleikkaussarja 1 Puuraspit, erilaisia 5 Puutaltat, erilaisia 40 Nimike kpl Rakotulkki 1 Reikäsahasarja 1 Ristisyöttöpöytä 1 Rullamitta 2 Ruuvitalttasarjat, erilaisia 5 Sakset, erilaisia 5 Sikli 5 Sorvitalttasarja 1 Suorakulma, eri kokoja 20 Suuntapiirrin 5 Sähkömerkkauskynä 1 Talttanuija 5 Tankoharppi 1 Teräsmitat, eri kokoja 20 Tikkaat, alumiiniset 1 Teräsharja 5 Työntömitta, digitaalinen 1 Työntömitta 10 Täytevärilasta 5 Ulosvetäjä, sarja eri kokoja 3 Upotuspora 2 Vannepuristin 6 Vasarat, erilaisia puulle ja metallille 50 Veistokirves 1 Verhoilijan nitoja 1 Verhoilijan vasara 1 Vesivaaka 1 Viilasarjat, eri muotoiset 5 Viilaharja 5 Viilusaha 1 Yleistyöpenkki, koottava, siirrettävä 1 47

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Liite 1 Materiaalien ja kulutustavaran hankinta ja seuranta SEURAAVASSA on esitetty esimerkki otsikoittain kulutustavaran seurantaluettelosta, jota käyttäen on mahdollista seurata materiaalivarastojen riittävyyttä ja suorittaa lisätilaukset ajoissa. Luettelo kannattaa laatia tietokoneen taulukkolaskentaohjelmalla, jolloin sen sisältö voidaan suunnitella tarpeita vastaavaksi ja sen seuranta ja ajantasalla pito on vaivattomampaa. Materiaali v. v. v. Atk-tarvikkeet koneiden ja laitteiden tarvitsemat materiaalit ja tarvikkeet Elektroniikkakomponentit Helat lukot rajoittimet salvat saranat vetimet, nupit Hiomatarvikkeet Hitsaustarvikkeet Huolto-, korjaus- ja kunnostusvälineet hiomakivet hiomakone konekohtaiset asennus- ja huoltovälineet lukkorengassarja O-rengassarja rasvapuristin sokkatappisarja suppiloita öljylle ja nesteille tahko työvalo, suurennuslasilla varaosat ja huoltoaineet öljykannu 48

Tekninen työ Materiaali v. v. v. Kellot erilaiset koneistot, tarvikkeineen Kemikaalit, voiteluaineet, öljyt hapot ja emäkset ohenteet ja liuottimet öljyt ja rasvat Kiinnitystarvikkeet Kovajuotteet Kulutustarvikkeet Liimat Metallit langat, eri metalleja levyt, eri metalleja profiilit, eri metalleja putket, eri metalleja tangot, eri metalleja Muovit Pehmytjuotteet Pintakäsittelyaineet Puutavara liimapuu listat ja kepit sahatavara, eri puulajeja ja kokoja teollisuuden jäännöspalat, jalopuiset vanerit, eri puulajeja ja laatuja Tarramateriaalit ja tiivisteet Teipit 49

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 50

PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS TEKSTIILITYÖN OPETUSTILAT