Seuratuki 2014. Tuettujen hankkeiden hakemusarviointi. Saara Isosomppi

Seuratuki 2014 Tuettujen hankkeiden hakemusarviointi Saara Isosomppi

Seuratuki 2014 Tuettujen hankkeiden hakemusarviointi Saara Isosomppi LIKES-tutkimuskeskus 2014

Seuratuki 2014. Tuettujen hankkeiden hakemusarviointi. Saara Isosomppi Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 291 ISBN (pdf) 978-951-790-366-0 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Jyväskylä 2014 Kannen kuva: Jouni Kallio 2

SISÄLTÖ Tiivistelmä... 4 1 Seuratuen tarkoitus ja jakokriteerit... 5 2 Seuratukihankkeet 2014... 6 2.1 Alueellinen jakautuminen... 6 2.2 alkkauksia ja toiminnallisia hankkeita... 7 2.3 Hakemusten lajikirjo... 8 2.4 Jatkavat ja uudet hankkeet... 9 3 Seuratukihankkeiden tavoitteet...11 3.1 Koulutus ja toiminnan laatu...11 3.2 Matala kynnys lähiliikuntaan...11 3.3 Hiipunut perheliikunta...12 3.4 Tasa-arvoista ja yhdenvertaista liikuntaa...12 3.5 Yhteistyöverkostojen kehittäminen...13 3.6 Drop outin vähentäminen...14 3.7 Hankkeesta vakinaiseksi toiminnaksi...14 4 Harrastamisen hinta...16 5 Yhteenveto ja johtopäätökset...18 Lähteet...20 Liitteet...21 3

TIIVISTELMÄ Tässä raportissa arvioidaan opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2014 jakaman seuratoiminnan kehittämistuen kohdentumista ja tuettujen seurojen hankehakemuksia. Raportin aineistona ovat rahoituspäätöksen saaneet hankehakemukset (n=378). Tausta-aineistona on vuoden 2013 seuratuen jako- ja hakuprosessista tehty raportti (Lehtonen ym. 2014). Seuratuen perustiedot vuonna 2014: Seuratukea jaettiin 4 918 000 euroa. Edellisen vuoden tukisumma kasvoi yli miljoonalla eurolla, ja tuki oli suurempi kuin koskaan. Tukea annettiin 378 hankkeelle, mikä oli 69 hanketta viime vuotta enemmän. Hakemuksia oli yhteensä 1 162. 152 hanketta kohdistui toiminnan kehittämiseen (yhteensä 868 000 euroa, keskimäärin 5 748 / hanke) ja 226 oli palkkaushankkeita (yhteensä 4 047 500 euroa, keskimäärin 17 809 / hanke). Tärkeimpiä tavoitteita hankehakemuksissa olivat uusien harrastajaryhmien tai ohjaustoiminnan perustaminen (65 %), seuran jäsenmäärän kasvattaminen (58 %), toimijoiden, valmentajien ja ohjaajien kouluttaminen (58 %), toiminnan laadun parantaminen (43 %) ja päiväkotien ja koulujen kanssa tehtävä yhteistyö (43 %). Viime vuoteen verrattuna uusia tavoitteita hakemuksissa olivat matalan kynnyksen liikunta (29 %) ja lähiliikunta (21 %). Sen sijaan perheliikunta väheni huomattavasti. Lajikohtaisesti tukea jaettiin eniten jalkapallolle (13 %), perusliikunnalle (8 %), salibandylle (8 %), yleisurheilulle (7 %) ja hiihdolle (5 %). 4

1 SEURATUEN TARKOITUS JA JAKOKRITEERIT Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi vuonna 2014 veikkausvoittovaroista tukea urheiluseuroille lähes viisi miljoonaa euroa. Edellisestä vuodesta summa nousi yli miljoonalla eurolla. oliittisella päätöksellä seuratuen budjetti on kahden viime vuoden aikana kasvanut huomattavasti. Samalla tuen jakoprosessi on muuttunut. Vuonna 2012 ministeriön koordinoiman tuen arvioitiin olevan rahallisesti niin mittava ja siihen liittyneen tosiasiallista julkisen vallan käyttöä, että sen jakamisen tuli olla viranomaistehtävä (Lehtonen ym. 2014). Ministeriöön siirtyneen prosessin seuranta ja arviointi aloitettiin samalla LIKES-tutkimuskeskuksessa. Työn on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö (nykyisin liikunnan vastuualue). Tämä raportti käsittää vuonna 2014 myönnettyjen seuratukihakemusten arvioinnin. Sen pyrkimyksenä on muodostaa kuva siitä, millaisia hankkeita rahalla on tuettu ja miten ne heijastavat ministeriön asettamia hakukriteereitä. Tiedot perustuvat tukea saaneiden hankkeiden hakemuksiin ja niiden analysointiin. Hankehakemusten tiedot kerättiin Excel-taulukkoon ja niistä muodostettiin havaintomatriisi. Raportin tiedot ja tulkinnat perustuvat rahoituspäätöksen saaneista hakemuksista kerättyyn tietoon eivätkä kerro toteutuneesta toiminnasta. Seuratuki on tarkoitettu liikuntayhdistysten ja -seurojen toiminnan tukemiseen. Vuonna 2014 seuratukea myönnettiin 378 hankehakemukselle, joista jatkohankkeita oli 166 ja uusia avustuksensaajia 212. Tuki jakaantui 119 kuntaan. Avustusta myönnettiin 38 hakemukselle, joissa oli mukana useampi kuin yksi seura tai jaos (2 12 kpl). uolessa hakemuksista aiottiin kehittää kokonaan uutta toimintaa ja 79 %:ssa hakemuksia panostaa olemassa olevan toiminnan parantamiseen. Näin 29 % hakijoista aikoi tukea sekä uutta että vanhaa toimintaa. Avustusten kokonaissumma oli 4 918 000 euroa, ja myönnetyt summat avustusta kohden vaihtelivat 1 100 30 000 euron välillä. Keskimääräinen avustus oli 13 010 euroa, mikä oli yli 1 000 euroa edellisvuotta enemmän. Seuratuen rahoitus kasvoi edellisestä vuodesta yli miljoonalla. Samalla myönnettyjen avustusten määrä, niiden kuntien määrä, joihin tukea myönnettiin ja keskimääräinen avustussumma nousivat. Opetus- ja kulttuuriministeriö määritteli seuratuen päätavoitteeksi Laadukasta toimintaa mahdollisimman monelle kohtuukustannuksin (OKM 2014a). Hakukriteereissä keskeisiksi tavoitteiksi nousivat lasten ja nuorten harrastamisen hinnan hillitseminen, matalan kynnyksen liikunta sekä nuorten liikkujien ja liikuntaryhmien lisääminen. Kriteereiden yhteisenä piirteenä oli tasa-arvon ja yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien parantaminen, jossa taloudellinen yhdenvertaisuus korostui. Harrastusmaksujen alentamisen ohella seuratuella tavoiteltiin liikunnalliseen elämäntapaan kasvattamista. Lisäksi hakemuksille katsottiin eduksi tavoitteet yhteistyöverkostojen kehittämiseksi, perheliikunnan lisäämiseksi, lähiliikunnan järjestämiseksi, maahanmuuttajien huomioimiseksi, yhteisöllisyyteen ja vapaaehtoistoimintaan panostamiseksi sekä seurahallinnon kehittämiseksi. Seuratukihakemuksia tuli ministeriölle 1 162 ja päätökset seuratuen myöntämisestä julkistettiin toukokuussa 2014. (OKM 2014b.) 5

2 SEURATUKIHANKKEET 2014 Tässä luvussa esitetään rahoituspäätöksen saaneiden seuratukihankkeiden perustietoja. Seuratuen alueellinen jakautuminen kertoo tuen levittymisestä maakunnittain ja kunnittain. Toiminnallisten hankkeiden ja palkkaushankkeiden erottelu hahmottaa seuratukea hanketyypeittäin ja vertailee niiden eroja. Lisäksi todetaan hankkeiden lajikirjo sekä verrataan monivuotisten ja uusien hankkeiden sisältöjä. 2.1 Alueellinen jakautuminen Seuratuen jakokriteereissä tukea ei ollut korvamerkitty alueellisesti, vaan hakemukset arvioitiin sisällöllisesti. Alueellinen yhdenvertaisuus ei siksi painottunut hakukriteereissä. Seuratuella voidaan kuitenkin päätellä olevan sisäänkirjoitettuna alueellista yhdenvertaisuutta tavoittelevia päämääriä, sillä sen tavoitteisiin sisältyivät esimerkiksi lähiliikunnan korostaminen ja yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien edistäminen. Nämä viittaavat suoraan alueellisen jakautumisen myötä syntyneiden erojen tasaamiseen liikuntamahdollisuuksien osalta. Hakemusarvioinnissa vertailtiin tuen jakaantumista maakunnallisesti ja kunnittain. Maakunnittain keskimääräiset tukisummat vaihtelivat 10 400 euron (Keski- ohjanmaa) ja 20 056 euron (Kanta-Häme) välillä. Myös tuen suuruudessa suhteutettuna maakunnan asukaslukuun oli eroja. Eniten tukea asukaslukuun suhteutettuna saivat ohjois-karjala (1,4 euroa/asukas), Keski-Suomi (1,3 /as.), Lappi (1,2 /as.) ja ohjois-savo (1,2 /as.). Vähiten rahaa asukasta kohden myönnettiin ohjois-ohjanmaalle (0,5 /as.), ohjanmaalle (0,5 /as.) ja äijät-hämeeseen (0,6 /as.). Edellisvuodesta ohjois-karjala säilytti paikkansa suhteellisesti eniten tukirahaa saaneena maakuntana, samoin kuin ohjois-ohjanmaa ja äijät-häme jäivät viime vuoden tapaan hännille. Kaikkien maakuntien keskimääräinen tuki asukasta kohden oli 0,9 euroa. Maakunnittain hankkeiden rahoitusosuudessa ei ollut eroja, vaan seurat saivat keskimäärin neljä viidesosaa hakemastaan summasta. Seuratukea jaettiin yhteensä 119 kuntaan, joiden asukasluku kattaa 81 % Suomen väestöstä (liite 4 seuraavalla sivulla). Tukea myönnettiin keskimäärin 1,6 euroa kuntalaista kohden. Väkilukuun suhteutettuna sekä eniten että vähiten rahaa saivat pienet kunnat. Eniten avustusta saivat Ristijärvi (20,0 euroa/asukas), Keuruu (5,8 /as.), Virrat (5,6 /as.) ja altamo (5,5 /as.). Vähiten rahaa myönnettiin puolestaan ieksämäelle (0,1 /as.), Nokialle (0,1 /as.), Raaseporiin (0,2 /as.), Hämeenkyröön (0,2 /as.) ja Lapualle (0,2 /as.). Erityisesti pienten kuntien erot asukaskohtaisessa rahamäärässä selittyvät erottamalla isoja palkkaushankkeita ja pienempiä toiminnallisia tukia saaneet kunnat toisistaan. Seitsemälle isoimmalle kunnalle rahaa jaettiin alle keskiarvon Jyväskylää lukuun ottamatta, joka sai tukea 1,7 euroa asukasta kohden. Turku (1,3 /as.), Tampere (0,9 /as.), Helsinki (0,8 /as.), Espoo (0,8 /as.), Oulu (0,8 /as.) ja Vantaa 6

(0,8 /as.) jäivät alle keskiarvon. Hanketukea myönnettiin kuntaa kohden 1 37 seuralle. Eniten tuettuja hankkeita oli Helsingissä (37), Jyväskylässä (17), Espoossa (16) ja Turussa (16). Yhden avustuksen saaneita oli 45 % kunnista. TAULUKKO 1 Seuratuen jakautuminen maakunnittain. Maakunta Hankkeiden määrä Väkiluku 1 Tuki yhteensä Tuki keskimäärin Tukea ( ) /asukas Etelä-Karjala 9 132 252 94 500 10 500 0,71 Etelä-ohjanmaa 18 193 977 196 600 10 922 1,01 Etelä-Savo 10 152 518 115 000 11 500 0,75 Kainuu 7 79 975 83 500 11 929 1,04 Kanta-Häme 9 175 481 180 500 20 056 1,03 Keski-ohjanmaa 5 68 677 52 000 10 400 0,76 Keski-Suomi 27 275 320 360 500 13 352 1,31 Kymenlaakso 14 180 845 152 500 10 893 0,84 Lappi 16 182 514 224 000 14 000 1,23 irkanmaa 34 500 166 454 000 13 353 0,91 ohjanmaa 8 180 384 96 000 12 000 0,53 ohjois-karjala 13 165 445 230 000 17 692 1,39 ohjois-ohjanmaa 19 403 287 210 000 11 053 0,52 ohjois-savo 20 248 430 295 000 14 750 1,19 äijät-häme 9 202 424 114 500 12 722 0,57 Satakunta 21 224 556 245 000 11 667 1,09 Uusimaa 102 1 585 473 1 308 900 12 832 0,83 Varsinais-Suomi 37 470 880 505 500 13 662 1,07 YHTEENSÄ 378 4 198 000 1 Tilastokeskus 2014. 2.2 alkkauksia ja toiminnallisia hankkeita Seuratukihakemukset jaettiin arvioinnissa kahteen tyyppiin: toiminnalliseen kehittämiseen ja palkkaukseen. Toiminnallisiksi hankkeiksi laskettiin kaikki ne hankkeet, joiden budjetissa ei ollut varattu varoja henkilön palkkaamiseksi. Myös tuntiperusteisia ohjauspalkkioita sisältävät hakemukset olivat toiminnallisia hankkeita. äätoimisen ja osa-aikaisen henkilön palkkaamiseksi laskettiin ne hakemukset, joissa palkkaus oli vähintään hankekauden (1 vuosi) ajan jatkuvaa kokoaikaista tai osaaikaista työtä. Muuhun palkkaukseen laskettiin kuuluvaksi sitä lyhemmät työllistämiset, kuten kesätyöntekijän palkkaaminen. Arvioinnissa seura merkittiin vain toiseen kategoriaan. Mikäli seura haki tukea niin palkkaukseen kuin toiminnalliseen kehittämiseen, seura merkittiin palkkaushankkeeksi. Kaikista hakemuksista päätoimisen palkkaukseen tukea hakevia oli 35 %, osa-aikaisen palkkaukseen 15 % ja 7

muuhun palkkaukseen 8 % hakemuksista. Muutamassa hakemuksessa ei eritelty, millaiseen työsuhteeseen tukea aiottiin käyttää. Kuten edellisenä vuonna (Lehtonen ym. 2014), toiminnallisten ja palkkaushankkeiden rahoituksessa oli suuria eroja. Toiminnallista tukea myönnettiin 152 hakemukselle, mikä käsitti 40 % kaikista hankkeista. alkkatukea annettiin 226 seuralle, joiden osuus kokonaisuudesta oli 60 %. Toiminnallisten hankkeiden rahoitusosuus sen sijaan oli vain 18 % kokonaisbudjetista, mitä selittävät pienemmät hakuja myöntösummat. Useampivuotisista hankkeista suurin osa oli palkkaushankkeita. alkkaushankkeiden pienin tuki oli 2 000 ja suurin 30 000 euroa. alkkatukea haettiin keskimäärin 21 804 euroa, ja keskiarvo annetulle tuelle oli 17 809 euroa. 44 seuraa palkkasi tuen avulla ensimmäisen työntekijänsä, mutta valtaosa palkkaushankkeista kohdentui seuroihin, joissa oli muita työntekijöitä tai kokemusta palkkauksesta. Toiminnallisen kehittämisen tuet olivat palkkaushankkeita pienempiä. Avustussummat olivat 1 100 ja 22 000 euron välillä, ja keskiarvo myönnetyille avustuksille oli 5 748 euroa. Myös haetut summat olivat pienempiä, keskimäärin 8 560 euroa. Toiminnallisten ja palkkaushankkeiden kesken oli eroja myös hakijoiden ilmoittamien uusien ryhmien määrässä ja kustannuksissa. Uutena perustettavien liikuntaryhmien määrällä pyrittiin arvioimaan tulevan toiminnan laajuutta, vaikuttavuutta ja mahdollisuuksia lisätä liikkujien määrää. Uusien ryhmien määrät vaihtelivat seurojen koosta ja lajista riippuen suuresti. Keskimäärin toiminnallisissa hankkeissa pyrittiin perustamaan neljä uutta ryhmää hanketta kohti, jolloin yhden uuden ryhmän laskennalliseksi hinnaksi tulisi 1 624 euroa. alkkaushankkeissa tavoiteltiin keskimäärin seitsemää uutta ryhmää, joiden kustannus ryhmää kohti olisi 2 635 euroa. Edellisvuodesta palkkaushankkeiden keskimääräinen rahoitus ryhmää kohden putosi noin tuhannella eurolla, kun taas toiminnallisten hankkeiden nousi hieman. Ryhmien kustannusten vertailussa täytyy huomioida toiminnallisten hankkeiden ja palkkaushankkeiden erilainen kustannusten kohdentuminen. Toiminnallisissa hankkeissa laskennallinen hinta on lähempänä ryhmän perustamisesta suoraan aiheutuvia kustannuksia, sillä toiminnallisten hankkeiden yleisimpiä tavoitteita oli liikunnan järjestäminen tietylle ryhmälle ja tukirahan käyttäminen sen perustamiseen. alkkaushankkeissa tuki kohdistui moninaisempiin kustannuksiin. Myös lajikohtaiset erot esimerkiksi ryhmien koossa ja tarvittavissa välineissä heikentävät kustannusten laskennallisen keskiarvon yleistettävyyttä. 2.3 Hakemusten lajikirjo Seuratuen jakautumista lajiryhmien välille ei voida esittää yksiselitteisesti, sillä avustusta saivat myös monilajiset hankehakemukset. Valtionavustusta saaneista hakemuksista yhden lajin hankkeita oli 66 % ja monilajisia 34 %. Erikoisseurojen ykköslaji oli jalkapallo, johon tukea sai 53 seuraa. Seuraavaksi eniten tukea saivat 8

salibandy (25), pesäpallo (16) ja yleisurheilu (16 seuraa). Monilajisissa hakemuksissa yleisimmäksi nousi perusliikunta (41 hakemusta). erusliikuntaan laskettiin kuuluvaksi heikosti lajisidonnainen toiminta, jumppa, monilajinen kerhotoiminta, kuntoilu ja oheisharjoittelu. Useamman lajin hakemuksissa yleisimmät lajit olivat perusliikunnan lisäksi yleisurheilu (21), jalkapallo (19), hiihto (19) ja salibandy (18). Lajien vertailtavuuden vuoksi hankearvioinnissa purettiin monilajisten seurojen lajit erilleen, ja ne ryhmiteltiin kaikkien hankkeiden lajien kanssa lajiryhmittäin (taulukko 2 seuraavalla sivulla). Yleisimpänä lajina säilyi jalkapallo, joka esiintyi 13 prosentissa hakemuksia. Muita valtalajeja olivat perusliikunta (8 %), salibandy (8 %), yleisurheilu (7 %) ja hiihto (5 %). Kaikista lajeista joukkuepalloilua oli 38 %, jäälajeja 9 %, voimistelua 7 % ja hiihtolajeja 7 %. Lajeista 5 % esiintyi hakemuksissa vain kerran. Yhteensä tukea haettiin 87 eri lajin toimintaan. 2.4 Jatkavat ja uudet hankkeet Seuratukea jaettiin sekä kokonaan uusille hankkeille että edellisen vuoden jatkohankkeille. Vuonna 2013 alkaneiden hankkeiden hankekaudet olivat joko kaksi- tai kolmevuotisia. Jatkavia hankkeita oli rahoituspäätöksistä 166. Täysin uusia avustuksia myönnettiin 212. Sekä jatkavista että uusista hankkeista vajaa neljännes kertoi saaneensa hakuvaiheessa sparrausta eli apua hakemuksen muokkaukseen lajiliitolta tai aluejärjestöltä. Jatkohakemusten ja uusien hakemusten tavoitteissa oli jonkin verran eroja. Jatkohankkeiden hakemuksissa korostui uusia hankkeita enemmän palkkauksen vakiinnuttamiseen pyrkiminen (+19 prosenttiyksikköä), mikä oli lähes kolme kertaa yleisempää kuin uusissa hakemuksissa. Samoin päiväkotien ja koulujen kanssa tehtävä yhteistyö oli 15 % yleisempää. Uusissa hankkeissa puolestaan nousi jatkavia useammin tavoitteeksi harrastajaryhmien perustaminen (+12 prosenttiyksikköä). Uusissa päätöksissä painottuivat myös matalan kynnyksen liikunta (+9 prosenttiyksikköä) ja kustannusten hillitseminen (+8 prosenttiyksikköä). Yhteistyön tekeminen koulujen ja päiväkotien, lajiliittojen, aluejärjestöjen, kuntien, muiden yhdistysten ja yksityisen sektorin kanssa oli jatkohankkeissa yleisempää kuin uusissa hakemuksissa. Seuraavassa luvussa esitetään tarkemmin tukea saaneiden seurojen tavoitteita. 9

TAULUKKO 2 Yleisimmät lajit 1 seuratukihakemuksissa. Laji Seuroja Osuus kaikista lajeista (%) Jalkapallo 71 12,7 erusliikunta 44 7,9 Salibandy 42 7,5 Yleisurheilu 36 6,5 Hiihto 29 5,2 Jääkiekko 23 4,1 esäpallo 21 3,8 Suunistus 19 3,4 Koripallo 18 3,2 Lentopallo 18 3,2 Voimistelu 16 2,9 Tanssi 15 2,7 Telinevoimistelu 13 2,3 aini 11 2,0 Uinti 11 2,0 Taitoluistelu 9 1,6 Golf 7 1,3 Tennis 7 1,3 Cheerleading 6 1,1 yöräily 6 1,1 Sulkapallo 6 1,1 Mäkihyppy 6 1,1 Ammunta 5 0,9 Judo 5 0,9 urjehdus 5 0,9 Ringette 5 0,9 Alppihiihto 4 0,7 Joukkuevoimistelu 4 0,7 Luistelu 4 0,7 Ratsastus 4 0,7 Ampumahiihto 3 0,5 Futsal 3 0,5 Käsipallo 3 0,5 Melonta 3 0,5 Muodostelmaluistelu 3 0,5 öytätennis 3 0,5 Taekwondo 3 0,5 Vesipallo 3 0,5 Vaihtuvat lajit (lajeja ei eritelty) 3 0,5 1 Kaikki seuratukihakemusten lajit liitteessä 2. 10

3 SEURATUKIHANKKEIDEN TAVOITTEET Tukihakemuksista taulukoitiin yhteensä 35 eri tavoitetta, joihin seurat hanketuen avulla pyrkivät. Tärkeimmiksi tavoitteiksi hakemuksissa nousivat uudet harrastajaryhmät ja ohjaustoiminta (65 %), seuran jäsenmäärän kasvattaminen (58 %) ja toimijoiden ja valmentajien kouluttaminen (58 %). Nämä olivat myös ministeriön asettamia kriteerejä seuratuen myöntämiseen. Hakukriteerien termit toistuivat hakemuksissa tiuhaan, mutta sisältö ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi vaihtelivat suuresti. Tässä luvussa esitetään yleisimpiä hankehakemuksissa mainittuja tavoitteita. 3.1 Koulutus ja toiminnan laatu Toimijoiden ja valmentajien kouluttaminen esiintyi 58 %:ssa hakemuksia. Koulutuksella tavoiteltiin pääsääntöisesti toiminnan laadun parantamista ohjauksessa ja valmennuksessa sekä muussa toiminnassa. Toiminnan laadun parantamiseen kertoi tähtäävänsä 43 % seuroista. Laatua indikoi hakemuksissa minkä tahansa osa-alueen kehittäminen, kuten valmennuksen ja ohjauksen parantaminen, seurahallinnon organisoiminen tai mielekkäämmän harrastusympäristön tarjoaminen. Laadun parantaminen kytkeytyi hakemuksissa usein toiminnan ammattimaistamiseen tai tehostamiseen, mitä tavoiteltiin nimenomaan erilaisten koulutusten ja palkkausten kautta. Moni seura tavoitteli esimerkiksi sinettiseuratunnusta. Toisaalta koulutusta suunnattiin vapaaehtoistoimijoille, jotta he viihtyisivät ja jaksaisivat paremmin seurassa. Kouluttaminen kytkeytyi myös nuorten osallistamiseen ja drop outin vähentämiseen, sillä erilaisilla toimijakoulutuksilla pyrittiin aktivoimaan nuoria pysymään mukana liikunnan parissa vaikka urheilu-ura loppuisikin. 3.2 Matala kynnys lähiliikuntaan Jakokriteerien keskeisiä tavoitteita oli matalan kynnyksen liikunnan edistäminen, jotta liikuntaharrastuksen ulkopuolella olevat lapset ja nuoret saataisiin helpommin mukaan seuratoimintaan. Vuoden 2014 hakemuksista 29 prosentissa kerrottiin tavoitteeksi matalan kynnyksen liikunnan tarjoaminen. Hakemuksista välittyi jopa seurojen hämmästys ja yllättyneisyys harrasteryhmien suosiosta. Kilpailupainotteisuus lasten ja nuorten urheilussa on pitkään peitonnut erityisesti harrastamattomille nuorille tarjottavat matalan kynnyksen liikuntamahdollisuudet, joihin seuroja tämän vuoden seuratuella kannustettiin panostamaan. Matalan kynnyksen liikunnan kriteereiksi nousivat hakemuksissa kohtuullinen tai olematon hinta, helposti saavutettava harrastus, sopivien tasoryhmien tarjoaminen myös kevyempää harrastusintensiteettiä kaipaaville tai ryhmät ei-kilpailulliseen harrastamiseen sekä pieni sitoutumisaste toimintaan. 11

Matalan kynnyksen liikuntaa on myös lähiliikunta, jossa painottuu alueellinen saavutettavuus. Siihen oli hakemusten perusteella panostamassa 20 % avustuksen saajista. Lähiliikunnan tarjoaminen tarkoitti hakemuksissa usein harjoitusten viemistä kouluille ja niiden pihoille koulupäivän loppuessa, jotta lasten olisi helppo tulla mukaan ryhmiin. Lähiliikunnassa korostuu alueellisen yhdenvertaisuuden merkitys harrastamiselle, jotta asuminen etäällä liikuntapaikoista ei kohottaisi kustannuksia tai vaatisi liikaa resursseja harrastamiselta. Monessa hakemuksessa tukea haettiin ohjaajan liikuttamiseen syrjäisemmille alueille tai lähiöihin, jotta ryhmät voisivat toimia lähellä lasten ja nuorten asuinpaikkoja. Viime vuoteen verrattuna matalan kynnyksen liikunta ja lähiliikunta nousivat tämän vuoden rahoituspäätöksissä merkittävän osuuden saaneiksi tavoitteiksi. 3.3 Hiipunut perheliikunta erheliikunnan osuus hakemuksissa hiipui edellisen vuoden suosion jälkeen. Viime vuoden hakemuksissa perheliikunta oli mukana kolmasosassa hankesuunnitelmia, tänä vuonna se oli enää 17 % prosentin tavoitteissa. erheliikunnalle annetut sisällöt ja merkitykset vaihtelivat suuresti. Tarkoituksena oli tarjota vanhemmille ja lapsille yhteinen liikunnallinen harrastus, mikä edusti useimmiten pienten lasten liikuntaa erilaisine kerhoineen. Toiseksi ajatus oli järjestää perheiden jäsenille liikuntaa omissa ryhmissään mutta yhtä aikaa, jolloin harrastusten ajankäyttö tehostuisi ja niiden ulkopuolinen perheen yhteinen aika mahdollisesti lisääntyisi. erheliikunnan tavoite oli samalla myös kannustaa perheitä liikkumaan omalla ajallaan yhdessä. erhe ymmärrettiin hakemuksissa kahden eri sukupuolta olevan vanhemman ydinperheeksi ja joissakin jopa kuvailtiin erilaisia liikuntamuotoja, jotta sekä äideille että isille tarjottaisiin mielekästä liikuntaa. erheliikunta ei hakemuksissa yhdistynyt niinkään syrjäytymisen ehkäisyyn ja heikommassa sosio-ekonomisessa asemassa olevien perheiden kannustamiseen liikuntaan, kuin lähes puhtaasti fyysisen aktiivisuuden kasvattamiseen ja vanhempien aktivoimiseen mukaan seuratoimintaan. erheliikunta oli osaltaan hakemusten trendikäsite, jota yritettiin ujuttaa mukaan, vaikkei käytännön toteutukseen tai nimenomaan perheliikunnan edistämisen keinoihin hakemuksessa varsinaisesti paneuduttukaan. Vuoteen 2013 verrattuna hakukriteereistä puuttui painotus perheliikuntaan ja mahdollisesti osin tästä syystä myös hakijoiden kiinnostus sitä kohtaan laski lähes puolella. 3.4 Tasa-arvoista ja yhdenvertaista liikuntaa Seuratuen yhtenä päätavoitteena oli harrastusmahdollisuuksien tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Yhdenvertaisuuden toteutumattomuus tunnistettiin 12

erilaisissa yhteyksissä, kuten sukupuolten tasa-arvo, aiempi harrastuneisuus, etninen tausta, maantieteelliset syyt, taloudellinen eriarvoisuus ja syrjäytymisriskit. Erityisesti alueellinen yhdenvertaisuus ja taloudellisen eriarvoisuuden tasaaminen olivat seurojen tähtäimessä. Sen sijaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen syrjintään vaikuttamista ei ilmaissut yksikään seura, vaikka joidenkin arvioiden mukaan viidennes vähemmistöryhmiin kuuluvista on joutunut kokemaan syrjintää liikuntaharrastuksessaan. Ylipäätään sukupuolen vaikutus harrastusmahdollisuuksiin nähtiin harvassa hakemuksessa. Erityistä huomiota sukupuolen perusteella annettiin tytöille 7 %:ssa ja pojille 1 %:ssa hakemuksista. Havaittua epätasa-arvoa haluttiin korjata etupäässä järjestämällä ryhmiä tai joukkueita lajin vähemmistösukupuolelle. Vaikka tasa-arvo oli yksi hakukriteerien painotuksista, siihen kiinnitettiin hakemuksissa vähän muuta kuin ylimalkaista huomiota. Se näkyi ennen muuta keinoissa, joilla tasa-arvoa pyrittiin parantamaan tai niiden puutteessa. Esimerkiksi maahanmuuttajatyttöjen erityistarpeiden huomioiminen nousi esille vain muutamassa hakemuksessa, vaikka maahanmuuttajien liikunta olikin mukana 12 %:ssa hakemuksia. Maahanmuuttajien yhdenvertaisuuden edistäminen oli useimmiten palloiluseurojen agendalla, ja keinona oli järjestää esimerkiksi oma joukkue tai integroida maahanmuuttajat jo olemassa oleviin joukkueisiin. Sukupuolten tasa-arvon ongelmia ei maahanmuuttajien liikunnassa tunnistettu, ja maahanmuuttajien liikunta näyttikin hakemuksissa tosiasiallisesti typistyvän maahanmuuttajapoikien liikunnaksi. 3.5 Yhteistyöverkostojen kehittäminen Yhteistyön tekeminen koulujen ja päiväkotien kanssa oli tavoitteena 43 %:ssa hakemuksia, mikä oli kymmenen prosenttiyksikköä viime vuotta enemmän. Kouluyhteistyö oli yksi suosituimmista keinoista, joilla hakemuksissa pyrittiin tavoittamaan lapsia ja nuoria ja saamaan heidät liikuntaharrastuksen pariin. Kouluyhteistyön muotoja olivat erilaiset kerhot, koululaisille pidettävät näytetunnit ja opettajien lajitietouden lisääminen. Kouluyhteistyötä tehtiin yli kaksi kertaa enemmän palkkaushankkeissa kuin toiminnallisissa hankkeissa. alkatun työntekijän tehtäväksi usein muodostui jäsenmäärän kasvattaminen ja uusien harrastajien rekrytointi. alkkaushankkeissa uusien harrastajien tärkeys korostui, sillä toiminnan laajentaminen ja tulojen kasvattaminen oli monessa hakemuksessa tärkeimpiä keinoja, jotta palkkausta pystyttäisiin jatkamaan. alkkaushankkeissa kouluyhteistyöhön pyrkivät eniten jalkapallo-, pesäpallo- ja salibandyseurat perässään koripallo ja yleisurheilu. Toiminnallisissa hankkeissa eniten kouluyhteistyötä suunnittelivat jalkapallo- ja golfseurat, joita seurasivat suunnistus, paini, jääkiekko ja koripallo. Joukkuepeleihin verrattuna yksilölajien hakemuksissa pyrittiin huomattavasti harvemmin yhteistyöhön koulujen ja päiväkotien kanssa. 13

Yhteistyöhankkeiden kehittäminen nostettiin tärkeäksi tavoitteeksi 20 %:ssa hakemuksia. Yhteistyötahoja koulujen ja päiväkotien lisäksi olivat ennen muuta kunnat (30 % hakemuksista) ja kolmannen sektorin toimijat, kuten muut seurat ja yhdistykset (30 %). Niiden lisäksi hakijat tekivät yhteistyötä lajiliittojen (9 %), liikunnan aluejärjestöjen (11 %) ja muitten oppilaitosten kuin ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitosten (7 %) kanssa. Yksityisen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö oli vähäistä: vain 8 % tukea saaneista kertoi yhteistyötahokseen yksityisen sektorin. Seuroissa näyttää olevan edelleen vallalla ajattelutapa, jossa yksityinen sektori toimii hyväntekeväisyyden pohjalta ja sponsoroi toimintaa odottamatta sen enempää vastavuoroista yhteistyötä seuran kanssa. 3.6 Drop outin vähentäminen Drop out -ilmiön vähentäminen oli yksi ministeriön mainitsemista tavoitteista, johon seuratuella haluttiin vaikuttaa. 20 % seuroista kertoi pyrkivänsä estämään nuorten putoamista pois harrastustoiminnasta. Luku oli edelliseen vuoteen verrattuna lähes sama. Ilmiö oli selkeästi hakijoiden tiedossa, ja keinot sen muuttamiseksi olivat monipuolisia. Niiden taustalla oli usein pyrkimys saada nuoret paremmin sitoutettua seuraan ja harrastukseen. Yleisimpiä keinoja olivat harrasteryhmien ja valinnan mahdollisuuksien lisääminen, nuorten ohjaaminen ja kouluttaminen seuratoiminnan muille osa-alueille (kuten ohjaajaksi tai vapaaehtoiseksi), matalan kynnyksen liikuntaryhmät ja yhteisöllisyyden parantaminen. Lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseen pyrki 11 % seuroista. Monessa hakemuksessa todettiin, että drop outin syynä on harrastusmahdollisuuksien supistuminen teini-iässä, jolloin ei-kilpailullisuutta tai matalampaa harrastusintensiteettiä kaipaavat jäävät helposti syrjään sopivien ryhmien puutteessa. Siksi uusien harrasteryhmien perustaminen nuorille oli tärkeimpiä keinoja drop outin ehkäisemiseksi. 3.7 Hankkeesta vakinaiseksi toiminnaksi Hankesuunnitelmien toimintojen vakiinnuttaminen oli hakemusten aliedustetuimpia tavoitteita. Seuroilla ei joko ollut suunnitelmaa hankeajan jälkeiselle ajalle, tai konkreettisten keinojen sijalla oli toiveita toiminnan säilymisestä tukea seuraavien muutosten myötä. alkkaushankkeissa oli tehty suunnitelmia tuen jälkeistä aikaa ajatellen paremmin kuin toiminnallisissa hankkeissa. alkkatukea saaneista seuroista 31 % kertoi suunnitelmansa vakiinnuttamiseen tähtäävistä toimista. Ne keskittyivät etsimään keinoja jatkaa työntekijän palkkausta hankekauden jälkeenkin. Vastaavasti 69 %:ssa palkkaushakemuksia ei ollut esitetty mahdollisia toimenpiteitä palkkauksen jatkamiseksi. 14

Vaikutti siltä, että osassa seuroja suunnittelun sijaan toivottiin pelkän hanketuen saannin synnyttävän innostusta, joka kantaa pitkään. Konkreettiset toimintaehdotukset olivat hakemuksissa yleensä vähäisiä tai olemattomia. Yleisin keino perustettavien toimintojen vakiinnuttamiseksi oli jäsenmäärän kasvun kautta tapahtuva toiminnan laajeneminen. Toisaalta 14 prosentissa hakemuksista kerrottiin seuratuen sijoittamisesta toiminnan jatkuvuuden vahvistamiseen. Tähän kuuluivat esimerkiksi vapaaehtoisaktiivisuuden parantaminen, uusien tai vastaperustettujen toimintojen tukeminen ja vakiinnuttaminen sekä perustoiminnan olosuhteiden pönkittäminen. Keskiössä olivat joko hiipuvan seuratoiminnan elvyttäminen tai uusien toimien tukeminen. Lisäksi seurojen tavoitteissa oli vapaaehtoistoiminnan kehittäminen (17 %), yhteisöllisyyden vahvistaminen (17 %) ja seurahallinnon kehittäminen (13 %). 15

4 HARRASTAMISEN HINTA Kuten edellisenä vuonna, myös vuonna 2014 harrastamisen hinta oli seuratukihaun merkittävimpiä kriteerejä. Seuraharrastamisen kalleus on ollut viime vuosien kestoaihe yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien tarjoamisella on perusteltu rahoitusosuuden kasvattamista ja koko seuratuen tarpeellisuutta. Hakukriteereissä harrastamisen hinnan ylärajaksi oli edellisvuoden tapaan asetettu 50 euron kuukausimaksu. 87 % seuroista ilmoitti täyttävänsä kriteerin. Lopuissa kuukausimaksua ei ollut eritelty tai se nousi yli 50 euron. Viime vuonna harrastuskustannusten alentaminen tai kustannusten nousun estäminen oli tavoitteena 32 prosentissa hakemuksia. Tämän vuoden haussa osuus oli lähes sama, 30 %. Näitä voidaan pitää pieninä lukuina siihen nähden, miten hinnan merkitys korostui hakukriteereissä. Hakemusten perusteella seuratuella pyrittiin vaikuttamaan harrastamisen hintaan pääasiallisesti joko käyttämällä tukiraha kattamaan kuluja esimerkiksi uuden ryhmän perustamiseksi tai seuratyöntekijän palkkaamiseksi, tai kohdistamalla tuki vähävaraisiin harrastajiin, joiden ajateltiin ennen muuta tarvitsevan apua harrastusmaksujen maksamiseen. Toiminnallisissa hankkeissa tuki kohdistui harvemmin koko seuran kustannuksiin. Sen sijaan tuki suunniteltiin käytettäväksi yleensä ryhmien tai uuden ohjaustoiminnan kuluihin, jolloin perustettava toiminta olisi osallistujille mahdollisimman edullista. Toisaalta tukea kohdennettiin henkilötasolla niihin, joiden ajateltiin eniten sitä tarvitsevan. Esimerkkejä näistä toimista olivat erilaiset rahastot tai stipendit. alkkaushankkeissa palkatun työntekijän työnkuvalla oli iso vaikutus siihen, mihin tuki työpanoksen kautta kohdentui. Toisin kuin toiminnallisissa hankkeissa, palkkaushankkeissa työpanos kohdistui useimmiten laaja-alaisesti koko seuran toimintaan. Tuen avulla myös ehkäistiin palkkauksesta koituvien kulujen maksattamista harrastajilla. Harrastusmaksuja nostavat monenlaiset tekijät kuten salivuokrat, varusteet, ohjaus ja matkustaminen. Seuroilla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa moneenkaan näistä tekijöistä, ja usein seuratyötä tehdään jo nyt seuran sisällä mahdollisimman pienillä kustannuksilla ja vapaaehtoisvoimin, jotta resursseja säästyisi pakollisiin kustannuksiin. Seuratukirahat on mahdollista upottaa ulkoapäin hinnoiteltuihin menoihin, mutta parantaako se oleellisesti seuran toimintaa vai onko vain hetkellinen helpotus kireään tilanteeseen? Onkin paikallaan pohtia, millaisiin hankkeisiin panostamalla saadaan kestävimpiä ja vaikuttavimpia parannuksia seurojen perustoimintaan. Esimerkiksi pelkästään tukirahan varaan perustetut kerhot ovat vaarassa lakata tuen loppumisen myötä, mikäli seuroissa ei paneuduta siihen, millaisia muutoksia kerhon jatkuminen vaatisi perustoiminnalta. Tässä valossa panostaminen pitkäaikaisiin aineettomiin hyötyihin, kuten koulutukseen ja toimijoiden sitouttamiseen, näyttäytyisi pisimpään kantavana vaihtoehtona. Toisaalta vuoden 2013 seurahaastattelut osoittivat, että tuki koetaan myös symbolisesti merkittävänä tunnustuksena seuratoiminnan 16

hyvästä hoitamisesta, mikä kannustaa yhtä lailla toiminnan kehittämiseen (Lehtonen ym. 2014, 36). Seuratuen kohdentamisessa on pohdittava myös rajaamisen ongelmia. Kuten raportissa vuoden 2013 seuratuesta todetaan, seuroissa ja liitoissa ihmeteltiin 50 euron kuukausimaksun perusteita (Lehtonen ym. 2014, 33). Ohjausvaikutuksen voidaan ajatella olevan kahdenlainen. 50 euron kuukausimaksun ehdon voidaan nähdä rajaavan tukea saaviksi seuroiksi ne, jotka lähes täyttävät kohtuullisiksi katsotut harrastuskustannukset. Tällöin seuratuki näyttäytyy palkitsemisena suotuisissa olosuhteissa toimiville seuroille. Samalla tuen toivotaan kannustavan kalliin harrastustoiminnan seuroja laskemaan harrastajiensa kustannuksia tuen piiriin päästäkseen. Harrastusmaksukriteeri näyttää olettavan kustannusten olevan seurojen päätettävissä: sadan euron kuukausimaksua perivien seurojen pitäisi pystyä vaikuttamaan niihin tekijöihin, jotka aiheuttavat maksujen suuruuden. Mutta entä jos kenttämaksu onkin tuntihinnaltaan kolminkertainen johonkin toiseen kaupunkiin verrattuna? Seuratuen pitäisi näin ollen samalla olla yhteiskunnallinen viesti, jolla ohjataan myös seurojen kanssa toimivia tahoja alentamaan maksuja ja tällä tavalla tarjoamaan yhdenvertaisia harrastusmahdollisuuksia. Toisaalta hintarajan voidaan nähdä olevan selkeä poliittinen päätös siitä, millaista ja kenelle suunnattua toimintaa tuetaan. Viidenkymmenen euron rajanveto tarkoittaa sellaisten harrastusmahdollisuuksien tukemista, jotka ovat saavutettavissa taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville. Ohjausvaikutus on tällöin selvä: kalliit lajit olkoot kalliita edelleen, sillä tuen on tarkoitus olla kädenojennus niille seuroille, jotka tarjoavat halpaa liikuntaa ja mahdollisuuksia osallistua myös pienemmillä harrastuskustannuksilla. Kaikilla ei voi olla samanlaisia lähtökohtia harrastaa eri hintaluokan lajeja, mutta osallistumista edes suppeamman lajivalikoiman liikuntaan on tuettava. Hintakysymyksen keskeinen sisältö lieneekin: pitääkö liikuntaharrastuksia olla tarjolla edes kapeammalla valinnanvaralla vai täytyykö kaikille taata mahdollisuudet valita mikä tahansa mieluisa liikuntaharrastus? 17

5 YHTEENVETO JA JOHTOÄÄTÖKSET Vuonna 2014 seuratoimintaan jaettiin tukea 4 918 000 euroa. Tuella aiottiin perustaa muun muassa uusia liikuntaryhmiä ja kerhoja, palkata työntekijöitä ja kehittää seuratoiminnan eri osa-alueita. Seurojen tavoitteet olivat melko erilaisia ja hajanaisia, mutta vastasivat pääosin ministeriön kriteerejä. Toisaalta tavoitteiden moninaisuus oli positiivinen asia, sillä monenlaisilla seuroilla erilaisine tavoitteineen oli mahdollisuus tukeen. Uusia tavoitteita hakemuksissa olivat matalan kynnyksen liikunta ja lähiliikunta, kun taas perheliikunnan osuus romahti viime vuodesta. Hakemusten sisällöllinen vaihtelevuus oli osaltaan syy joidenkin tavoitteiden alhaisiin prosentteihin hakemuksissa. Hankehakemuksissa myös lainattiin ministeriön asettamia kriteerejä osoittamatta kuitenkaan niiden käytännön toteuttamista. Mielenkiintoista hakemuksissa oli viimeaikaisen huippu-urheilun kehitystyön retoriikan tarttuminen seuratasolle. Hakemuksissa puhuttiin urheilijan polusta, liikkujan polusta ja seuratoimijan polusta samoin kuin elämänikäisen liikkumisen polusta. Suunnitelmiin oli omaksuttu puhetapoja ja ajatuksia urheilijaksi kasvamisesta, jota seuroissa pyrittiin rakentamaan, esimerkiksi hakemalla yhteistyötahoja tukemaan selkeäksi tampattua reittiä urheilijaksi. Urheilijan polun käsite sisältää ennen kaikkea kilpaurheilun ja huippu-urheilun tavoitteisiin tähtäävää toimintaa, jonka pitäisi olla hakukriteereiden perusteella melko kaukana seuratuen tavoitteista. Toisaalta ylätason retoriikan omaksuminen saattaa monessa seurassa tuntua hyvältä tavalta osoittaa elävänsä ajan hermolla ja toimivansa suomalaista seuratoimintaa ohjaamaan pyrkivien kirjausten mukaan. Ministeriön tavoitteena oli lisätä liikkujien määrää ja osallisuutta urheiluseurojen kautta. Seuratoiminnan pitäisi siis tuen avulla saavuttaa vähän liikkuvat ja seura-aktiviteettien ulkopuolella olevat ihmiset mukaan toimintaan ja pystyttää liikunnan pariin aktivoivia hankkeita ja toimintoja. Vaikka kustannuksia kyettäisiin joidenkin ryhmien osalta laskemaan, myös monet muut syyt kuin kustannukset vaikuttavat lasten ja nuorten harrastusaktiivisuuteen. Vähäisin niistä ei ole kotiympäristö. Seurat vaativat usein osallistumista ja sitoutumista myös vanhemmilta, jolloin kynnys lähteä keltanokkana mukaan seuratoimintaan kasvaa. Tapojen ja kulttuurin merkitys on suuri: vanhempien kokemus tai kokemattomuus seuratoiminnassa mukana olemisesta siirtyy todennäköisesti myös sukupolvelta toiselle. Toisaalta seuraharrastaminen on muuttunut entistä enemmän palveluksi, jossa seurat kilpailevat hinta-laatusuhteella muiden liikuntamarkkinoiden toimijoiden kanssa. Tällöin edullinen hinta saattaa olla markkinavaltti, mutta houkutteleeko se siltikään niitä perheitä, joissa liikunnallisuus ei kuulu elämäntapaan? Yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistäminen ja harrastamisen hinnan kohtuullistaminen olivat seuratuen keskeisimpiä tavoitteita. Seurojen kautta voidaan kuitenkin usein tavoittaa vain jo aktiivinen osa ihmisistä. Urheiluseurat kansalaistoiminnan areenoina ovat monesti niiden ihmisten pyörittämiä, joilla on aikaa ja varaa tehdä vapaaehtoistyötä. Samalla kohonneet hinnat ovat rajanneet osan lapsista ja nuorista 18

ulos monista lajeista. Kuinka paljon seuratoiminnassa on vielä tilaa alemmassa sosioekonomisessa asemassa oleville ihmisille ja tavoittaako seuratuki näin ollen kohdettaan, taloudellisesti eriarvoisessa asemassa olevia lapsia ja nuoria? 19

LÄHTEET Kunnat.net 2014. Yleistilastoja kunnittain. www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot /yleistilastoja_kunnittain/sivut/default.aspx. Viitattu 16.7.2014. Lehtonen, K., aukku, J., Hakamäki, M. & Laine, K. 2014. Seuratuki 2013. Haku- ja jakoprosessin arviointi. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 286. OKM 2012. Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivut. Tiedote: Seuratukea lisätään tavoitteena laskea liikuntaharrastuksen kustannuksia. www.minedu.fi /OM/Tiedotteet/2012/12/arhinmaki_seuratuki.html?lang=fi. Viitattu 12.9.2014. OKM 2014a. Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivut. Hakuohje vuodelle 2014. www.minedu.fi/export/sites/default/om/liikunta/liikuntapolitiikka /avustukset/avustukset_liitteet/2014_seuratuki_hakuohjeet.pdf. Viitattu 12.9.2014. OKM 2014b. Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivut. Tiedote: Seuratukea myönnettiin viisi miljoonaa euroa. www.minedu.fi/om/tiedotteet/2014 /05/seuratuki_2014.html?lang=fi. Viitattu 12.9.2014. Tilastokeskus 2014. Maakuntien pinta-ala, väestö ja bruttokansantuote. www.stat.fi /tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#bruttokansantuote. Viitattu 15.7.2014. 20

LIITTEET LIITE 1 Seuratukea saaneet seurat. Tukea saaneiden seurojen kotikunnat, lajit, tukimuoto (=palkkaus, T=toiminnallinen tuki) ja koulu- tai päiväkotiyhteistyö (x = on yhteistyötä). Kunta Seuran nimi Lajit Tukimuoto Koulu-/ päivähoitoyhteistyö Alajärvi Alajärven Ankkurit pesäpallo x Alajärvi Alajärven voimistelu ja tanssi, perusliikunta T liikunta Alajärvi Järviseudun allokerho jääkiekko x Alavus Alavuden Urheilijat telinevoimistelu, team gym T Alavus Lakeudenportin Ratsastajat ratsastus T Asikkala Asikkalan Raikas telinevoimistelu, hiihto, suunnistus, lentopallo, perusliikunta, yleisurheilu Espoo Aktiivinen Espoo jalkapallo, salibandy, koripallo, yleisurheilu, voimistelu, tanssi, luistelu, jääkiekko T Espoo Esbo Idrottsförening rf yleisurheilu, perusliikunta Espoo Espoo Squash Rackets Club squash x Espoo Espoon Akilles suunnistus T Espoo Espoon Hiihtoseura hiihto x Espoo Espoon I.T.F. Taekwon-do taekwondo, perusliikunta T Espoo Espoon Kiekkoseura ringette x Espoo Espoon Miekkailijat pyörätuolimiekkailu Espoo Espoon esis pesäpallo x Espoo Espoon Suunta suunnistus T Espoo Espoon Tapiot yleisurheilu Espoo F.C. Kasiysi Espoo jalkapallo T Espoo Himpulat perusliikunta Espoo ohjois-espoon onsi jalkapallo, salibandy x Espoo Tapiolan Honka koripallo Espoo Tapion Sulka sulkapallo T Eura Euran allo jalkapallo x Eura Hiisirasti suunnistus T Eura anelian Raikas luistelu T Forssa Forssan Jalkapalloklubi jalkapallo x Forssa Forssan Suupparit Fo-Su salibandy Haapajärvi Haapajärven esä-kiilat pesäpallo T Hamina Haminan alloilijat pesäpallo x Hamina Haminan allo-kissat jalkapallo x 21

Hamina Summan onnistus pesäpallo x Hankasalmi Hankasalmen Hanka salibandy, yleisurheilu, suunnistus, hiihto, perusliikunta Heinola Heinolan Kiekko jääkiekko, golf, yleisurheilu, T salibandy, voimistelu, koripallo, ringette Helsinki BMX Helsinki BMX-pyöräily Helsinki FC Kontu jalkapallo, perusliikunta x Helsinki Freestyleseura Moebius freestylehiihto T Helsinki Golden Spirit cheerleading, cheertanssi T Helsinki Grankulla Bowlare / 2 keilailu seuraa Helsinki Helsingfors Simsällskap uinti Helsinki Helsingin Kisa-Veikot yleisurheilu Helsinki Helsingin Latu perusliikunta T Helsinki Helsingin Luistinkiitäjät pikaluistelu x Helsinki Helsingin Luistinklubi taitoluistelu Helsinki Helsingin Miekkailijat -Helsingfors miekkailu x Fäktare Helsinki Helsingin NMKY lukkopaini, ju-jutsu T x Helsinki Helsingin alloseura jalkapallo x Helsinki Helsingin Invalidien Yhdistys vaihtuvat lajit Helsinki Helsingin Taekwondo-seura taekwondo x Helsinki Helsinki Ringette ringette Helsinki Helsinki Wolverines amerikkalainen jalkapallo x Helsinki HIFK-Friidrott yleisurheilu x Helsinki Malmin alloseura jalkapallo x Helsinki Naarasleijonat NALE lentopallo T Helsinki NKL-antterit koripallo x Helsinki allokerho-35 jalkapallo T Helsinki Roihu pesäpallo, perusliikunta Helsinki SalibandySeura Viikingit salibandy x Helsinki SAA jalkapallo x Helsinki Suomalainen Voimisteluseura voimistelu Helsinki Tanssiurheiluseura Blue & tanssi T White Helsinki Tapanilan Erä salibandy x Helsinki Voimistelu- ja urheiluseura perusliikunta x Elise Helsinki Voimistelu- ja Urheiluseura koripallo T x akilan Visa Helsinki Helsingin M-Team salibandy x Helsinki Helsingin aini-miehet paini T x Helsinki Helsinki Outsiders salibandy T Helsinki Laajasalon alloseura jalkapallo T x Helsinki Malmin Taekwondo taekwondo T x 22

Helsinki Mejlans Bollförening pöytätennis T x Helsinki ainiseura Helsingin Haka paini T x Hollola elicans 2000 Hollola jääkiekko x Hyvinkää Hyvinkää Ringette ringette T x Hyvinkää Hyvinkää Hyvinkään Amerikkalaisen jalkapallon seura Hyvinkään Slalomseura Sukkula amerikkalainen jalkapallo, T x käsipallo alppihiihto T x Hyvinkää Hyvinkään Urheiluautoilijat karting Hyvinkää Hyvinkään voimistelu ja liikunta joukkuevoimistelu Hämeenkyrö Kyrön Kieppi telinevoimistelu T Hämeenlinna Aulangon Golfklubi golf x Hämeenlinna Hämeenlinnan Jalkapalloseura jalkapallo x Hämeenlinna Vanajaveden Vesikot melonta, soutu Iisalmi Iisalmen Naisvoimistelijat voimistelu, perusliikunta x Ikaalinen Ikaalisten Nouseva-Voima suunnistus T x Ikaalinen Ikaalisten Urheilijat jalkapallo, salibandy, x yleisurheilu, perusliikunta Ilmajoki Ilmajoen Kisailijat paini x Imatra Imatran Golf golf T x Imatra Imatran Ketterä juniorit jääkiekko T Imatra Imatran Voimistelijat joukkuevoimistelu, rytminen voimistelu Imatra Urheiluseura Imatran salibandy x Voima Inkoo Inkoon Voima sulkapallo T Isokyrö Isonkyrön Metsästys- ja ammunta T Ampumaseura Janakkala BaldoSport / Steelers-BaldoSport salibandy T Janakkala Salibandy Club Urbans salibandy Joensuu Jippo-juniorit jalkapallo Joensuu Joen Juju lentopallo, jalkapallo x Joensuu Joensuun Maila pesäpallo Joensuu Joensuun Voimistelu ja Liikunta telinevoimistelu, team gym, cheerleading Joensuu Jokipata tanssi x Joensuu Josba Juniorit salibandy Joensuu Kalevan Rasti suunnistus Joensuu Karjalan Tennis tennis Joensuu Soccer Club Riverball jalkapallo T Jyväskylä CC icaro Bmx-pyöräily T Jyväskylä Happee salibandy x Jyväskylä Jaguars Spirit Athletes T Jyväskylä Jigotai judo T 23

Jyväskylä JJK Juniorit jalkapallo T Jyväskylä JS Juniorit jääpallo Jyväskylä Jyväskylän Kenttäurheilijat yleisurheilu Jyväskylä Jyväskylän Korkeakouluopiskelijoiden vaihtuvat lajit T liikuntaseura KOOLS Jyväskylä Jyväskylän yöräilyseura pyöräily x Jyväskylä Jyväskylän Sulkapalloseura sulkapallo Jyväskylä Jyväskylän Voimistelijat-79 voimistelu, perusliikunta x Jyväskylä Jyvässeudun ratsukot ratsastus T Jyväskylä O2-Jyväskylä salibandy x Jyväskylä alokan Riento jalkapallo x Jyväskylä arkour Oppimiskeskus parkour Jyväskylä Tikkakosken Voimistelu- ja perusliikunta, tanssi Liikuntaseura Jyväskylä Trio-Juniorit kaukalopallo T x Järvenpää Blues Volley lentopallo T Järvenpää Järvenpään Uintiklubi uinti Kaarina Kaarinan Nappulat jalkapallo T x Kaarina Sulkapalloseura Clear sulkapallo x Kaarina Ura Basket koripallo, perusliikunta x Kajaani Kainuun Urheilusukeltajat sukellus T Kajaani Kajaani Gymnastic aerobic T x Kajaani Kajaanin Haka jalkapallo Kajaani Kajaanin Honka koripallo Kajaani Kajaanin Juntta paini Kangasala FC Kangasala jalkapallo, futsal Kangasala Uimaseura Kangasalan uinti Kuohu Kangasniemi uulan Veneseura purjehdus Kankaanpää Kankaanpään Maila pesäpallo Kannus Kannuksen Ura pesäpallo x Karstula Karstulan Kiva jääkiekko T Kauhajoki Kauhajoen Karhu koripallo x Kemi Kemin Golf Klubi golf T x Kemi Kemin Lämärit taitoluistelu T Kemijärvi Kemijärven Kiekko jääkiekko x Kempele Kempeleen Kiri yleisurheilu T Kempele Kempeleen Lentopallo lentopallo T Kempele Kempeleen Naisvoimistelijat tanssillinen voimistelu T Kerava Blackbirds United salibandy x Kerava Keravan Urheilijat hiihto T Keuruu Haapamäen allo ojat jalkapallo T Keuruu Keupa Hockey Team jääkiekko, taitoluistelu x Keuruu Keurusjumppa voimistelu, perusliikunta x 24

Sastamala Voimistelu- ja Urheiluseura Kiikoisten Kirma hiihto, yleisurheilu, suunnistus, palloilu Kirkkonummi FC WILD jalkapallo x Kirkkonummi Kirkkonummen Urheilijat telinevoimistelu, yleisurheilu, x paini, parkour, kori- pallo, tanssi, perusliikunta Kirkkonummi Kyrkslätts Idrottsförening käsipallo x Kirkkonummi Tanssidans tanssi x Kirkkonummi Gladius Kirkkonummi uinti, vesipallo x Kirkkonummi Kyrkslätt Skytteförening KSF ammunta T Kirkkonummi Masalan Kisa jalkapallo x Kirkkonummi euramaa Slalom alppihiihto Kitee Kiteen allo -90 pesäpallo Kittilä SBC Levi - FC/SC Levi salibandy Kiuruvesi Kiuruveden Urheilijat yleisurheilu x Kokemäki Kokemäen FK-kerho karting Kokkola Gamlakarleby Bollklubb jalkapallo x Kokkola Gamlakarleby Segelförening purjehdus Kokkola Kokkolan Jymy tanssi, voimistelu, salibandy, voimanosto Kokkola Kälviän Tarmo paini T Kolari Kolarin Työväen Urheilijat jääkiekko T Kolari V- ja U-seura Kolarin Kontio jalkapallo T Kontiolahti Kontiolahden Urheilijat ampumahiihto, maastohiihto, suunnistus, ammunta Kontiolahti Lehmo Balls - 96 salibandy Koski Kosken Kaiku lentopallo T Koski TL Ratsastusseura MT-Team ratsastus T Kotka Karhulan Katajaiset yleisurheilu Kotka Kotkan Nappulat jalkapallo x Kotka KT-Koripallo koripallo T x Kotka iili jousiammunta T Kouvola Anjalan Jumppaseura voimistelu, perusliikunta T Kouvola Kouvolan Hiihtoseura alppihiihto, maastohiihto, T ampumahiihto, mäkihyppy Kouvola Kouvolan ainijat paini T Kouvola Kouvolan Squash-Seura squash T x Kouvola Kouvolan Suunnistajat suunnistus Kouvola Kouvolan Uimarit uinti Kouvola Sudet salibandy T Kristiinan- IF Länken Yleisurheilu yleisurheilu T kaupunki Kuopio Kuopio Rugby Club rugby T Kuopio Kuopion Karateseura karate T Kuopio Kuopion Luisteluseura taito- ja muodostelmaluistelu T x x x 25

Kuopio Kuopion Reipas yleisurheilu x Kuopio Kuopion Reippaan Voimistelijat teline-, joukkue- ja tanssillinen voimistelu, perusliikunta Kuopio Kuopion Tennisseura tennis x Kuopio Kuopion Uimaseura uinti, vesipallo, taitouinti x Kuopio allokissat Kuopio jalkapallo Kuopio uijo Wolley Juniorit lentopallo x Kuopio uijon Hiihtoseura mäkihyppy, yhdistetty, muut hiihtolajit Kuopio Tanssiseura J & V tanssi T Kuopio Tarinagolf golf x Kuortane Kuortaneen Kunto yleisurheilu x Kuusamo Cyclos Kuusamo pyöräily T Kuusamo Kuusamon naisvoimistelijat voimistelu, perusliikunta T Kuusamo Ruka Slalom alppihiihto, freestylehiihto, T lumilautailu Lahti Lahden Hiihtoseura hiihtolajit, hiihto, mäkihyppy Lahti Lahden urjehdusseura purjehdus, veneily x Lahti Lahden Verkkopalloseura tennis x Lahti Lahti Ringette ringette T Lahti äijät-hämeen Salibandyseura salibandy T Lahti Viipurin Reipas telinevoimistelu Laihia Laihian Luja jalkapallo T Lappajärvi Järviseudun Golfseura golf T x Lappajärvi Lappajärven Ampujat ammunta T Lappeenranta Lappeenrannan Tennisseura tennis Lappeenranta Willimiehen Disc Golf frisbeegolf T Lapua Lapuan onnistus -90 jalkapallo T Laukaa Vihtavuoren amaus kirkkovenesoutu T x Leppävirta Leppävirran Viri lentopallo, perusliikunta T Leppävirta Leppävirran Viri yleisurheilu x Lieksa ankakosken Valpas sirkus T Lieto Liedon arma suunnistus T Lieto Lieto-esis pipolätkä (hankelaji) T Lieto Littoisten Työväen Urheilijat lentopallo, jalkapallo, hiihto, x perusliikunta, haavipallo Lieto Team Velo Cycling pyöräily T x Lohja Lohjan Urheilijat koripallo x Lohja Lohja-Tennis tennis T x Lohja Voimisteluklubi Lohja telinevoimistelu, cheerleading Loimaa Loimaan Korikonkarit koripallo Loimaa Loimaan alloseura jalkapallo Loviisa Lovisa Tor - Loviisan Tor hiihto, sulkapallo, salibandy, yleisurheilu T x x x 26

Mikkeli Mikkelin alueen harrasteliigat jalkapallo, jääkiekko, salibandy Mikkeli Mikkelin Hiihtäjät hiihto Mikkeli Mikkelin allonlyöjät pesäpallo T Mikkeli Mikkelin Uimaseura uinti Mikkeli orrassalmen Urheilijat -62 jalkapallo T x Mikkeli Urheiluseura Hatsina salibandy Muurame Muuramen Syke voimistelu, tanssi, teline- voimistelu, perusliikunta Mynämäki Mynämäen allo-53 jalkapallo T Mäntsälä Mäntsälän Jää-Tiikerit taitoluistelu T Mäntsälä Mäntsälän Urheilijat ammunta, hiihto, jalkapallo, suunnistus, yleisurheilu, koripallo, lentopallo, pyöräily Mänttä Koillis-irkan Kiekko jääkiekko, luistelu x Naantali Aurinko Golf golf T x Nokia Kankaantaan Kisa hiihto T Nokia Nokian Urheilusukeltajat sukellus T Noormarkku Noormarkun Naisvoimistelijat perusliikunta T Nurmijärvi Klaukkalan NMKY koripallo x Nurmijärvi Nurmijärven Yleisurheilu yleisurheilu T Närpes Närpes Kraft Skidförening hiihto Orivesi Eräjärven Urheilijat salibandy, perusliikunta, T hiihto Oulu Haukiputaan Heitto hiihto, lentopallo, paini, T pöytätennis, salibandy, sulkapallo, suunnistus, uinti, yleisurheilu, voimistelu, perusliikunta Oulu Haukiputaan allo jalkapallo x Oulu Kuivasjärven Aura yleisurheilu, hiihto Oulu Oulu Triahtlon & Cycling triathlon, pyöräily T Oulu Oulun Judokerho judo Oulu Oulun Luistinseura jalkapallo Oulu Oulun Naisfutis jalkapallo Oulu Oulun Uinti trampoliinihyppy Oulu Oulun Tarmo jalkapallo T Oulu Kiimingin Urheilijat lentopallo, pesäpallo, hiihto, T suunnistus, yleisurheilu, perusliikunta altamo altamon Urheilijat yleisurheilu x arainen argas Idrottsförening jalkapallo x arkano arkanon Kiekko / 3 seuraa jääkiekko, pesäpallo, yleisurheilu, jalkapallo, salibandy ieksämäki ieksän Kuutit ieku uinti, vesipallo, perusliikunta T irkkala irkkalan irkat salibandy T 27