ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN KUUDES VARSINAINEN ISTUNTO 24. 25.5.2010 ISTUNNON PÖYTÄKIRJA 1. Istunnon avaus Ulkosuomalaisparlamentin edellinen puhemies ministeri Pertti Paasio aloitti ulkosuomalaisparlamentin kuudennen istunnon jäähyväispuheellaan, jossa hän kiitti menneistä kahdestatoista vuodesta Suomi-Seuran puheenjohtajana ja ulkosuomalaisparlamentin puhemiehenä. Puheensa päätteeksi hän luovutti puheenjohtajan nuijan seuraajalleen, Ville Itälälle. Ville Itälä avasi ulkosuomalaisparlamentin kuudennen istunnon. Avauspuheessaan Itälä kiitti Pertti Paasiota työstään Suomi-Seuran puheenjohtajana ja ulkosuomalaisparlamentin puhemiehenä ja totesi, että kahdentoista virassaolovuotensa aikana hänestä tuli ulkosuomalaisparlamentin kasvot. Hän myös valotti Paasion ja hänen yhteistä taustaa ulkosuomalaisasioissa toteamalla, että kaksoiskansalaisuuskysymys sattui hänen toimiessaan sisäasiainministerinä ja että yhteistyö oli jo silloin hyvää. Itälä myös painotti miten tärkeää on pitää yhteys ulkosuomalaisten ja Suomen yhteiskunnan välillä toimivana ja elävänä. Äänestysoikeuden helpottaminen kirjeäänestyksellä on kaksoiskansalaisuuden ohella yksi tärkeä tapa varmistaa tämä. 2. Suomen tasavallan presidentin, Tarja Halosen juhlapuhe. Puhe on tämän pöytäkirjan liitteenä. (Liite 1) 3. Varapuhemiesten puheenvuorot 1. Risto Söder, Australian ja Aasian varapuhemies, kiitti Pertti Paasiota työstään ulkosuomalaisparlamentin hyväksi. 2. Johannes Helander, Suomenruotsalaiset maailmalla, varahenkilö, totesi myös ulkomailla asuvien suomenruotsalaisten olevan vahvasti sitoutuneita Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin. Hän kiinnitti myös huomiota kirjeäänestyksen tärkeyteen. 3. Niilo Saari, Kanadan varapuhemies, kiitti Kanadan Suomen suurlähettilästä, Chris Shapardanovia läsnäolosta ja totesi, että ulkosuomalaisten kauan kaipaamaa apua vaikeutuneeseen passinhakuun on saatu Kanadaan liikkuvan passisalkun kautta, joka Torontosta lähtee kiertämään maata. 4. Reino Ruusunen, Keski-Euroopan varapuhemies, totesi, että kansainvälistyminen on jo arkipäivää Suomessa. Äänestysoikeuden turvaaminen ulkosuomalaisille on välttämätöntä. Myös ulkosuomalaisväestön vanhentuminen asettaa ennennäkemättömiä haasteita, joihin on pakko vastata välittömästi. 5. Esko Melakari, Pohjois-Euroopan varahenkilö, muistutti ruotsinsuomalaisten asemasta Ruotsissa. Äskettäin voimaansaatu kielilaki ja vähemmistölaki parantavat ruotsinsuomalaisten asemaa huomattavasti joskaan eivät vielä riittävästi. Hän myös mainitsi merkkivuoden 1809 merkityksen ruotsinsuomalaisten asemalle. Lisäksi hän kiitti Tasavallan presidenttiä ja Suomen valtiota siitä tuesta, jonka avulla ruotsinsuomalaisten asema Ruotsissa on kohotettu. Lopuksi hän ojensi presidentille kopion äskettäin julkaisusta Puhutaanko Suomea? käsikirjasta (ISBN 978-91-86531-01-0). 6. Marita Cauthén, Yhdysvaltain ja Latinalaisen Amerikan varapuhemies, kiinnitti huomiota siihen, että Amerikassa ulkosuomalaiset ovat pitkälti siirtolaisten jälkeläisiä, joilla on toiset odotukset kuin Suomesta äskettäin muuttaneilla. Toisaalta siirtolaisten jälkeläisillä on silti kiinteät siteen Suomeen ja ulkosuomalaisparlamentin työtä arvostetaan. Lisäksi hän korosti mahdollisuutta Suomen kansalaisuuden takaisinsaamiseksi myös entisten Suomen kansalaisten jälkeläisille.
7. Arto Heikkinen, Välimeren maiden, Lähi-idän ja Afrikan varapuhemies, painotti puheenvuorossaan Suomi-koulujen tärkeyttä ulkomailla eläville suomalaisille lapsille ja nuorille. 4. Raportti Ulkosuomalaisparlamentin toiminnasta 2007 2010 Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Paula Selenius esitti ulkosuomalaisparlamentin toimintaraportin vuosilta 2007 2010. Raportti on lähetetty kaikille istunnon osallistujalle ja se on myös luettavissa ulkosuomalaisparlamentin Internet-sivuilla (www.usp.fi). 5. Tiivistelmä uusista aloitteista Ulkosuomalaisparlamentin sihteeri Tina Nordqvist esitteli tiivistelmän aloitteista, jotka oli toimitettu ulkosuomalaisparlamentin kuudennen varsinaisen istunnon käsiteltäviksi. Puhe on tämän pöytäkirjan liitteenä (liite 2). 6. Istunnon järjestäytyminen 6.1. Istuntoon osallistuvien yhteisöjen ja edustajien hyväksyminen Luettelo istuntoon osallistuneista edustajista ja tarkkailijoista jaettiin osanottajille. Istuntoon ilmoittautuneiden yhteisöjen ja edustajien luettelo hyväksyttiin. Istuntoon oli saapunut 191 edustajaa. Istunnon asialista hyväksyttiin. Parlamentti todettiin olevan päätösvaltainen. Tarkkailijoiden läsnäolo todettiin. Istuntoon osallistuvien edustajien ja tarkkailijoiden lopullinen luettelo on tämän pöytäkirjan liitteenä (liite 3). 6.2. Valiokuntia koskevat päätökset Istunto hyväksyi poliittisten ja virallisten asioiden valiokunnan perustamisen istunnon ajaksi. Istunto hyväksyi sääntövaliokunnan ja talousvaliokunnan yhdistämisen istunnon ajaksi. Puhemies kutsui seuraavat henkilöt valiokuntien koollekutsujiksi 1. Kansalaisuusvaliokunta: Satu Mikkola (Yhdysvallat) 2. Kulttuurivaliokunta: Wladimir Kokko (Venäjä) 3. Nuorisovaliokunta: Markus Lyyra (Ruotsi) 4. Opinto- ja koulutusvaliokunta: Eeva Salomaa-Jago (Iso-Britannia) 5. Poliittisten ja virallisten asioiden valiokunta: Toivo Kabanen (Viro) 6. Seniorivaliokunta: Niilo K. Saari (Kanada) 7. Sosiaalivaliokunta: Carita Jansson (Norja) 8. Sääntövaliokunta ja talousvaliokunta: Esko Melakari (Ruotsi) 9. Tiedotusvaliokunta: Risto Söder (Australia) Kaikki koollekutsujat todettiin olevan paikalla. Valiokunnat todettiin asetetuiksi. 6.3. Uuden puhemiehistön valinta Ulkosuomalaisparlamentin varapuhemiehiksi ja näiden varahenkilöiksi valittiin seuraavat henkilöt: 1. Australia ja Aasia: Varapuhemies Risto Söder, varahenkilö Päivi Salo 2. Itä-Eurooppa: Varapuhemies Wladimir Kokko, varahenkilö Toivo Kabanen 3. Kanada: Varapuhemies Niilo Saari, varahenkilö Veli Niinimaa 4. Keski-Eurooppa: Varapuhemies Reino Ruusunen, varahenkilö Mikko Fischer
5. Maailmalla asuvat suomenruotsalaiset: Varapuhemies Johannes Helander, varahenkilö Barbro Allardt-Ljunggren 6. Pohjois-Eurooppa: Varapuhemies Tuula Fomin, varahenkilö Seija Sjöstedt 7. Välimeren alue, Afrikka ja Lähi-Itä: Varapuhemies Pirke Fustinoni, varahenkilö Raimo Loukomaa 8. Yhdysvallat ja Latinalainen Amerikka: Varapuhemies Marita Cauthen, varahenkilö Satu Mikkola 7. Yleiskeskustelu Puhemies Itälä avasi yleiskeskustelun klo 10.30. Seuraavat henkilöt pitivät yleiskeskustelun aikana puheenvuoron: Anneli Huttunen-Rickards (Australian suomalainen lepokotiyhdistys) puhui ikääntyvien ja erityisesti sotaveteraanien ja heidän leskien oikeudesta hyvään hoitoon myös ulkomailla. Hän peräänkuulutti erityistä lisätukea sellaisille hoitokodeille, joissa veteraaneja ja heidän leskiä kuntoutetaan. John Kiltinen (Pine Mountain Music Festival, Rockland Task Force) huomautti, että hänen jättämä aloite Rockland-oopperan tuesta sisältää laajemman kysymyksen suomalaisen kulttuurin tukemisesta ulkomailla. Hän peräänkuulutti ulkosuomalaisparlamenttia tällaisen kulttuurivaihdon edistäjänä ja puolestapuhujana. Jukka Terästö (Suomi-Argentina tutkimuskeskus) muistutti kansalaisuusilmoitusmenettelyn ulottamisesta koskemaan myös toisen ja kolmannen polven suomalaisia, eli entisen Suomen kansalaisen jälkeläisiä. Marianne Wargelin (Suomi-koulu Minneapolis, FinnFest USA, Minneapolis Genealogy Club) painotti, että vaikka kansalaisuuslain mukaan jonkin ulkosuomalaisryhmä ei lasketa suomalaisiksi, heillä on kuitenkin paikkansa parlamentin toiminnassa. Siirtolaisuuskokemukset ovat tärkeä osa tätä ryhmää. Hän muistutti vuoden 2012 suomalaissyntyisten kokoontumisesta New Yorkin Ellis Islandilla. Hän myös vetosi siihen, että Hankossa säilytettäisiin siirtolaisuuteen liittyvät luonnolliset muistomerkit. Wladimir Kokko (Pietarin Inkerin Liitto) puhui Suomen maahanmuuttopolitiikasta ja tulevista muutoksista siinä erityisesti inkeriläisten paluumuuton näkökulmasta. Hän muistutti, että pitää arvostaa niitä, jotka haluavat Suomeen ja jotka sopeutuvat ja jäävät. Voitto Visuri (RSKL) kiitti ulkosuomalaisparlamenttia ja Suomen korkeinta johtoa tuesta ruotsinsuomalaisille. Hän mainitsi uudet kieli- ja vähemmistölait suurina saavutuksina. Kuitenkin vähemmistölaki ei riitä turvaamaan vanhusten tarpeita niissä kunnissa, jotka eivät kuulu hallintoalueeseen. Hän totesi, että rima pitää asettaa vielä korkeammalle. Kulttuurin säilyttäminen on tärkeää ja hän toivoi myös tulevaisuudessa Suomen päättäjiltä tukea ruotsinsuomalaisten aseman parantamisessa. Kaarina Kaunisaho (Winterthurin Suomi-koulu) puhui Suomi-koulujen tuen noston puolesta ja viittasi presidentin sanoihin Suomi-koulujen turvaamisesta. Hän esitti myös kutsun puhemies Itälälle tulla tutustumaan Suomi-koulutoimintaan. Eeva Salomaa-Jago (St. Albansin Suomi-koulu) painotti, että ponnisteluista huolimatta, Suomi-koulujen asemassa ei ole tapahtunut edistystä. Hän toisti kulttuuriministeri Wallinin sanoja kun tämä kutsui Suomi-kouluja brändiksi. Hän mainitsi myös Suomi-koulujen tuki ry. yhdistyksen, joka ajaa ja tukee Suomi-koulujen asemaa. Hän vaati myös parlamenttiedustajilta aktiivisesti tukea Suomi-kouluille. Jussi Mikkola (Finnish-American Chamber of Commerce of the North-West) puhui passien voimassaolon pidentämisen ja myöntämismenettelyissä jouston puolesta. Johanna Elomaa-Schäfer (Hampurin suomalainen koulu) huomautti Suomi-koulujen taloudellisesta tilanteesta. Hän kertoi, että kouluilla tehdään paljon vapaaehtoistyötä, joka on omiaan myös opettamaan suomalaista talkoohenkeä. Lisäksi hän viittasi tietoihin, jonka mukaan Suomi-koulujen valtion myöntämät määrärahat jopa laskettaisiin ensi vuonna. Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Paula Selenius käytti puheenvuoron ja kertoi, että Suomi-koulujen momentilla oli budjetoitu liian vähän muulle momentissa suunnitelluille menoille ja että siksi näytti siltä, että puuttuvat rahat olisi
paikattu mm. Suomi-koulujen määrärahoilla. Näin ei kuitenkaan tule käymään ja asia on korjattu Suomi-Seuran huomautuksen tuloksena. Hannele Järvinen (Bremenin suomalainen seurakunta) puhui erityisesti pienten Suomi-koulujen puolesta. Marko Suomalainen (Thessalonikin Suomi-koulu) puuttui myös Suomi-koulujen vaikeaan rahoitustilanteeseen. Reino Ruusunen (Suomi-Skotlanti seura) peräsi enemmän yhteistyötä Euroopan saralla ulkosuomalaisparlamentin ja Suomen europarlamentaarikoiden kesken. Hän myös kiinnitti huomiota seniorikysymykseen, joka tulevaisuudessa tulee olemaan hyvinkin ajankohtainen ulkosuomalaisille. Hän peräänkuulutti järjestelmällistä yhteistyötä ja viittasi istunnolle jätettyyn päätöslauselmaehdotukseen numero 50. Kirsti Gibbs (Bristolin suomalainen lauantaikoulu) puhui myös Suomi-koulujen puolesta. Avustusta on saatava enemmän ja nuoria aikuisia, joilla on suunnitelmia tulla Suomeen opiskelemaan tai töihin, pitää myös tukea. Tästä myös Suomi hyötyy. Barbro Allardt-Ljunggren (Suomi-felagið) puolusti Islannin yliopiston suomen kielen lehtoraattia ja vaati sen lakkautuspäätöksen perumista. Hän viittasi siihen, että tällä hetkellä on kohtuutonta vaatia, että Islanti maksaisi osan lehtoraatista itse kun maa muutenkin leikkaa yliopistomenoja rajusti. Hän myös muistutti, että Ruotsi ja Norja maksavat oman vastaavan lehtoraattinsa Islannin yliopistossa kokonaan. Päivi Nurmi-Steinke (Saksan suomalaisten kielikoulujen pedagoginen neuvosto) yhtyi kaikkiin edellisiin puhujiin Suomi-koulujen rahoitustarpeista. Hän myös huomautti säännöllisestä opettajien lisäkoulutustarpeista. Matti J Korhonen (Tukholman suomalainen seura) toisti Suomi-koulujen tukivaatimukset. Hän myös pyysi kannatusta ulkosuomalaisten omalle vaalipiirille ja korosti puhemiehistön roolia ulkosuomalaisparlamentin työssä. Veikko Mikkonen (Costa Blancan Suomi-Seura) huomautti, että lääkkeiden korvausjärjestelmä EU:ssa on epäyhtenäinen. Suomi on tässä seurassa häntäpäässä esim. diabeteksen korvausjärjestelmässä ja hän peräsi lisää tasa-arvoisuutta. Tuula Beals (Finnish-American Home Association FAHA) puhui Suomen kulttuurivaihdon puolesta ja tukemisesta. Hän myös huomautti, että tarvitaan myös erityisesti nuorille suunnattua kulttuurivaihtoa. Puhemies Itälä päätti yleiskeskustelun maanantaina 24.5.2010 kello 11.50. Istunto keskeytettiin. 8. Yleisistunto jatkui tiistaina 25.5.2010 kello 13.00 Puhemies Ville Itälän ollessa estynyt, puhemiehenä toimi Suomi-Seuran varapuhemies Eva Biaudet. 9. Ulkoasiainministeri Alexander Stubbin puhe Ministeri Stubbin puhe on tämän pöytäkirjan liitteenä (Liite 4) 10. Valiokuntien päätöslauselmaesitysten julkistaminen Valiokuntien puheenjohtajat esittelivät valiokuntansa ehdotukset päätöslauselmiksi. Päätöslauselmaehdotuksista käytiin keskustelua ja lopulta päätöslauselmat hyväksyttiin tai hylättiin. Yleisistunnossa valiokuntien päätöslauselmaehdotuksiin tehdyt ja hyväksytyt muutosehdotukset olivat: - Ehdotus päätöslauselmaksi 1. Puheenvuorossaan Kai Rosnell (Riksförbundet Finska Krigsbarn) ehdotti lisäystä, jossa myös lapsena ulkomaille adoptoidut ja Suomen kansalaisuutensa menettäneet saisivat Suomen kansalaisuutensa takaisin veloituksetta. Päätöslauselma hyväksyttiin tällä muutoksella. - Ehdotus päätöslauselmaksi 10. Ehdotettiin uudelleenmuotoilua, jossa mm. poistettaisiin vaatimusmäärärahojen jakoa kaikille alueella toimiville yhdistyksille. Päätöslauselma hyväksyttiin tällä muutoksella. - Ehdotus päätöslauselmaksi 12. Ehdotettiin päätöslauselman rajoittamista toteamaan ainoastaan, että aihe ei kuulu ulkosuomalaisparlamentille. Päätöslauselma hyväksyttiin tällä muutoksella.
Lopulliset ja yleisistunnon hyväksymät päätöslauselmat ovat myös pöytäkirjan liitteenä (liite 5). 11. Istunnon päätössanat Loppusanoissaan puhemies Biaudet kiitti istuntoon osallistuneita, ja totesi, että aloitteissa on käsitelty keskeisiä, ulkosuomalaisten arkeen kuuluvia aiheita. Olennaista tälle työlle on parantaa ulkosuomalaisten yhteyttä Suomeen. Ulkosuomalaisten kokemukset ovat arvokkaita myös Suomelle. Hän muistutti myös, että suomalainen identiteetti on rakennettava itse. Lisäosa alkuperäiseen suomalaiseen identiteettiin ei poista vanhaa identiteettiä. Ei ole määritelmää, joka sanoisi kuka tai mitä on riittävän suomalainen. Ulkosuomalaisilla on tästä opetettavaa myös kantasuomalaisille. Kansalaisuus ja suomalaisuus ovat identiteetin osia ja arvokkaita asioita. Hän muistutti myös, että kulttuuri säilyy parhaiten kanssakäymisessä muiden kulttuurien kanssa ja joskus perinteet saavat voimaa ja merkitystä juuri paineen alla. Hän vakuutti lopuksi, että hän pyrkii omassa toiminnassaan vaikuttamaan siihen, että suomalaisten jälkeläisetkin tulisivat ja olisivat tervetulleita Suomeen. Suomikin hyötyy siitä, kun ulkosuomalainen valitsee asuinpaikakseen Suomen. 12. Istunnon päätös Puhemies Biaudet päätti istunnon kello 16.10. Helsingissä 1.6.2010 Tina Nordqvist parlamenttisihteeri
Liite 1. Tasavallan Presidentin Tarja Halosen juhlapuhe Puheet, 24.5.2010 Tasavallan presidentti Tarja Halosen juhlapuhe ulkosuomalaisparlamentin kuudennessa varsinaisessa istunnossa 24.5.2010 (muutosvarauksin) On mieluisaa havaita, että ulkosuomalaisten asiat keräävät näin suuren ja monipuolisen joukon asiasta innostuneita. Paikalla on lähes 250 edustajaa ja tarkkailijaa suomalaisyhteisöistä eri puolilta maailmaa. Te edustatte sekä suomalaisuutta että uutta kansainvälisyyttä. Ulkosuomalaisparlamentin ensimmäinen varsinainen istunto pidettiin täällä Helsingissä marraskuussa 1998. Suomi eli silloin jo voimakkaan kansainvälistymisen aikaa ja tämä trendi on jatkunut. Euroopan unionikin on siirtynyt osaksi arkipäivää. Olemme kasvavasti mukana myös muiden kansainvälisten järjestöjen toiminnassa. Talouselämämme on kansainvälistynyt kovalla vauhdilla. Suomalaiset yritykset ovat usein laajentaneet toimintaansa ulkomaille ja ulkomaiset yritykset ovat alkaneet tuoda toimintojaan Suomeen. Globalisaation myötä ovat sekä mahdollisuudet että riskit taloudessa kasvaneet. Ihmisten omakin liikkuvuus lisääntyy. Tuntuu olevan pikemmin sääntö kuin poikkeus, että ainakin korkeakouluopiskelijat ovat jossain vaiheessa mukana kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa. Myös ulkomaiset opiskelijat ovat löytäneet tiensä Suomeen. Nuorille kansainvälisyys on luonteva asenne. Työelämän aktiivisina vuosina tehtävät kutsuvat monia suomalaisia ulkomaille töihin joksikin aikaa tai pysyvästikin. Silloin myös perheet saattavat seurata mukana. Myös meille päin tullaan. Osa suomalaisista yrityksistä on jopa itse aktiivisesti hankkinut ulkomailta työvoimaa. Monikulttuuristuminen on tosiasia sekä meillä että muualla. Keskustelu kehityksen hyvistä ja huonoista puolista käy kaikkialla vilkkaasti, välillä aika kärjekkäästikin. Moni teistä kuulijoista tietää omastakin kokemuksesta, että vaikka kielitaidon ja koulutuksen ansiosta muuttokynnys voi olla matala, ei sopeutuminen arkeen käy silti aina kivuttomasti. Monet Suomessa itsestään selviltä tuntuneet palvelut esimerkiksi koulutuksen tai terveydenhuollon piirissä voivat aiheuttaa yllättäviäkin ongelmia muualla. Haasteet ovat erilaisia elämänkaaren eri vaiheissa. Pari viikkoa sitten vierailin eräässä kansainvälisesti suuntautuneessa suomalaisyrityksessä. Yrityksen työkielenä oli englanti. Minulla oli tilaisuus tavata yrityksen ulkomaisia työntekijöitä. Heitä oli tullut Suomeen ympäri maailmaa. Nämä hyvin koulutetut ja kielitaitoiset nuoret ammattilaiset ovat yksi osa Suomeen muuttajien laajaa kirjoa. Mutta Suomen on oltava valmis vastaanottamaan myös sellaisia maahanmuuttajia, jotka tulevat vaatimattomista oloista, joskus lukutaidottominakin, usein poliittista tai muuta vainoa pakoon. Eikä koskaan saa olla kysymys ihmisen käsittelemisestä pelkästään työvoimana, vaan muistettava että he ovat ihmisiä, jotka sairastuvat, vanhenevat, menevät naimisiin ja eroavat. Heillä on oltava elämänsä kaikissa vaiheissa ihmisarvonsa. Näin on meitä kohdeltava, näin on meidän muita kohdeltava. * * * Ulkosuomalaisparlamentti on vakiinnuttanut asemansa foorumina, jossa ulkosuomalaisille tärkeitä asioita saatetaan Suomen valtion ja suomalaisviranomaisten tietoon. Usein ovat olleet esillä juuri sellaiset asiat, jotka auttavat siteiden säilyttämistä Suomeen, kuten Suomen kansalaisuutta tai Suomen vaaleissa äänestämistä koskevat säännökset. Me toivomme täällä koti-suomessa, että ulkosuomalaiset kävisivät aktiivisemmin äänestämässä. Useinhan kotimaan asioita seurataan ja halua vaikuttamiseenkin olisi, mutta
tosiasiallinen vaikuttaminen voi olla aika hankalaa. Ymmärrän hyvin, että mahdollinen kirjeäänestys kiinnostaa. Kannattaa kiinnittää yleensäkin huomiota siihen, miten eri uudistukset tosiasiallisesti toteutuvat käytännössä. Kaksoiskansalaisuutta käsittelevät säännökset ovat todella tärkeitä. Ulkosuomalaiset, jotka olivat menettäneet Suomen kansalaisuuden ottaessaan uuden kotimaansa kansalaisuuden, hyötyivät merkittävästi uudistuksesta. Heille tuli mahdolliseksi saada ilmoitusmenettelyllä Suomen kansalaisuus takaisin. Yhteyksien säilymisen kannalta oli tärkeää, että kaksoiskansalaisuus säädettiin koskemaan myös lapsia. Kaksoiskansalaisuusuudistuksen toteutumiseen vaikutti paljon juuri ulkosuomalaisyhteisöjen aktiivisuus. Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö piti aktiivisesti yhteyttä eduskuntaan, ministereihin ja virkamiehiin. Hanke vakiinnutti Ulkosuomalaisparlamentin asemaa. Samalla se osoitti demokratian toimivuutta: päätöksentekoon voidaan vaikuttaa, mutta vaikuttaminen vaatii kovaa työtä. Suomen kielen opetus ulkomailla on myös tärkeä aihe. Toimia lasten ja nuorten suomen kielen taidon säilyttämiseksi ulkomailla tarvitaan. Oman kielen säilyttäminen on ulkosuomalaislasten tärkeä oikeus. Suomen kieli on myös keskeinen perusta, jolla yhteys Suomeen säilyy. Ulkosuomalaislapset voivat aikanaan olla hyvinkin tärkeitä sillanrakentajia eri kulttuurien välillä. Suomi-koulujen tehtävänä on auttaa ulkosuomalaisperheiden lapsia säilyttämään äidinkieli perheiden asuessa ulkomailla. Suomi-koulut toimivat merkittäviltä osin vapaaehtoistyön varassa ja ovat täysin riippuvaisia opetusministeriön pienestä määrärahasta. Tällä hetkellä koulujen tulevaisuus on monin paikoin taloudellisista syistä uhattuna. Tuki ei ole kuulemma noussut kustannusten myötä ja vaarana on, että monia Suomi-kouluja saatetaan joutua lopettamaan. Se olisi erittäin suuri vahinko. * * * Vaikka Suomi ja muu maailma kansainvälistyy, ovat kansalliset kulttuuripiirteet säilyneet vahvana. Suomalaiset ovat maailmalla Suomen ja suomalaisuuden malleja. Olette todellisia Suomi-brändin tekijöitä. Kokemuksenne myös erilaisten monikulttuurisuusmallien hyvistä ja huonoista puolista ovat hyödyllisiä. Hyvät ulkosuomalaisten edustajat! Tervetuloa taas tänne koti-suomeen. Toivotan sekä teille että kaikille teille tänne kokoontuneille mielenkiintoista ja tuloksellista istuntoa.
Liite 2. Tiivistelmä sihteeristölle jätetyistä aloitteista / parlamenttisihteeri Tina Nordqvist Tiivistelmä jätetyistä aloitteista Parlamenttisihteeri Tina Nordqvist Ulkosuomalaisparlamentin kuudes varsinainen istunto, Helsingin yliopisto 24.5.2010 Ulkosuomalaisparlamentin istuntoon on saapunut kaiken kaikkiaan 80 aloitetta sekä USP:n tilien ja budjetin tarkistus. Kun samanaiheiset aloitteet yhdistettiin, jäi 67 eriaiheista aloitetta. Vuoden 2010 istunto tulee siis käsittelemään yhteensä 67 päätöslauselmaehdotusta. Istunnossa tulee olemaan sääntöjen mukaiset valiokunnat. Lisäksi sihteeristö esittää, että perustettaisiin ylimääräisenä valiokuntana Poliittisten ja virallisten asioiden valiokunta. Muodollisesti valiokunnista päättää istunto järjestäytymisen yhteydessä, ennen valiokuntatyön aloittamista. Poliittisten ja virallisten asioiden valiokunta on kuitenkin katsottu aiheelliseksi perustaa jokaisen varsinaisen istunnon ajaksi. Tähän istuntoon on sääntövaliokuntaan tullut aloite poliittisten ja virallisten asioiden valiokunnan vakinaistamiseksi. Kansalaisuusvaliokuntaan on tullut vain kaksi suoraan kansalaisuusasioita käsittelevää aloitetta. Ensimmäisen aloitteen aihe sisältyy jo eduskuntaan keväällä tulevaan kansalaisuuslain tarkistukseen, eli kansalaisuusilmoitusmenettely pysyväksi menettelyksi ulkosuomalaisille. Toisessa aloitteessa on nimenomaan kyseessä jälkipolvien oikeudesta kansalaisuuteen ilmoitusmenettelyn kautta. Koska Poliittisten ja virallisten asioiden valiokuntaan on tullut kaiken kaikkiaan 14 aloitetta, sihteeristö esittää, että kansalaisuusvaliokunnassa käsitellään ne aloitteet Poliittisten ja virallisten asioiden valiokunnasta, jotka ovat Suomen kansalaisuuteen sidotut. Aloite jälkeläisten oikeudesta kansalaisuuteen on siirretty nuorisovaliokuntaan. Sääntövaliokunnassa käsitellään ulkosuomalaisparlamentin sääntöjen kehittämistä ja niihin tehtäviä muutoksia. Koska talousvaliokuntaan, joka käsittelee ulkosuomalaisparlamentin toimintaan liittyviä taloudellisia kysymyksiä, ei ole tullut kuin yksi aloite, sihteeristö ehdottaa myös, että nämä kaksi valiokuntaa yhdistetään tämän istunnon ajaksi. Osallistujamääriltään suurimmat valiokunnat ovat tänä vuonna kulttuuri- ja seniorivaliokunnat. Kulttuurivaliokunnalla on 44 ilmoittautunutta edustajaa ja seniorivaliokunnalla 35. Tällä kertaa on pyritty jakamaan aloitteet mahdollisimman tasan eri valiokuntien välillä. Näin ollen jokaisessa valiokunnassa on tällä kertaa käsiteltävänä 6-8 aloitetta. Aikaa aloitteiden käsittelyyn valiokunnilla on tänään kello 13 alkaen aina kello 17 asti. Huomenna, tiistaina, valiokunnille on varattu työaikaa kello 8 aamusta lähtien aina kello 11.
Arvoisat kuulijat, läsnä olevat edustajat ja tarkkailijat: Työtä ja työstettävää on teille siis annettu taas riittämiin, joten haluan myös omasta puolestani toivottaa kaikille valiokuntatyöskentelyyn osallistuville työniloa ja mielenkiintoista istuntoa!
Liite 3. Lista istuntoon osallistuneista Edustajat Ahonen Tarmo Suomi Keskus Alanne Outi Suomalais-Kenialainen kouluyhdistys Allardt-Ljunggren Barbro Suomi-félagid Alton Helena The Finnish Ladies in the East Midlands Arends Markku DFG Bayern Baumgartner Pirjo Finnische Kirchgemeinde Zürich Beals Tuula Finnish American Home Association Björklund Taimi Tyresön Suomi-Seura Braski Ryan Finnish American Cultural Activities Brunetto Katia Suomitupa Ascoli Piceno Byde Howard Finn-Guild Bykova-Soittu Tatjana Inkerin Liitto. Tyron osasto Carnegie Leila Toronto Finlandia Lions Club, Agricola Finnish Lutheran Church Cauthen Marita Raivaaja Publishing Company, Finlandia Foundation - Boston Inc. Ceming Maija Sampo Rhythmic Gymnastics Club Damstrom Gunnar The Swedish Finn Historical Society, Finnish Choral Society Drexler Arja Frankfurtin seurakunta Elo-Schäfer Johanna Hampurin suomalainen koulu Eskelinen Tuula Bournemouth Area Finns Fischer Mikko Kölnin Suomalainen Seurakunta Fomin Nikolai Moskovan kaupungin inkerinsuomalaisten kansallis-kulttuurinen autonomia Forsberg Marja Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistys Fransman Raila Costa Blancan Suomi-Seura Fustinoni Pirke Club Finlandia Milano Gibbs Kirsti Bristolin suomalainen lauantaikoulu Granström Marja-Liisa Tenerifen Suomi-kerho Grosberg Elvira Viljandimaan Inkeri-Suomi kulttuuriseura Gülch Marja DFG Stuttgart Haahtela Dr. Otso Deutsch-Finnische Gesellschaft Hakanen Maija Upplands Väsby Suomi Seura Hanson Riitta Yorkin Suomi-koulu Harmsen Marju Minnesota Finnish American Historical Society - 14 Hibbing Hasala Kasperi Viron inkerinsuomalaisten liitto Hechler Kirsi Suomalainen Seurakunta Frankfurt Heikkinen Arto Club de Leones Torremolinos / Suomi Heikkinen-Sassone Tuula Riminin Suomi-Seura Helander Johannes The Swedish Finn Historical Society Hiisijärvi Kari Algarven Suomi-Seura Hilapuu-Mariani Maija Torinon Suomi-Seura Hildeen Reni Aurinkolaivue Holt Bill Canadian Friends of Finland - Toronto
Holzer Ulla SSKT (Sveitsin suomenkielinen kirkollinen toiminto) Honkanen Ulla Suomiart Husso Sirkka Ruotsin Suomenkielisten näkövammaisten liitto Huttunen-Rickards Anneli Australian Suomalainen Lepokotiyhdistys, Melbournen Suomi-Seura Hyvärinen-Brenner Pia Stuttgartin kielikoulu Imhagen Matts Riksförbundet finska krigsbarn Imppola Leila Düsseldorfin Suomalainen Kielikoulu Ivanov Leonid Tymenläänin suomalaisten seura Jansson Carita Norjan suomalainen ev.-lut.seurakunta Jokela Albert Los Angeles Finlandia Foundation Jokinen Outi Napolin Suomi-Seura Jukkola Martti Wollongong Suomi-Seura Järvinen Hannele Bremenin suomalainen seurakunta Kabanen Toivo Viron inkerinsuomalaisten liitto Kaihlavirta Raimo Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto L-G piiri Kaislasuo Marjo Club Finlandia Ancona Kallio Veikko Suomen sotaveteraanit Kanadassa - Kanadan piiri Kalliomäki Marjo Ranskan suomalainen evankelis-luterilainen seurakunta Kambarova Anna Novosibirskin Suomalaisten kansallis-kulttuurinen autonomia "Ingeria" Kannussaari Hannu Svenska Kyrkan Karhunen Jaana Pohjois-Kreikan Suomi-Seura Kaunisaho Kaarina Winterthurin Suomi-koulu Keränen Maria Pietarin Inkerin Liitto Kiltinen John St. Mark's Lutheran Church Finnish Heritage Discussion Group, Pine Mountain Music Festival Rockland Task Force, NMU Finn Club Kiltinen Pauline League of Finnish-American Societies, Upper Peninsula Chapter Kirjanen Aleksanteri Inkerin Liitto Kirjavainen Hyväri Liisa Club 2000 Kivisaari Helena Ruotsinsuomalaiset eläkeläiset Kokko Wladimir Pietarin Inkerin Liitto Korhonen Matti J. Tukholman Suomalainen Seura Korosteleva Hilja Pihkovan IKKA Pikku Inkeri Koski Timo Sunshine Coast Finnish Social Club Koski Mari Sunshine Coast Finnish Social Club Kotka Heikki Ruotsinsuomalaisten Kirjoittajien Yhdistys Kuldkepp Riina Viron inkerinsuomalaisten liitto Kurhinen Viola Inkerin Liiton Moskovan osasto Kurtti James Finnish Theme Committee of Hancock, Finnish American Heritage Center Kuusela Inka Frankfurtin suomalainen kouluyhdistys Maria Kähärä Karoliina Mansikka-lehden tukitiimi Könnilä Paula Asociación Finlandesa Costa del Sol Laakso Eira Agricola Finnish Lutheran Church Laaksonen Esko Deutsch-Finnische Gesellschaft Nord E.V., Hamburg Lampela Helena Benalmadenan suomalaiset ry Langeland Kaarina Finlandia Foundation, Florida Chapter
Lassfolk-Tsontoy Inge-Maj Hanian Suomalaiset Laurikainen Maire Sudbury Finnish Rest Home Society Inc. Laurila Ossi Finn-Guild Lautkoski Matti Ruotsin Suomalainen Opettajaliitto Lehmann Ritva Hampurin merimieskirkko Lehmus Pekka Asociación Finlandesa Costa del Sol Lehtinen Martti Svenska Kyrkan Lehtonen Markku Haapsalun seudun Suomi-Seura Lepistö Pertti Rooman Suomi-Seura Lindquist Sinikka Ruotsinsuomalaisten keskusliitto Lipiäinen Vladimir Inkerin liiton Volosovan osasto Lukka-Beyzavi Irma Finnish Reivers Luokomaa Raimo Algarven Suomi-Seura Lutter Tuula Düsseldorfin suomalainen seurakunta Lyyra Markus Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto Maijala Riitta West Sydney Finnish Club Maki David The Finish American Reporter Makila Peter Finnish American Chamber of Commerce, Florida Chapter Malkki Eva Kristiina Madridin Suomi-Seura Malmberg Petra Firenzen Suomi-Seura Malva Pertti Alanyan Suomalaiset yhdistys Markomäki- Thomaser Mari-Anne SVFF Martikainen Virva Portsmouthin Suomi-koulu Mattila Kristina Finnish American Society of the Delaware Valley Mattila Auli Alanyan Suomalaiset yhdistys Maunuksela Eeva-Liisa Tenerifen Suomi-kerho Meinel Johanna Gemeinschaft finnisch-deutscher Jugend Melakari Esko Mikhalevich Nikolay Narvusin (Kusömkinan) Inkerin kunta Mikkola Mikkola Satu Juhani (Jussi) Mikkonen Veikko Costa Blancan Suomi-Seura Myllys Asko Finroart Forum Finlandia Foundation Seattle Chapter, Finlandia Foundation National, Finlandia Foundation Columbia Pacific Chapter Finnish-American Chamber of Commerce of the Northwest Mynttinen Juha Saalem Finnish Pentecostal Church of Toronto Mård Maija-Liisa Finnish Center at Saima Park Männistö Mikko Finnish Lutheran Church, Seattle Washington Nevala Teuvo Ruotsinsuomalainen liikunta ja urheilu Niinimaa Veli Finnish Society of Edmonton Niinistö Juhani Vapaa Sana Press Ltd Niskanen Helena Finland Center Foundation
ERROR: stackunderflow OFFENDING COMMAND: ~ STACK: