s = 11 7 t = = 2 7 Sijoittamalla keskimmäiseen yhtälöön saadaan: k ( 2) = 0 2k = 8 k = 4

Samankaltaiset tiedostot
BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 5, Syksy 2015

Vektoreiden virittämä aliavaruus

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

ax + y + 2z = 0 2x + y + az = b 2. Kuvassa alla on esitetty nesteen virtaus eräässä putkistossa.

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Ominaisarvoon 4 liittyvät ominaisvektorit ovat yhtälön Ax = 4x eli yhtälöryhmän x 1 + 2x 2 + x 3 = 4x 1 3x 2 + x 3 = 4x 2 5x 2 x 3 = 4x 3.

2.5. Matriisin avaruudet ja tunnusluvut

Ville Turunen: Mat Matematiikan peruskurssi P1 1. välikokeen alueen teoriatiivistelmä 2007

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II Syksy 2009 Laskuharjoitus 1 ( ) Ratkaisuehdotuksia Vesa Ala-Mattila

Insinöörimatematiikka D

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 3 /

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio

5 Lineaariset yhtälöryhmät

3x + y + 2z = 5 e) 2x + 3y 2z = 3 x 2y + 4z = 1. x + y 2z + u + 3v = 1 b) 2x y + 2z + 2u + 6v = 2 3x + 2y 4z 3u 9v = 3. { 2x y = k 4x + 2y = h

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Tehtäväsarja I Kertaa tarvittaessa materiaalin lukuja 1 3 ja 9. Tarvitset myös luvusta 4 määritelmän 4.1.

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

Insinöörimatematiikka D

Vektorien virittämä aliavaruus

Ratkaisuehdotukset LH 7 / vko 47

Matematiikka B2 - TUDI

Johdatus lineaarialgebraan

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I, HY Kurssikoe Ratkaisuehdotus. 1. (35 pistettä)

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I. LM1, Kesä /218

Insinöörimatematiikka D

Ominaisarvo ja ominaisvektori

802118P Lineaarialgebra I (4 op)

4. Lasketaan transienttivirrat ja -jännitteet kuvan piiristä. Piirielimien arvot ovat C =

JAKSO 2 KANTA JA KOORDINAATIT

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016

Yhteenlaskun ja skalaarilla kertomisen ominaisuuksia

5 OMINAISARVOT JA OMINAISVEKTORIT

Matikkapaja keskiviikkoisin klo Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/210

Gaussin ja Jordanin eliminointimenetelmä

Lineaarinen yhtälöryhmä

Avaruuden R n aliavaruus

Ennakkotehtävän ratkaisu

7 Vapaus. 7.1 Vapauden määritelmä

Johdatus lineaarialgebraan

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

Matikkapaja keskiviikkoisin klo Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/81

f(x 1, x 2 ) = x x 1 k 1 k 2 k 1, k 2 x 2 1, 0 1 f(1, 1)h 1 = h = h 2 1, 1 12 f(1, 1)h 1 h 2

Tekijä Pitkä matematiikka Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4).

Lineaarialgebra (muut ko)

Päättelyn voisi aloittaa myös edellisen loppupuolelta ja näyttää kuten alkupuolella, että välttämättä dim W < R 1 R 1

Matriisialgebra harjoitukset, syksy x 1 + x 2 = a 0

Käänteismatriisi 1 / 14

3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset

Matriisi-vektori-kertolasku, lineaariset yhtälöryhmät

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Matriisilaskenta, LH4, 2004, ratkaisut 1. Hae seuraavien R 4 :n aliavaruuksien dimensiot, jotka sisältävät vain

TASON YHTÄLÖT. Tason esitystapoja ovat: vektoriyhtälö, parametriesitys (2 parametria), normaalimuotoinen yhtälö ja koordinaattiyhtälö.

Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Laskuharjoitus 1 / vko 44

Lineaarikuvauksen R n R m matriisi

Kuvaus. Määritelmä. LM2, Kesä /160

, on säännöllinen 2-ulotteinen pinta. Määrää T x0 pisteessä x 0 = (0, 1, 1).

1 Matriisit ja lineaariset yhtälöryhmät

. Mitä olisivat y 1 ja y 2, jos tahdottaisiin y 1 (0) = 2 ja y 2 (0) = 0? x (1) = 0,x (2) = 1,x (3) = 0. Ratkaise DY-ryhmä y = Ay.

Matematiikka B2 - Avoin yliopisto

Johdatus lineaarialgebraan

10 Matriisit ja yhtälöryhmät

Ratkaisuehdotukset LH 3 / alkuvko 45

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Kanta ja Kannan-vaihto

MS-A0004/MS-A0006 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 6 / vko 42

Talousmatematiikan perusteet: Luento 11. Lineaarikuvaus Matriisin aste Käänteismatriisi

Liittomatriisi. Liittomatriisi. Määritelmä 16 Olkoon A 2 M(n, n). Matriisin A liittomatriisi on cof A 2 M(n, n), missä. 1) i+j det A ij.

Ominaisarvot ja ominaisvektorit 140 / 170

b 1. b m ) + ( 2b Ax) + (b b)

3 = Lisäksi z(4, 9) = = 21, joten kysytty lineaarinen approksimaatio on. L(x,y) =

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 4 / vko 47

Lineaariset yhtälöryhmät ja matriisit

Käänteismatriisin ominaisuuksia

3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset

Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 2

3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. Olkoot A 2 := AA =

Ominaisvektoreiden lineaarinen riippumattomuus

Seuraava luento ti on salissa XXII. Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/117

Tekijä Pitkä matematiikka

Insinöörimatematiikka D

Suorista ja tasoista LaMa 1 syksyllä 2009

Johdatus lineaarialgebraan

Ortogonaalisen kannan etsiminen

Ominaisarvo ja ominaisvektori

Ratkaisu: Tutkitaan derivoituvuutta Cauchy-Riemannin yhtälöillä: f(x, y) = u(x, y) + iv(x, y) = 2x + ixy 2. 2 = 2xy xy = 1

6 Vektoriavaruus R n. 6.1 Lineaarikombinaatio

Insinöörimatematiikka D

Kohdeyleisö: toisen vuoden teekkari

Vapaus. Määritelmä. Vektorijono ( v 1, v 2,..., v k ) on vapaa eli lineaarisesti riippumaton, jos seuraava ehto pätee:

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Transkriptio:

BM0A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 5, Syksy 05. (a) i. Jotta vektori c sijaitsisi a:n ja b:n virittämällä tasolla, c on voitava esittää a:n ja b:n lineaarikombinaationa. c ta + sb 6 4 k t + s 8 Tästä voidaan muodostaa yhtälöryhmä 6 t 4s k t + 8s t s Ylimmästä yhtälöstä saadaan t 6 + 4s. Sijoitetaan se alimpaan yhtälöön: (6 + 4s) s + s s s t 6 4 Sijoittamalla keskimmäiseen yhtälöön saadaan: ( k ) ( + 8 ) 4 88 ii. c a c a 0 0 (b) x A. 4 8 A 3 6 0 0 6 + k ( ) + 0 k 8 k 4. Muodostetaan matriisi A ja tehdään sille Gaussin eliminaatio: 3 0 0 4 0 +R 3 0 0 0 0 0 5R 3 0 0 0 0 0

(a) Koska rank(a) ei ole täysi, vektorit ovat keskenään lineaarisesti riippuvia. (b) Ajatellaan yllä olevaa matriisia yhtälöryhmän 3 [ ] 0 s t 4 0 0 lisättynä matriisina Gaussin eliminaation jälkeen. Matriisista voidaan silloin lukea toiselta riviltä t ja ensimmäiseltä riviltä s 3t 0 s 3. (c) Vektorien virittämässä pistejoukossa mihin tahansa pisteeseen päästään jollakin virittäjävektoreiden yhdistelmällä, eli joukon yleinen piste r voidaan esittää muodossa r t u +t v +t 3 w missä t, t, t 3 R. Toisaalta (b)-kohdan perusteella voidaan ilmaista w u:n ja v:n avulla: r t u +t v +t 3 (3u + v) (t + 3t 3 )u + (t +t 3 )v Koska pistejoukko voidaan esittää vain kahden vektorin avulla, kyseessä on taso, jonka yhtälö on parametrimuodossa r k u + k v missä k, k R. Taso kulkee origon kautta, sillä r 0 arvoilla k k 0. Tason normaalimuotoisen yhtälön muodostamiseksi on löydettävä jokin tason normaalivektori. Normaalivektorin voi etsiä joko piste- tai ristitulon avulla. Ristitulon avulla: u v i j k 0 3 4 0 4 i + ( 3) j + k i 4 j 0 ( 3) k 4i 0j + k Normaalivektoriksi kelpaa mikä tahansa vektorin u v suuntainen nollasta poikkeava vektori. Tason yhtälö normaalimuodossa on siis 4x 0y + z 0 3. (a) Tutkitaan väittämää ensin yksinkertaisessa tapauksessa. Olkoon [ ] A ja B 3 4 Tällöin (A + B) [ ][ 5 5 9 9 [ ] 5 A + B 9 ] [ 5 + 63 35 + 45 + 99 63 + ] [ ] 4 5 6 [ 88 ] 44 84 Toisaalta [ ][ ] [ ] [ ] A + 6 + 8 0 3 4 3 4 3 + 6 + 6 5 [ ][ ] [ ] [ ] 4 5 4 + 5 + 4 3 38 AB 3 4 6 + 4 5 + 8 86 [ ][ ] [ ] [ ] B 4 5 4 5 6 + 30 0 + 35 46 55 6 6 4 + 4 30 + 49 66 9

jolloin saadaan A + AB + B [ ] + 3 + 46 0 + 38 + 55 5 + + 66 + 86 + 9 [ 85 ] 03 53 8 Selkeästi voidaan siis sanoa, että matriiseille ei päde (A + B) A + AB + B. (b) Vektorit [ ] ja [ 3 5 ] virittävät siis tason. Nyt on löydettävä sellaiset t ja s, että [ ] t 4 [ ] + s Saadaan yhtälöryhmä { t + 3s 4 t + 5s Ratkaistaan ylemmästä yhtälöstä t ja sijoitetaan alempaan, jolloin saadaan ratkaisuiksi s 8 ja t. Vektori [ 4 ] on siis kannassa [ ] [ ] [ ] 4 8 3 5 [ ] 3 5 4. (a) i. Muodostetaan jokaisesta solmupisteestä A... D oma yhtälönsä niin, että toisella puolella on solmuun tulevat nestevirrat ja toisella solmusta lähtevät virrat. Saadaan yhtälöryhmä A : x 4 + 0 x + 50 x 4 x 30 B : x + 0 x + 0 x x 50 C : x + 630 x 3 + 390 x x 3 40 D : x 3 + 5 x 4 + 5 x 3 x 4 60 Tästä voidaan muodostaa lisätty matriisi A 0 0 30 0 0 50 0 0 40 0 0 60 ii. Tekemällä Gaussin eliminaatio matriisille A saadaan 0 0 30 0 0 80 0 0 60 0 0 0 0 0 Määritellään t x 4, niin saadaan ratkaisu nättiin muotoon. Nyt siis x 30 x x 3 80 60 +t x 4 0 iii. Minimoitava funktio f (t) ( 30 +t) + ( 80 +t) + (60 +t) + (0 +t). Tämä funktio on pienimmillään välillä 0 t 80.

(b) i. Muodostetaan jokaisesta solmupisteestä A...F oma yhtälönsä, jossa toisella puolella on solmuun tuleva liikenne ja toisella lähtevä liikenne (oletetaan, että mikään ajoneuvo ei voi jäädä "solmuun"). Saadaan yhtälöryhmä x 6 + 0 x x 80 + x x + 0 x 3 x 3 00 + x 4 x 4 + 90 x 5 x 5 x 6 + 90 Siirtämällä kaikki muuttujat vasemmalle puolelle ja vakiot oikealle puolelle voidaan muodostaa yhtälöryhmästä lisätty matriisi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 80 A 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 90 0 0 0 0 90 ii. Tekemällä yo. lisätylle matriisille Gaussin eliminaatio päästään sen kanssa riviekvivalenttiin (row equivalent) muotoon 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 90 0 0 0 0 0 0 0 Tästä muodosta voidaan ratkaista x 5 x 6 90 x 5 90 + x 6 x 4 x 6 0 x 4 x 6 x 3 x 6 00 x 3 00 + x 6 x x 6 0 x 3 x 6 0 x x 6 0 x 0 + x 6 Merkitään nyt x 6 t, ja saadaan ratkaisuksi x 0 x 0 x 3 x 4 t + 00 0, t R x 5 90 x 0

iii. Pitää olla t 0, jotta kaikki x...x 6 ovat ei-negatiivisia. iv. Etenemällä samalla tavalla kuin äskeisessä tapauksessa saadaan 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 80 0 0 0 0 0 A 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 90 0 0 0 0 90 0 0 0 0 90 0 0 0 0 0 0 0 mistä saadaan ratkaisuksi x 0 x 0 x 3 x 4 t 00 0, t R x 5 90 x 6 0 Nyt, jotta kaikki muuttujat ovat ei-negatiivisia, on oltava x 6 00. 5. (a) i. Epätosi. Jos matriisin A rank ei ole täysi, ratkaisuun jää vapaita muuttujia ja ratkaisuja on ääretön määrä. ii. Epätosi. iii. Tosi. Jos n > k, yhtälöryhmän Ax 0 ratkaisuun jää aina vapaita muuttujia ja löytyy sellaisia nollavektorista poikkeavia vektoreita x jotka kuvautuvat nollavektoriksi. iv. Tosi. v. Epätosi. (b) (Jos ei ole selvillä mistä näitä voidaan päätellä, kannattaa katsoa netistä "Invertible Matrix Theorem".) i. Tosi. ii. Tosi. iii. Epätosi. iv. Epätosi. 6. Muokataan yhtälöryhmää hieman: 5I 6(I I ) 3I + 0 6(I I ) I 5(I I 3 ) + 4 0 5(I 3 I ) I 3 8I 3 8 0 4I + 6I 6I 3I + 5I 3 4 5I 5I 3 8 Tästä voidaan muuuttaa yhtälöryhmä matriisimuotoon: 4 6 0 I 6 3 5 I 4 0 5 5 I 3 8. (a) Muodostetaan aluksi yhtälöryhmä siitä, mitä halutaan tehdä. Bassotaajuudet halutaan kertaa voimaakkaammiksi, eli halutaan y x. Lisäksi halutaan alakeskiäänet.5-kertaa voimakkaammiksi, eli y.5x. Muut pidetään ennallaan, jolloin saadaan yhtälöryhmä x y.5x y x 3 y 3 x 4 y 4

Tästä saadaan matriisiksi M 0 0 0 M 0.5 0 0 0 0 0 0 0 0 (b) Etenemällä kuten kohdassa (a) saadaan matriisiksi.5 0 0 0 M 0 0 0 0 0 0 0 0 0.5 (c) Yhtälöryhmäksi saadaan ja matriisiksi (d) Nyt saadaan yhtälöryhmäksi ja matriisiksi x y x 3 y x y 3 x 4 y 4 0 0 0 M 0 0 0 0 0 0 0 0 0 x y x y x 3 + x 4 y 3 0 y 4 0 0 0 M 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8. (a) #4(a): rank 3 ja null #4(b): rank 5 ja null #6 : rank 3 ja null 0 #(): a rank 4 ja null 0 #(b): rank 4 ja null 0 #(c): rank 4 ja null 0 #(d): rank 3 ja null (b) Käänteismatriisit olemassa aina silloin kun matriisin nullity on 0. (c) Pystyttäisiin. Tarkastellaan vaikka solmua A: toki kun x ja x 4 tiedetään, voidaan ulos/sisään menevä nettovirtaus päätellä. Sama logiikka pätee muihinkin solmuihin. (d) Pystyttäisiin. Tarkastellaan vaikka solmua A: toki kun x ja x 6 tiedetään, voidaan sisään tuleva virtaus päätellä. Sama logiikka pätee muihinkin solmuihin. (e) Pystyttäisiin. Jos kerran RI E, ja sekä R että I ovat tunnettuja, niin toki voidaan päätellä E. (f) Muissa kohdissa pystyisi, viimeisessä kohdassa ei. Muissa kohdissa null 0, mutta viimeisessä kohdassa ei (tämä voidaan päätellä suoraankin siitä että M:ssä on alun alkaenkin nollarivi).