OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS TOIMINTAKERTOMUS 2003 Helsinki 2004 ISSN 0357-1564 HAKAPAINO OY, HELSINKI 2004
SISÄLLYS 1 JOHTAJAN KATSAUS... 1 2 TOIMINTAKATSAUS... 3 2.1 Organisaatio... 3 2.2 Henkilöstö... 4 2.3 Tilat... 7 2.4 Talous... 7 3 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS... 8 3.1 Rikollisuustilanteen seuraaminen ja rikollisuuden osoittimet... 8 3.2 Rikollisuuden ajankohtaisteemoja... 8 3.3 Kontrollijärjestelmän toiminta ja kriminaalipoliittiset uudistukset... 9 3.4 Oikeusolot-hanke... 10 3.5 Lainsäädäntöuudistusten arviointi ja seuranta... 10 3.6 Toiminnan määrällistä tarkastelua... 11 4 JULKAISUT... 12 4.1 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja... 12 4.2 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja... 14 4.3 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen muut julkaisut... 14 4.4 Muut kirjoitukset... 14 5 HENKILÖKUNNAN MUU TOIMINTA... 19 5.1 Luottamustoimet ja asiantuntijatehtävät... 19 5.2 Esitelmät kansainvälisissä seminaareissa ja kokouksissa... 21 5.3 Muu osallistuminen kansainvälisiin seminaareihin ja kokouksiin... 23 5.4 Esitelmät ja luennot kotimaisissa tilaisuuksissa... 24 6 LAITOKSEN MUU TOIMINTA... 29 6.1 Kirjasto ja julkaisuvaihto... 29 6.2 OPTULA-lehti... 29 6.3 Henkilökunnan koulutus... 29 6.4 Vieraita... 30 7 ALLEKIRJOITUKSET... 30
1 JOHTAJAN KATSAUS Kulunutta työvuotta voidaan luonnehtia Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toiminnassa menestyksekkääksi. Laitos saavutti kaikki keskeiset tulostavoitteensa, ja tuottavuus kasvoi ripeästi. Resurssipaineet ja laitoksen tutkimuskentän laveus ovat kuitenkin edelleen pakottaneet tutkimuksen tarkkaan priorisointiin ja aiheiden karsintaan. Kriminologisen yksikön osalta tämä on merkinnyt rikollisuustutkimuksen asettamista muiden tutkimusaiheiden edelle. Yleisessä yksikössä puolestaan on jouduttu keskittymään vain kaikkein keskeisimpien uudistushankkeiden seurantaan. Laitoksen toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten seurauksena nämä rajaukset tuntuvat entistäkin raskaammilta. Rikollisuutta ja kriminaalipoliittisia järjestelmiä koskevaa tietotarvetta kasvattavat mm. globalisaatiokehityksen mukanaan tuomat rikollisuusmuutokset sekä viime vuosien nopeat kriminaalipoliittisten järjestelmien murrokset. Näiden muutosten myötä myös kotimaiseen järjestelmään kohdistuu aiempaa monensuuntaisempia ja ristiriitaisempia paineita. Samalla kasvaa innovaatioita tuottavan ja vaihtoehtoja erittelevän tutkimuksen tarve ja merkitys. Valtion tiede- ja teknologianeuvosto käynnisti vuonna 2003 julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä koskevan selvitys- ja arviointityön. Laitoksella onkin ollut tämän prosessin kuluessa tervetullut tilaisuus tuoda esille kantansa laitoksen tehtävien ja nykyisten resurssien välisestä epäsuhteesta. * Laitoksen yhteenlaskettu työmäärä, toimisto- ja avustava henkilökunta mukaan lukien oli kertomusvuonna 22 henkilötyövuotta. Pääasiallinen työpanos kuluu tutkimukseen. Toimintakertomuksen jaksossa Julkaisut luetellaan kaikki kertomusvuoden aikana ilmestyneet julkaisut sekä henkilöstön julkaisemat artikkelit ja muut tutkimuslaitoksen toimialaan liittyvät kirjoitukset. Niitä on yhteensä 90. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja -sarjassa ilmestyi yhdeksän julkaisua ja Tutkimustiedonantoja-sarjassa kaksi julkaisua. Tutkimuksen ohella laitoksen keskeisiä toimintamuotoja on osallistuminen ajankohtaiseen oikeuspoliittiseen keskusteluun esitelmin ja kirjoituksin, sekä asiantuntemuksen ja tutkimustiedon hyödyntäminen työryhmissä sekä erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Tutkimuslaitoksen tutkijat pitivät kaikkiaan 80 esitelmää tai alustusta, 63 kotimaassa ja 17 kansainvälisissä seminaareissa ja kokouksissa. Tutkimuslaitos oli edustettuna 33 valmistelu- ja toimielimessä, joista 13 liittyi suoranaisesti säädösvalmisteluun. Tutkimuslaitoksen kokonaisrahoitus oli 1 385 000 euroa. Valtion budjettirahoituksen osuus tästä oli 1 050 000 euroa. Ulkopuolisten tutkimussopimusten osuus vuoden 2003 kokonaisbudjetista oli 24 %. *
2 Kriminologisen yksikön tutkimuksen painopistealueina ovat viime vuosina olleet väkivaltarikollisuus, nuorisorikollisuus ja huumausainerikokset. Vuonna 2003 julkaistiin tutkimus pahoinpitelyrikosten viranomaiskäsittelystä sekä jatkettiin jo edellisvuonna Poliisiammattikorkeakoulun kanssa käynnistettyä henkirikosten seurantaa. Hankkeet tukevat myös valtioneuvoston piirissä valmisteltavaa väkivallan vähentämiseen tähtäävää ohjelmaa. Paikallistason rikoksentorjuntatyötä tukee vuorostaan kertomusvuonna julkaistu tutkimus rikollisuuden paikallisista vaihteluista ja alueellisista eroista. Nuorisorikollisuuden alueelta julkaistiin selvitys pääkaupunkiseudun nuorten kokemasta väkivallasta ja heidän tekemistään rikoksista. Seuraavalle vuodelle jatkuvia hankkeita ovat mm. koulukotinuorten väkivaltaa ja väkivalta-asenteita koskeva tutkimus yhteistyössä Stakesin sekä Tampereen ja Turun yliopistojen kanssa, maahanmuuttajiin kohdistuvan väkivallan kartoitus yhteistyössä Tilastokeskuksen sekä tutkimus raiskausrikosten viranomaiskäsittelystä yhteistyöhankkeena Helsingin yliopiston kanssa. Vuonna 2003 käynnistettiin myös pienimuotoinen rikostorjunnan vaikuttavuusarvio naisyrittäjien yrityksiin kohdistuvasta rikollisuudesta. Kontrollijärjestelmän toimintaa ja kriminaalipoliittisten uudistusten seurantaa koskevina tutkimuksina julkaistiin vuoden 1999 sakkouudistuksen vaikutuksia kartoittanut haastattelututkimus sekä jatkettiin vuoden 2001 huumausainerikosuudistuksen seurantaa. Laitos on julkaissut vuodesta 1974 alkaen rikollisuustilanteesta ja kontrollijärjestelmän toiminnasta kertovaa Rikollisuustilanne-katsausta. Virallislähteisiin ja erillistutkimuksiin perustuvan raportin tavoitteena on antaa kattava ja monipuolinen kuva rikollisuustilanteesta ja sen kehityksestä. Raportti on luettavissa myös laitoksen kotisivuilta (www.om.fi/optula). Yleisen tutkimusyksikön toiminnassa ovat painottuneet lainsäädännön seurantaja arviointitutkimukset, joissa viime vuosina painopistealueina ovat olleet velkajärjestely, tuomioistuintutkimus, perheoikeus, yleisön oikeusongelmat sekä oikeudellisten palvelujen ja oikeuden saatavuuteen liittyvät kysymykset. Velkaongelmien hallintajärjestelmiä käsittelevässä tutkimushankkeessa julkaistiin tutkimukset maksuohjelman suorittaneiden velallisten kokemuksista sekä velkasovinto-ohjelman toiminnasta. Tuomioistuintutkimuksen alalta valmistui käräjäoikeuksien sovintoja koskeva väitöskirjakäsikirjoitus. Lisäksi julkaistiin selvitys oikeudenkäyntimenettelyn ongelmista ja prosessisääntöjen soveltamisesta. Kertomusvuonna valmistui myös kolmiosainen julkisuuslainsäädännön seurantatutkimus katsaus perhe-elämän oikeusoloista. Seuraavalle vuodelle jatkuvia hankkeita ovat mm. tutkimus ositus- ja varallisuusjärjestelyjen käytäntöjä avioeroissa sekä kartoitus muutoksenhausta ja muutoksenhakuprosessista. Vuoden 2003 aikana käynnistettiin laaja oikeusapu-uudistuksen seurantatutkimus sekä tutkimus luottotiedoista ja tietosuojasta. Muutaman vuoden välein julkaistavan Oikeusolot-raportin tavoitteena on antaa tiivis kuvaus ihmisen oikeusongelmista, niiden ratkaisukeinoista sekä oikeusasemaan vaikuttavien keskeisten instituutioiden toiminnasta. Seuraava raportti ilmestyy vuonna 2004.
2 TOIMINTAKATSAUS 2.1 Organisaatio Johtokunta pj. prof. Ari Saarnilehto Johtaja Tapio Lappi-Seppälä Johtoryhmä Kriminologinen yksikkö tutkimusjohtaja Janne Kivivuori (yhteensä 6 virkaa) Yleinen yksikkö tutkimusjohtaja Marjukka Litmala (yhteensä 5 virkaa) Toimisto (yhteensä 4 virkaa) 2.1.1 Johtokunta Johtokunnan jäsenet 2003: Professori Ari Saarnilehto (puheenjohtaja) Poliisijohtaja Jorma Toivanen (varapuheenjohtaja) Professori Riitta Jallinoja Tutkimuslaitoksen johtaja Tapio Lappi-Seppälä (viran puolesta) Hallitusneuvos Jarmo Littunen Erikoissuunnittelija Hannu Niemi (henkilökunnan edustaja) Johtava lakimies Tuula Sario Professori Lena Sisula-Tulokas Oikeusneuvos Riitta Suhonen Tutkimuslaitoksella on valtioneuvoston nimittämä johtokunta, jonka tehtävänä on muun muassa ohjata, kehittää ja valvoa tutkimuslaitoksen toimintaa sekä tehdä ehdotukset tutkimuslaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelmaksi. Johtokunnan sihteerinä toimi erikoistutkija Risto Jaakkola. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna kolme kertaa: 24.3., 29.9. ja 1.12.
4 2.1.2 Tutkimusyksiköt Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on kaksi tutkimusyksikköä: yleinen ja kriminologinen yksikkö. Lisäksi laitoksella on toimisto, joka vastaa laitoksen hallinnosta ja tietopalveluista. Tutkimuslaitoksessa oli johtajan ja tutkimusjohtajien virkojen lisäksi yleisessä yksikössä neljä, kriminologisessa yksikössä viisi ja toimistossa neljä virkaa. Lisäksi laitoksella työskenteli budjettivaroin ja maksullisen palvelutoiminnan rahoilla palkattuja määräaikaisia tutkijoita ja tutkimusavustajia. Kriminologisen yksikön voimavaroista pääosa käytettiin rikollisuuden ja kriminaalipolitiikan osoittimien kehittämiseen ja rikollisuustilanteen seurantaan. Yleisessä yksikössä oikeusolokatsaus ja lainsäädännön toimivuuden sekä lainsäädäntöuudistusten seuranta vaativat ylivoimaisesti eniten voimavaroja. 2.1.3 Henkilöstökokous, yhteistoiminta ja virkarakenne Yhteistoimintasopimuksen tarkoittamia asioita käsitellään koko henkilökunnalle tarkoitetussa henkilöstökokouksessa ja yhteistoimintaryhmässä. Henkilöstökokouksen puheenjohtajana toimi Hannu Niemi ja sihteerinä Heini Kainulainen. Henkilöstökokous kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa. Laitoksen virkarakenteeseen ei vuoden 2003 aikana tehty muutoksia. 2.2 Henkilöstö 2.2.1 Henkilöstörakenne Vuoden 2003 lopussa tutkimuslaitoksessa työskenteli 26 henkilöä, joista 20 kokopäiväisesti. Henkilöstön yhteenlaskettu työmäärä vuoden aikana oli 22,2 henkilötyövuotta (2002: 19,7 htv). 30 20 10 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Kuva 1 Tutkimuslaitoksen työmäärä henkilötyövuosina 1997 2003
Vuoden lopussa henkilöstön keski-ikä oli 39 vuotta ja naisten osuus oli 58 prosenttia. Määräajaksi virkasuhteeseen nimitettyjä ja määräaikaiseen työsopimussuhteeseen otettuja oli noin kaksi kolmannesta kokopäiväisestä henkilöstöstä. Määräaikaisten palvelussuhteiden suurta osuutta selittävät ennen kaikkea virkavapaudet ja tutkimustyön luonne. 5 2.2.2 Koulutus ja kehittäminen Tutkimuslaitoksen henkilöstö on korkeasti koulutettua. Vuoden lopussa 80 prosenttia kokopäiväisestä henkilöstöstä oli suorittanut vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon ja 55 prosenttia lisensiaatti- tai tohtorintutkinnon. Henkilöstön osaamista ylläpidettiin ja kehitettiin tukemalla omaehtoista kouluttautumista ja tarjoamalla koulutusmahdollisuuksia. Moni laitoksen tutkija valmistelee väitöskirjaa. Väitöskirjan tekijät ovat voineet osallistua työaikanaan yliopistojen tohtorikoulutukseen ja laitos on maksanut siitä aiheutuneet kulut. 2.2.3 Hyvinvointi ja jaksaminen; työterveydenhuolto ja -suojelu Rekisteröityjä sairauden aiheuttamia poissaoloja oli vuonna 2003 yhteensä 106 työpäivää eli 0,4 henkilötyövuotta. Sairauspoissaolojen osuus kaikista rekisteröidyistä henkilötyövuosista oli 1,9 prosenttia eli 4,8 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti laitoksen henkilökunnalle tarjottiin syksyllä mahdollisuus terveystarkastukseen. Tutkimuslaitoksen työsuojeluvaltuutettuna toimi Terttu Belgasem ( 31.3.) ja varavaltuutettuina Eira Mykkänen ja Reino Sirén.
6 Vuoden 2003 aikana laitoksella työskentelivät seuraavat henkilöt: Laitoksen johtaja OTT Tapio Lappi-Seppälä Toimisto Yo.merk. Eira Mykkänen, osastosihteeri Yo.merk. Sirpa Turunen, osastosihteeri Yo.merk. Terttu Belgasem, kirjastosihteeri 31.3. Oikeust. yo Ville Hinkkanen, vs. kirjastosihteeri 1.4. Gun-Britt Kuusimäki, virastomestari Kriminologinen yksikkö VTT Janne Kivivuori, tutkimusjohtaja VTT Päivi Honkatukia, erikoistutkija Ph.D. Jukka Savolainen, erikoistutkija 1.6. VTL, LuK Reino Sirén, erikoistutkija OTK Hannu Niemi, erikoissuunnittelija OTL Heini Kainulainen, tutkija VTM Sari Kemppi, tutkija 1.4. 30.4. OTT Martti Lehti, tutkija VTM Mirka Smolej, tutkija 1.5. 31.5. valtiot. yo Minna Viuhko, korkeakouluharjoittelija 1.4. 31.5., tutkija 1.6. 30.6. Yleinen yksikkö MMT Marjukka Litmala, tutkimusjohtaja VTL Risto Jaakkola, erikoistutkija YTT Vesa Muttilainen, erikoistutkija OTK Kari Alasaari, tutkija 1.1. OTL Kaijus Ervasti, tutkija LL.M. Hertta Kallioinen, tutkija 1.5. HTM Christa Salovaara, tutkija VTM Elisa Valkama, tutkija Tutkimusavustajat oikeust. yo Elina Castrén LL.M. Hertta Kallioinen VTM Sari Kemppi oikeust. yo Elina Liisanantti valtiot. yo Sanna Rönkä VTM Mirka Smolej valtiot. yo Minna Viuhko Tutkimuslaitoksen tiloissa ovat vuoden aikana työskennelleet myös väitöskirjojaan valmistelleet OTL Matti Marttunen (OMY-tutkijakoulu) ja VTM (Ph.D. 2/2004) Mika Junninen (Suomen Akatemia).
7 2.3 Tilat Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos toimii Helsingin Uudenmaankadulla Senaattikiinteistöiltä vuokratuissa tiloissa. Tilojen yhteispinta-ala oli 985 m 2. 2.4 Talous Vuonna 2003 tutkimuslaitoksen kokonaisrahoitus oli tilinpäätöksen mukaan noin 1 385 000 euroa (2002: 1 360 000 ). Suurin osa rahoituksesta koostui valtion budjettirahoituksesta (1 050 000 ). Ulkopuolisista tutkimussopimuksista saatiin 332 000 euroa (2002: 149 000 ), joka on 24 prosenttia (2002: 11 %) kokonaisrahoituksesta. Lisäksi julkaisujen myynnistä saatiin tuloja 3 089 euroa (2002: 4 559 ). Tutkimussopimukset ja julkaisut 24 % Budjettirahoitus 76 % Kuva 2 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen rahoitus 2003 Tutkimuslaitoksen toiminnan kulut olivat 1 229 000 euroa. Suurin osa kuluista muodostui henkilöstökuluista (921 000 ) ja vuokrista (163 000 ). Muut kulut 12 % Vuokrat 13 % Henkilöstökulut 75 % Kuva 3 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kulut 2003
3 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Vuodelle 2003 laaditussa valtion talousarvioesityksessä tutkimuslaitokselle asetettiin seuraavat tulostavoitteet: Tutkimuslaitos pyrkii muodostamaan entistä tarkemman ja oikeasuhtaisemman kokonaiskuvan oikeusoloista, rikollisuustilanteesta ja kriminaalipoliittisen järjestelmän toiminnasta. Laitos kehittää rikollisuuden ja oikeusolojen osoittimia sekä seuraa oikeuspoliittisia uudistuksia ja oikeusviranomaisten toimintaa. Laitoksen perustutkimuksen keskeiset vakiintuneet tuotokset ovat rikollisuustilannekatsaus ja oikeusolokatsaus. Erityisiä painopistealueita perustutkimuksessa ovat rikollisuuden määrän ja muutosten mittaaminen, yleisön rikoskokemukset ja rikollisuuspelot, henkirikollisuus, rikoksentorjunnan vaikuttavuus, oikeudenkäyntiuudistusten seuranta, velkaongelmien hallintajärjestelmien toimivuus ja perheoikeus. Palvelututkimuksessa keskeisiä ovat monivuotiset julkisuus-, oikeusapu-, velkaneuvonta- ja huumausainerikossäännösten seurantahankkeet. 3.1 Rikollisuustilanteen seuraaminen ja rikollisuuden osoittimet Laitoksen vuosikirja Rikollisuustilanne 2002 ilmestyi elokuussa 2003 (julkaisu 200). Laitos on osallistunut vuoden 2003 kuluessa kansallisen rikosuhritutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Yli 8 000 haastattelua käsittävä aineisto kerättiin marraskuun loppuun 2003 mennessä, ja ensiraportti ilmestyi vuoden 2004 alussa (tiedonanto 58). Laitos käynnisti kesällä 2002 yhdessä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa henkirikosten seurantajärjestelmän. Vuoden 2003 aikana jatkettiin järjestelmän kehittämistä henkirikostutkimusta ja -torjuntaa palvelevaksi tietokannaksi. Henkirikoskatsaus 2002 ilmestyi vuoden 2004 alussa (julkaisu 206). 3.2 Rikollisuuden ajankohtaisteemoja Vuonna 2003 julkaistiin tutkimus, joka käsitteli nuorten kokemaa väkivaltaa sekä heidän tekemiään rikoksia (julkaisu 204). Tutkimus perustui Helsingissä tehtyyn kyselyyn, joka on osa Greifswaldin yliopiston koordinoimaa kansainvälistä vertailuhanketta. Vuoden 2003 toimintaan liittyi kaksi tutkimusta, jotka tarkastelevat erityisryhmien rikosuhrikokemuksia. Maahanmuuttajiin kohdistuvaa väkivaltaa kuvaava tutkimushanke (MAMELO) toteutettiin yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa. Laitoksen osuus valmistui vuoden 2003 aikana ja tulokset raportoidaan yhteisjulkaisuna vuoden 2004 aikana. Vuonna 2003 käynnistettiin myös tutki-
mus, joka kartoittaa naisyrittäjien yrityksiin kohdistuvaa väkivalta- ja muuta rikollisuutta. Tutkimus raportoidaan 2004. Rikollisuuden alueellisia eroja kartoittanut tutkimus julkaistiin (203). Tutkimus toteutettiin yhdessä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Rikosmediaa käsittelevässä hankkeessa jatkettiin aikasarja-aineiston keräämistä laajentaen tarkastelua sähköiseen mediaan. Tavoitteena on kehittää rikosuutisoinnin kvantitatiivisia osoittimia ja selvittää rikosmedian mahdollisia pelko- ja muita vaikutuksia. Väliaikatietoja raportoitiin Rikollisuustilanne 2002- vuosikirjassa. Laitos osallistui yhteistyössä Tampereen ja Turun yliopistojen kanssa tutkimukseen, joka käsitteli koulukotinuorten väkivaltaa. Laitoksen osuus perustui laadullisiin menetelmiin ja valmistui vuoden 2003 aikana. Tuloksia raportoidaan yhteisjulkaisussa vuoden 2004 puolella. 9 3.3 Kontrollijärjestelmän toiminta ja kriminaalipoliittiset uudistukset Rangaistuskäytäntöjä ja syyttämättä jättämistä koskevaa yleisseurantaa on jatkettu. Perustietoja on jaettu viranomaisille syyttäjä- ja tuomarikoulutuksen yhteydessä. Tutkimus pahoinpitelyrikosten viranomaiskäsittelystä julkaistiin yhteistyössä Helsingin kaupungin tietokeskuksen (TIEKE) kanssa (julkaisu 197). Aiemman tutkimuksen jatkohankkeessa selvitettiin poliisin kirjaamis- ja toimenpidekäytäntöjä 1995 pahoinpitelyrikoksia koskevan uudistuksen jälkeen. Vuoden 2003 aikana on jatkettu raiskausrikosten esitutkintaa ja oikeuskäsittelyä koskevaa tutkimusta. Helsingin yliopiston osarahoitukseen perustuvan hankkeen raportointi siirtyy vuoden 2004 puolelle. Myös vuoden 2001 huumausainerikosuudistuksen seurantaa on jatkettu. Tutkimuksessa selvitetään uuden huumausaineen käyttörikosta koskevan kriminalisoinnin soveltamiskäytäntöä (mm. sakotus- ja syyttämättäjättämiskäytännöt), hoitoonohjausta sekä rikoksen tutkintamenetelmiä. Vuoden 2003 aikana valmistui Suomen osuus Pohjoismaiden neuvoston osarahoituksella toteutettavasta pilottitutkimuksesta, jonka kohteena oli vakavien rikosten rangaistuskäytännöstä. Suomen raportti on toimitettu Norjaan. Greifswaldin yliopiston ohjauksessa olevan EU-osarahoituksella toteutettavan Mare Balticum vankilatutkimuksessa on kartoitettu vankeinhoitokäytäntöjen tilaa Suomessa. Kahdessa vankilassa toteutetun kyselytutkimuksen tulokset yhdistetään myöhemmin julkaistavaan kansainväliseen kokoomaraporttiin. Vuoden 1999 sakkouudistuksen seurantatutkimuksen raportti julkaistiin (julkaisu 195). Tutkimuksessa selvitettiin yleisön tietoja ja käsityksiä sakkojärjestelmän ja sakotuskäytännön oikeudenmukaisuudesta ennen ja jälkeen vuoden 1999 sakkouudistuksen. Vuoden 2003 aikana on edelleen työstetty talousrikosten rangaistuskäytäntöä koskevaa tutkimusta.
10 3.4 Oikeusolot-hanke Oikeusolot-katsauksen valmistelua on jatkettu aiempien suunnitelmien pohjalta. Perheoikeutta käsittelevä osio on julkaistu erikseen (julkaisu. 201), muu osa valmistuu vuoden 2004 kuluessa. Kansalaisten kokemuksia oikeusongelmista ja niiden ratkaisemisesta on kartoitettu yhteistyössä Asianajajaliiton kanssa. Asiantuntijapalvelujen käyttöä koskeva osio julkaistaan seuraavassa Oikeusolot-katsauksessa. Muutoksenhakua koskevassa tutkimuksessa on selvitetty kansalaisten motivaatiotaustoja muutoksen hakemiseen, muutoksenhakuprosessin kulkua ja prosessin lopputulosta. Tutkimus valmistuu vuonna 2004. Vuoden 2003 aikana julkaistiin selvitys oikeudenkäyntimenettelyn ongelmista ja prosessisääntöjen soveltamisesta (julkaisu 202). 3.5 Lainsäädäntöuudistusten arviointi ja seuranta Käräjäoikeuksien sovintoja koskevan tutkimushankeen väitöskirjakäsikirjoitus valmistui ja luovutettiin esitarkastukseen Helsingin yliopistossa. Velkajärjestelylain seurantatutkimuksen osana julkaistiin selvitys maksuohjelman onnistuneesti suorittaneiden velallisten kokemuksista (julkaisu 198). Saman hankkeen osana julkaistiin myös selvitys velkasovinto-ohjelman sisällöstä, asiakkaiden asemasta ja lamavelkojen järjestelystä (tutkimustiedonantoja 56). Vuonna 2003 käynnistyi tutkimushanke, jossa arvioidaan luottotietojen merkitystä, käyttöä ja alalla havaittuja tietosuojaongelmia. Hankkeessa tarkastellaan myös alan sääntelyn nykytilaa ja erityislainsäädännön tarvetta. Tutkimus valmistuu vuonna 2004. Ositus ja varallisuusjärjestelyjä avioerossa käsittelevässä hankkeessa on tarkasteltu eri aineistojen avulla varallisuusjärjestelyjen tosiasiallisia käytäntöjä avioeroissa, mm. omaisuuden puolittamisperiaatteen toteutumista, avioehdon merkitystä sekä avioeron vaikutukset puolisoiden taloudelliseen asemaan. Raportointi vuonna 2004. Julkisuuslainsäädännön seurantahankkeen osana on julkaistu tutkimus uuden julkisuuslainsäädännön toimivuudesta valtionhallinnossa (julkaisu 199). Tutkimuksessa kartoitetaan lain hallinto- ja oikeuskäytäntöä sekä kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen kokemuksia lain toiminnasta. Saman hankkeen osana on edelleen julkaistu yhteistyössä Helsingin ja Joensuun yliopistojen kanssa kartoitus julkisuuslainsäädännön piirissä havaittavista oikeuskäytännön ongelmista (julkaisu 205). Kolmantena saman hankkeen osaraporttina on julkaistu kunta- ja vakuutussektoreita koskeva tutkimustiedonanto (57). Vuonna 2003 aloitettiin oikeusapu-uudistuksen toimivuutta kartoittava seuranta- ja arviointitutkimus. Hankkeessa kartoitetaan mm. oikeusapupalvelujen saatavuutta ja kohdentumista, oikeusavun kustannuskehitystä, oikeusapua koskevaa päätöksentekoa ja muutoksenhakua, sekä oikeusavun laatua ja asiakas-
tyytyväisyyttä. Hanke kestää vuoden 2005 kesäkuun loppuun. Väliraportti julkaistaan vuonna 2004. 11 3.6 Toiminnan määrällistä tarkastelua Toimintakertomuksen jaksossa Julkaisut luetellaan kaikki kertomusvuoden aikana ilmestyneet julkaisut sekä henkilöstön julkaisemat artikkelit ja muut tutkimuslaitoksen toimialaan liittyvät kirjoitukset. Niitä on yhteensä 90, joista 19 artikkeleina Rikollisuustilanne-katsauksessa ja 5 artikkeleina Mare Balticum -tutkimushankkeen raportissa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja -sarjassa ilmestyi yhdeksän julkaisua ja Tutkimustiedonantoja-sarjassa kaksi julkaisua. Lisäksi julkaistiin laitoksen toimintakertomus ja Research Report Summaries. Tutkimuslaitoksen tutkijat pitivät kaikkiaan 80 esitelmää tai alustusta, 63 kotimaassa ja 17 kansainvälisissä seminaareissa ja kokouksissa. Tutkimuslaitos oli edustettuna 33 valmistelu- ja toimielimessä, joista 13 liittyi suoranaisesti säädösvalmisteluun. Eduskunnan lakivaliokunnassa esitettiin yksi asiantuntijalausunto.
4 JULKAISUT Laitoksen julkaisemia Muiden julkaisemia erillisteokset 9 kpl 1 kpl tieteelliset artikkelit kansainvälisissä aikakauslehdissä, 4 kpl joissa käytetään arviointimenetelmää (referee) tieteelliset artikkelit kotimaisissa aikakauslehdissä, 2 kpl joissa käytetään arviointimenetelmää (referee) tieteelliset artikkelit kokoomateoksissa 24 kpl 9 kpl ja kongressijulkaisuissa muut kirjoitukset (esimerkiksi yleistajuiset 41 kpl artikkelit, hallinnon selvitykset ja pääkirjoitukset) Yhteensä 33 kpl 57 kpl 4.1 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja Reino Sirén & Martti Tuominen. Pahoinpitelyrikokset 1995 ja 1999. Miten poliisi kontrolliviranomaisena reagoi lainmuutokseen. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 197. 87 s. Vesa Muttilainen & Elisa Valkama. Velkajärjestelyn jälkeen lama-ajan velallisten selviytyminen maksuohjelmista ja paluu luottomarkkinoille 2000- luvun alussa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 198. 83 s. Christa Salovaara & Jyrki Tala. Uuden julkisuuslainsäädännön toimivuus valtionhallinnossa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 199. 111 s. Rikollisuustilanne 2002. Rikollisuus tilastojen valossa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 200. 261 s. Tapio Lappi-Seppälä. Johdanto (s. 1 4) Reino Sirén. Rikollisuuden rakenne ja kehitys (s. 5 9) Martti Lehti & Janne Kivivuori. Väkivaltarikokset (s. 10 44) Kauko Aromaa. Uhritutkimusten tuloksia (s. 45 48) Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen. Seksuaalirikokset (s. 49 56) Hannu Niemi. Lapsiin ja varhaisnuoriin kohdistuvat seksuaalirikokset (s. 56 58) Hannu Niemi. Muut seksuaalirikokset (s. 59 61) Reino Sirén. Omaisuusrikokset (s. 62 86) Reino Sirén & Jukka-Pekka Takala. Vahingontekorikokset (s. 87 90) Martti Lehti & Sami Vuorinen. Talousrikokset. (s. 91 105) Hannu Niemi. Liikennerikokset (s. 106 128) Heini Kainulainen & Aarne Kinnunen. Päihderikokset (s. 129 142) Matti Marttunen & Janne Kivivuori. Nuorisorikollisuus (s. 143 157)
Päivi Honkatukia. Naiset rikosten tekijöinä ja uhreina (s. 158 170) Hannu Niemi. Ulkomaalaisten rikollisuus (s. 171 183) Reino Sirén. Alkoholi ja rikollisuus Suomessa (s. 184 190) Hannu Niemi. Rikollisuuskehitys suurissa kaupungeissa (s. 191 204) Hannu Niemi. Rikollisuuden pelko (s. 205 218) Mirka Smolej & Sari Kemppi. Väkivaltauutisointi ja rikollisuuden pelko (s. 219 227) Marjukka Litmala. Perheet, parisuhteet, lapset. Kehityssuuntia ja käsityksiä perhe-elämän oikeusoloista. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 201. 104 s. Kaijus Ervasti & Hertta Kallioinen. Oikeudenkäyntimenettelyiden ongelmat ja prosessisäännösten soveltaminen. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 202. 160 s. Markku Heiskanen, Reino Sirén & Outi Roivainen. Rikollisuus kunnissa. Tilastollinen tutkimus Suomen kuntien väkivalta- ja omaisuusrikollisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia 16. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 203. 107 s. Janne Kivivuori & Jukka Savolainen. Helsingin nuoret rikosten uhreina ja tekijöinä. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 204. 123 s. Janne Kivivuori. Tutkimuksen tausta ja toteutus. (s. 1 8) Janne Kivivuori. Helsingin nuorten väkivaltakokemukset. (s. 9 29) Jukka Savolainen. Perherakenne ja väkivaltaiset uhrikokemukset. (s. 30 54) Janne Kivivuori. Helsingin nuoret rikosten tekijöinä. (s. 55 83) Janne Kivivuori. Helsingin nuorten omaisuus-, vahingonteko- ja huumerikollisuus 1992 ja 2002. (s. 84 99) Timo Konstari, Christa Salovaara, Jyrki Tala, Anna-Riitta Wallin & Leena Vettenranta. Julkisuuslakia koskevan oikeuskäytännön esittelyä ja erittelyä. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 205. 104 s. 13
14 4.2 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja Vesa Muttilainen & Elisa Valkama. Velkasovinto-ohjelman ensimmäinen vuosi. Havaintoja ohjelman sisällöstä, asiakkaiden asemasta ja lamavelkojen järjestelystä. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 56. 58 s. Christa Salovaara. Uuden julkisuuslainsäädännön toimivuus kunnissa ja kuntayhtymissä sekä vakuutustoiminnassa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 57. 73 s. 4.3 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen muut julkaisut Toimintakertomus 2002 Terttu Belgasem (toim.). Research Report Summaries 2002 4.4 Muut kirjoitukset Kaijus Ervasti Oikeuden empiirisestä tutkimuksesta. Oikeus 1/2003, s. 48 50 & Markku Fredman & Marjatta Mäenpää. Tuomioistuimet tulevaisuudessa. Oikeus 4/2003, s. 441 447 & Sakari Laukkanen & Asko Välimaa. Kohtuuhintainen ja joutuisa pääsy oikeuksiin sekä luotettava oikeusjärjestelmä. Teoksessa Oikeuspolitiikan strategia ja kehitysnäkymiä vuosiksi 2003 2012. Tausta-aineistoa. Oikeusministeriö, toiminta ja hallinto 2003:10, s. 4 16 Luottamus oikeuslaitokseen. Teoksessa Oikeuspolitiikan strategia ja kehitysnäkymiä vuosiksi 2003 2012. Tausta-aineistoa. Oikeusministeriö, toiminta ja hallinto 2003:10, s. 25 26 Lainsäädännön ja säädösvalmistelun laatua kuvaavat mittarit. Teoksessa Oikeuspolitiikan strategia ja kehitysnäkymiä vuosiksi 2003 2012. Taustaaineistoa. Oikeusministeriö, toiminta ja hallinto 2003:10, s. 93 97 Maallikoille rajoitetumpi rooli oikeudenkäytössä. Helsingin Sanomat 12.9.2003, Vieraskynä Riitaprosessiuudistuksesta kymmenen vuotta, tuomareiden käytännössä vielä vaihtelua. OHOI 5/2003, s. 22 23
Päivi Honkatukia & Leo Nyqvist & Tarja Pösö. Studying Violence in Youth Residential Care. Young 4/2003 (vol. 11), s. 323 339 & Tarja Pösö. Young people narrating violence: some preliminary remarks. Teoksessa Lentil, Alana (toim.). Learning from violence. Council of Europe, Strasbourg. Kriminologiaa kriittisesti. Arvio kirjasta Kerry Carrington & Russell Hogg (eds.). Critical Criminology. Issues, debates, challenges. Cullumpton, Willan Publishing. 2002. Risto Jaakkola Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuspäätösten pakkotäytäntöönpano. Sosiaaliturva 2/2003, s. 11 13 Onnistumisia ja korjaamisen varaa. Haaste 1/2003 (pääkirjoitus) Hiostusta kansan parhaaksi. Haaste 2/2003 (pääkirjoitus) Kaarlo Helasvuo rangaistuksista ja vihan väyläämisestä. Haaste 1/2003, s. 36 37 Veli Verkko. http://www.kansallisbiografia.fi Heini Kainulainen Åtgärdseftergift som en del av det straffrättsliga påföljdssystemet i Finland. Teoksessa Rapportunderlåtelse, åtalsunderlåtelse, påföljdseftergift etc. som en del av straffsystemen i Norden. NSfK:s 20. kontaktseminarium, Lunds universitet, 2002. Nordiska Samarbetsrådet för Kriminologi, Helsinki, s. 61 77. Julkaistu täydennettynä: Åtgärdseftergift som en del av det straffrättsliga påfäljdssystemet i Finland. Nordisk tidskrift for kriminalvidenskab 2/2003, s. 77 91 Painavaa tekstiä esitutkinnasta ja pakkokeinoista. Klaus Helminen, Kari Lehtola & Pertti Virolainen, 2002. Esitutkinta ja pakkokeinot. Kirja-arvostelu. Oikeus 2/2003, s. 215 217 & Jussi Perälä. Romuksi vai raudanlujaksi huumehoidon tilanne vankilassa. A-klinikkasäätiön www-sivut, http://www.paihdelinkki.fi/sauna.htm Sari Kemppi & Mirka Smolej. Väkivallan uutisointi lisääntynyt lehdissä. Haaste 1/2003, s. 30 31 Janne Kivivuori & Martti Lehti. Homicide followed by suicide in Finland: Trend and social locus. Journal of Scandinavian studies in criminology and crime prevention 2/2003 (vol. 4), s. 223 236 & Anne Alvesalo & Mikael Koillinen. Oikeuden nykytutkijoihin eniten vaikuttaneet henkilöt. Oikeus 2/2003 (vol. 32), s. 163 169. 15
16 & Anne Alvesalo. Kansallinen ongelma. Oikeus 1/2003 (vol. 32), s. 1 3 (pääkirjoitus) & Anne Alvesalo. Artikkeleita, katsauksia, keskustelua. Oikeus 2/2003 (vol. 32) (pääkirjoitus) & Anne Alvesalo. Turvallisuuden paradokseja. Oikeus 3/2003 (vol. 32) (pääkirjoitus) & Anne Alvesalo. Talouselämän sääntely globaalissa taloudessa. Oikeus 4/2003 (vol. 32), s. 337 339. (pääkirjoitus) Joka kuudes Helsingin 15-vuotias koki väkivaltaa vuonna 2002. Haaste 4/2003 (vol. 3), s. 19 21. väitteli Iltalehden päätoimittajan Pauli Aalto-Setälän kanssa median rikosuutisoinnista. Sähköpostitse käydyn väittelyn järjesti Tampereen yliopisto ja se julkaistiin Journalismikritiikin vuosikirjassa 2003 otsikolla Kaksintaistelu todellisuudesta Tapio Lappi-Seppälä Rikosoikeuden yleisiä oppeja koskeva uudistus I. Lakimies 6/2003 Das Proportionalitätsprinzip in der finnishen Strafzumessungspraxis. Teoksessa Frisch, von Hirsch & Albrecht (toim.). Tatproportionalität. Normative und empirische Aspekte einer tatproportionalen Strafzumessung. C. F. Müller, Heidelberg & Raimo Lahti (toim.). Rikosoikeudellisia kirjoituksia VII Pekka Koskiselle 1.1.2003 omistettu. Suomalainen lakimiesyhdistys, Helsinki Muuttuuko kriminaalipolitiikka ja mihin suuntaan? Teoksessa Tapio Lappi-Seppälä & Raimo Lahti (toim.). Rikosoikeudellisia kirjoituksia VII Pekka Koskiselle 1.1.2003 omistettu. Suomalainen lakimiesyhdistys, Helsinki, 2003, s. 155 180 Prisoner rates: global trends and local expectations. Teoksessa Annual report for 2002 and Resource Material Series No 61. Unafei, Tokyo, Japan Techniques in enhancing the community-based alternatives to incarceration a European perspective. Teoksessa Annual report for 2002 and Resource Material Series No 61. Unafei, Tokyo, Japan Enchancing the community alternatives Getting the measures accepted and implemented. Teoksessa Annual report for 2002 and Resource Material Series No 61. Unafei, Tokyo, Japan & Raimo Lahti. Pekka Koskinen 60 vuotta. Teoksessa Tapio Lappi-Seppälä & Raimo Lahti (toim.). Rikosoikeudellisia kirjoituksia VII Pekka Koskiselle 1.1.2003 omistettu. Suomalainen lakimiesyhdistys, Helsinki, 2003, s. IX XIII Pekka Koskinen 60 vuotta. Lakimies 1/2003 Criminology in Finland. ESC Criminology in Europe. Newsletter of the European Society of Criminology 1/2003 (vol. 2), s. 1 & 10 11 Community sanctions as a means to restrict the use of imprisonment? CEP Bulletin 27 June 2003
17 Yleisön käsitykset vuoden 1999 sakkouudistuksesta. Haaste 1/2003, s. 21 23 Vankiluvut vielä kerran. Haaste 4/2003 Martti Lehti Trafficking in women and children in Europe. Heuni Papers 18. & Janne Kivivuori. Homicide followed by suicide in Finland: Trend and social locus. Journal of Scandinavian studies in criminology and crime prevention 2/2003 (vol. 4), s. 223 236. & Kauko Aromaa. Trafficking in women and children in Europe. Teoksessa Enkvist, Joachim (toim.). Crime and crime control in integrating Europe Marjukka Litmala Näkökulmia perheeseen ja perhelainsäädännön muutostarpeisiin. Oikeus 2/2003, s. 120 136 Elatusavun määrittämiseen tarvitaan selkeät kriteerit. Helsingin Sanomat 5.12.2003 (Vieraskynä) 96 % pitää perhe-elämää tärkeänä. Lakimiesuutiset 6/2003, s. 34 36 Parisuhteiden sääntely ja sääntelemättömyys. Kanava 6/2003, s. 431 434 Perhe-elämän empiriaa. OHOI 4/2003, s. 40 42 Tarvitaanko käskyjä ja kontrollia avioerolainsäädäntöön? Helsingin Sanomat 10.7.2003 Vesa Muttilainen Velkaongelmien järjestelyn uudet pelisäännöt. Teoksessa Saari, Juho (toim.). Instituutiot ja sosiaalipolitiikka. Johdatus institutionaalisen muutoksen tutkimukseen. Sosiaaliturvan keskusliitto, Helsinki, 2003 Velkaongelmien hallinta. Teoksessa Oikeuspolitiikan strategia ja kehitysnäkymiä vuosiksi 2003 2012. Tausta-aineistoa. Oikeusministeriö, toiminta ja hallinto 2003:10 Vuosikymmen velkajärjestelyä asiaruuhkista vakauden aikaan. Oikeus 4/2003. Hannu Niemi Rikosten määrä laskenut hieman viime vuosina. Haaste 1/2003, s. 24 27 Jukka Savolainen Pojat ovat poikia, mutta miksi? Kaksi kirjaa väkivallan sukupuolisuudesta. Haaste 2/2003 Reino Sirén Alkoholi ja rikollisuus Suomessa. Muistio rikoksentorjuntaneuvostolle
18 Mirka Smolej Crime in the Media and Fear of Crime. Teoksessa Crime and Crime Control in an Integrating Europe. Third Annual Conference of the European Society of Criminology, Helsinki 27. 30.8.2003. Scandinavian Research Council for Criminology, Helsinki. & Sari Kemppi. Väkivallan uutisointi lisääntynyt lehdissä. Haaste 1/2003, s. 30 31 Elisa Valkama Vapaaehtoinen velkasovinto-ohjelma. 1-vuotisraportti. Oikeusministeriö, lausuntoja ja selvityksiä 2003:35
5 HENKILÖKUNNAN MUU TOIMINTA 5.1 Luottamustoimet ja asiantuntijatehtävät Kaijus Ervasti tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean jäsen sekä vaihtoehtoiset konfliktinratkaisumenetelmät alatyöryhmän puheenjohtaja oikeusministeriön hallituksen esitysten laatimisohjeita uudistavan työryhmän jäsen oikeusministeriön oikeusturvapolitiikan strategiatiimin jäsen valtioneuvoston säädösvalmistelun kehittämisverkoston ja -työryhmän (SÄKE-työryhmä) jäsen asiantuntijana kuultavana oikeusturva-asiain neuvottelukunnassa 10.3. aiheesta lainkäytön yhtenäisyys sekä 10.9. ja 17.9. oikeudenkäyntimenettelyiden ongelmista ja oikeudenkäytön yhtenäisyydestä asiantuntija oikeusministeriössä osallistuen hallituksen esitysten laatimisohjeiden uusimiseen asiantuntija Turun hovioikeuspiirin laatuhankkeessa Oikeus-lehden toimituksen jäsen Matthias Calonius -seuran hallituksen jäsen Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry:n hallituksen jäsen Päivi Honkatukia sosiologian dosentti Helsingin yliopistossa Nuorisotutkimusseuran hallituksen jäsen Nordiska Samarbetsrådet för Kriminologin neuvoston jäsen Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention -lehden asiantuntijalukija Oikeus- ja yhteiskuntatieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnan asiantuntijajäsen Risto Jaakkola Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen johtokunnan sihteeri Haaste-lehden päätoimittaja valtakunnallisen oikeustieteen tutkijakoulun OMY:n johtoryhmän varajäsen oikeus- ja rikosasiain tilastoinnin yhteistyöryhmän jäsen Väestöliiton varapuheenjohtaja Confederation of Family Organisations in the European Community (CO- FACE) -järjestön hallituksen varajäsen Heini Kainulainen kuultavana eduskunnan lakivaliokunnassa 20.5. huumausaineen käyttörikosta koskevasta seurantatutkimuksesta Nuorisotutkimus-lehden asiantuntijalukija
20 jäsen oikeusministeriön asettamassa tutkintavankeustyöryhmässä Diakonia-ammattikorkeakoulun järjestämän jatkotutkinnon Päihteistä ja syrjäytymisestä -seurantaryhmän jäsen Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry:n hallituksen jäsen Naisten Linja Suomessa ry:n hallituksen jäsen Pohjoismaisen oikeus- ja yhteiskuntatieteellisen Retfaerd-lehden toimituskunnan jäsen Hertta Kallioinen asiantuntijana kuultavana oikeusturva-asiain neuvottelukunnassa 10.3. aiheesta lainkäytön yhtenäisyys Janne Kivivuori sosiologian dosentti Helsingin yliopistossa Oikeus-lehden päätoimittaja Alkoholitutkimussäätiön hallituksen jäsen Journal of Scandinavian studies in criminology and crime prevention -lehden asiantuntijalukija Tapio Lappi-Seppälä rikosoikeuden dosentti Helsingin yliopistossa nuorisorikollisuustoimikunnan jäsen oikeusministeriön kriminaalipoliittisen strategiatiimin jäsen sisäasiainministeriön tutkimuspoliittisen neuvottelukunnan jäsen valtakunnallisen oikeustieteen tutkijakoulun OMY:n johtoryhmän jäsen Kansainvälisen rikosoikeus- ja vankeinhoitosäätiön (IPPF) jäsen Haaste-lehden toimituskunnan jäsen Lakimies-lehden asiantuntijalukija Marjukka Litmala kuluttajaekonomian dosentti Helsingin yliopistossa oikeusministeriön asettaman oikeusapu-uudistuksen seuranta- ja arviointitutkimuksen yhteistyöryhmän jäsen International Journal of Consumer Studies -aikakauskirjan asiantuntijalukija Oikeus-lehden asiantuntijalukija Vesa Muttilainen kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman talous- ja velkaneuvonnan seurantaryhmän jäsen oikeusministeriön velkahallintatyöryhmän pysyvä asiantuntijajäsen oikeusministeriön maksuhäiriöpolitiikan strategiatiimin jäsen Hannu Niemi rikoksentorjuntaneuvoston jäsen
poliisin ylijohdon asettaman rikostutkinnan tilaa koskevan hankkeen selvitystiimin asiantuntijajäsen Jukka Savolainen oikeus- ja rikosasiain tilastoinnin yhteistyöryhmän jäsen Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen edustaja vankien velkatilannetta koskevassa tutkimushankkeessa Reino Sirén Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention -lehden asiantuntijalukija Oikeus-lehden asiantuntijalukija Elisa Valkama oikeusministeriön vapaaehtoisten velkasovintojen seurantaryhmän asiantuntija 21 5.2 Esitelmät kansainvälisissä seminaareissa ja kokouksissa Päivi Honkatukia piti yhdessä Heini Kainulaisen kanssa esitelmän 10. 11.1. Kristiinainstituutin kansainvälisessä konferenssissa The 1st Christina Conference on Women's Studies Rights and Representations: Visual Representations of Gender, Women's Law and Rights aiheesta Encountering Sexual Violence in the Criminal Justice System toimi European Society of Criminologyn konferenssissa Helsingissä 27. 30.8.2003 Woman & Violence -työryhmän puheenjohtajana ja piti samassa työryhmässä alustuksen Femininity and Violence in Reformatory Schools. Lisäksi Honkatukia esitelmöi aiheesta Ethical Issues in Critical Criminology työryhmässä The Futures of Critical Criminology toimi naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyä käsitelleen plenary-session puheenjohtajana European Group for the Study of Deviance and Social Control -ryhmän järjestämässä konferenssissa Critical Perspectives on Crime Prevention Helsingissä 30.8. 2.9.2003 Heini Kainulainen piti yhdessä Päivi Honkatukian kanssa esitelmän 10. 11.1. Kristiinainstituutin kansainvälisessä konferenssissa The 1st Christina Conference on Women's Studies Rights and Representations: Visual Representations of Gender, Women's Law and Rights aiheesta Encountering Sexual Violence in the Criminal Justice System
22 Sari Kemppi osallistui 27. 30.8. European Society of Criminologyn seminaariin Crime and Crime Control in an Intergrating Europe ja piti alustuksen aiheesta Fear of Crime and Violence in the Press Janne Kivivuori osallistui 27. 30.8. ESC:n konferenssiin Helsingissä ja piti yhdessä Martti Lehden kanssa esityksen aiheesta The Trend and Social Lucus of Homicidesuicides in Finland 1960 2000 Tapio Lappi-Seppälä esitelmöi 19. 20.2. Vilnan yliopistossa aiheesta Penitentiary system in Finland alusti aiheeesta Public opinion and the 1999 reform of the day-fine system 27. 30.8. Helsingissä pidetyssä European Society of Criminologyn konferenssissa alusti aiheesta Prison rates in Finland 1950 2000 Helsingissä 30.8. 2.9. järjestetyssä European Group for the Study of Deviance and Social Controlin seminaarissa alusti aiheesta Regulating the prison population in Finland Kiinan Guangzhoussa 3. 5.11. pidetyssä seminaarissa Sino-Finnish seminar on prison administration and community service Martti Lehti osallistui 27. 30.8. ESC:n konferenssiin Helsingissä ja piti yhdessä Janne Kivivuoren kanssa esityksen aiheesta The Trend and Social Lucus of Homicide-suicides in Finland 1960 2000 ja yhdessä Kauko Aromaan kanssa aiheesta Trafficking in women and children in Europe. Jukka Savolainen osallistui European Society of Criminologyn konferenssiin Helsingissä 27. 30.8. ja piti esitelmän aiheesta Family Structure and Violent Victimization Among Children Reino Sirén osallistui European Society of Criminologyn konferenssiin Helsingissä 27. 30.8. ja piti siellä esitelmän aiheesta Trends in Violence and the Consumption of Alcohol osallistui Tallinnassa 3. 4.12. pidettyyn seminaariin Baltic Countries Finland. Seminar on alcohol, alcohol policy and crime ja piti siellä esitelmän Alcohol related crime in Finland Mirka Smolej alusti 30.8. European Society of Criminologyn konferenssissa aiheesta Crime News and Crime Views
Elisa Valkama osallistui 9. 12.4. Ateenassa kansainväliseen kuluttajaoikeuden konferenssiin Consumer choice and risk in society ja piti siellä esitelmän aiheesta Debt adjustment brings relief. A fresh start for overindebted Finnish households 23 5.3 Muu osallistuminen kansainvälisiin seminaareihin ja kokouksiin Kaijus Ervasti tutustui 9. 11.2. Trondheimissa Norjan tuomioistuinlaitokseen yhdessä tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean kanssa osallistui 28. 30.11. Oslossa Pohjoismaisen sovittelufoorumin sovitteluseminaariin Ville Hinkkanen osallistui 9.5. Helsingissä NSfK:n kuudenteen Bibliography of Nordic Criminology -työkokoukseen Päivi Honkatukia toimi 10. 11.1. työryhmän puheenjohtajana Kristiina-instituutin kansainvälisessä konferenssissa The 1st Christina Conference on Women's Studies Rights and Representations: Visual Representations of Gender, Women's Law and Rights osallistui 24. 25.3. Oslossa NSfK:n yhteistyöneuvoston kokoukseen toimi Helsingissä sosiologipäivillä 28. 29.3. kriminologian työryhmän puheenjohtajana osallistui 15. 16.9. EU:n rahoittaman COST A 21 Restorative Justice Developments in Europe -hankkeen kokoukseen Lissabonissa toimi 2.10. puheenjohtajana Nuorisotutkimusverkoston järjestämässä seminaarissa Sensitive Issues in Research. Dilemmas of Studying Crime and Crime Control Helsingissä osallistui 7. 8.11. NSfK:n kontaktiseminaariin Skevikissä, Ruotsissa osallistui 5. 6.12. EU:n rahoittaman COST A21 Restorative Justice Developments in Europe -hankkeen kokoukseen Freiburgissa, Saksassa Heini Kainulainen osallistui 29.3. 2.4. Lissabonissa Suomen nimeämänä edustajana EU:n tiedekomitean kokoukseen synteettisistä huumausaineista osallistui 21. 25.5. huumetutkijoiden järjestämään seminaariin Brysselissä ja Amsterdamissa osallistui Helsingissä 27. 30.8. European Society of Criminologyn järjestämään 3. seminaariin Crime and Crime Control in an Integrating Europe
24 osallistui Helsingissä 30.8. 2.9. European Group for the Study of Deviance and Social Controlin järjestämään 31. seminaariin Critical Perspectives on Crime Prevention Risto Jaakkola osallistui 3.2. Brysselissä EU-maiden perhejärjestöjen liiton (COFACE) hallituksen kokoukseen osallistui 28.4. Kööpenhaminassa pohjoismaisten perhejärjestöjen yhteistyökokoukseen osallistui 25. 29.6. Brysselissä Kansainvälisen perhesuunnittelujärjestöjen liiton (IPPF) Euroopan verkoston aluekokoukseen Tapio Lappi-Seppälä osallistui 31.1. 2.2. Pariisin ja Geneven yliopistojen järjestämään eurooppalaisia yhdyskuntaseuraamuksia koskevaan seminaariin Pariisissa Marjukka Litmala osallistui 2.12. Tukholmassa Ruotsin oikeusministeriön järjestämään asiantuntijaseminaariin pohjoismaisen perhe- ja jäämistölainsäädännön harmonisointimahdollisuuksista ja -hankkeista 5.4 Esitelmät ja luennot kotimaisissa tilaisuuksissa Kaijus Ervasti piti 3.4. esitelmän HAUSin säädösvalmistelun peruskurssilla aiheesta Säädösten vaikutusten arviointi alusti 20.8. Oikeustieteen päivillä Lappeenrannassa vaihtoehtoiset konfliktinratkaisumenettelyt -työryhmässä aiheesta Käräjäoikeuksien sovintomenettely esitelmöi 8.9. Rovaniemen hovioikeuspiirin laatuhankkeen järjestämissä koulutustilaisuuksissa Oulun käräjäoikeudessa ja Rovaniemen hovioikeudessa aiheesta Riitaprosessi ja riita-asioiden valmistelu esitelmöi 8.10. Hallinnon kehittämiskeskuksen säädösvalmistelun peruskurssilla aiheesta Säädösten vaikutus ja arviointi esitelmöi 5.11. aiheista Käsityksiä valmistelusta sekä Tuomioistuinten toiminta sovinnon aikaansaamiseksi ja osallistui paneeliin Menettelyuudistuksesta 10 vuotta; mihin tähdättiin, mihin osuttiin Lakimiesliiton Koulutuksen järjestämässä IV prosessipäivässä luennoi 8.11. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan prosessioikeuden yleistiedollisessa seminaarissa aiheesta Konfliktit, riitaprosessi ja vaihtoehtoiset konfliktinratkaisumenetelmät
Päivi Honkatukia veti joulukuusta 2002 tammikuuhun 2003 VISE-projektin (Violence in the Shadow of Equality) järjestämän kurssin Diskurssianalyysia juristeille II luennoi yhdessä Heini Kainulaisen kanssa 5.2. Helsingin yliopistossa VISEprojektin järjestämällä luentosarjalla Miehet, naiset, väkivalta ja oikeus aiheesta Onko väkivalta sukupuolittunut ilmiö? piti 14.2. Helsingin yliopistossa Kasvatus, koulutus ja erot -tutkijayhteisön (KOUKERO) järjestämässä seminaarissa alustuksen aiheesta Tutkijan ja tutkittavan kohtaaminen koulukotihaastatteluissa luennoi yhdessä Heini Kainulaisen ja Helena Karman kanssa 19.3. Helsingin yliopistossa VISE-projektin järjestämällä luentosarjalla aiheesta Seksuaalirikosten kohtaaminen rikosoikeusjärjestelmässä luennoi 26.3. Helsingin yliopistossa VISE-projektin järjestämällä luentosarjalla Miehet, naiset, väkivalta ja oikeus aiheesta Tytöt ja väkivalta esitelmöi 4. 5.4. Helsingin yliopistossa Kristiina-instituutin seminaarissa Tutkimus, etiikka ja sukupuoli aiheesta Väkivalta nuorten ryhmähaastattelujen aiheena esitelmöi 12.4. Lapin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan järjestämässä Lapsi 2000 -seminaarissa aiheesta Tytöt ja väkivalta piti yhdessä Tarja Pösön ja Leo Nyqvistin kanssa esitelmän Nuorisotutkimusseuran ja Hämeen ammattikorkeakoulun TUHTI-seminaarissa Hämeenlinnassa 15. 16.4. aiheesta Väkivalta koulukodista käsin esitelmöi 9.5. Suomalaisen nuorisopsykiatrian yhdistyksen seminaarissa Helsingissä aiheesta Tytöt ja väkivalta osallistui 2. 3.6. Koukero-tutkijayhteisön 10-vuotisjuhlaseminaariin Suitian kartanossa luennoi 18.11. aiheesta Viktimologia Helsingin yliopiston sosiologian laitoksella pidetyllä kurssilla Sosiologinen kriminologia osallistui 1.12. Helsingin yliopistossa seminaarityöskentelyyn Koukerotutkijayhteisön seminaarissa, jonka aiheena oli Valta esitelmöi 12. 13.12. yhdessä Leo Nyqvistin ja Tarja Pösön kanssa kanssa Kulttuurintutkimuksen päivillä Helsingin yliopistossa aiheesta Nuorten puhetta väkivallasta metodina ryhmähaastattelut koulukodeissa Risto Jaakkola osallistui 7. 8.3. Tvärminnessä Helsingin yliopiston yksityisoikeuden laitoksen järjestämään neljänteen perheoikeuden tutkijaseminaariin ja alusti aiheesta Lapsella on oikeus riittävään elatukseen Heini Kainulainen luennoi yhdessä Päivi Honkatukian kanssa 5.2. Helsingin yliopistossa VISEprojektin järjestämällä luentosarjalla Miehet, naiset, väkivalta ja oikeus aiheesta Onko väkivalta sukupuolittunut ilmiö? 25
26 luennoi yhdessä Päivi Honkatukian ja Helena Karman kanssa 19.3. Helsingin yliopistossa VISE-projektin järjestämällä luentosarjalla aiheesta Seksuaalirikosten kohtaaminen rikosoikeusjärjestelmässä alusti 8.4.2003 Stakesissa huumetutkijoiden välisessä tapaamisessa väitöskirjan Huumausainekontrolli Suomessa tutkimussuunnitelmasta esitelmöi yhdessä Elina Liisanantin kanssa 13.5. huumausaineen käyttörikostyöryhmälle huumausaineen käyttörikosta koskevasta seurantatutkimuksesta esitelmöi 29.8. Vihreän liiton järjestämässä tilaisuudessa aiheesta Rikosoikeudellinen seuraamuskäytäntö huumausainerikoksissa käyttäjän näkökulmasta esitelmöi 5.11. Helsingissä jatkokoulutusseminaarissa aiheesta Raiskausten käsittelemisestä rikosprosessissa osallistui 12. 13.11. Kevät Nousiaisen ja Anu Pylkkäsen järjestämään Tuloksista tulevaisuuteen Oikeudellisen naistutkimuksen näkymiä -seminaariin Romantika-laivalla Hertta Kallioinen luennoi 2.4. Helsingin yliopistossa VISE-projektin järjestämällä luentosarjalla Miehet, naiset, väkivalta ja oikeus -luentosarjalla aiheesta Kansainvälinen oikeus ja väkivalta Janne Kivivuori luennoi 26.2. Helsingin yliopistossa aiheesta Suomalainen henkirikos: muuttuvia ja vakaita piirteitä. Luento oli osa Violence in the Shadow of Equality -tutkimushankkeen luentosarjaa Miehet, naiset, väkivalta ja oikeus piti 4.2. 29.4. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksella kriminologian teemakurssin aiheesta rikosvastuun ikäraja käyttäytymistutkimuksen näkökulmasta esitteli 3.3. Oikeuspoliittista tutkimuslaitosta ja kriminologisia tutkimusaiheita Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen graduvirikeseminaarissa toimi Helsingissä sosiologipäivillä 28. 29.3. kriminologian työryhmän puheenjohtajana piti 16.9. 2.12. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksella luentokurssin aiheesta Sosiologinen kriminologia Tapio Lappi-Seppälä esitelmöi 12.3. eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian henkilökunnalle aiheesta yleisten oppien uudistus esitelmöi 8.9. syyttäjien peruskoulutusohjelmassa aiheesta Rangaistusvastuun yleiset edellytykset esitelmöi 12.9. syyttäjien peruskoulutusohjelmassa aiheesta Seuraamusharkinta alusti 27.9. Vihreän liiton valtuuskunnan kokouksessa eduskunnassa aiheesta Päihteet ja rikosoikeudellinen kontrolli