MATKAILUTILINPITO Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset 2013 2014 VISIT FINLAND TUTKIMUKSIA 4
MATKAILUTILINPITO Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset 2013 2014 VISIT FINLAND TUTKIMUKSIA 4 Finpro, Visit Finland Helsinki 2016
TIIVISTELMÄ Raportti esittää tulokset matkailutilinpidon vuoden 2013 lopullisista tiedoista sekä vuoden 2014 ennakkotiedoista. Matkailutilinpidon menetelmä pohjautuu vuosien 2014 2015 aikana toteutettuun ja työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaan hankkeeseen. Tarkempi kuvaus matkailutilinpidon menetelmästä ja lähdeaineistoista löytyy hankkeen loppuraportista (http://www.tem.fi/files/42533/temrap_21_2015_web.pdf). Matkailutilinpito, tai matkailun satelliittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Accounts), on tilastojärjestelmä, jossa matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia kuvataan monipuolisesti ja kattavasti. Se on kehitetty laajassa kansainvälisessä yhteistyössä mm. YK:n, UNWTO:n (World Tourism Organization), OECD:n ja EU:n toimesta. Nykyisellä menetelmällä tuotettuja matkailutilinpidon tietoja on saatavilla vuodesta 2011 alkaen. Matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle on matkailutilinpidon lukujen valossa pysytellyt 2,5 prosentin bkt-osuuden tuntumassa vuosina 2011 2014. Euromääräisesti matkailun aikaansaama kokonaiskysyntä oli 14,4 miljardia euroa vuonna 2013 ja matkailun aikaansaama arvonlisäys 4,3 miljardia euroa. Ulkomaisten matkailijoiden kysynnän osuus oli yli 30 prosenttia vuonna 2013. Matkailutoimialoilla työskenteli vuonna 2013 yhteensä 137 800 henkilöä, joka on 5,5 prosenttia kaikista työllisistä. Vuoden 2014 ennakkotietojen mukaan matkailun kokonaiskysyntä laski 1,6 prosenttia vuodesta 2013. Merkittävin taustatekijä laskussa oli ulkomaisten matkailijoiden kysynnän väheneminen noin 7,8 prosentilla. Vuonna 2014 ulkomaisten matkailijoiden kysyntä oli enää noin 28 prosenttia matkailun kokonaiskysynnästä. Matkailutoimialoilla työskenteli kuitenkin jo 139 200 henkilöä eli 5,6 prosenttia kaikista työllisistä. MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 2013 2014 3
MATKAILUTILINPIDON AVAINLUVUT Tunnusluku 2007* 2011 2012 2013 2014** MATKAILUN KOKONAISKYSYNTÄ, milj EUR 10 958 13 740 14 457 14 436 14 209 Ulkomainen matkailukysyntä, milj EUR 3 126 4 013 4 396 4 374 4 035 Kotimainen matkailukysyntä, milj EUR 7 832 9 727 10 061 10 062 10 174 Kotimainen vapaa-ajan matkailukysyntä, milj EUR 5 500 6 992 7 432 7 608 7 720 Kotimainen muu matkailukysyntä, milj EUR 2 332 2 735 2 629 2 454 2 453 Ulkomaisen matkailukysynnän osuus matkailun kokonaiskysynnästä 29 % 29 % 30 % 30 % 28 % Kotimaisen vapaa-ajan matkailukysynnän osuus matkailun kokonaiskysynnästä 50 % 51 % 51 % 53 % 54 % Kotimaisen muun matkailukysynnän (korvatut työmatkat, omat mökit) osuus matkailun kokonaiskysynnästä 21 % 20 % 18 % 17 % 17 % MATKAILUARVONLISÄYKSEN OSUUS PERUSHINTAISESTA BKT:STA (sis työnantajien kulut) 2,3 % 2,6 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % Matkailuarvonlisäyksen osuus perushintaisesta BKT:stä (ilman työnantajien kuluja) 1,8 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Matkailukysynnän arvonlisä, milj EUR (sis työnantajien kulut) 3 649 4 171 4 365 4 334 4 443 Matkailukysynnän arvonlisä, milj EUR (ilman työnantajien kuluja) 2 896 3 237 3 551 3 530 3 531 BKT:n arvonlisäys (brutto perushintaan ((ei sis. tuoteveroja ja tuotetukipalkkioita)), milj EUR 156 912 162 665 172 417 175 002 176 781 MATKAILUTOIMIALOJEN TYÖLLISYYS, henkilöitä 130 500 130 400 136 500 137 800 139 200 Matkailutoimialojen tehdyt työtunnit, miljoonaa tuntia 229,0 224,9 234,5 233,7 237,1 Matkailun aikaansaama laskennallinen työllisyys matkailutoimialoilla, työllisten määrä 64 000 60 500 62 000 62 200 62 100 Matkailun aikaansaama laskennallinen työllisyys matkailutoimialoilla, tehdyt työtunnit, miljoonaa tuntia 113,9 104,9 107,7 106,7 106,3 Matkailutoimialojen työvoiman osuus kaikista työllisistä 5,2 % 5,2 % 5,4 % 5,5 % 5,6 % * aiemmalla laskentajärjestelmällä tuotetut vuoden 2007 tiedot eivät täysin vertailukelpoisia ** vuoden 2014 osalta ennakkotieto MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 2013 2014 4
REFERAT Rapporten presenterar resultaten från turismräkenskapernas slutliga uppgifter för 2013 och preliminära uppgifter för 2014. Turismräkenskapernas metod baserar sig på ett projekt finansierat av arbetsoch näringsministeriet som genomfördes 2014 2015. En närmare beskrivning av turismräkenskapernas metod och källmaterial finns i projektets slutrapport (på finska) (http://www.tem.fi/files/42533/ TEMrap_21_2015_web.pdf). Turismräkenskaperna, dvs. satellitkontot för turism (TSA, Tourism Satellite Accounts), är ett statistiksystem där turismens effekter på ekonomin och sysselsättningen beskrivs på ett mångsidigt och täckande sätt. Systemet har utvecklats inom ramen för ett omfattande internationellt samarbete mellan bl.a. FN, UNWTO (World Tourism Organization), OECD och EU. Turismräkenskapsuppgifter som tagits fram genom den nuvarande metoden finns tillgängliga för år 2011 och framåt. Turismens betydelse för Finlands samhällsekonomi har enligt turismräkenskaperna hållit sig kring 2,5 procent av BNP under 2011 2014. År 2013 var den totala efterfrågan inom turismen värd 14,4 miljarder euro och förädlingsvärdet av turismen uppgick till 4,3 miljarder euro. Utländska turister svarade för mer än 30 procent av efterfrågan under 2013. År 2013 sysselsatte de olika sektorerna inom turismen sammanlagt 137 800 personer, dvs. 5,5 procent av samtliga sysselsatta. Enligt de preliminära uppgifterna för 2014 minskade den totala efterfrågan inom turismen med 1,6 procent jämfört med 2013. Den mest betydande bakgrundsfaktorn till minskningen var att efterfrågan bland utländska turister minskade med cirka 7,8 procent. År 2014 utgjorde de utländska turisternas efterfrågan endast 28 procent av den totala efterfrågan inom turismen. Turismsektorerna sysselsatte dock så många som 139 200 personer, dvs. 5,6 procent av samtliga sysselsatta. MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 2013 2014 5
NYCKELTAL Nyckeltal 2007* 2011 2012 2013 2014** TOTAL EFTERFRÅGAN INOM TURISMEN, miljoner euro 10 958 13 740 14 457 14 436 14 209 Efterfrågan bland utländska turister, miljoner euro 3 126 4 013 4 396 4 374 4 035 Efterfrågan bland inhemska turister, miljoner euro 7 832 9 727 10 061 10 062 10 174 Finländarnas efterfrågan på fritidsturism, miljoner euro 5 500 6 992 7 432 7 608 7 720 Övrig efterfrågan inom turismen bland finländarna, miljoner euro 2 332 2 735 2 629 2 454 2 453 Efterfrågan bland utländska turister totalt, andel av den totala efterfrågan inom turismen 29 % 29 % 30 % 30 % 28 % Finländarnas efterfrågan på fritidsturism totalt, andel av den totala efterfrågan inom turismen 50 % 51 % 51 % 53 % 54 % Övrig efterfrågan inom turismen bland finländarna (ersatta tjänsteresor, egna stugor), andel av den totala efterfrågan 21 % 20 % 18 % 17 % 17 % FÖRÄDLINGSVÄRDET AV TURISMEN; ANDELEN AV BNP TILL BASPRIS (inkl. arbetsgivarkostnader) 2,3 % 2,6 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % Förädlingsvärdets andel av BNP till baspris (exkl. arbetsgivarkostnader) 1,8 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Förädlingsvärdet av efterfrågan inom turismen, miljoner euro, (inkl. arbetsgivarkostnader) 3 649 4 171 4 365 4 334 4 443 Förädlingsvärdet av efterfrågan inom turismen, miljoner euro, (exkl. arbetsgivarkostnader) 2 896 3 237 3 551 3 530 3 531 Förädlingsvärdet av BNP (brutto till baspris (exkl. skatter och produktsubventioner)), miljoner euro 156 912 162 665 172 417 175 002 176 781 SYSSELSÄTTNINGEN INOM TURISMSEKTORER, antal anställda 130 500 130 400 136 500 137 800 139 200 Arbetade timmar inom turismsektorerna, miljoner timmar 229,0 224,9 234,5 233,7 237,1 Turismens kalkylmässiga bidrag till sysselsättningen inom turismsektorerna, antalet sysselsatta 64 000 60 500 62 000 62 200 62 100 Turismens kalkylmässiga bidrag till sysselsättningen inom turismsektorerna, arbetade timmar, miljoner timmar 113,9 104,9 107,7 106,7 106,3 Turismbranschernas arbetskraftsandel av alla sysselsatta 5,2 % 5,2 % 5,4 % 5,5 % 5,6 % * siffrorna från 2007 har räknats med tidigare system och är inte helt jämtbara ** preliminära uppgifter 2014 MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 2013 2014 6
ABSTRACT The report presents the tourism account final data from 2013 and preliminary data from 2014. The methodology used for tourism account is based on a project funded by the Ministry of Em-ployment and the Economy in 2014 2015. A more detailed description of the tourism account methodology and source data can be found in the final report of this project (http://www.tem.fi/files/42533/temrap_21_2015_web.pdf). Tourism account or Tourism Satellite Account (TSA) is a statistical system which depicts the im-pact of tourism on the economy and employment in a versatile and comprehensive manner. It has been developed through international cooperation with bodies such as the UN, the World Tourism Organization UNWTO, the OECD, and the EU. Tourism account data is available from 2011 based on the current methodology. In light of the tourism account the importance of tourism for the Finnish economy has remained at 2.5 per cent share of GDP in 2011 2014. Calculated in Euros, the total tourism demand was 14.4 billion in 2013 and the value added generated by tourism demand was 4.3 billion. The share of inbound tourism demand accounted for more than 30 per cent in 2013. A total of 137,800 people worked in industries linked to tourism in 2013, which is 5.5 per cent of all employed peo-ple. According to preliminary data from 2014, the total tourism demand decreased by 1.6 per cent compared to 2013. The major factor in this decline was inbound tourism demand which decreased by 7.8 per cent. In 2014, the inbound tourism demand accounted only for 28 per cent of total tour-ism demand. However, a total of 139,200 people worked in industries linked to tourism which is 5.6 per cent of all employed people. MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 2013 2014 7
KEY FIGURES IN TOURISM ACCOUNT Key figure 2007* 2011 2012 2013 2014** TOTAL TOURISM DEMAND, EUR million 10,958 13,740 14,457 14,436 14,209 Inbound tourism demand, EUR million 3,126 4,013 4,396 4,374 4,035 Domestic tourism demand, EUR million 7,832 9,727 10,061 10,062 10,174 Domestic leisure tourism demand, EUR million 5,500 6,992 7,432 7,608 7,720 Other domestic tourism demand, EUR million 2,332 2,735 2,629 2,454 2,453 Inbound tourism demand total, share of total tourism demand 29% 29% 30% 30% 28% Domestic leisure tourism demand total, share of total tourism demand 50% 51% 51% 53% 54% Other domestic tourism demand (compensated business trips, own free-time residences), share of total tourism demand 21% 20% 18% 17% 17% TOURISM VALUE ADDED AS A SHARE OF GDP AT BASIC PRICES, (incl. employers expenses) 2.3 % 2.6 % 2.5 % 2.5 % 2.5 % Tourism value added as a share of GDP at basic prices, (excl. employers' expenses) 1.8 % 2.0 % 2.0 % 2.0 % 2.0 % Value added generated by tourism demand, EUR million, ( incl. employers' expenses) 3,649 4,171 4,365 4,334 4,443 Value added generated by tourism demand, EUR million, (excl. employers' expenses) 2,896 3,237 3,551 3,530 3,531 GDP value added (gross basic price (not including taxes on products and product subsidies)), EUR million 156,912 162,665 172,417 175,002 176,781 EMPLOYMENT IN TOURISM INDUSTRIES, persons 130,500 130,400 136,500 137,800 139,200 Number of hours worked in tourism industries, millions of hours 229.0 224.9 234.5 233.7 237.1 Tourism related employment in tourism industries, number of persons employed 64,000 60,500 62,000 62,200 62,100 Tourism related employment in tourism industries, number of hours worked, million hours 113.9 104.9 107.7 106.7 106.3 People employed in tourism industries as a share of all employed people 5.2 % 5.2 % 5.4 % 5.5 % 5.6 % * data from 2007 carried out using a prior calculation system are not fully comparable ** preliminary data for 2014 MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 2013 2014 8
SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO...10 MATKAILUKYSYNNÄN JA -TARJONNAN KESKEISET TUNNUSLUVUT...11 MATKAILUTILINPIDON TAULUKOT...12 Taulukko 1: Ulkomaisten matkailijoiden kulutus Suomessa... 12 Taulukko 2: Kotimaisten matkailijoiden kulutus Suomessa... 13 Taulukko 4: Matkailijoiden kokonaiskulutus Suomessa... 14 Taulukko 6: Kotimainen matkailutarjonta ja -kysyntä tuotteittain... 15 Taulukko 7: Matkailutoimialojen työvoima... 17 Taulukko 10: Matkailun fyysiset indikaattorit...19 LIITTEET... 20 Liite 1. IRTS 2008 mukaiset matkailutoimialat (TOL 2008 luokitus)... 20 Liite 2. Avaintermien selitykset...21 Liite 3. Matkailutilinpidon taulukot 2013...24 MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 2013 2014 9
YHTEENVETO Matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle on matkailutilinpidon lukujen valossa pysytellyt 2,5 prosentin bkt-osuuden tuntumassa myös vuosina 2013 ja 2014. Matkailun tuottama arvonlisäys, 4,3 miljardia euroa vuonna 2013, pysyi lähes vuoden 2012 tasolla. Laskua oli 0,7 prosenttia. Vastaavasti myös matkailun kokonaiskysyntä, 14,4 miljardia euroa vuonna 2013, oli noin vastaavalla tasolla kuin vuonna 2012. Matkailukysynnän osatekijöiden muutos jatkui edelleen vuonna 2013. Trendinä on usean vuoden ajan ollut muun matkailukysynnän (työmatkakorvausten ja omien mökkien käytön) osuuden väheneminen. Vuonna 2013 muun matkailukysynnän osuus kokonaiskysynnästä oli enää 17 prosenttia kun se vielä vuonna 2011 oli 20 prosenttia. Vastaavasti kotimaisen vapaa-ajanmatkailukysynnän osuus on noussut 53 prosenttiin vuonna 2013. Euromääräisesti kotimaan matkailukysyntä on hieman yli 10 miljardia euroa. Ulkomaisen matkailukysynnän osuus on pysytellyt noin 30 prosentissa vuoteen 2013 asti. Ulkomainen matkailukysyntä oli 4,4 miljardia euroa vuonna 2013. Tuotteittain jaoteltuna matkailukysynnästä kohdistuu 42 prosenttia ostoksiin ja polttoaineeseen ja vajaa 30 prosenttia henkilöliikennepalveluihin kuten lento-, laiva-, juna- ja bussiliikenteeseen. Majoitus- ja ravitsemispalveluihin kohdistuu reilu neljännes matkailukysynnästä. Jäljelle jäävä 10 prosenttia matkailukysynnästä kohdistuu muihin tuotteisiin, joita ovat matkatoimisto-, kulttuuri-, urheilu- ja virkistyspalvelut. Matkailutoimialoilla työskenteli vuonna 2013 yhteensä 137 800 henkilöä mikä on jo 5,5 prosenttia kaikista työllisistä. Matkailutoimialojen työllisille työtunteja kertyi 234 miljoonaa. Työllistävin matkailutoimiala oli ravitsemistoiminta, jolla työskenteli lähes puolet (46 %) henkilöistä. Henkilöliikenteessä työskenteli 28 %, majoitustoiminnassa 11 % ja kulttuuri-, urheilu- ja virkistystoiminnan alalla 14 % henkilöistä. Vuokratyövoima ei sisälly matkailulle tyypillisten toimialan lukuihin vaan se luetaan liike-elämän palvelujen työllisyyteen. Myöskään kaupan alan työpaikat eivät ole mukana työllisyyslaskelmissa. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2014 matkailun kokonaiskysyntä oli 14,2 miljardia euroa. Ulkomaisen matkailukysynnän osuus laski 28 prosenttiin matkailukysynnästä, hieman yli neljään miljardiin euroon. Laskua kertyi 7,7 prosenttia, mikä selittyy suurimmaksi osaksi venäläisturistien matkailukysynnän voimakkaalla vähenemisellä vuonna 2014. Vuonna 2014 työllisten määrä kasvoi 1 400 henkilöllä ja työllisiä oli yhteensä 139 200. Matkailutilinpidon on Visit Finlandin toimeksiannosta laatinut yliaktuaari Ossi Nurmi Tilastokeskuksesta. MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 2013 2014 10
MATKAILUKYSYNNÄN JA -TARJONNAN KESKEISET TUNNUSLUVUT Avainluvuissa esitetään matkailutilinpidon keskeiset tulokset tunnuslukuina vuosilta 2011 2013. Vertailun vuoksi mukana on aiemmalla laskentajärjestelmällä tuotetut vuoden 2007 vastaavat tiedot, jotka eivät ole täysin vertailukelpoisia uudella järjestelmällä tuotettuihin tietoihin. Lisäksi vuodelta 2014 on laskettu ennakkotiedot. MATKAILUTILINPIDON AVAINLUVUT Tunnusluku 2007* 2011 2012 2013 2014** MATKAILUN KOKONAISKYSYNTÄ, milj EUR 10 958 13 740 14 457 14 436 14 209 Ulkomainen matkailukysyntä, milj EUR 3 126 4 013 4 396 4 374 4 035 Kotimainen matkailukysyntä, milj EUR 7 832 9 727 10 061 10 062 10 174 Kotimainen vapaa-ajan matkailukysyntä, milj EUR 5 500 6 992 7 432 7 608 7 720 Kotimainen muu matkailukysyntä, milj EUR 2 332 2 735 2 629 2 454 2 453 Ulkomaisen matkailukysynnän osuus matkailun kokonaiskysynnästä 29 % 29 % 30 % 30 % 28 % Kotimaisen vapaa-ajan matkailukysynnän osuus matkailun kokonaiskysynnästä 50 % 51 % 51 % 53 % 54 % Kotimaisen muun matkailukysynnän (korvatut työmatkat, omat mökit) osuus matkailun kokonaiskysynnästä 21 % 20 % 18 % 17 % 17 % MATKAILUARVONLISÄYKSEN OSUUS PERUSHINTAISESTA BKT:STA (sis työnantajien kulut) 2,3 % 2,6 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % Matkailuarvonlisäyksen osuus perushintaisesta BKT:stä (ilman työnantajien kuluja) 1,8 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Matkailukysynnän arvonlisä, milj EUR (sis työnantajien kulut) 3 649 4 171 4 365 4 334 4 443 Matkailukysynnän arvonlisä, milj EUR (ilman työnantajien kuluja) 2 896 3 237 3 551 3 530 3 531 BKT:n arvonlisäys (brutto perushintaan ((ei sis. tuoteveroja ja tuotetukipalkkioita)), milj EUR 156 912 162 665 172 417 175 002 176 781 MATKAILUTOIMIALOJEN TYÖLLISYYS, henkilöitä 130 500 130 400 136 500 137 800 139 200 Matkailutoimialojen tehdyt työtunnit, miljoonaa tuntia 229,0 224,9 234,5 233,7 237,1 Matkailun aikaansaama laskennallinen työllisyys matkailutoimialoilla, työllisten määrä 64 000 60 500 62 000 62 200 62 100 Matkailun aikaansaama laskennallinen työllisyys matkailutoimialoilla, tehdyt työtunnit, miljoonaa tuntia 113,9 104,9 107,7 106,7 106,3 Matkailutoimialojen työvoiman osuus kaikista työllisistä 5,2 % 5,2 % 5,4 % 5,5 % 5,6 % * aiemmalla laskentajärjestelmällä tuotetut vuoden 2007 tiedot eivät täysin vertailukelpoisia ** vuoden 2014 osalta ennakkotieto MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 2013 2014 11
MATKAILUTILINPIDON TAULUKOT Matkailutilinpidon muodostuu kokonaisuudessaan kymmenestä taulukosta, joista nykyisellä menetelmällä tuotetaan seuraavat kuusi taulukkoa: Taulukko 1: Ulkomaisten matkailijoiden kulutus Suomessa Taulukko 2: Kotimaisten matkailijoiden kulutus Suomessa Taulukko 4: Matkailijoiden kokonaiskulutus Suomessa Taulukko 6: Kotimainen matkailutarjonta ja -kysyntä tuotteittain Taulukko 7: Matkailutoimialojen työvoima Taulukko 10: Matkailun fyysiset indikaattorit Taulukot on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 3. Lisäksi taulukot löytyvät sähköisessä muodossa Visit Finlandin tilastopalvelu Rudolfista (http://visitfinland.stat.fi/pxweb/pxweb/fi/visitfinland). Seuraavissa kappaleissa esitetään keskeiset tiedot kustakin taulukosta. TAULUKKO 1: ULKOMAISTEN MATKAILIJOIDEN KULUTUS SUOMESSA Taulukossa 1 esitetään ulkomaisten matkailijoiden kulutus tuotteittain jaettuna. Kulutus on lisäksi jaettu päiväkävijöiden sekä yöpyvien matkailijoiden kulutukseen. Ulkomaisten matkailijoiden kulutus oli noin 4,4 miljardia euroa sekä 2013 että 2012. Henkilöliikennepalvelut Ostokset kaupasta 1 383 1 423 1 491 1 486 Ravitsemispalvelut 630 628 Majoituspalvelut 408 400 Polttoaineet Urheilu- ja virkistyspalvelut 157 156 158 156 Kulttuuripalvelut Muu kulutus 71 70 75 79 mi l j.euroa 2013 2012 Kuvio 1. (matkailutilinpidon taulukko 1.) Ulkomaisten matkailijoiden kulutus Suomessa 2012 (4,4 mrd. eur) ja 2013 (4,4 mrd. eur) MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 2013 2014 12
TAULUKKO 2: KOTIMAISTEN MATKAILIJOIDEN KULUTUS SUOMESSA Taulukossa 2 esitetään kotimaisten matkailijoiden kulutus Suomessa, tuotteittain jaettuna. Lisäksi matkailijat on jaettu kotimaanmatkailuun sekä ulkomaille suuntautuvan matkailun kotimaan osuuteen ja nämä edelleen päiväkävijöihin sekä yöpyviin matkailijoihin. Kotimaanmatkailussa kaikki vapaa-ajan matkailuun liittyvä kulutus on otettu mukaan taulukkoon 2. Työmatkoihin liittyvästä kulutuksesta mukaan otetaan vain työntekijän itse maksamat erät, kuten ravintolamenot ja henkilökohtaisten tuotteiden ostot. Työnantajien maksamat majoitus- ja kuljetuspalvelut (ml. oman auton käyttö) on kansantalouden tilinpidossa määritelty yritysten tuotantoon liittyväksi välituotekäytöksi, ja siksi ne on jätetty pois taulukosta 2. Työnantajien maksamat matkamenot on esitetty tuoteryhmittäin taulukossa 4. Vuonna 2013 kulutus yöpymisen sisältäneillä kotimaanmatkoilla oli 4,5 miljardia euroa. Luku sisältää menot vapaa-ajan matkoilla sekä työmatkoista muut kuin työnantajan korvaamat kulutus. Kotimaan päivämatkoilla kulutus oli 1,4 miljardia euroa. Yhteensä suomalaisten matkailukulutus kotimaanmatkoilla oli vajaat 5,9 miljardia euroa. Ulkomaanmatkojen kotimaahan jäävä osuus kulutuksesta oli 1,7 miljardia euroa. Yhteensä kotimainen matkailukulutus oli 7,6 miljardia euroa vuonna 2013. Henkilöliikennepalvelut Ostokset kaupasta Polttoaineet Ravitsemispalvelut 1 460 1 411 1 445 1 331 1 278 1 645 1 612 1 629 Majoituspalvelut 657 661 Urheilu- ja virkistyspalvelut Matkatoimistopalvelut Kulttuuripalvelut Muu kulutus 226 245 323 318 173 195 214 217 mi l j.euroa 2013 2012 Kuvio 2. (matkailutilinpidon taulukko 2.) Kotimaisten matkailijoiden kulutus Suomessa 2012 (7,4 mrd. eur) ja 2013 (7,6 mrd. eur) MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 2013 2014 13
TAULUKKO 4: MATKAILIJOIDEN KOKONAISKULUTUS SUOMESSA Taulukossa 4 yhdistetään sekä ulkomaisten että kotimaisten matkailijoiden kulutus Suomessa. Lisäksi taulukossa esitetään työnantajien korvaamat matkakulut, jotka on määritelty yritysten välituotekäytöksi, sekä omien vapaa-ajan asuntojen laskennallinen käyttö. Matkailijoiden kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2013 14,4 miljardia euroa. Työnantajan korvaamat matkamenot olivat vajaat 2,1 miljardia euroa ja omien mökkien laskennallinen käyttö 0,4 miljardia euroa. Henkilöliikennepalvelut 4 208 4 208 Ostokset kaupasta 3 120 2 947 Majoituspalvelut Polttoaineet Ravitsemispalvelut 1 843 1 916 1 889 1 972 1 961 1 906 Matkatoimistopalvelut Urheilu- ja virkistyspalvelut Kulttuuripalvelut Muu kulutus 498 548 384 401 244 265 289 296 mi l j.euroa 2013 2012 Kuvio 3. (matkailutilinpidon taulukko 4.) Matkailun kokonaiskulutus Suomessa tuotteittain 2012 (14,5 mrd. eur) ja 2013 (14,4 mrd. eur) 11 % 4 % 16 % Työnantajan maksamat matkakulut Ulkomaalaiset Kotimaanmatkailu 40 % 29 % Ulkomaanmatkailuun liittyvä kysyntä Suomessa Omien mökkien käyt tö Kuvio 4. (matkailutilinpidon taulukko 4.) Matkailun kokonaiskulutus Suomessa v. 2013, yhteensä 14 436 miljoona euroa MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 2013 2014 14
TAULUKKO 6: KOTIMAINEN MATKAILUTARJONTA JA -KYSYNTÄ TUOTTEITTAIN Taulukossa 6 lasketaan matkailukulutuksen osuus matkailutuotteiden tarjonnasta, matkailun arvonlisä ja BKT-osuus. Taulukko rakentuu siten, että kunkin matkailutoimialan tuotekohtainen perushintainen tuotos ja matkailukulutuksen osuus on esitetty omassa sarakkeessa (1-10). Lisäksi majoitustoiminta on jaettu edelleen kahdeksi toimialaksi, jotka ovat 1.a. Hotelli- ja muut majoituspalvelut sekä 1.b. Vapaa-ajan asuntopalvelut. Kunkin toimialan tuotoksen summa on jaettu ostajanhintaiseen välituotekäyttöön ja perushintaiseen arvonlisäykseen, joka on jaettu edelleen palkansaajakorvauksiin, muihin tuotantoveroihin miinus tukipalkkioiin sekä bruttotoimintaylijäämään. Matkailukysynnän aikaansaama tuotos oli 9,9 miljardia euroa vuonna 2013. Tuotoksesta 47 prosenttia kohdistuu henkilöliikenteeseen, 19 prosenttia majoitukseen, 12 prosenttia ravintolapalveluihin. Kulttuuri-, urheilu- ja virkistyspalvelujen osuus oli 5 prosenttia ja matkatoimistojen 4 prosenttia. Jäljelle jäävä 13 prosenttia kohdistui muille toimialoille, lähinnä polttoaineen myyntiin ja muuhun vähittäiskauppaan. Lentoliikenteen henkilökuljetus Hotelli- ja muu majoitustoiminta Ravitsemistoiminta Muut toimialat Tieliikenteen henkilökuljetus Vapaa-ajan asuntopalvelut Vesiliikenteen henkilökuljetus Matkatoimistot ym. Rautateiden henkilökuljetus Urheilu- ja virkistyspalvelut Kulttuuripalvelut Kulkuneuvojen vuokraus 1 358 1 407 1 180 1 190 1 289 1 300 972 960 539 568 818 736 407 378 326 332 340 364 168 169 79 83 2 407 2 413 mi l j.euroa 2013 2012 Kuvio 5. (matkailutilinpidon taulukko 6.) Matkailun aikaansaama tuotos toimialoittain vuonna 2013 (9,9 mrd. eur) ja 2012 (9,9 mrd. eur) MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 2013 2014 15
Matkailun arvonlisäys toimialoittain saadaan vähentämällä matkailun aikaansaamasta tuotoksesta matkailun aiheuttama osuus välituotekäytöstä. Laskelmissa on oletettu, että kunkin toimialan matkailun aiheuttama osuus välituotekäytöstä on sama kuin sen osuus tuotoksesta. Matkailukysynnän aikaansaama arvonlisäys oli 4,3 miljardia euroa vuonna 2013, mikä on 2,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Tieliikenteen henkilökuljetus Lentoliikenteen henkilökuljetus Muut toimialat Hotelli- ja muu majoitustoiminta Ravitsemistoiminta Vesiliikenteen henkilökuljetus Vapaa-ajan asuntopalvelut Matkatoimistot ym. Rautateiden henkilökuljetus Urheilu- ja virkistyspalvelut Kulttuuripalvelut Kulkuneuvojen vuokraus 36 37 99 101 244 230 194 161 197 209 331 354 580 570 629 633 585 580 441 517 471 501 528 473 mi l j.euroa 2013 2012 Kuvio 6. (matkailutilinpidon taulukko 6.) Matkailun aikaansaama arvonlisäys toimialoittain vuonna 2012 (4,4 mrd. eur) ja 2013 (4,3 mrd. eur) MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 2013 2014 16
TAULUKKO 7: MATKAILUTOIMIALOJEN TYÖVOIMA Matkailutoimialojen työllisyysvaikutusten mittarina toimii työllisten lukumäärä sekä kullakin toimialalla tehdyt työtunnit. Koska kaikki työlliset eivät tee täysiaikaista työtä, tai vastaavasti tekevät useampaa työtä, ilmoitetaan työllisten määrä myös täysiaikaiseksi muutettuina työpaikkoina. Työllisten määrän muuttamisessa täysiaikaiseksi käytetään apuna työvoimatutkimuksesta saatavia tietoja yrittäjien ja palkansaajien säännöllisestä työajasta per viikko. Alla on esitetty työllisten lukumäärä, tehdyt työtunnit sekä täysiaikaiseksi muutetut työpaikat matkailutoimialoilla. Vuokratyövoima ei sisälly matkailulle tyypillisten toimialan lukuihin vaan se luetaan liike-elämän palvelujen työllisyyteen. Myöskään kaupan alan työpaikat eivät ole mukana työllisyyslaskelmissa. Työlliset Tehdyt työtunnit Täysiaikaiseksi muutetut työpaikat Matkailutoimiala 2012 2013 2012 2013 2012 2013 1. Majoitustoiminta 14 800 14 900 24 900 000 24 900 000 12 900 12 900 2. Ravitsemistoiminta 63 500 63 800 111 600 000 110 400 000 57 100 57 000 3. Rautateiden henkilöliikenne 5 400 5 400 9 900 000 9 700 000 5 200 5 100 4. Tieliikenteen henkilökuljetus 23 900 24 500 44 000 000 44 800 000 22 300 23 000 5. Vesiliikenteen henkilökuljetus 2 800 2 900 5 000 000 5 200 000 2 600 2 700 6. Lentoliikenteen henkilökuljetus 4 100 4 000 6 600 000 6 400 000 3 500 3 400 7. Liikennevälineiden vuokraus 1 500 1 500 2 200 000 2 300 000 1 100 1 200 8. Matkatoimistot ja vastaavat 2 000 2 100 3 500 000 3 300 000 1 800 1 700 9. Kulttuuripalvelut 7 700 7 700 10 400 000 10 300 000 5 400 5 400 10. Urheilu- ja virkistystoiminta 10 800 11 000 16 400 000 16 400 000 8 500 8 600 Yhteensä 136 500 137 800 234 500 000 233 700 000 120 400 121 000 Taulukko 5. (matkailutilinpidon taulukko 7.) Matkailutoimialojen työvoiman tunnuslukuja vuonna 2012 ja 2013 MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 2013 2014 17
Vuonna 2013 matkailutoimialat työllistivät yhteensä 137 800 henkilöä, joista yrittäjiä oli 19 600 ja palkansaajia 118 200. Yhteensä työtunteja kertyi 233,7 miljoonaa, joista yrittäjät tekivät 43,4 miljoonaa tuntia ja palkansaajat 190,3 miljoonaa tuntia. Täysiaikaiseksi muutettuja työpaikkoja oli 121 000 kappaletta, joista yrittäjien osuus oli 20 100 työpaikkaa ja palkansaajien 100 900 työpaikkaa. Tähän asti kuvattu matkailutoimialojen työllisyys sisältää kaiken kyseisillä toimialoilla tehdyn työn, josta osa ei ole matkailun aikaansaamaa. Esimerkiksi ravintolatoimiala palvelee matkailukysynnän lisäksi myös paikallista kysyntää. Matkailun työllistämisvaikutuksen karkeina indikaattoreina käytetään matkailun osuuksia toimialojen tuotoksista. Tällöin oletetaan, että matkailukysynnän aikaansaama työllisyysvaikutus on yhtä suuri kuin ei-matkailukysynnän aikaansaama työllisyysvaikutus. Alla on esitetty matkailun laskennalliset työllisyysvaikutukset vuosille 2012 sekä 2013. Matkailun aikaansaama laskennallinen työllisyys (työllisten määrä) Matkailun aikaansaamat laskennalliset työtunnit Matkailutoimiala 2012 2013 2012 2013 1. Majoitustoiminta 12 300 12 000 20 700 000 20 600 000 2. Ravitsemistoiminta 14 700 14 800 25 900 000 25 100 000 3. Rautateiden henkilöliikenne 5 100 4 800 9 300 000 9 200 000 4. Tieliikenteen henkilökuljetus 16 200 16 400 29 800 000 30 100 000 5. Vesiliikenteen henkilökuljetus 2 600 2 900 4 700 000 4 900 000 6. Lentoliikenteen henkilökuljetus 4 100 3 800 6 600 000 6 400 000 7. Liikennevälineiden vuokraus 300 300 500 000 400 000 8. Matkatoimistot ja vastaavat 1 900 2 100 3 400 000 3 300 000 9. Kulttuuripalvelut 2 300 2 300 3 100 000 3 100 000 10. Urheilu- ja virkistystoiminta 2 500 2 500 3 700 000 3 600 000 Yhteensä 62 000 61 900 107 700 000 106 700 000 Taulukko 6. (matkailutilinpidon taulukko 7.) Matkailun aikaansaamat laskennalliset työllisyysvaikutukset vuonna 2012 ja 2013 MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 2013 2014 18
TAULUKKO 10: MATKAILUN FYYSISET INDIKAATTORIT Taulukko 10 koostuu erillisistä tauluista, jotka sisältävät muita kuin rahamääräisiä tunnuslukuja. Taulukko 10c sisältää toimipaikka- ja kapasiteettitietoja majoitusliikkeiden (TOL55) osalta. Nämä tiedot saadaan Tilastokeskuksen majoitustilastosta. Lisäksi taulukossa on esitetty kesämökkien määrä Tilastokeskuksen kesämökkitilastosta. Toimipaikkojen määrä Kapasiteetti (huoneita) Kapasiteetti (vuoteita) Kapasiteetin käyttö (huoneita) Kapasiteetin käyttö (vuoteita) Majoitusliikkeet Yksityinen matkailumajoitus 2012 2013 2012 2013 2012 2013 2012 2013 2012 2013 Hotellit, lomakylät ja muu 1 181 1 200 63 327 63 229 149 494 150 804 49,5 48,2 37,0 35,9 Leirintäalueet 245 243 3 061 3 020 12 047 11 936 32,9 32,9 23,5 23,8 Omien kiinteistöjen kauppa ja omien tai leasing- Kiinteistöalan toiminta palkkiotai 496 200 498 700 Taulukko 9. (matkailutilinpidon taulukko 10c.) Matkailun fyysiset indikaattorit: toimipaikkojen määrä ja kapasiteetti majoitusmuodoittain vuonna 2012 ja 2013 Taulukossa 10d on esitetty toimipaikkojen määriä matkailutoimialoilla henkilöstön määrän mukaan luokiteltuna. Taulukossa on ilmoitettu ainoastaan kunkin matkailutoimialan toimipaikkojen määrä, sillä henkilöstön määrän mukaan jaetut toimipaikkatiedot on tilastoitu liian karkealla toimialajaolla. Matkailulutoimialat Toimipaikkojen lukumäärä 2012 2013 1. Majoitustoiminta 1 881 2 095 1.a. Hotellit ja muut 1 881 2 095 1.b. Vapaa-ajan asuntopalvelut 2. Ravitsemistoiminta 12 589 11 936 3. Rautateiden henkilöliikenne 62 106 4. Tieliikenteen henkilökuljetus 8 975 8 972 5. Vesiliikenteen henkilökuljetus 202 216 6. Lentoliikenteen henkilökuljetus 89 84 7. Liikennevälineiden vuokraus 354 375 8. Matkatoimistot ja vastaavat 1 556 1 613 9. Kulttuuripalvelut 3 052 3 143 10. Urheilu- ja virkistystoiminta 2 930 3 230 Yhteensä 31 690 31 770 Taulukko 10. (matkailutilinpidon taulukko 10d.) Matkailun fyysiset indikaattorit: toimipaikkojen määrä matkailutoimialoilla vuonna 2012 ja 2013 MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 2013 2014 19
LIITTEET LIITE 1. IRTS 2008 MUKAISET MATKAILUTOIMIALAT (TOL 2008 LUOKITUS) 1.a. Hotelli- ja muut majoituspalvelut 551 Hotellit ja vastaavat majoitusliikkeet 552 Lomakylät, retkeilymajat yms. majoitus 553 Leirintäalueet, asuntovaunu- ja matkailuvaunualueet 1.b. Vapaa-ajan asuntopalvelut (vapaa-ajan asunnot omaan käyttöön, vapaa-ajan asuntojen vuokraus, lomaosakkeet jne.) 681 Omien kiinteistöjen kauppa, osa * 682 Omien tai leasing-kiinteistöjen vuokraus ja hallinta, osa * 683 Kiinteistöalan toiminta palkkio- tai sopimusperusteisesti, osa * * Näistä loma-asuntojen ja lomaosakkeiden osuus 2. Ravitsemistoiminta 5610 Ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta 5629 Henkilöstö- ja laitosruokailu 5630 Baarit ja kahvilat (eli koko toimiala 56, pl. 5621 Pitopalvelu) 3. Rautateiden henkilöliikenne 4910 Rautateiden henkilöliikenne, kaukoliikenne 4. Linja-autojen henkilöliikenne ja taksiliikenne 4932 Taksiliikenne 4939 Muualla luokittelematon maaliikenteen henkilöliikenne 5. Vesiliikenteen henkilökuljetus 5010 Meri- ja rannikkovesiliikenteen henkilökuljetus 5030 Sisävesiliikenteen henkilökuljetus 6. Lentoliikenteen henkilökuljetus 5110 Matkustajalentoliikenne 7. Kulkuneuvojen vuokraus 7711 Autojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen vuokraus ja leasing 8. Matkatoimisto- ja matkanjärjestäjäpalvelut 7911 Matkatoimistojen toiminta 7912 Matkanjärjestäjien toiminta 7990 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. 9. Kulttuuripalvelut 900 Kulttuuri- ja viihdetoiminta 9102 Museoiden toiminta 9103 Historiallisten nähtävyyksien, rakennusten ja vastaavien kohteiden toiminta 9104 Kasvitieteellisten puutarhojen, eläintarhojen ja luonnonpuistojen toiminta (eli toimialat 90 ja 91, pois lukien 9101 Kirjastojen ja arkistojen toiminta) 10. Urheilu- ja virkistyspalvelut 7721 Vapaa-ajan ja urheiluvälineiden vuokraus ja leasing 92 Rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut 9311 Urheilulaitosten toiminta 9319 Muu urheilutoiminta 9321 Huvi- ja teemapuistojen toiminta 9329 Muu huvi- ja virkistystoiminta (eli toimialat 93 pois lukien 9312 Urheiluseurojen toiminta, 9313 Kuntokeskukset) MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 2013 2014 20
LIITE 2. AVAINTERMIEN SELITYKSET Arvonlisäys Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. Bruttokansantuote BKT, bruttokansantuote, markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Se voidaan määritellä kolmella tavalla: institutionaalisten sektoreiden tai eri toimialojen bruttoarvonlisäysten summana lisättynä tuoteveroilla ja vähennettynä tuotetukipalkkioilla; kotimaisten institutionaalisten yksiköiden tavaroiden ja palveluiden loppukäytön summana (kulutus, pääoman bruttomuodostus, vienti miinus tuonti); tulojen summana (palkansaajakorvaukset, tuotanto- ja tuontiverot miinus tukipalkkiot, bruttotoimintaylijäämä ja sekatulo, brutto). Kaupan lisät Tukkukaupan ja vähittäiskaupan palvelujen tuotos mitataan jälleenmyyntiin ostettujen tavaroiden kaupan lisien mukaan. Kaupan lisä on jälleenmyyntiä varten ostetun tavaran todellisen tai laskennallisen hinnan ja sen hinnan välinen ero, jonka jakelija joutuisi maksamaan tavaran korvaamiseksi myynti- tai muulla luovutushetkellä. Koko kansantalous Suomen kansantalouden muodostavat sellaiset yksiköt, joiden taloudellisen mielenkiinnon keskus on Suomen talousalueella. Kansantalouden yksikköinä toimivat jaetaan yrityksiin (S11), rahoitus- ja vakuutuslaitoksiin (S12), julkisyhteisöihin (S13), kotitalouksiin (S14) sekä kotitalouksia palveleviin voittoa tavoittelemattomiin yhteisöihin (S15). Palkansaajakorvaukset Palkansaajakorvaukset (D.1) määritellään työnantajan työntekijälle maksamiksi rahamääräisiksi tai luontoismuotoisiksi kokonaiskorvauksiksi tilinpitojakson aikana tehdystä työstä. Palkansaajakorvaukset jaetaan seuraavasti: a) palkat ja palkkiot (D.11): rahamääräiset palkat ja palkkiot; luontoismuotoiset palkat ja palkkiot b) työnantajan sosiaaliturvamaksut (D.12): työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut (D.121); työnantajan laskennalliset sosiaaliturvamaksut (D.122). Perushinta Perushinta on kansantalouden tilinpidon hintakäsite. Se on hinta, jonka tuottajat saavat ostajalta tuotettua tavara- tai palveluyksikköä kohti, miinus kaikki tuosta yksiköstä sen tuotannon tai myynnin seurauksena maksettavat verot (so. tuoteverot), plus kaikki tuosta yksiköstä sen tuotannon tai myynnin seurauksena saatavat tukipalkkiot (so. tuotetukipalkkiot). Siihen ei lueta tuottajan erikseen laskuttamia kuljetuskustannuksia. Siihen luetaan tuottajan samalla laskulla laskuttamat kuljetuslisät, myös siinä tapauksessa, että ne ovat erillisenä eränä laskussa. Sekatulo Sekatulo on kotitaloussektorin yhtiöimättömien yritysten tulonmuodostustilin tasapainoerä, joka vastaa korvausta omistajan ja hänen perheenjäsentensä työstä ja sisältää yrittäjän saaman voiton. Tavaroiden ja palvelujen tuonti Tavaroiden ja palvelujen tuonti koostuu tavaroita ja palveluja koskevista ostoista, vaihtokaupoista, lahjoista tai avustuksista ulkomaisilta talousyksiköiltä kotimaisille talousyksiköille. Tavaroiden ja palvelujen vienti Tavaroiden ja palvelujen vienti koostuu tavaroita ja palveluja koskevista myynneistä, vaihtokaupoista, lahjoista tai avustuksista kotimaisilta talousyksiköiltä ulkomaisille talousyksiköille. MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 2013 2014 21
Toimintaylijäämä, netto Toimintaylijäämä (netto) saadaan, kun arvonlisäyksestä vähennetään palkansaajakorvaukset ja tuotannon ja tuonnin verot miinus tukipalkkiot sekä kiinteän pääoman kuluminen. Se on tuotantotoimintojen yli- tai alijäämä ennen korkoja, maanvuokria tai muita maksuja ja vastaa tuloa, jonka yksiköt saavat tuotantovälineidensä omasta käytöstä. Toimipaikka Toimipaikka eli paikallinen toimialayksikkö on yhden yrityksen tai yritystyyppisen yksikön omistama yhdessä paikassa sijaitseva pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluksia tuottava tuotantoyksikkö. Toimipaikkoja ovat esim. maatila, tehdas, myymälä, torikoju ja kioski. Julkishallinnon toimipaikkoja ovat mm. verotoimisto, kunnan kirjasto ja terveyskeskus. Toimipaikka on toimialaluokitusta sovellettaessa keskeinen yksikkö, koska toimipaikkakohtainen tieto antaa parhaan kuvan talouden rakenteesta yritystoiminnasta voidaan toimipaikkojen avulla kerätä tietoja ja laatia tilastoja maantieteellisten ja hallinnollisten alueiden mukaisesti monitoimialaisista yrityksistä saadaan toimialoittain eriteltyä tietoa monet tuotantoon liittyvät perustiedot, hyödykkeiden hinnat, kuukausittaiset myyntitiedot ym. on nopeinta ja taloudellisinta kerätä suoraan toimipaikoilta kaikki henkilöpohjaiset tilastot kuvaavat väestön toimiala- eli elinkeinojakaumaa toimipaikkojen kautta. Usein toimipaikka rajataan sen mukaan, miten yrityksen laskentatoimi pystyy antamaan tietoa ja mitä perustietoja tilastoon tarvitaan. Eri yritysten yksiköt ovat eri toimipaikkoja, vaikka ne sijaitsisivat samassa paikassa. Niinpä kauppiastavaratalo, ostoskeskus tai teollisuuskylä ei muodosta yhtä toimipaikkaa, koska niissä toimii useita yrityksiä. Sen sijaan jokaisella niissä toimivalla yrityksellä on ainakin yksi toimipaikka kyseisessä paikassa. Jokainen yrityksen osa, jolla on oma osoite, on toimipaikka. Tästä periaatteesta joudutaan eräissä tapauksissa tinkimään. Aina ei yrityksiltä saada riittävän yksityiskohtaista tietoa toimipaikoista. Toisinaan taas toiminta on niin lyhytaikaista tai nopeasti paikasta toiseen siirtyvää, että osoitepaikkaa ei ole järkevää pitää toimipaikkana. Tämän vuoksi varsinkin rakentamisen ja liikenteen toimialoilla toimipaikka on usein alue-, piiri- tms. pysyvä toimisto, josta alueen toimintaa johdetaan. Jos yritys harjoittaa samassa paikassa selvästi toisistaan poikkeavia toimintoja, se jaetaan usein eri toimipaikoiksi. Näin eri toiminnot saadaan tilastoissa riittävästi esiin. Toisaalta esimerkiksi tavaratalo on toiminnallisesti yhtenäinen kokonaisuus, jota pidetään yhtenä toimipaikkana. Kun harkitaan, onko monimuotoinen toiminta jaettava pienemmiksi toimipaikoiksi, käytetään perusteena eri toimintojen ehdotonta sekä suhteellista suuruutta. Koska yritys aina toimii jossakin paikassa, sillä on vähintään yksi toimipaikka. Useimmat yritykset ovat yksitoimipaikkaisia, mutta suurimmilla yrityksillä voi olla satoja toimipaikkoja eri puolilla maata. Lisäksi nämä voivat toimia eri aloilla. Tukipalkkiot Tukipalkkiot (D.3) ovat juoksevia vastikkeettomia maksuja, joita julkisyhteisöt tai Euroopan unionin laitokset suorittavat kotimaisille tuottajille tavoitteenaan vaikuttaa niiden tuotannon tasoon, hintoihin tai tuotannontekijäkorvauksiin. Muut markkinattomat tuottajat voivat saada muita tuotantotukipalkkioita ainoastaan, mikäli nuo maksut ovat riippuvaisia yleisistä sekä markkinatuottajiin että markkinattomiin tuottajiin sovellettavista säännöksistä. Euroopan unionin laitosten myöntämät tukipalkkiot kattavat ainoastaan suoraan kotimaisille tuotantoyksiköille tehdyt tulonsiirrot. MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 2013 2014 22
Tukipalkkiot luokitellaan seuraavasti: a) tuotetukipalkkiot (D.31) (1) tuontitukipalkkiot (D.311) (2) muut tuotetukipalkkiot (D.319) b) muut tuotantotukipalkkiot (D.39). Tuotos perushintaan Tuotos perushintaan koostuu tilinpitojakson aikana tuotetuista tuotteista. Tuotos eritellään kolmeen tyyppiin: markkinatuotos, tuotos omaan loppukäyttöön ja muu markkinaton tuotos. Tuotos on kirjattava ja arvotettava silloin kun tuotantoprosessi tuottaa sen. Välituotekäyttö Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettujen tavaroiden ja palveluiden arvosta, lukuun ottamatta kiinteitä varoja, joiden kulutus kirjataan kiinteän pääoman kulumisena. Tavarat ja palvelut voidaan joko muuntaa tai käyttää hyväksi tuotantoprosessissa. Välituotteina käytetyt tuotteet pitää kirjata ja arvottaa sillä hetkellä, jolloin ne joutuvat tuotantoprosessiin. Ne on arvotettava samanlaisten tavaroiden tai palveluiden sen hetkisiin ostajan hintoihin. MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 2013 2014 23
LIITE 3. MATKAILUTILINPIDON TAULUKOT 2013 Taulukko 1 Ulkomaisten matkailijoiden menot Suomessa vuonna 2013 (milj. eur) TABLE 1 Inbound tourism expenditure by products and classes of visitors in 2013 (million euro) Ulkomaisten matkailijoiden menot - Inbound tourism expenditure Yöpyvät matkailijat Päiväkävijät Matkailijat yhteensä Tourists (overnight visitors Excurtionists (Sameday visitors) Visitors Tuotteet (1,1) (1,2) (1,3) = (1,1) + (1,2) Products A. Kulutustuotteet 3 539 760 4 299 A. Consumption products A.1 Tyypilliset tuotteet 2 396 244 2 639 A.1 Tourism characteristic products 1. Majoituspalvelut 408 X 408 1. Accommodation services for visitors 1.a. Hotelli- ja muut majoituspalvelut 393 X 393 1.a. Accommodation services other than 1.b 1.b. Vapaa-ajan asuntopalvelut 15 X 15 1.b. Accommodation services associated w ith vacation home ow nership 2. Ravitsemispalvelut 540 90 630 2. Food and beverage serving services 3. Rautateiden kaukoliikennepalvelut 27 3 30 3. Railw ay passenger transport services 4. Maantieliikennepalvelut 176 25 201 4. Road passenger transport services 5. Vesiliikennepalvelut...... 5. Water passenger transport services 6. Ilmaliikennepalvelut...... 6. Air passenger transport services 7. Henkilöliikennevälineiden vuokrauspalvelut 20 2 23 7. Transport equipment rental services 8. Matkatoimisto-, matkanjärjestäjä- ja matkaopaspalvelut 0-0 8. Travel agencies and other reservation services 9. Kulttuuripalvelut 64 7 71 9. Cultural services 10. Urheilu- ja virkistyspalvelut 146 13 158 10. Sports and recreational services A.2 Liitännäiset tuotteet 154 13 168 A.2 Tourism Connected products välityspalkkiot (polttoainekauppa) 22 2 24 distribution margins (sale of automotive fuel) hyödykkeet (polttoaineet) 123 10 133 goods (automotive fuel) palvelut (henkilölähiliikenne) 10 1 11 services (short-distance passenger traffic) A.3 Ei-ominaiset tuotteet 988 503 1 491 A.3 Non-tourism related consumption products välityspalkkiot (tukku- ja vähittäiskauppa) 270 141 411 distribution margins (w holesale and retail trade) hyödykkeet (elintarvikkeet ja muut tavarat kaupasta) 718 362 1 080 goods (food and other purchases) muut tuotteet - - - other products B.1 Arvoesineet 22 52 75 B.1 Valuables Yhteensä 3 562 812 4 374 TOTAL.. = luottamuksellinen (tieto peitetty) - confidential (value hidden) MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 2013 2014 24
Taulukko 2 Kotimaisten matkailijoiden menot Suomessa vuonna 2013 (milj. euroa) TABLE 2 Domestic tourism expenditure by products, classes of visitors and types of trips in 2013 (million euro) Suomalaisten matkailijoiden kotimaanmatkailu - Domestic trips Yöpyvät matkailijat Päiväkävijät Matkailijat yhteensä Tourists (overnight visitors) Excursionists (sameday visitors) Visitors Tuotteet (2,1) (2,2) (2,3) = (2,1) + (2,2) Products A. Kulutustuotteet 4 376 1 304 5 680 A. Consumption products A.1 Tyypilliset tuotteet 2 509 669 3 178 A.1 Tourism characteristic products 1. Majoituspalvelut 641 X 641 1. Accommodation services for visitors 1.a. Hotelli- ja muut majoituspalvelut 492 X 492 1.a. Accommodation services other than 1.b 1.b. Vapaa-ajan asuntopalvelut 149 X 149 1.b. Accommodation services associated w ith all vacation home ow nership 2. Ravitsemispalvelut 876 326 1 202 2. Food and beverage serving services 3. Rautateiden kaukoliikennepalvelut 170 41 211 3. Railw ay passenger transport services 4. Maantieliikennepalvelut 254 158 412 4. Road passenger transport services 5. Vesiliikennepalvelut 35 3 38 5. Water passenger transport services 6. Ilmaliikennepalvelut 71 20 91 6. Air passenger transport services 7. Henkilöliikennevälineiden vuokrauspalvelut 66 3 69 7. Transport equipment rental services 8. Matkatoimisto-, matkanjärjestäjä- ja matkaopaspalvelut 115 115 8. Travel agencies and other reservation services 9. Kulttuuripalvelut 133 40 173 9. Cultural services 10. Urheilu- ja virkistyspalvelut 148 78 226 10. Sports and recreational services A.2 Liitännäiset tuotteet 1 055 267 1 322 A.2 Tourism Connected products välityspalkkiot (polttoainekauppa) 158 41 199 distribution margins (sale of automotive fuel) hyödykkeet (polttoaineet) 882 226 1 108 goods (automotive fuel) palvelut (henkilölähiliikenne) 15 15 services (short-distance passenger traffic) A.3 Ei-ominaiset tuotteet 812 368 1 180 A.3 Non-tourism related consumption products välityspalkkiot (tukku- ja vähittäiskauppa) 227 103 330 distribution margins (w holesale and retail trade) hyödykkeet (elintarvikkeet ja muut tavarat kaupasta) 585 265 850 goods (food and other purchases) muut tuotteet 0 other products B.1 Arvoesineet 160 54 214 B.1 Valuables Yhteensä 4 536 1 358 5 894 TOTAL.. = luottamuksellinen (tieto peitetty) - confidential (value hidden) MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 2013 2014 25
Taulukko 2 Kotimaisten matkailijoiden menot Suomessa vuonna 2013 (milj. euroa) TABLE 2 Domestic tourism expenditure by products, classes of visitors and types of trips in 2013 (million euro) Suomalaisten ulkomaille suuntautuvan matkailun kotimaan osuus - Outbound trips Yöpyvät matkailijat Päiväkävijät Matkailijat yhteensä Excursionists (sameday visitors) Tourists (overnight visitors) Visitors Tuotteet (2,4) (2,5) (2,6) = (2,4) + (2,5) Products A. Kulutustuotteet 1 500 214 1 714 A. Consumption products A.1 Tyypilliset tuotteet 1 010 144 1 153 A.1 Tourism characteristic products 1. Majoituspalvelut 16 X 16 1. Accommodation services for visitors 1.a. Hotelli- ja muut majoituspalvelut 16 X 16 1.a. Accommodation services other than 1.b 1.b. Vapaa-ajan asuntopalvelut X X 0 1.b. Accommodation services associated w ith all vacation home ow nership 2. Ravitsemispalvelut 115 13 129 2. Food and beverage serving services 3. Rautateiden kaukoliikennepalvelut 8 0 8 3. Railw ay passenger transport services 4. Maantieliikennepalvelut 99 12 111 4. Road passenger transport services 5. Vesiliikennepalvelut 164 22 186 5. Water passenger transport services 6. Ilmaliikennepalvelut 445 50 495 6. Air passenger transport services 7. Henkilöliikennevälineiden vuokrauspalvelut 0 0 7. Transport equipment rental services 8. Matkatoimisto-, matkanjärjestäjä- ja matkaopaspalvelut 162 46 208 8. Travel agencies and other reservation services 9. Kulttuuripalvelut 0 0 9. Cultural services 10. Urheilu- ja virkistyspalvelut 0 0 10. Sports and recreational services A.2 Liitännäiset tuotteet 97 14 112 A.2 Tourism Connected products välityspalkkiot (polttoainekauppa) 14 2 16 distribution margins (sale of automotive fuel) hyödykkeet (polttoaineet) 77 10 88 goods (automotive fuel) palvelut (henkilölähiliikenne) 6 2 8 services (short-distance passenger traffic) A.3 Ei-ominaiset tuotteet 393 56 449 A.3 Non-tourism related consumption products välityspalkkiot (tukku- ja vähittäiskauppa) 107 16 123 distribution margins (w holesale and retail trade) hyödykkeet (elintarvikkeet ja muut tavarat kaupasta) 286 40 326 goods (food and other purchases) muut tuotteet 0 other products B.1 Arvoesineet 0 B.1 Valuables Yhteensä 1 500 214 1 714 TOTAL.. = luottamuksellinen (tieto peitetty) - confidential (value hidden) MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 2013 2014 26
Taulukko 2 Kotimaisten matkailijoiden menot Suomessa vuonna 2013 (milj. euroa) TABLE 2 Domestic tourism expenditure by products, classes of visitors and types of trips in 2013 (million euro) Suomalaiset matkailijat yhteensä - All types of trips Yöpyvät matkailijat Päiväkävijät Matkailijat yhteensä Tourists (overnight visitors) Excursionists (sameday visitors) Visitors Tuotteet (2,7) = (2,1) + (2,4) (2,8) = (2,2) + (2,5) (2,9) = (2,3) + (2,6) Products A. Kulutustuotteet 5 876 1 518 7 394 A. Consumption products A.1 Tyypilliset tuotteet 3 519 813 4 331 A.1 Tourism characteristic products 1. Majoituspalvelut 657 X 657 1. Accommodation services for visitors 1.a. Hotelli- ja muut majoituspalvelut 508 X 508 1.a. Accommodation services other than 1.b 1.b. Vapaa-ajan asuntopalvelut 149 X 149 1.b. Accommodation services associated w ith all vacation home ow nership 2. Ravitsemispalvelut 991 339 1 331 2. Food and beverage serving services 3. Rautateiden kaukoliikennepalvelut 178 41 219 3. Railw ay passenger transport services 4. Maantieliikennepalvelut 353 170 523 4. Road passenger transport services 5. Vesiliikennepalvelut 199 25 224 5. Water passenger transport services 6. Ilmaliikennepalvelut 516 70 586 6. Air passenger transport services 7. Henkilöliikennevälineiden vuokrauspalvelut 66 3 69 7. Transport equipment rental services 8. Matkatoimisto-, matkanjärjestäjä- ja matkaopaspalvelut 277 46 323 8. Travel agencies and other reservation services 9. Kulttuuripalvelut 133 40 173 9. Cultural services 10. Urheilu- ja virkistyspalvelut 148 78 226 10. Sports and recreational services A.2 Liitännäiset tuotteet 1 152 281 1 434 A.2 Tourism Connected products välityspalkkiot (polttoainekauppa) 172 42 215 distribution margins (sale of automotive fuel) hyödykkeet (polttoaineet) 959 237 1 196 goods (automotive fuel) palvelut (henkilölähiliikenne) 21 2 23 services (short-distance passenger traffic) A.3 Ei-ominaiset tuotteet 1 205 424 1 629 A.3 Non-tourism related consumption products välityspalkkiot (tukku- ja vähittäiskauppa) 335 119 453 distribution margins (w holesale and retail trade) hyödykkeet (elintarvikkeet ja muut tavarat kaupasta) 871 305 1 176 goods (food and other purchases) muut tuotteet 0 0 0 other products B.1 Arvoesineet 160 54 214 B.1 Valuables Yhteensä 6 036 1 572 7 608 TOTAL.. = luottamuksellinen (tieto peitetty) - confidential (value hidden) MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 2013 2014 27