CW Solutions Oy 02.10.2004 1(7) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA / KYLÄ: TILAN NIMI: Noormarkku SELVITYSVELVOLLINEN : SELVITYKSEN LAATIJA : CW Solutions Oy (Asetuksen mukaan tämä selvitys on säilytettävä kiinteistöllä ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. VnA 542 / 2003, 6 )
CW Solutions Oy 02.10.2004 2(7) 1. SELVITYSKOHDE... 3 1.1. TONTIN / KIINTEISTÖN TIEDOT... 3 1.2. SELVITYSVELVOLLINEN... 3 1.3. SELVITYKSEN LAATIJA... 3 2. SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ... 4 2.1. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN KUVAUS, ETÄISYYDET JA KORKEUSSUHTEET... 4 2.2. KIINTEISTÖLLÄ SYNTYVÄT JÄTEVEDET... 6 2.3. VEDENKULUTUS JA KUORMITUSARVIOT... 6 2.4. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS... 7 3. LIITTEET:... 7
CW Solutions Oy 02.10.2004 3(7) 1. SELVITYSKOHDE 1.1. TONTIN / KIINTEISTÖN TIEDOT Osoite: Tontin pinta-ala: 3 285 m 2 Asuinrakennuksen pinta-ala: 153 m 2 Käyttötarkoitus: Jatkuva asuminen 1.2. SELVITYSVELVOLLINEN Osoite: Puh: 1.3. SELVITYKSEN LAATIJA Selvityksen on laatinut toimeksiannosta C W Solutions Oy Yritystunnus: 1442896-4 Osoite: Hurstipolku 3 A1 21200 RAISIO Yhteyshenkilöt:
CW Solutions Oy 02.10.2004 4(7) 2. SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2.1. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN KUVAUS, ETÄISYYDET JA KORKEUSSUHTEET Kohde sijaitsee Noormarkun kunnan alueella. Kohteessa on asuinrakennuksena omakotitalo. Lisäksi tontilla on rantasauna sekä uudisrakennus. Kohde on järven rannalla. Talousvesi asuinrakennukseen otetaan rengaskaivosta, jonka laatu on aika ajoin ollut heikko. Rantasauna ja uudisrakennus ovat vesiyhteettömät. Rantasaunan etäisyys vesirajasta on noin yksi metri. Saunaan vesi tuodaan kantamalla. Harmaat jätevedet johdetaan imeytyskaivoon ja asuinrakennuksesta tulevat käymälävedet 4,5 m³ umpisäiliöön. Umpisäiliö on asennettu vuonna 1997. Kuvassa 1 on imeytyskaivo ja umpisäiliön kannet. Rantasaunan jätevedet päätyvät rantasaunan betonisen kivijalan sisään, josta ne imeytyvät kiviseen maaperään ja sieltä järveen. Kuva 1. Imeytyskaivo ja umpisäiliö. Etäisyydet tontilla on eritelty taulukossa 1 ja paikat on merkitty asemapiirrokseen (kuva 2 ja liite). Taulukko 1. Kiinteistön mitatut etäisyydet. Etäisyys m Portaasta 0,00 Imeytyskaivo 6,30 Umpisäiliö 10,00 Järven vesiraja 10,00 Kaivo 4,20 Tontin rajasta: Imeytyskaivo 11,50 Asuinrakennus 14,50 Järvestä: Rantasauna 1,00
CW Solutions Oy 02.10.2004 5(7) Kuva 2. Asemapiirros nykyisestä järjestelmästä. Kiinteistön korkeuserot on esitetty taulukossa 2. Vertailupisteenä käytettiin asuinrakennuksen päädyn sisäänkäynnin portaan yläreunaa ja se on laskennallisesti kiinnitetty korkeudelle 10 m. Taulukko 2. Kiinteistön mitatut korkeuserot. Korkeusero m Porras 10,00 Imeytyskaivon kansi 9,25 Vedenpinta sakokaivossa 7,61 Sakokaivon pohja 7,11 Umpisäiliön kansi 9,16 Purkupaikka 8,00 Kaivon kansi 9,92 Tontti rannassa 7,90 Järvenpinta 7,42 Koekaivannon perusteella maaperä osoittautui saviseksi. Noin yhden metrin koekaivantoon kertyi yön aikana n. 40 cm vettä. Pohjaveden pinta on n. 1 m syvyydellä maan pinnasta. Pohjavesi ja imeytyskaivon pinta ovat samalla korkeudella, mikä tarkoittaa, että pohjavesi ja harmaat imeytysvedet pääsevät sekoittumaan.
CW Solutions Oy 02.10.2004 6(7) 2.2. KIINTEISTÖLLÄ SYNTYVÄT JÄTEVEDET Asuinrakennuksesta jätevettä muodostuu keittiöstä, suihkusta ja WC:stä. Rantasaunasta jätevesi muodostuu kantovedestä. 2.3. VEDENKULUTUS JA KUORMITUSARVIOT Vettä käytetään talossa keittiössä, WC:ssä ja suihkussa. Taulukossa 3 on esitetty kohteen vedenkulutusta ja kuormitusarviolaskennassa käytetyt arvot. Taulukko 3. Kiinteistön vedenkulutus ja kuormituslukujen laskennassa käytetyt arvot. Kiinteistön asumispinta-ala 153 m² Asukasmäärä 2 kpl Vuorokausikulutus / henkilö 150 l Asumispäivät / vuosi 360 kpl Koska jätevesianalyysejä ei tehty, perustuu kiinteistön talousjätevesien laskennallinen kuormitus Vn:n asetuksessa 542/2003 määritettyihin kuormituslukuihin ja muihin yleisiin mitoitusperusteisiin. Talousjätevesikuormaa laskettaessa on otettu myös huomioon kiinteistön arvioitu henkilökuorma / vuosi. Taulukossa 4 on esitetty asetuksen mukaiset kuormitusluvut yhtä henkilöä kohden vuorokaudessa. Taulukossa 5 esitetään arviot tämän hetkisen käyttöasteen kuormituksesta. Taulukko 4. Haja-asutuksen kuormitusluvun koostumus: kuormituksen alkuperä sekä eri kuormituslajien määrät grammoina asukasta kohti vuorokaudessa (g/ p d). Kuormituksen alkuperä Orgaaninen aine, BHK7 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi g/p d g/p d g/p d Uloste 15 0,6 1,5 Virtsa 5 1,2 11,5 Muu 30 0,4 1 Kuormitusluku 50 2,2 14 Taulukko 5. Kiinteistön arvioidut kuormitusluvut nykyisellä vedenkulutuksella. Virtaus BHK7 Fosfori Typpi l/d g/d g/d g/d WC 84 40,0 3,60 26,0 WC-tilan pesuallas 60 16,7 0,22 0,56 Kuormitus: mg/l 394 27 184 Umpisäiliö WC-vedet g/d 144 l/d 57 3,8 26,6 Suihku 100 27,8 0,37 0,93 Keittiö 56 15,6 0,21 0,52 Kuormitus: Harmaat vedet Kokonaiskuormitus WC + Harmaat Imeytyskaivo mg/l 278 3,7 9,3 g/d 156 l/d 43 0,6 1,4 g/d 300 l/d 100 4,4 28,0 kg/a 110 m³/a 37 1,6 10,2
CW Solutions Oy 02.10.2004 7(7) 2.4. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS Imeytyskaivo ja umpisäiliö olivat visuaalisesti kunnossa. Imeytyskaivo oli tyhjennetty lähiaikoina, mutta jo nyt sinne oli kertynyt selvästi vettä, vaikka asuinrakennus on parhaillaan remontin alla, eikä sieltä ole harmaita jätevesiä syntynyt. Tämä viittaa siihen, että pohjavesi pääsee sekoittumaan imeytyskaivoon. On vaara, että kaivovesi ei ole nykyisellä järjestelmällä jatkuvasti käyttökelpoista. Nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä Valtioneuvoston asetuksen N:o 542/2003 asettamia jäteveden puhdistuksen ehtoja, vaan järjestelmä tulee uusia asetuksen ehdot täyttäviksi. 3. LIITTEET: 1. Asemapiirros Nro AS 005-0001 nykyisestä jäteveden puhdistusjärjestelmästä