KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

Samankaltaiset tiedostot
Raportti 16ENN0271-E0001 Toukokuu 2014

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Yhteenveto laskennasta. Lähiretu Loppukokous

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

UNIS. pientalojen lämmönjakokeskukset.

Elenia Lämpö Kaukolämmön kilpailukykytarkastelun tulokset Yhteenveto

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle.

ATY AURINKOSEMINAARI Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy

Vettä ja lämpöä turvallista asumista

KAUKOLÄMPÖ. Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä.

b = Liittymismaksun tilaustehoon sidottu vakio-osa b2 = 216 b3 = 130 b4 = 87 b5 = 61

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Lahti Energian ohje hybridikytkennästä kaukolämpölaitteiston rinnalle

Energiaeksperttikoulutus 1. koulutusilta Kotitehtävä: Kuinka paljon meidän talossa kuluu energiaa?


PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy.

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpöjärjestelmät

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Energiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri

Gasum Petri Nikkanen 1

Kaukolämpö on lähilämpöä

Energiaeksperttikoulutus 1. koulutusilta Kotitehtävä: Kuinka paljon meidän talossa kuluu energiaa?

Energiatehokas koti - seminaari

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Aurinkoenergia Suomessa

Alfa Laval. Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella /Jarmo Rissanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

Kiinteistön hukkalämmön myyminen: kytkennät, huomioitavat asiat. Mirja Tiitinen, Energiateollisuus ry SuLVIn suunnittelijapäivä 13.2.

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty )

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

One 1 palvelutarjonta

Energiatehokas korjausrakentaminen

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Iin teollisuusalueen Kaukolämpöverkoston alustava suunnittelu helmikuu 2010

Poistoilmalämpöpumppu (PILP) kaukolämpötaloon: ohjeet suunnittelijalle

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Energiateollisuus ry

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja. FinnZEB workshop Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Aurinko- ja poistoilmalämmitysjärjestelmä. GES-verkostotilaisuus Lappeenrannassa Ville Terävä, Kymi-Solar Oy. OptiSun

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T T T

FInZEB-kustannuslaskenta

UNIS RF, 100-3RF, 150-2RF, 200-2RF pientalojen lämmönjakokeskukset.

POISTOILMAN LÄMMÖN TALTEENOTTO 50%

Kokeneempi. Osaavampi

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo Sami Seuna Motiva Oy

5/13 Ympäristöministeriön asetus

Kaukolämpöä kotiisi. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon

Aurinko lämmittää Kotitalouksia ja energiantuottajia Keski-Suomen Energiapäivä

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Kirsi Sivonen, Motiva Oy

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Kaukolämpölaitteiston ylläpito, kulutusseurannan hyödyt ja kaukolämmön kehittyvät palvelut

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Taksan määräytymisen perusteet

Sähkölämmityksen toteutus jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

291 l Kaukolämpö ja PUR-eristetyt putkistot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun.

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN.

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY (

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Nikkilän Sydän, koulu, vaihe 2 laajennus

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Kotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen. Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka

Lämpöpumppu, fantastinen laite. Lämmitys/jäähdytys tontilta uusiutuvalla energialla samalla laitteistolla

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

ONNEKSI VOIT VALITA KAUKOLÄMMÖN

Aurinkoenergia Suomessa

ENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Hyvinkään Lämpövoima. Vastuulliset lämmitysratkaisut ja palvelut hyvinkääläisille Asiakkuus- ja verkostopäällikkö Sami Pesonen Hyvinkään Lämpövoima Oy

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

Hybridilämmitys kiinteistökohteissa

297 l Kaukolämpö ja PUR-eristetyt putkistot

Transkriptio:

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen

TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen tähtäävät tuotantotekniikat ovat kehittyneet ja yhdessä energiapoliittisten ohjauskeinojen kanssa ne ovat luoneet uusia mahdollisuuksia pientaloalueiden lämmittämiseen. Energiateollisuus ry:n strategiana on suunnata kaukolämmitystoimintaa myös pientaloalueiden suuntaan Kaukolämmityksen kilpailukyky ei ole paras mahdollinen matalan tehotiheyden omaaville pientaloalueilla, joilla kiinteistöjen lämmöntarve on entistä paremman eristystason myötä pienentynyt. Energiateollisuus ry:n toimeksiannosta Pöyry selvittää kuinka uusien pientaloalueiden kaukolämmitys olisi kustannustehokkainta toteuttaa ns. kevennetysti nykyisten tehontarpeiden, lämpötilatasojen, johtorakenteiden, kytkentätapojen, rakentamis- ja käyttökustannusten ym. kannalta. Vastaava selvitys on tehty 1980-luvulla, mutta olosuhteet kaukolämpöalalla ovat sen jälkeen muuttuneet merkittävästi.

TARKASTELUALUE

TARKASTELTAVAT KYTKENNÄT 1. Alueellinen sekoitusjärjestelmä Kaukolämmöllä tuotetaan sekä lämmitys että lämmin käyttövesi Alueverkon kytkentä suora, alueellinen menoveden lämpötilan säätöpiiri (Tm=70 C) Talon lämmitysjärjestelmän kytkentä epäsuora Talon käyttöveden lämmityksen kytkentä epäsuora Alueverkon mitoitus: 1,6 MPa, 120 C Talon lämmitysjärjestelmän (toisiopiiri) mitoituslämpötilat: 45/35 C Asuntojen märkätilat lämmitetään, myös kesällä, kaukolämmöllä (max ~30 C) Kytkentä 1 shunttipiirillä: Kytkentä 2 lämmönsiirtimellä:

TARKASTELTAVAT KYTKENNÄT 2. Kaukolämpö/sähkö-järjestelmä Kaukolämmöllä tuotetaan lämmitys Alueverkon kytkentä epäsuora, alueellinen lämmönsiirrinasema Talon lämmitysjärjestelmän kytkentä epäsuora Talon käyttöveden lämmitys: sähköllä (lämminvesivaraaja) Alueverkon mitoitus: 0,6 MPa, 90 C Talon lämmitysjärjestelmän (toisiopiiri) mitoituslämpötilat: 45/35 C Asuntojen märkätilat lämmitetään, myös kesällä, kaukolämmöllä (max. ~30 C)

TARKASTELTAVAT KYTKENNÄT 3. Lämmin käyttövesi -järjestelmä Kaukolämmöllä tuotetaan lämmin käyttövesi Alueverkon kytkentä suora Talon lämmitys esim. sähköllä Talon käyttöveden lämmityksen kytkentä epäsuora Alueverkon mitoitus: 1,6 MPa, 120 C Talon lämmitysjärjestelmän mitoituslämpötilat: 45/35 C

TARKASTELTAVAT KYTKENNÄT 4. Alueellinen paluuvesijärjestelmä Kaukolämmöllä tuotetaan sekä lämmitys että lämmin käyttövesi Alueverkon kytkentä suora, alueellinen menoveden lämpötilan säätöpiiri (Tm=65-70 C) Talon lämmitysjärjestelmän kytkentä epäsuora Talon käyttöveden lämmityksen kytkentä epäsuora Hyödynnetään kaukolämpöverkon paluuvettä, joka priimataan menovedellä Tarvitsee alueellisen priimaussäätöpiirin, joka voidaan toteuttaa esimerkiksi alueen nurkan kaukolämpökaivossa tai lähimmän kiinteistön lämmönjakokeskuksessa Alueverkon mitoitus: 1,6 MPa, 90 C Talon lämmitysjärjestelmän (toisiopiiri) mitoituslämpötilat: 45/35 C Asuntojen märkätilat lämmitetään, myös kesällä, kaukolämmöllä (max ~30 C)

TARKASTELTAVAT KYTKENNÄT 5. Vertailujärjestelmä Perinteinen kaukolämpöjärjestelmä Kaukolämmöllä tuotetaan sekä lämmitys että lämmin käyttövesi Alueverkon kytkentä suora (Tm=110 C, max.) Talon lämmitysjärjestelmän kytkentä epäsuora Talon käyttöveden lämmityksen kytkentä epäsuora Alueverkon mitoitus: 1,6 MPa, 120 C Talon lämmitysjärjestelmän (toisiopiiri) mitoituslämpötilat: 45/35 C Asuntojen märkätilat lämmitetään, myös kesällä, kaukolämmöllä (max ~30 C)

TARKASTELTAVAT JOHTORAKENTEET 1. Fe Mpuk Teräksisellä virtausputkella varustettu kaksiputkielementti 2. Katujohdot: Fe Mpuk + talojohdot: Fe Mpuk (rivi- ja kerrostalot) / talojohdot: taipuisa Fe 2Mpuk (OKT) Taipuisa Fe 2Mpuk: taipuisalla teräksisellä virtausputkella varustettu yksiputkinen KL-johto 3. Katujohdot: taipuisa Rst 2Mpuk + Rst Mpuk (katujohdot/talojohdot) Ruostumattomalla teräksisellä virtausputkella varustettu taipuisa yksi- tai kaksiputkinen KL-johto 4. Katujohdot: taipuisa muoviputki Pe 2Mpuk + Pe Mpuk (katujohdot/talojohdot) Muovisella virtausputkella (PEX) varustettu taipuisa yksi- tai kaksiputkinen KLjohto 9

TARKASTELTAVAT KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄT Oikealla on esitetty yhteenveto lämmityksen ja käyttöveden tuotantotavasta tarkasteluvaihtoehdoissa. Alla on esitetty eri järjestelmissä käytetyt johtorakenteet. Lämmin käyttövesi (=LKV) Lämmitys Kytkentä 1. Alueellinen sekoitusjärjestelmä Pientalo kaukolämpö kaukolämpö Rivitalo kaukolämpö kaukolämpö Kerrostalo kaukolämpö kaukolämpö Kytkentä 2. Kaukolämpö/sähkö-järjestelmä Pientalo sähkö kaukolämpö Rivitalo sähkö kaukolämpö Kerrostalo sähkö kaukolämpö Kytkentä 3. Lämmin käyttövesi -järjestelmä Pientalo kaukolämpö sähkö Rivitalo kaukolämpö sähkö Kerrostalo kaukolämpö sähkö Kytkentä 4. Alueellinen paluuvesijärjestelmä Pientalo kaukolämpö kaukolämpö Rivitalo kaukolämpö kaukolämpö Kerrostalo kaukolämpö kaukolämpö Kytkentä 5. Vertailujärjestelmä Pientalo kaukolämpö kaukolämpö Rivitalo kaukolämpö kaukolämpö Kerrostalo kaukolämpö kaukolämpö Järjestelmä no Johtorakenne 1 2 3 4 5 Fe Mpuk x x x x x Katujohdot Fe Mpuk + talojohdot Fe Mpuk (KT/RT) / taipuisa Fe 2Mpuk (OKT) x x x x x Katujohdot taipuisa Rst 2Mpuk + Rst Mpuk (katujohdot/talojohdot) x x x x x Katujohdot taipuisa muoviputki Pe 2Mpuk + Pe Mpuk (katujohdot/talojohdot) x 1) x - - - 1) Ns. sekoituskytkennän tilalla alueverkon pääverkosta erottava lämmönsiirrin-yksikkö

LÄMMÖN JA TEHON TARPEET Oikealla on esitetty yhteenveto lämmityksen ja lämpimän käyttöveden vuosittaisista lämmönkulutuksista järjestelmittäin Alla on esitetty eri kiinteistötyyppien vuosittaiset lämmöntarpeet sekä mitoitustehot Talotyyppi Kaukolämmön kulutus vuodessa Vuotuinen lämmönkulutus Talotyypit yhteensä Lämmitys LKV Yhteensä Kytkentä 1. Alueellinen sekoitusjärjestelmä MWh/a MWh/a MWh/a Pientalo 17 kpl 136 119 Rivitalo 2 kpl 160 140 Kerrostalo 3 kpl 345 345 641 604 1245 Kytkentä 2. Kaukolämpö/sähkö-järjestelmä Pientalo 17 kpl 136 0 Rivitalo 2 kpl 160 0 Kerrostalo 3 kpl 345 0 641 0 641 Kytkentä 3. Lämmin käyttövesi -järjestelmä Pientalo 17 kpl 0 119 Rivitalo 2 kpl 0 140 Kerrostalo 3 kpl 0 345 0 604 604 Kytkentä 4. Alueellinen paluuvesijärjestelmä Pientalo 17 kpl 136 119 Rivitalo 2 kpl 160 140 Kerrostalo 3 kpl 345 345 641 604 1245 Kytkentä 5. Vertailujärjestelmä Pientalo 17 kpl 136 119 Rivitalo 2 kpl 160 140 Kerrostalo 3 kpl 345 345 641 604 1245 Mitoitustehot Lämmitys Lämmin käyttövesi Yhteensä Lämmitys (2 LKV (3 MWh/a MWh/a MWh/a kw kw Pientalo 8 7 15 3,6 60 Rivitalo 80 70 150 36,4 250 Kerrostalo 115 115 230 52,3 314

TARKASTELUALUE, ESIMERKKI

KOKONAISKUSTANNUSTEN MÄÄRÄYTYMINEN Kaukolämpöyhtiön investoinneissa on huomioitu alla olevat komponentit. Komponenttien yksikköhinnat on saatu lämpöyhtiöiden toteutuneista projekteista. Putkielementit ja niiden asennukset sekä virtausputkien liitokset / saumojen hitsaukset T-haarat, kulmaelementit (vaaka ja nousu), supistukset, Mpuk/2Mpuk muunnokset ja sovitteet Venttiilit (yhdistelmä, kertasulku) sekä maaventtiilikaivon asennus kansineen Jatkokset, liitostyöt peltimuotilla Valmisosien asennukset Mittauskeskukset asennuksineen Lämmönsiirrinasema Maakanavat ja päällysteet Pumppaussähkön käyttö on laskettu pumppaussähkön tarpeen (MWh/a) ja sähkön hinnan kaukolämpöyhtiölle (80 /MWh) tulona Tuotantokustannukset myynnille on laskettu lämmön myynnin (MWh/a) ja keskimääräisen tuotantokustannuksen (30 /MWh) tulona Lämpöhäviökustannukset on laskettu lämpöhäviöiden (MWh/a) ja keskimääräisen tuotantokustannuksen (30 /MWh) tulona Sähkön käyttö kuluttajalla on laskettu pumppaussähkön tarpeen (MWh/a) ja sähkön hinnan kuluttajalle (100 /MWh) tulona

DISKONTATUT KOKONAISKUSTANNUKSET Kuvissa on esitetty eri vaihtoehtojen diskontatut kustannukset (5 % korko) sekä 15 että 50 vuoden tarkastelujaksolla Vaihtoehtojen lyhenteissä K tarkoittaa kytkentää ja J johtorakennetta

ALUSTAVA KANNATTAVUUS Taulukossa on esitetty alustavat lämmön tuotantokustannukset kullekin tarkasteluvaihtoehdolle. Alustavan laskennan mukaan: Sähköä käyttävät kytkennät (2 ja 3) ovat selkeästi muita kalliimpia. Kytkennät 1, 4 ja 5 ovat kannattavuudeltaan hyvin lähellä toisiaan. Johtorakenne 3 (taipuisat ruostumattomat putket) on tarkasteltavista rakenteista kallein. Normaali Fe Mpuk rakenne (1) on edullisin putkirakenne. Alustavat tulokset eivät huomioi vielä mm. kytkentöjen mahdollista lämmön tuotannon polttoainekustannuksia alentavaa vaikutusta. KOKONAISKUSTANNUKSET (Keskimääräinen tuotantokustannus) Kyt. 1 Kyt. 1 Kyt. 1 Kyt. 1 Kyt. 2 Kyt. 2 Kyt. 2 Kyt. 2 Kyt. 3 Kyt. 3 Kyt. 3 Kyt. 4 Kyt. 4 Kyt. 4 Kyt. 5 Kyt. 5 Kyt. 5 johtor. 1 johtor. 2 johtor. 3 johtor. 4 johtor. 1 johtor. 2 johtor. 3 johtor. 4 johtor. 1 johtor. 2 johtor. 3 johtor. 1 johtor. 2 johtor. 3 johtor. 1 johtor. 2 johtor. 3 Tarkasteluaika 15 vuotta Investointi (15 a, 5 %) /a 20 299 20 694 27 959 20 868 19 914 20 126 24 943 19 962 20 531 20 935 29 461 20 299 21 783 29 230 10 665 11 079 18 324 Pumppaussähkön käyttö /a 27 26 26 67 230 230 227 185 10 10 10 52 52 51 27 27 27 Tuotantokustannukset myynnille /a 37 350 37 350 37 350 37 350 19 230 19 230 19 230 19 230 18 120 18 120 18 120 37 350 37 350 37 350 37 350 37 350 37 350 Lämpöhäviökustannukset /a 2 262 2 526 4 278 3 339 1 971 1 890 2 475 2 082 2 178 2 433 4 122 2 262 2 526 4 278 2 337 2 610 4 365 Sähkön käyttö kuluttajalla /a 0 0 0 0 66 440 66 440 66 440 66 440 70 510 70 510 70 510 0 0 0 0 0 0 Vuotuiset kustannukset yhteensä /a 59 938 60 596 69 612 61 624 107 785 107 916 113 315 107 899 111 348 112 008 122 223 59 963 61 711 70 909 50 379 51 066 60 066 Keskim. Lämmön tuotantokustannus /MWh 48,1 48,7 55,9 49,5 86,6 86,7 91,0 86,7 89,4 90,0 98,2 48,2 49,6 57,0 40,5 41,0 48,2 Tarkasteluaika 50 vuotta Investointi (50 a, 5 %) /a 11 541 11 766 15 896 11 865 11 322 11 443 14 182 11 350 11 673 11 903 16 751 11 541 12 385 16 619 6 064 6 299 10 419 Pumppaussähkön käyttö /a 27 26 26 67 230 230 227 185 10 10 10 52 52 51 27 27 27 Tuotantokustannukset myynnille /a 37 350 37 350 37 350 37 350 19 230 19 230 19 230 19 230 18 120 18 120 18 120 37 350 37 350 37 350 37 350 37 350 37 350 Lämpöhäviökustannukset /a 2 262 2 526 4 278 3 339 1 971 1 890 2 475 2 082 2 178 2 433 4 122 2 262 2 526 4 278 2 337 2 610 4 365 Sähkön käyttö kuluttajalla /a 0 0 0 0 66 440 66 440 66 440 66 440 70 510 70 510 70 510 0 0 0 0 0 0 Vuotuiset kustannukset yhteensä /a 51 180 51 668 57 550 52 621 99 194 99 233 102 554 99 287 102 491 102 976 109 512 51 205 52 313 58 298 45 778 46 286 52 160 Keskim. Lämmön tuotantokustannus /MWh 41,1 41,5 46,2 42,3 79,7 79,7 82,4 79,7 82,3 82,7 88,0 41,1 42,0 46,8 36,8 37,2 41,9

YHTEYSTIEDOT: HARRI MUUKKONEN JOHTAVA KONSULTTI, KAUKOLÄMPÖ JA KAUKOKYLMÄ harri.muukkonen@poyry.com Puh. 040 509 2036