Varusmies 2008 Opas varusmiespalvelukseen valmistautuvalle
2
Varusmies 2008 Opas varusmiespalvelukseen valmistautuvalle 3
ISBN 978-951-25-1845-6 Edita Prima Oy, Helsinki 2008 4
Varusmies 2008 Avointa mieltä ja rentoa asennetta... 6 Tuleva varusmies... 10 Suomen turvallisuus ja sotilaallisen maanpuolustuksen aluejako... 10 Puolustusvoimien tehtävät... 11 Suomen puolustusratkaisu... 11 Jokainen mies on asevelvollinen... 12 Ennen varusmiespalvelusta... 13 Ensin kutsuntoihin... 13 Terveystarkastukset... 13 Kyselylomake... 13 Kutsuntatilaisuus... 14 Palvelukseenastumisaika... 14 Palveluspaikan valinta... 14 Yleiset palvelukseenastumis- ja kotiuttamisajat... 15 Hakemuksesta tehtävät päätökset... 15 Palvelukseen astumisajan siirtäminen... 15 Naisten vapaaehtoinen asepalvelus... 16 Monikansalaisuus... 16 Aseeton palvelus... 17 Siviilipalvelus... 17 Jehovan todistajat... 17 Muut erityistapaukset... 18 Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavat... 18 Kestääkö kuntosi varusmiespalveluksen haasteet?.. 18 Varusmiespalvelus... 19 Palvelukseen astuminen... 19 Alokkaan arki... 20 Lomat ja vapaa-aika... 21 Sotilaan vaatetus... 22 Muonitus... 22 Majoitus... 23 Lääkintähuolto... 23 Kirkollinen työ... 24 Varusmiestoimikunta... 24 Aloitetyö... 24 Johtajakoulutus... 25 Varusmiehestä huolehditaan... 28 Palveluksen alkamisajan tai -paikan muutos... 29 Sotilasavustus... 29 Toimeentulo- ja asumistuki... 30 Opinnot... 30 Opintolainojen korot... 30 Muu toimeentulotuki, sosiaalipalvelut ja sosiaaliturvaetuudet... 30 Virka- ja työsuhde... 30 Yrittäjyys... 31 Maatalousyrittäjä... 31 Työttömyys... 31 Verotus... 31 Eläke... 31 Laina-asiat ja velkaantuminen... 31 Ajokortti... 31 Passi ja esteettömyys... 31 Palvelusturvallisuus... 31 Tapaturmat... 32 Päivärahat ja muut korvaukset... 33 Lomat ja vapaat... 33 Lomamatkat... 34 Ulkomailta palvelukseen astuvat... 34 Isyysvapaa ja isyysraha... 35 Sotilasoikeudenhoito... 35 Oikeusapu... 36 Ennakoi reserviin siirtyminen... 36 Ammattiasiat ja palvelustodistus... 36 Ohi on... 36 Kertausharjoitukset ja vapaaehtoinen maanpuolustus... 36 Puolustushaarat ja aselajit... 37 Maavoimat... 38 Jalkaväki... 39 Kenttätykistö... 39 Ilmatorjunta... 40 Viesti... 40 Pioneeri... 41 Suojelu... 41 Sotilaspoliisi... 42 Huolto... 42 Kuljettajakoulutus... 43 Merivoimat... 44 Ilmavoimat... 46 Rajavartiolaitos... 48 Erikoisjoukot ja -alat... 49 Laskuvarjojääkäriksi... 49 Sukeltajaksi... 50 Suomen Kansainvälinen Valmiusjoukko... 51 Elektronisen sodankäynnin koulutus... 52 Helikopteriapumekaanikoksi... 52 Ilmavoimien erikoiskurssit... 52 Lentoreservipseerit... 52 Reserviupseerikoulutus ilmavoimissa... 53 Ilmavoimien aliupseerikurssi... 54 Lentoteknillinen aliupseerikurssi... 54 Sotilassoittajat... 56 Urheilukouluun... 56 Erikoisrajajääkäriksi... 57 Erikoistehtäviin... 57 Lääkärit, hammaslääkärit, eläinlääkärit ja proviisorit... 57 Lakimieskokelaaksi... 58 Kirkollinen ala... 58 Uusmedia-alan tehtävät... 58 web -ylläpitäjä... 58 web -graafikko... 58 web -ohjelmoija... 58 Graafikot... 59 Ruotuväki -lehti... 59 Naisten vapaaehtoinen asepalvelus... 59 Yhteystietoja... 60 Varusmiespalveluksen jälkeen... 62 Maanpuolustuskoulutus ry:n antama koulutus... 63 Sotilasammatit... 64 Puolustusvoimien siviilitehtävät... 64 Rajavartiolaitoksen palvelukseen... 64 Hakemuksella rauhanturvatehtäviin... 64 Puolustusvoimien arvomerkit... 66 5
Avointa mieltä ja rentoa asennetta - Tiukassa tilanteessa rennosti ja avoimin mielin. 6
Edessäsi on varusmiespalvelus Suomen puolustusvoimissa tai rajavartiolaitoksessa. Siihen liittyy usein ennakko-odotuksia ja ehkä pientä jännitystäkin. Tähän kirjaseen on koottu tietoa, jonka avulla voit valmistautua tulevaan varusmiespalvelukseesi. Tutustu jo ennakolta varusmiehen koulutukseen, oikeuksiin ja velvollisuuksiin, lomiin ja vapaa-aikaan. Kirjasesta löydät tietoa myös mm. opintojen keskeyttämisestä, työpaikan säilyttämisestä sekä oman tai omaisten toimeentulon turvaamisesta varusmiespalveluksesi aikana. Karjalan Prikaatiin saapuu palvelukseen vuosittain noin 3600 varusmiestä, joista suurin osa pääkaupunkiseudulta. Prikaatissa annetaan koulutusta kaikissa maavoimien aselajeissa kuudessa eri joukkoyksikössä. Monipuolista koulutusta Alikersantti Tero Virtanen ja jääkäri Timo Zaitsev suorittavat varusmiespalvelustaan Karjalan Huoltopataljoonassa moottorialiupseerina ja raskasajoneuvoasentajana. He tulivat suorittamaan palvelustaan erilaisin ennakkoasentein. Ikää molemmille on kertynyt jo 21 vuotta. Timo Zaitsev kertoo lomakuukauden ennen armeijaa menneen pitkälti jännittäessä. Hyppy tuntemattomaan pelotti. Jännitin sitä, että miten tulen täällä pärjäämään niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Toisaalta ajattelin, että jos teen kaiken mitä vaaditaan, niin se riittää. Alikersantti Virtanen puolestaan kertoo olleensa kaikkea muuta kuin jännittynyt. Olen lähistöltä kotoisin, ja tunsin monia kouluttajia jo ennakkoon, joten ehkä minulla oli parempi käsitys tulevasta palveluksesta. Vaikka toki mietin, kuinka rankkaa fyysisesti tulee olemaan. Kummatkin miehet ovat tyytyväisiä tehtäväänsä ja saamaansa koulutukseen. Virtanen kertoo halunneensa suorittaa armeijassa ennen kaikkea E-kortin, josta olisi myös siviilissä hyötyä. Halusin saada myös johtajakoulutuksen, jota voin tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi toimiessani tapahtumien turvallisuuspäällikkönä. Zaitsevilla oli jo ennestään pohjakoulutuksena autonasentajan perustutkinto, joten raskasajoneuvoasentajan tehtävät täydentävät myös hänen osaamistaan. Aion myös tulevaisuudessa työskennellä tavalla tai toisella autojen kanssa, ja tiedän jo nyt, että täältä saan työnantajien arvostamat todistukset ja työkokemusta. Varusmiehet jaetaan Karjalan Prikaatissa kolmeen eri kuntoryhmään liikuntaharrastuksen sekä lihaskunto- ja cooper-testin perusteella. Timo Zaitsev oli ennakkoon aliarvioinut oman kuntonsa, ja päätyi lopulta yksikkönsä parhaaseen kuntoryhmään. Kummatkin miehistä ovat vakuuttuneita järjestelmän toimivuudesta: Ryhmän keskinäinen henki ja ennen kaikkea tuki on näin parempaa, kun kaikki ovat samankuntoisia, eivätkä parempikuntoiset turhaudu, vaan pääsevät tekemään oman tasonsa mukaan. Timo Zaitsev kertoo urheilevansa myös palvelusajan ulkopuolella. 7
Upseerikokelas Janne Iikkasen mielestä hyvä johtaja antaa jämäköitä käskyjä, mutta ei muuten turhia nipota. Täällä on erinomaiset mahdollisuudet liikkumiseen. Nytkin oli lomien jälkeen pakko päästä lenkille. Myös salilla tai uimassa tulee käytyä kolmesta neljään kertaa viikossa. Lihasmassaa pitäisi vielä vähän saada, hän virnistää. Virtanen haluaa painottaa muutenkin ryhmähenkeä. Pakko sanoa, että oman tuvan porukka on ihan mielettömän hyvä. Toista jeesataan, ja kaikki viihtyvät. Parhaita ovatkin hiljaisuuden jälkeen käydyt keskustelut, hän hymähtää. Miehet ovat myös yhtä mieltä siitä, että armeija-aika on kasvattanut luonnetta. Suurin osa varusmiehistä on 18 22 -vuotiaita, ja aika moni hakee vielä itseään tänne tullessaan. Täällä on selkeät rajat ja tavat toimia, joka osaltaan kasvattaa varmasti itsevarmuutta ja itsekuria. Ja vaikka maastoharjoitukset ovat varmasti rankimpia asioita intissä, kasvaa sielläkin kestävyys ja etenkin ryhmähenki, kun teltta pitää saada nopeasti pystyyn kovalla pakkasella, Virtanen toteaa. Harjoituksissa miesten tehtäviin kuuluu muun muassa kaluston korjaus. Varuskunnassa päivä alkaa autokorjaamolla aamukahdeksalta tehtävien jaolla. Asentajat on jaettu kahteen ryhmään, joista toinen on vuoroviikoin kasarmilla opettelemassa sotilaan perustaitoja ja vuoroin autokorjaamolla koulutukseen kuuluvassa työharjoittelussa. Olemme nyt käyneet kolmen viikon raskasajoneuvokurssin. Päivittäisiin koulutusaiheisiin voi kuulua esimerkiksi kuorma-autojen perushuolto. Meihin luotetaan, että työt tulee tehtyä, eikä kukaan hengitä niskaan, vaikka apua ja ohjausta aina tarvittaessa saakin, Zaitsev kertoo. Tero Virtasella on selkeät neuvot tuleville varusmiehille: Jos vain mahdollista, kannattaa säästää rahaa ennen palvelusta niin paljon kuin mahdollista. Ja fyysistä kuntoa kannattaa jo ennakkoon kehittää ja pitää yllä. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin oma asenne. Jos se on kohdallaan, huomataan se täällä varmasti. Johtajakoulutus kantaa pitkälle Upseerikokelas Janne Iikkasella on takanaan yli yhdeksän kuukautta palvelusta Kymen Jääkäripataljoonassa. Ensimmäiset päivät palveluksessa on parikymppisellä keravalaisella kuitenkin vielä hyvin muistissa: Ennakkokuva armeijasta ei vastannut totuutta paljoakaan, vaikka ensimmäiset aamut pieniä shokkeja olivatkin. Olin kuitenkin kiinnostunut ja innostunutkin palvelukseen astumisesta ja johtajakoulutukseen hakeutuminen oli selvä alusta saakka. Aliupseerikurssin jälkeen Iikkanen oli 14 viikkoa Panssariprikaatissa, jossa hän kävi Panssarireserviupseerikoulun. Vaikka teoriapainotteisia oppitunteja oli paljon, syntyi sinä aikana käsitys johtajuudesta ja tietynlainen arvostus omaa tehtävää kohtaan. Iso kuvio alkoi hahmottua. Reserviupseerikoulun jälkeen Iikkanen palasi Karjalan Prikaatiin ja samaan yksikköön, josta hän alun perin oli palveluksensa aloittanutkin. Nyt kärkijoukkueen johtajana toimiva Iikkanen sanoo olevansa väliportaana komppanian päällikön ja omien ryhmänjohtajiensa välillä. Vastuuta on suoraan sanottuna todella paljon. Ennen 8
Alikersantti Tero Virtanen (vasemmalla) ja jääkäri Timo Zaitsev (oikealla) huoltamassa kuorma-autoa. kaikkea täytyy osata delegoida tehtäviä ja luottaa alaisiinsa. Itsenäisiä päätöksiä pitää tehdä jatkuvasti. Koko armeija-aikaansa ajatellen Iikkanen kokee palveluksen muuttuneen huomattavasti. Kaksi ensimmäistä palveluskuukautta meni opetellessa ja kysellessä. Kun pääsin aliupseerikurssille, sain vastuuta koko ajan enemmän ja johtajuuden kuva avautui. Nykyään päivät kuluvat uskomattoman nopeasti, eikä tylsää hetkeä ole ollut. Jos vielä saa positiivista palautetta, tuntuu älyttömän hyvältä mennä päivän päätteeksi sotilaskotiin kahville, mies naurahtaa. Vastuun mukana on tullut toki myös paineita. Päätöksenteon ja työskentelyn tulee olla nopeaa ja omiin päätöksiin pitää luottaa. Hyvä johtaja onkin mielestäni sellainen, joka taistelukentällä antaa jämäköitä käskyjä, mutta ei muuten turhia nipota, mies tuumii. Itse hän kokee muuttuneensa ihmisenä paljonkin viimeisen yhdeksän kuukauden aikana. Kai tämä on ollut aikuistumisen aikaa. Olen paljon rauhallisempi, ja arvomaailmakin on muuttunut. Täällä pitää tulla toimeen mitä erilaisimpien ihmisten kanssa, ja sitä kautta myös suvaitsevaisuus lisääntyy. Ja palautetta on pakko kestää. Hyvä olisi, jos nämä opit kulkeutuisivat myös siviiliin saakka. Niille, jotka miettivät johtajakoulutusta, on Iikkasella selkeä viesti. Kannattaa ehdottomasti. Tästä koulusta on äärettömästi hyötyä niissä tilanteissa, jos tulevaisuudessa on siviilissä johtotehtävissä. Armeija-aika kannattaa Iikkasen mukaan suorittaa muutenkin täysillä, tehtävästä huolimatta. Tänne kannattaa tulla avoimin mielin, kavereiden juttuja ei kannata liikaa etukäteen kuunnella. Eikä ketään tai mitään kannata tyrmätä ennakkoon. Kulje silmät auki, äläkä sulje eri vaihtoehtoja pois. Kun tekee parhaansa, se riittää. Täällä voi päästä juuri niin pitkälle kuin itse haluaa. Opissa uusin tekniikka Myös Salpausselän Ilmatorjuntapatteristossa ohjusmiehenä toimiva 22-vuotias helsinkiläinen Mats LeGurun kuuli ennakkoon paljon tarinoita varusmiesajasta. Totta kai alkuun jännitti. Kuitenkin jo ensimmäisen viikon jälkeen elämä normalisoitui, kun tutustui omiin tupakavereihin. LeGurun kuuluu ensimmäiseen saapumiserään, jolle koulutetaan Ilmatorjuntaohjus 2005 -järjestelmä. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa järjestelmän toimintakuntoon laittaminen, itse harjoittelu toteutetaan simulaattoreilla. Ensimmäinen harjoitus järjestelmän kanssa sujui moitteetta, vaikka unet yötä kohti jäivätkin muutamaan tuntiin. Kyllä sen huomaa, että jos fyysinen kunto on kohdallaan, kestää myös pää paremmin, siviilissä lainelautailua ja jalkapalloa harrastava mies kertoo. Monikansalaisuuden omaavalle Matsille varusmiespalvelus oli itsestäänselvyys, vaikka koko suku isovanhempia lukuun ottamatta asuu Ranskassa. Tästä ajasta jää varmasti paljon käteen tulevaisuutta ajatellen. Olen varmasti paljon skarpimpi niin työelämässä kuin opiskeluissakin. Tuleville varusmiehille terveisiä, että tänne ei kannata tulla laskemaan päiviä. Kun toimintaan tottuu ja tutustuu uusiin ihmisiin, voi täällä olla jopa hauskaa, mies virnistää. Varusmies 2008 on hyvä tietolähde Tutustu tähän kirjaseen huolellisesti ennen kutsuntoja. Ota kirjanen mukaan astuessasi palvelukseen ja säilytä se myös siirtyessäsi reserviin. Tutustu myös puolustusvoimien nettisivuihin osoitteessa www.mil.fi. 9
Tuleva varusmies Suomen turvallisuus ja sotilaallisen maanpuolustuksen aluejako Sinä olet paras henkilö puolustamaan maatamme. Suomi tarvitsee sinunkin panostasi, sillä olet paras henkilö puolustamaan maatamme, valtiollista itsenäisyyttämme ja alueellista koskemattomuuttamme. Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva sotilaallinen maanpuolustus sekä oma toimintasi takaavat, ettei sinun eikä muiden maassamme asuvien oikeuksia loukata, eikä elämäämme Suomessa kukaan pääse uhkaamaan. Sotilasliittoon kuulumaton Suomi ylläpitää ja kehittää kansallista puolustusta ja uskottavaa sotilaallista suorituskykyä. Tämä tukee Pohjois-Euroopan nykyistä vakaata sotilaspoliittista tilannetta. Suomi pyrkii pysyttelemään kansainvälisten selkkausten ulkopuolella ja etsimään tilanteisiin rauhanomaista ratkaisua. Samaan aikaan on kuitenkin osoitettava, että Suomi pystyy puolustamaan itseään. Itsenäisyys ja kansalaisten turvalliset olot täytyy säilyttää, sillä niiden eteen suomalaiset ovat taistelleet edellisissä sodissa. Varusmiehenä olet siis tärkeä osa maanpuolustusta. Asevelvollisuusaikanasi saat koulutusta, jonka avulla pystyt tehokkaasti puolustamaan Suomea ja parhaiten suojelemaan lähimmäisiäsi sekä itseäsi. Varusmiehet koulutetaan palveluksen aikana sellaisiin sodan ajan tehtäviin, joihin he parhaiten soveltuvat. Suorittamalla varusmiespalveluksesi kykyjesi mukaan, osoitat parhaalla tavalla halusi turvata maamme tulevaisuuden. Sinuun luottavat myös ne, jotka eivät itse kykene turvaamaan maataan ja sen oikeuksia. TURKU Pääesikunta TIKKAKOSKI JYVÄSKYLÄ KEURUU KUOREVESI NIINISALO SÄKYLÄ TAMPERE Yhteinen raja Ruotsin kanssa: 596 km Merkkien selitykset Etelä-Suomen Sotilaslääni Länsi-Suomen Sotilaslääni Itä-Suomen Sotilaslääni Pohjois-Suomen Sotilaslääni Operatiivisen sotilasläänin raja Paikkakunta Aluevesiraja Maavoimien Esikunta Operatiivisen Sotilasläänin Esikunta Alueellisen Sotilasläänin Esikunta Aluetoimisto tai palvelupiste Ilmavoimien Esikunta Aluevesirajaa 1250 km Lennosto Merivoimien Esikunta OULU Meripuolustusalueen Esikunta Joukko-osasto HÄMEENLINNA HATTULA VAASA KAUHAVA TAMMISAARI Sotilaallisen maanpuolustuksen aluejako Yhteinen raja Norjan kanssa: 722 km UPINNIEMI HELSINKI RIIHIMÄKI TUUSULA Yhteinen raja Venäjänkanssa: 1324km LAHTI UTTI KOUVOLA HAMINA PORVOO SODANKYLÄ ROVANIEMI KAJAANI MIKKELI VEKARANJÄRVI LAPPEENRANTA KUOPIO KONTIOLAHTI 10
Puolustusvoimien tehtävät Puolustusvoimien on oltava valtiovallan käytettävissä maamme itsenäisyyden turvaamiseksi asein siinä tapauksessa, että kaikki muut keinot on käytetty. Puolustusvoimien tärkein tehtävä on jo olemassaolollaan estää maamme joutuminen sotaan. Puolustusvoimien tehtävänä on: 1) Suomen sotilaallinen puolustaminen, johon kuuluu: a. maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen; b. kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen; c. sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen; 2) muiden viranomaisten tukeminen, johon kuluu: a. virka-apu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi; b. pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja; c. osallistuminen avun antamiseen toiselle valtiolle terrori-iskun, luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun vastaavan tapahtuman johdosta; sekä 3) osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Suomen puolustusratkaisu Suomen sotilaallinen puolustaminen toteutetaan alueellisen puolustuksen periaatteella. Alueellisessa puolustuksessa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan ja sotilaallisen toiminnan kannalta tärkeät kohteet ja toiminnot suojataan yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa. Hyökkääjän pääsy valtakunnan toiminnan kannalta tärkeille alueille ja vaikuttaminen yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin estetään. Oman toiminnan kannalta tärkeät alueet pidetään kaikissa olosuhteissa. Hyökkäys torjutaan ja tarvittaessa hyökkääjä lyödään maa-, meri- ja ilmavoimien yhteisoperaatiolla. Maapuolustuksen toimenpitein hidastetaan ja kulutetaan sekä valituilla alueilla torjutaan ja lyödään maitse suuntautuvat hyökkäykset. Ilmapuolustuksella estetään hyökkääjää saavuttamasta ilmaherruutta sekä suojataan yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ja omia joukkoja. Meripuolustuksen tehtävä on torjua merialueelta suuntautuvat hyökkäykset ja turvata valtakunnan meriyhteydet. Maa-, meri- ja ilmapuolustuksen toteuttamiseen osallistuvat kaikki puolustushaarat, rajavartiolaitos ja siviiliviranomaiset. Tärkeä osa tätä järjestelmää ovat palvelustaan suorittavat varusmiehet. 11
Jokainen mies on asevelvollinen Asevelvollisuuslain 1 :n määrittämä kansalaisvelvollisuus alkaa sen vuoden alusta, jolloin mies täyttää kahdeksantoista vuotta ja jatkuu sen vuoden loppuun, jona hän täyttää kuusikymmentä vuotta. Asevelvollinen kuuluu joko vakinaiseen väkeen, reserviin tai varareserviin. Varusmiespalvelus suoritetaan normaalisti 19 20 -vuotiaana. Erikoistapauksissa palvelukseen astutaan 18 ja 29 ikävuosien välillä. Varusmiespalvelusaika on joko 180, 270 tai 362 päivää. Upseereiksi, aliupseereiksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavien asevelvollisten palvelusaika on 362 päivää. Miehistön erityistaitoa ja ammattimaista osaamista vaativiin tehtäviin koulutettavien sekä aseetonta palvelusta suorittavien palvelusaika on 270 päivää. Muilla miehistötehtäviin koulutettavilla on 180 päivän palvelusaika. Joukko-osastossa suoritettavien valintojen perusteella ratkeaa tehtävä, johon varusmies koulutetaan ja tehtävän mukainen palvelusaika. Siksi palvelukseen astuessasi sinun kannattaa aina varautua pisimpään eli 362 vuorokauden palvelusaikaan. Tarkempia tietoja palvelusajoista saat mm. kutsunnoista sekä ottamalla yhteyttä suoraan koulutusta antavaan joukko-osastoon. Yhteystiedot löydät tämän kirjan sivulta 60. Varusmieskoulutuksen päämääränä on tuottaa puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin sijoitettavaa hyvän suorituskyvyn omaavaa henkilöstöä. Lisäksi koulutuksen avulla ylläpidetään perusvalmiutta ja kykyä kohottaa valmiutta tarpeen mukaan. Asevelvollisuusaika on Suomessa 43 vuotta SAAPUMISERÄ I/xxxx IKÄ 18 19 20 30 50 60 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Peruskoulutuskausi 8 vkoa 180 pv KUTSUNNAT 270 pv VARARESERVI 362 pv VARUSMIES- PALVELUS Taistelijoiden erikoiskoulutuskausi 9 vkoa Aliupseerikurssi I 7 vkoa Joukkokoulutuskausi 9 vkoa Erikoismiesten erikoiskoulutuskausi Aliupseerikurssi II 9 vkoa 180 pv 31 34 vkoa 35 38 vkoa Reserviupseerikurssi 14 vkoa Koulutuksen aikajaksottelu ( 180 362 pv ) MIEHISTÖ RESERVISSÄ Kertausharjoituksia max. 40 pv tai 75 pv SAAPUMISERÄ II/xxxx Reserviupseerien ja aliupseerien johtajakausi 23 28 vkoa Peruskoulutuskausi 8 vkoa UPSEERIT JA ALIUPSEERIT RESERVISSÄ Kertausharjoituksia max. 100 pv Aliupseerikurssi I 7 vkoa 270 pv Taistelijoiden erikoiskoulutuskausi 9 vkoa VARARESERVI Joukkokoulutuskausi 9 vkoa Joukkokoulutuskausi 9 vkoa Erikoismiesten erikoiskoulutuskausi Aliupseerikurssi II 9 vkoa 362 pv 180 pv 31 34 vkoa 35 38 vkoa Reserviupseerikurssi 14 vkoa VARARESERVI IKÄ 18 19 20 30 50 60 SODANAJAN JOUKKO Reserviupseerien ja aliupseerien johtajakausi 23 28 vkoa 270 pv ko 12
Ennen varusmiespalvelusta Kutsuntatilaisuudessa: annetaan tietoja ja ohjausta, tarkistetaan henkilötiedot, tarkastetaan terveydentila, kuullaan asevelvollisen toivomukset ja tehdään asevelvollista koskevia päätöksiä; päätös palveluskelpoisuudesta, ratkaisu palvelukseenastumisajasta ja -paikasta, sekä palveluksesta vapauttamista koskevista asioista ja ratkaisu kaikista hakemuksista. Ensin kutsuntoihin Kutsunnat pidetään vuosittain elo-joulukuussa. Ne koskevat miespuolisia Suomen kansalaisia, jotka kyseisenä vuonna täyttävät 18 vuotta. Lisäksi kutsuntoihin osallistuvat ne, jotka on määrätty sen vuoden kutsunnoissa uudelleen tarkastettavaksi sekä alle 30-vuotiaat, jotka ovat jääneet edellisiin kutsuntoihin saapumatta ja joita ei ole erikseen tarkastettu. Jokaiselle kutsuntavelvolliselle lähetetään kotiosoitteella mm. tämä kirjanen, kyselylomakkeet ja kutsuntakuulutus, josta selviää kutsuntatilaisuuksien järjestäminen eri kunnissa. Jos et saa lähetystä esimerkiksi osoitteen muutoksen vuoksi, se ei oikeuta jäämään pois kutsunnasta. Kutsuntakuulutus on nähtävissä myös puolustusvoimien internet -sivuilla osoitteessa www.mil.fi sekä kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kutsunnasta poisjäänti ilman laillista estettä on asevelvollisuuslain mukaan rangaistava teko. Jos muutat toiseen kuntaan ennen kutsuntoja, ota yhteys uuden asuinalueesi aluetoimistoon hyvissä ajoin ennen kutsuntoja. Kutsuntapäivä on palkaton vapaapäivä, ellei työsopimuksessa ole muuta mainittu. Muista, että muuttoilmoitus on tehtävä maistraatille, kun muutat pysyvästi asunnosta toiseen tai kun tilapäinen muutto kestää yli 3 kuukautta. Muuttoilmoitus on tehtävä viimeistään viikon kuluessa muutosta. Terveystarkastukset Kutsuntaikäisten miesten terveystarkastukset suoritetaan lakisääteisesti ennen syksyn kutsuntatilaisuuksia. Tämä tarkastus ei vapauta varsinaisesta kutsuntatilaisuudesta. Nuorison terveystodistus ei vapauta ennakkoterveystarkastuksesta. Jos sinulla on erikoislääkärintodistus, ota se mukaan ennakkoterveystarkastukseen ja kutsuntaan. Matkakustannuksia terveyskeskuksiin ja kutsuntatilaisuuksiin ei korvata. Mahdollisia erikoislääkärintodistuksia ei myöskään korvata. Kyselylomake Palveluskelpoisuuden, palveluspaikan ja koulutushaaran määritykseen vaikuttavat osaltaan vastauksesi ennakkokyselyyn. Kyselylomakkeet on täytettävä huolellisesti ja palautettava ohjeen mukaisesti. Tietojasi käsittelevät viranomaiset ovat vaitiolovelvollisia. Vastauksissasi esittämät toivomukset palveluspaikan ja - ajan suhteen pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon. Erikoisjoukkoihin ei määrätä varusmiehiä suoraan kutsunnoissa, vaan erikoisjoukkoihin valitaan hakemusten ja valintakokeiden perusteella. Heille määrätään kutsunnoissa varapaikka. Lisätietoja erikoisjoukoista ja -aloista sivulta 49 59 13
Kutsuntatilaisuus Kutsuntatilaisuuteen sinun on otettava mukaasi ajokortti, passi tai muu virallinen henkilöllisyystodistus sekä tarvittavat lääkärin- ja opiskelutodistukset. Vieraalla paikkakunnalla tilapäisesti asuvat voivat käydä kutsunnassa myös oleskelupaikkakunnallaan tai lähimmässä mahdollisessa kutsuntapaikassa. Tästä on kuitenkin etukäteen ilmoitettava omalle aluetoimistolle. Ulkomailla asuvien ei tarvitse saapua Suomeen kutsuntaan henkilökohtaisesti. He voivat hoitaa kutsunta-asiansa valtakirjalla Suomessa olevan asiamiehen välityksellä. Ulkomailla asuvat voivat toimittaa tarvittavat kutsuntaasiakirjat myös lähimpään Suomen edustustoon, joka lähettää ne Suomeen. Kutsuntatilaisuudessa annetaan tietoja ja ohjausta tarkistetaan henkilötiedot tarkastetaan terveydentila kuullaan asevelvollisen toivomukset tehdään asevelvollista koskevia päätöksiä: päätös palveluskelpoisuudesta ratkaisu palvelukseenastumisajasta ja -paikasta sekä palveluksesta vapauttamista koskevista asioista ratkaisu eräsiirto- ja muista hakemuksista Palvelukseenastumisaika Jaettaessa ikäluokka saapumiseriin pyritään ottamaan huomioon mm. esittämäsi toivomukset. Korkeakoulutukseen hakeutuvat pyritään jakamaan tasaisesti talvi- ja kesäeriin, jotta molemmissa erissä olisi sekä reservin johtajiksi että eri miehistö- ja erityistehtäviin koulutettavia. Kutsuntojen jälkeisenä keväänä ylioppilaaksi kirjoittavia suositellaan hakeutumaan toisen vuoden tammikuun erään. Ellei opiskelu/koulu ole esteenä, suositellaan kutsuntojen jälkeistä tammikuun saapumiserää. Talvierä mahdollistaa myös arvosanojesi parantamisen syksyllä tai taloudellisen tilan parantamisen työskentelemällä. Yleisiä palvelukseenastumisaikoja on kaksi vuodessa tammi- ja heinäkuussa. Poikkeavat palvelukseenastumisajat koskevat Urheilukoulua. Pyri selkiyttämään aselaji- ja koulutushaaratoiveesi etukäteen. Palveluspaikan valinta Yleisenä periaatteena on sijoittaa asevelvollinen palvelukseen kotipaikkansa lähellä sijaitseviin joukko-osastoihin. Tavoitteena on myös sijoittaa asevelvolliset sellaiseen sotilaskoulutukseen ja tehtävään, joka parhaiten vastaa heidän koulupohjaa, ammattia, tulevaisuuden suunnitelmia, taitoja ja harrastuksia. Joukko-osastojen sijainti, koulutusmahdollisuudet ja varusmiesten määrät kuitenkin aiheuttaa sen, että jokainen ei mahdu lähimpään joukko-osastoon. Ruotsinkieliset varusmiehet koulutetaan pääosin Uudenmaan Prikaatissa Tammisaaressa. Tähän joukko-osastoon otetaan myös ruotsin kieltä hallitsevia suomenkielisiä asevelvollisia heidän toivomustensa perusteella mikäli tilaa on. Pyri selkiyttämään aselaji- ja koulutushaaratoiveesi etukäteen. Missä tehtävissä voisit hyödyntää siviilitietojasi ja -taitojasi? Mistä puolustusvoimien koulutuksesta olisi puolestaan sinulle hyötyä opiskeluissasi tai työelämässä? 14
Huomaa, että samantapaisia tehtäviä on eri aselajeissa. Esimerkiksi viestimiehiä tarvitaan ja koulutetaan muuallakin kuin Viestirykmentissä. Ilmoita toiveesi selvästi kutsuntalautakunnalle! Yleiset palvelukseenastumis- ja kotiuttamisajat Maavoimat, Merivoimat, Ilmavoimat ja Rajavartiolaitos Palvelukseen Kotiutuminen astuminen 180 pv 270 pv 362 pv I/09 12.01.2009 10.07.2009 08.10.2009 08.01.2010 II/09 13.07.2009 08.01.2010 08.04.2010 09.07.2010 I/10 11.01.2010 09.07.2010 07.10.2010 07.01.2011 II/10 12.07.2010 07.01.2011 07.04.2011 08.07.2011 I/11 10.01.2011 08.07.2011 06.10.2011 06.01.2012 II/11 11.07.2011 06.01.2012 05.04.2012 06.07.2012 Palvelukseen on astuttava määrätyn päivän klo 16.00 mennessä. Urheilukoulun alkamisajat löytyvät sivulta 56. (Huom: Vuosien 2010 2011 osalta ajankohdat ovat vielä vahvistamattomia.) Hakemuksesta tehtävät päätökset Palvelukseenastumisajan siirtäminen Varusmiespalvelus on suositeltavaa aloittaa mahdollisimman pian koulun päättämisen jälkeen ennen perheen perustamista, pitkäaikaisten opintojen aloittamista, ulko- maille muuttamista tai ryhtymistä itsenäiseksi yrittäjäksi. Vanhempana suoritettu varusmiespalvelus koetaan usein rasittavana mm. taloudellisten tai perhehuolien vuoksi. Palveluksen aloittamisajankohtaa voidaan hakemuksesta muuttaa asevelvolliselle, jolle se katsotaan erittäin tarpeelliseksi ammattiin valmistumista tai opiskelua varten, taloudellisten olojen järjestämistä varten, näihin verrattavista muista erityisistä henkilökohtaisista syistä. Hakemus jätetään kirjallisena aluetoimistolle. Hakemus on perusteltava ja liitettävä mukaan todiste ajankohdan siirron tarpeellisuudesta, kuten oppilaitoksen antama selvitys opiskelun vaatimasta ajasta yms. Hakemuksissa käytettäviä lomakkeita ja lisätietoja saa aluetoimistoista, palvelupisteistä, puolustusvoimien Internet-sivuilta ja kutsuntapaikoilta. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen pääsemisen edellytyksenä on Suomen kansalaisuus, 18 29 vuoden ikä sekä terveydentilan ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien sopivuus sotilaskoulutukseen. Palvelukseenastumismääräyksen saanut nainen voi kirjallisesti ilmoittaa, ettei aloita palvelusta. Vastaavalla tavalla voi asepalvelusta suorittava nainen 45 päivän kuluessa palvelukseenastumispäivästä ilmoittaa, ettei hän jatka palvelusta. Joukko-osaston komentaja voi peruuttaa 45 päivän sisällä naisen asepalveluksesta annetun määräyksen vamman, sairauden, ilmeisen sopimattomuuden tai vastaavan muun syyn perusteella. Asepalvelukseen määrätty nainen on asevelvollisia koskevien säännösten alainen. 15
Palveluksen jälkeen naiset siirretään reserviin sekä kutsutaan kertausharjoituksiin samoin perustein kuin miehetkin ja he ovat asevelvollisuuslain alaisia sen vuoden loppuun, jona täyttävät 60 vuotta. Erityisjärjestelyjä vähän Naisten asepalvelus toteutetaan kaikissa puolustushaaroissa ja aselajeissa. Sotilastehtäviä ei siis jaeta sukupuolen mukaan. Eri tehtäviin määrääminen ratkaistaan niiden asettamien vaatimusten ja soveltuvuuden perusteella. Naisten koulutuksen sisältö on sama kuin muilla varusmiehillä. Erikoisjoukkoihin tai -aloille pääsyvaatimukset ovat samat kuin miehillä, kuten myös mahdollisuus johtajakoulutukseen ja myöhemmin sotilasuralle. Naisten fyysistä kuntoa ylläpidetään samojen periaatteiden mukaisesti kuin miestenkin. Naisten asepalvelus toimeenpannaan mahdollisimman pienin erityisjärjestelyin ja puolustusvoimien kannalta taloudellisesti edullisin ratkaisuin. Varuskunnissa naisille on omat tuvat. Leireillä, sotaharjoituksissa ja merivoimien sota-aluksilla ei erillismajoitusta järjestetä. Raskaus on peruste palveluksen keskeyttämiselle. Myöhemmin ratkaistaan erikseen, miten palvelusta jatketaan. Monikansalaisuus Suomen kansalaisuuden saanut ulkomaan kansalainen, joka on entisessä kotimaassaan suorittanut asevelvollisen rauhanaikaisen palvelusvelvollisuutensa tai osan siitä (vähintään 4 kk), voidaan hakemuksesta vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan aikana. Vapautuksesta voi päättää aluetoimisto. Aluetoimisto voi hakemuksesta vapauttaa varusmiespalveluksesta erityisestä syystä rauhan aikana ulkomailla asuvan Suomen kansalaisen, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus, jos asianomaisen varsinainen asunto ja koti ei ole Suomessa eikä hänellä ole tosiasiallisia siteitä Suomeen. Jos Suomen kansalaisella on myös Norjan, Ruotsin tai Tanskan kansalaisuus, hänen asevelvollisuudestaan on lisäksi voimassa, mitä kyseisten sopimusvaltioiden kanssa tehdyssä sopimuksessa (SopS 44/68) määrätään. Lisäksi Amerikan Yhdysvaltain (SopS 25/39) ja Suomen välillä on tehty vastaava asevelvollisuutta koskeva sopimus. Suomen kansalainen, johon sovelletaan edellä mainittuja sopimuksia, ei ole kutsunnanalainen eikä hänen tarvitse suorittaa asevelvollisuuteensa liittyvää palvelusta Suomessa sinä aikana, jona hänen katsotaan vakituisesti asuvan kansalaisuutensa mukaisessa sopimusvaltiossa. Sopimusvaltioissa asuvien monikansalaisten ei tarvitse vapautusta erikseen hakea, vaan heidän osaltaan sovelletaan edellä mainittuja sopimuksia. Sopimusvaltioissa asuvia monikansalaisia kehotetaan selvittämään oma asevelvollisuuteen liittyvä asemansa Suomen edustustosta tai omasta valvovasta aluetoimistosta Suomesta. Asevelvollisella ei ole velvollisuutta tulla kutsuntaan eikä varusmiespalvelukseen, jos hänellä on myös toisen valtion kansalaisuus ja hänen asuinpaikkansa on viimeiset seitsemän vuotta ollut muualla kuin Suomessa. Tämän ns. seitsemän vuoden tulkinnanalaisten ei tarvitse vapautusta erikseen hakea. Vapautettu monikansalainen asevelvollinen voidaan määrätä palvelukseen, jos hän muuttaa Suomeen ennen sen vuoden loppua, jolloin hän täyttää 30 vuotta. Vapautuspäätökset samoin kuin sopimustulkinnat perustuvat väestötietojärjestelmän osoite- ja kansalaisuustietoihin. Siksi kannattaa varmistaa väestökirjanpitäjältä tai edustustolta, että ne ovat oikein. Lisäksi 21 -vuotiaiden tai sitä vanhempien ulkomailta palvelukseen tulevien monikansalaisten kannattaa varmistua, etteivät menetä tai ole menettäneet Suomen kansalaisuuttaan 22 -vuotiaana. Lisätietoja osoitteista: www.migri.fi www.vaestorekisterikeskus.fi Edustustojen yhteystiedot osoitteesta www.formin.fi Miten palvelukseen haetaan Puolustusvoimien 19 aluetoimistoa huolehtivat naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen liittyvästä hakemusten käsittelystä, valinnoista ja palvelukseen määräämisestä. Erikoisjoukkojen valinnoista huolehtii kyseinen joukko-osasto. Aluetoimistoista ja puolustusvoimien muista toimipisteistä sekä puolustusvoimien nettisivuilta saa hakeutumiseen liittyviä ohjeita sekä hakemuslomakkeita Lisätietoja ja hakuohjeet, sivu 59 Sotilaskoulutuksesta selviytyminen ei ole terveelle nuorelle mitenkään 16
Aseeton palvelus Asevelvollinen, joka on estynyt suorittamasta asevelvollisuuttaan aseellisessa palveluksessa ja joka hakee aseettomaan palvelukseen, vapautetaan aseellisesta palveluksesta rauhan aikana ja määrätään aseettomaan palvelukseen. Aseettomana palvelevan varusmiespalvelusaika on vähintään 270 päivää tai 362 päivää, mikäli koulutettu tehtävä sitä edellyttää. Tietoja aseettomaan palvelukseen hakeutumisesta saa puolustusvoimien nettisivuilta, aluetoimistoista, palvelupisteistä ja kutsuntapaikalla. Siviilipalvelus Asevelvollinen, jonka vakaumus estää häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa säädettyä palvelusta, vapautetaan hakemuksesta sen suorittamisesta rauhan aikana. Samalla hänet määrätään suorittamaan siviilipalvelusta työ- ja elinkeinoministeriön määräämänä aikana siviilipalveluskeskuksessa ja siviilipalveluslaitoksissa. Siviilipalvelusaika on 362 päivää. Hakemus tehdään työministeriön siviilipalveluslomakkeella. Tietoja siviilipalvelukseen hakeutumisesta saa netistä, aluetoimistoista, palvelupisteistä ja kutsuntapaikalla. Jehovan todistajat Jehovan todistajat -nimiseen uskontokuntaan kuuluvalle asevelvolliselle myönnetään hakemuksesta 3 vuotta lykkäystä, mikäli hän osoittaa alle 2 kuukautta vanhalla seurakunnan todistuksella olevansa aktiivinen, kastettu seurakunnan jäsen ja ilmoittaa, että uskonnolliseen vakaumukseen perustuvat vakavat omantunnonsyyt estävät häntä suorittamasta varusmies- tai siviilipalvelusta. Lykkäystä uudelleen haettaessa on toimitettava uusi todistus seurakuntaan kuulumisesta. Lykkäystä voidaan myöntää enintään sen vuoden loppuun, jona asevelvollinen täyttää 28 vuotta. Mikäli lykkäys on jatkunut keskeytyksettä ja lykkäyksen edellytykset ovat tämän jälkeenkin edelleen olemassa, vapautetaan Jehovan todistajat -nimiseen uskontokuntaan kuuluva asevelvollinen asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana eri hakemuksesta. Muut erityistapaukset Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavat Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavat ja alle 12-vuotiaana maakuntaan muuttaneet ja joilla on kotiseutuoikeus saavat varusmiespalveluksen suorittamisen sijasta palvella ylivoimaista, mutta se edellyttää hyvää kestävyyttä ja lihaskuntoa. 17
vastaavalla tavalla luotsi- ja majakkalaitoksessa tai muussa siviilihallinnossa. Kunnes tällainen palvelus on järjestetty, kotiseutuoikeuden omaavat ovat vapautettuja asevelvollisuuden suorittamisesta Kestääkö kuntosi varusmiespalveluksen haasteet? Sotilaskoulutuksesta selviytyminen ei ole terveelle nuorelle mitenkään ylivoimaista, mutta se edellyttää hyvää kestävyyttä ja lihaskuntoa. Varusmieskoulutusjärjestelmässä liikuntakoulutuksen osuus on yli 20 prosenttia koulutukseen käytettävästä ajasta ja fyysisen koulutuksen osuus on lähes puolet. Liikuntakoulutuksen päämääränä on pysyvän liikuntaharrastuksen edistäminen siten, että asevelvolliset jatkavat fyysisen kuntonsa ylläpitämistä myös reservissä. Hyvän fyysisen kunnon myötä kohenee myös oma terveys, työkyky ja elämisen laatu. Jos epäilet omaa kuntoasi Aloita viipymättä monipuolinen kuntoharjoittelu. Muista, että kuntosi kohoaa jo, mikäli liikut 3 4 kertaa viikossa vähintään 30 minuutin ajan. Huomaat, että kunnon kohottaminen ei vaadi isoa panostusta viikottaisissa rutiineissa. Varusmiespalvelukseen sisältyy runsaasti kävelyä. Kävelytottumuksia voit kehittää lisäämällä ennakkoon päivittäistä kävelyä. Tee kävellen nyt se lyhyt matka, jonka ennen ajoit autolla. Käytä hissin sijasta rappusia. Liikkumistapoja ja -tottumuksia muuttamalla fyysinen kuntosi kohoaa huomaamatta. Kestävyys ja lihasvoima ovat tärkeimmät sotilaskoulutuksessa tarvittavat perusominaisuudet. Myöskään ei sovi unohtaa esimerkiksi asutuskeskustaistelussa vaadittavaa nopeutta ja ketteryyttä. Kestävyyttä voidaan helposti kehittää kävely-, sauvakävely-, juoksu-, uinti-, pyöräily-, soutu-, melonta-, rullaluistelu- tai hiihtolenkkien avulla. Kestävyysharjoituksia tulisi tehdä 1 2 kertaa viikossa. Harjoituksen tulisi kestää vähintään 30 60 minuuttia ja sen tulisi aiheuttaa lievää hengästymistä ja hikoilua. Lihaskuntoa voidaan kehittää esim. kuntosaliharjoittelulla, kuntonyrkkeilyllä sekä muiden kamppailulajien harjoittelulla. Lihaskuntoharjoittelussa korostetaan käsien ja keskivartalon lihaskestävyyden ja -voiman kehittämistä. Lihaskuntoharjoituksia tulisi tehdä 2 3 kertaa viikossa. Yhden harjoituksen on kestettävä vähintään 30 60 minuuttia. Edellä mainittujen harjoitusten lisäksi on hyvä tehdä myös ketteryyttä, nopeutta ja lihasten hallintaa kehittäviä harjoituksia 1 2 kertaa viikossa. Tähän soveltuvat parhaiten palloilulajit ja yleisurheilu. Kuntoharjoittelu aloitetaan nousujohteisesti ja varovasti ottaen huomioon oma lähtötaso. Vähemmän liikuntaa harrastaneilla tulisi ensimmäisten viikkojen aikana harjoitusten olla keveitä ja lyhyitä (20 30 min). Rasitustasoa lisätään kunnon kohotessa lisäämällä harjoitusvauhtia ja siirtymällä vaativampaan harjoitusmaastoon, pidentämällä harjoituksen kestoa sekä lisäämällä liikuntasuoritusten määrää. Kunnon testaaminen Ennen kuntoharjoittelun aloittamista on hyvä varmistaa, että terveytesi on kunnossa. Tarvittaessa voit käydä lääkärin tarkastuksessa. Fyysisen kunnon lähtötasotestillä on hyvä tarkistaa, onko kuntosi odotusten mukainen. Kävele, hölkkää tai juokse 12 minuuttia mahdollisimman hyvää vauhtia. Testi kertoo varsin luotettavasti hengitys- ja verenkiertoelimistön tilan sekä kunnon. Jos ehdit 12 minuutin aikana yli 3000 metriä, kuntosi on kiitettävällä tasolla. Mikäli jäät alle 2200 metrin, aloita kiireesti säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen. Palautuminen Jotta kuntosi kohoaa optimaalisesti, sinun on huolehdittava myös elimistön palautumisesta. Muista, että elimistö kehittyy ja kunto nousee vasta palautumisen aikana. Palautumista edistävät ainakin seuraavat tekijät: liikuntaharjoituksiin liittyy aina alku- ja loppuverryttely (10 15 min) kuntoiluun liittyy luonnollisena osana myös säännöllinen lihashuolto: venyttelyt, jumpat ja erilaiset hieronnat (15 30 min/krt) nestetasapainon ylläpitäminen harjoituksen aikana ja sen jälkeen monipuolinen ja oikeasisältöinen päivittäinen ravinto ovat myös palautumisen elinehto kevyt ja palauttava liikunta kovien harjoitusten ja harjoitusjaksojen jälkeen, esimerkiksi kävely, sauvakävely, uinti, pyöräily alhaisella teholla suoritettuna nopeuttavat elimistön palautumista paremmin kuin paikallaan oleminen säännöllinen riittävä lepo/uni, 7 8 tuntia vuorokaudessa säännöllinen, monipuolinen ja virikkeellinen elämä. Tupakointi ja alkoholin käyttö hidastavat palautumista. Tervetuloa maan suurimpaan kuntokouluun! Lisätietoa ja kunto-ohjeita sekä virtuaalinen kuntotesti osoitteessa www.mil.fi/liikunta Puolustusvoimien 12 min kuntoluokittelu Suluissa naisten luokittelu alle 2200 m huono (alle 2000 m huono) 2200 2600 m tyydyttävä (2000 2400 m tyydyttävä) 2600 3000 m hyvä (2400 2800 m hyvä) yli 3000 m kiitettävä (yli 2800 m kiitettävä) Puolustusvoimien keskiarvo miesten osalta on noin 2500 metriä ja naisten osalta 2300 metriä. 18
Varusmiespalvelus Palvelukseen astuminen Palvelukseenastumismääräys Palvelukseenastumismääräys annetaan sinulle joko kutsuntatilaisuudessa tai se lähetetään postitse. Siitä selviää, milloin ja mihin joukko-osastoon sinun on astuttava palvelukseen. Palvelukseenastumismääräys on samalla matkalippusi, josta irroitettavilla lipuilla voit matkustaa linja-autolla ja junalla Suomen alueella kotipaikastasi palveluspaikkakunnalle (liput eivät käy Tampereen ja Turun paikallisliikenteessä eikä pääkaupunkiseudun seutuliikenteessä). Lippuun on merkitty sen voimassaoloaika. Muista matkustustavoista maksetaan korvaukset palveluspaikassa jälkikäteen tositteiden perusteella: matkakorvausta kotipaikasta palveluspaikkaan siltä osalta, jota palvelukseenastumismääräyksen matkalippu ei kata ruokarahaa, jos matkustamisaika kestää yli kuusi tuntia. Sinun on muistettava esittää matkaliput ja muut tositteet korvausanomuksen yhteydessä heti palvelukseen astuttuasi. Jos ennen palvelukseen lähtöä sinulle sattuu sellainen tapaturma tai sairastuminen, joka estää sinua matkustamasta tai on haittana palveluksen suorittamiselle, on sinun syytä anoa aluetoimistolta palvelukseenastumisajan siirtämistä. Erittäin tärkeää on, että liität hakemukseen lääkärintodistuksen sairauden tai vamman laadusta, sen aiheuttamista haitoista ja todennäköisestä kestämisajasta tai kehittymisestä. Mikään hakemus ilman päätöstä ei riitä syyksi palveluksesta poisjäämiseen. Lähde ajoissa matkaan Lähde matkalle riittävän aikaisin. Saapuessasi joukko-osastoon jo puolen päivän aikaan ehdit kaikessa rauhassa ottaa vastaan varusteesi ja sovittaa niitä. Myöhästyminen aiheuttaa perillä joukko-osastossa hankaluuksia sekä vastaanottajalle että saapujalle itselleen. Älä tee itsestäsi huomionkohdetta tulemalla palvelukseen humaltuneena ja muista, että sotilaan esiintyminen juopuneena on rangaistavaa samoin kuin päihteiden tuominen kasarmialueelle. Joukko-osastosi sijoituspaikkakunnan rautatie- ja linja-autoasemalla on järjestetty opastus ja kuljetus perille. Ainakin ensimmäinen matka palveluspaikkaan kannattaa tehdä julkisia kulkuneuvoja käyttäen, mikäli se vain on mahdollista. Mitä matkalle mukaan Kotoa lähtiessäsi pukeudu käytännölliseen, sään mukaiseen vaatetukseen, jonka viet kotiin ensimmäisellä lomallasi. Vaikka varusmiehellä on lomalla ja vapaa-aikanaan oikeus käyttää siviiliasua, ei sen säilyttäminen kasarmialueella ole sallittua. Jokaisesta palvelukseen tulevasta varusmiehestä löytyy vahvuuksia. Puolustusvoimien tehtävä on löytää näille vahvuuksille käyttöä. Palveluksen aikana annettava koulutus on vaativaa, mutta se antaa myös valmiuksia tulevaan elämään. Lisäksi se kehittää jokaisen henkistä ja fyysistä kestävyyttä. Aiemmin yksikön päällikkö, nykyisin Johtamisen laitoksen opettaja, kapteeni Jami Virta Kun lähdet varusmiespalvelukseen, ota mukaasi: ilman verkkovirtaa toimivat parranajovälineet henkilökohtaisen puhtauden hoidossa tarvittavat välineet sairausvakuutuskortti (KELA-kortti) ja ajokortti rokotustodistus tämä Varusmies-kirjanen tilinumerosi ja kolikoita postimerkkiautomaattia varten (suuria rahasummia ei pidä tuoda mukana, koska niiden turvallinen säilyttäminen yhteismajoituksessa on vaikeaa). Jonkin ajan päästä voit myös ottaa liikunta- ja harrastusvälineitä mukaan kasarmille. Joukko-osastossa on lukittava kaappi tai varasto, jossa voidaan säilyttää mukana tuomasi harrastusvälineet. 19
Alokkaan arki Palvelukseen astumispäivä Olet palveluksessa siitä hetkestä alkaen, kun ilmoittaudut joukko-osastoosi. Asevelvollinen on lain mukaan sotilashenkilö myös siitä hetkestä lähtien, kun hänen olisi pitänyt viimeistään saapua joukko-osastoon. Ensimmäinen päivä on varattu varusteitten hakuun. Varsinaista koulutusta ei vielä ole, joten silloin on hyvää aikaa tutustua kaikessa rauhassa uuteen, outoon ympäristöön. Mitä aikaisemmin ilmoittaudut yksikköösi sitä rauhallisemmin alkaa totuttautumisesi sotilaan elämään. Ensimmäinen aamu Ensimmäinen herätys sotaväessä on ikimuistoinen tosin se tuskin on niin kauhea kuin tarinat kertovat. Sotilaallisen ripeyden ja täsmällisyyden opettelu alkaa heti ensi hetkistä. Pukeutuminen ja palvelukseen järjestyminen sekä sotilaallinen käyttäytyminen hämmentävät aluksi jokaisen siviilielämään tottuneen. Alussa tuntuukin olevan kiire joka paikkaan odottamaan, mutta se kuuluu asiaan, jotta mahdollisimman pian päästäisiin varsinaiseen koulutukseen käsiksi. Vauhdikasta alkua ei kannata säikähtää. Jokainen asia opetetaan ennen kuin sen osaaminen vaaditaan. Koulutus alkaa Ensimmäisten päivien oppitunneilla opetetaan mm. sotilaan oikeudet ja velvollisuudet, sotilaan käyttäytyminen, esimiehen ja alaisen käskyvaltasuhteet sekä maanpuolustuksen perusteita. Sulkeisjärjestyksen harjoittelu ja asekäsittelyharjoitukset luovat perustan alkavalle taistelukoulutukselle. Älä haudo ongelmiasi Esimiestesi puoleen kääntymistä ei kannata ujostella, sillä he antavat neuvoja pienissäkin asioissa. Lähin esimiehesi on oma ryhmänjohtaja, sotilasarvoltaan yleensä alikersantti. Häneltä voit kysyä kaikkia jokapäiväiseen palvelukseen liittyviä asioita. Joukkueenjohtajalle voit kertoa esimerkiksi koulutukseesi vaikuttavista ongelmista. Yksikköupseeri huolehtii yksikön käytännön hallinnoinnista ja huollosta. Hänen puoleensa voit kääntyä mm. matkakorvaus- ja lomamatka-asioissa. Yksikön päällikkö vastaa koko yksikkönsä hallinnosta, koulutuksesta ja hyvinvoinnista. Hänen puoleensa on jokaisella alokkaalla oikeus kääntyä aina koskivatpa ongelmat sitten sotilas- tai siviiliasioita. Kahdenkeskisessä tulohaastattelussa esimiehet tutustuvat alaisiinsa ja tarjoavat mahdollisuuden esittää omia toivomuksia ja kysymyksiä, joiden ratkaiseminen helpottaa sopeutumista sotilaselämään. Myös joukko-osaston komentaja, sotilaspappi, lääkäri, sairaanhoitaja, sosiaalikuraattori ja varusmiestoimikunta ovat valmiita auttamaan ongelmien ratkaisemisessa. Yksikköupseerina huolehdin varusmiesten palvelusolosuhteista. Varusteiden ja vaatteiden tulee olla ehjiä ja puhtaita, majoitus- ja koulutustilojen asiallisessa kunnossa sekä matkaliput ja päivärahat oikeaan aikaan varusmiehille toimitettuna. Aiemmin yksikköupseeri, nykyisin Helsingin vartioston johtaja, luutnantti Jani Suojarinne 20
Lomat ja vapaa-aika Muut kuin palvelukseen tai lepoaikaan kuuluvat ajat ovat varusmiehen vapaa-aikaa. Iltavapaa on, ellei palvelus- tai lepoaika sitä estä, päivittäin klo 18.00 21.00 välinen aika. Pidennetty iltavapaa voidaan antaa yhtenä arkipäivänä viikossa klo 18.00 24.00 välisenä aikana. Joissakin joukko-osastoissa ei ole pidennettyjä iltavapaita lainkaan. Upseerikokelaan, aliupseerin ja ryhmänjohtajan iltavapaa-aika on yleensä tuntia pitempi. Oikeus liikkua vapaa-aikana kasarmialueen ulkopuolella koskee myös alokkaita kuitenkin vasta heidän opittuaan sotilaallisen käytöksen. Tämä tavoite on pyrittävä saavuttamaan kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana. Lomalla ja vapaa-aikana saa käyttää siviilivaatteita kasarmialueen ulkopuolella. Lomalle tai vapaalle lähdetään sotilaspuvussa. Paikallaolovahvuuteen kuulumattomilla varusmiehillä viikonloppuvapaa (VLV) alkaa perjantaina palveluksen jälkeen ja päättyy sunnuntaina klo 24.00. Yleensä noin kerran kuukaudessa viikonloppuvapaaseen liitetään henkilökohtaisena lomana (HL) seuraava maanantai. Tällöin VLV saattaa alkaa vasta lauantain palveluksen päätyttyä. Lomalta tai vapaalta palaamiseen on syytä varata riittävästi aikaa, sillä myöhästyminen johtaa yleensä kurinpitotoimiin. Ostaessasi maksullisia lippuja, saat alennusta matkalippujen hinnoista rautateillä ja linja-autossa esittämällä varusmieskorttisi. Lisätietoa lomista ja lomamatkoista, sivut 33 34 Sotilaskoti Sotilaskoti on varusmiehen taukopaikka varuskunnassa. Sinne voit mennä vapaahetkinä rentoutumaan ja virkistäytymään palveluksen lomassa erilaisten pelien, kirjojen, lehtien sekä kahvin ja munkin parissa. Sotkut palvelevat taistelijoita myös pidempien maastoharjoitusten yhteydessä. Vapaa-ajan liikunta Useissa varuskunnissa on jo ajanmukaiset liikuntatilat. Vapaa-aikanasi voit käyttää varuskunnan uimahalleja, kuntosaleja, palloiluhalleja, kamppailusaleja, sisäampumaratoja ja katukoripallokenttiä. Lisätietoja eri harrastusmahdollisuuksista saat perusyksiköstäsi sekä joukko-osastosi liikuntakasvatusupseerilta. Varusmiesten liikuntakerhot järjestävät monissa varuskunnissa vapaa-ajan liikuntatoimintaa. Jos olet kiinnostunut jonkun lajin ohjaajan tehtävistä, kysy lisätietoja omasta kerhostasi ja saat varmasti töitä vapaaajan liikunnan parista. Lisätietoja saat varusmiestoimikunnalta (VMTK) tai paikalliselta sotilasurheiluseuralta. Lisätietoja www.sotilasurheilu.net Valmennus- ja kilpailutoiminta Sinulla on mahdollisuus jatkaa omaa liikuntaharrastustasi ja valmennus- sekä kilpailu-uraasi myös varusmiespalveluksen aikana. Varusmiehet voivat ottaa osaa puolustusvoimien kilpailutoimintaan, parhaat jopa kansainvälisellä tasolla. Sotilaskoti palvelee varusmiehiä vapaa-aikana. 21
Sotilaan vaatetus Varusmiehen vaatetus koostuu eri vuodenaikoihin suunnitelluista taistelijan vaatevarusteista. Vastaat itse käyttöösi luovutetun vaatetuksen vaihdosta puhtaisiin ja ehjiin varusvarastolla sekä niiden säilyttämisestä. Varusteiden huollosta annetaan ohjeita perusyksikössä heti palveluksesi alkaessa. Palveluspuku on maavoimissa, ilmavoimissa ja merivoimien rannikkojoukoissa maastopuku. Taistelukoulutusvarustukseen kuuluvat maastopuku, kumisaappaat, kypärä, kuulonsuojaimet sekä taisteluvyö. Lomapuku on maavoimissa, ilmavoimissa ja merivoimien rannikkojoukoissa maastopuku m/91. Joissakin joukko-osastoissa on käytössä Taistelijan asu 2005 kokonaisuuteen kuuluva uusi maastopuku. Merivoimien laivastojoukot käyttävät merimiespukua. Lisäksi jokaiselle varusmiehelle jaetaan mm.: vuodevaatteet ja pyyheliina alusvaatteet ja sukat sormikkaat ja kintaat pakkassaappaat ja varsikengät selkäreppu ja kenttäruokailuvälineet. verryttelyasu ja urheilujalkineet Erittäin pienille ja isoille varusmiehille hankitaan sopivat varusteet viimeistään palvelukseen astumisen yhteydessä otettavien mittojen mukaisesti (voit ottaa yhteyttä jo etukäteenkin). Lomalla ja vapaa-aikana saa käyttää siviilivaatteita kasarmialueen ulkopuolella. Muonitus Puolustusvoimien muonituksen tavoitteena on tarjota yleiset ravitsemussuositukset täyttävä terveellinen ja monipuolinen sekä riittävä muonitus varusmiespalveluksen laatuun nähden. Lisäksi tarjotaan erityisruokavalioita, joita ovat sairauden tai jonkin terveydellisen syyn vuoksi noudatettavat ruokavaliot, kasvisruokavaliot sekä uskonnollisten ja eettisten syiden vuoksi noudatettavat ruokavaliot. Muonituksen tavoitteisiin kuuluu myös asevelvollisten terveyden edistäminen ja ylläpitäminen sekä suorituskyvyn turvaaminen. Lisäksi ruokailutapoja ja tottumuksia pyritään ohjaamaan terveyttä ja hyvää pöytäkäyttäytymistä edistäväksi. Arkisin tarjotaan kolme pääateriaa: aamiainen, lounas ja päivällinen sekä vähintään neljänä iltana viikossa vapaaehtoinen iltapala. Sunnuntaisin tarjotaan aamiainen, päivällinen ja vahvistettu iltapala. Varusmiehen muonitus perustuu ruokasuunnitelmaan, joka sisältää viiden viikon kiertävän ruokalistan. Kenttäoloissa ravinnontarve lisääntyy. Siksi jokaista leiriä ja sotaharjoitusta varten laaditaan yleensä oma ruokasuunnitelma. Ruoka voidaan tällöin valmistaa kenttäkeittimillä tai miehet valmistavat ruoan itse henkilökohtaisista erikoisannoksista eli taistelumuonista. Tutustu Varusmiehen muonaoppaaseen! 22