LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki esimerkkinä Näkökohtia taimenkantojen kalastuksesta
Kutuvaellus synnyinjokeen Kutu syksyllä Järvivaihe Paluu järvelle Jokipoikasvaihe Kuva: Simo Yli-Lonttinen Poikasvaellus järvelle Järviin syönnökselle vaeltavia taimenkantoja on alun perin tavattu suurimmassa osassa maamme isoista järvistä.
Alkuperäisiä ja omavaraisia järvitaimenkantoja on jäljellä 30, joista uhanalaisiksi on luokiteltu 24. Yli puolta näistä tuetaan istutuksin. Lähde: Kallio-Nyberg ym. 2001. Taimenatlas, RKTL-Kalantutkimuksia 173.
Kalojen vaellusesteitä (täydelliset punaisella, osittaiset keltaisella) sekä kalateitä (vihreällä) Suomen jokien valuma-alueilla. Kartta havainnollistaa jokirakentamisen maankattavaa laajuutta ja merkitystä, vaikka siinä esitettyjen vaellusesteiden kriteerit vaihtelevat eri alueellisten ympäristökeskusten toiminta-alueilla. Lähde: Suomen ympäristökeskus.
Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Kitkajoki, Jyrävän yläpuoli 120 Taimenen kokojakauma järvisaaliissa ja kutukannassa Tehokas kalastus 10 Kitkajärven saalistaimenet 80 5 60 40 0 30 20 0 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Vuosi Kaleva (1932): 4 oululaista Kaleva (1995): urheilukalastajaa saanut Ylikalastus uhkaa 9 vrk:ssa 73 lohta Kitkan taimenta 2009 Oulankajoen taimenen kutupopulaatio % Saalisindeksi 100 40 50 60 Taimenen Taimenen pituus pituuscm cm 70 80
Esimerkkinä Oulankajoen vesistö Oulankajoen (Koutajoen) vesistöalue Koutajärvi Vienanmeri Kiutaköngäs Jyrävä Kitkajärvet Kitkajoki Kuusinkijoki Kuusamo Oulankajoki Sovajoki Paanajärvi Tavajoki Karmankajoki Astervajoki (Mutkajoki) Kittijoki Kuma Olangajoki Kivakkaköngäs Pääjärvi Pontsajoki Pääjärvi (kaupunki) Tuoppajärvi Noin 20 km
Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Esimerkkinä Oulankajoen vesistö Lähde: Finlandian vuosikirja 1920-1921 Lähde: ERÄ-lehti 11/1998
Kiutakönkäällä on harjoitettu taimenten ylisiirtoa vuodesta 1965
Ylisiirron yhteydessä taimenet on merkitty Carlin-kalamerkillä, ja vuodesta 1989 alkaen otettu suomunäyte (myös vuonna 1965)
Esimerkkinä Oulankajoen vesistö 250 200 Yhteensä 3538 yksilöä 150 100 50 0 1960 1970 1980 1990 2000 2010
Esimerkkinä Oulankajoen vesistö...lohen kulku, sehän ramppaa edestakaisin samoja latuja ikuisesti. Niin se on viisas vai tyhmäkö lie se kala, se lohi. Pekka Alajuuma, Juuman kylän kylänvanhin (P. Einin mukaan, Metsästys ja kalastus 1970)
Esimerkkinä Oulankajoen vesistö Kutuvaellus kesällä Uusi kutuvaellus 2 vuoden kuluttua Kutu syksyllä 2-5 vuotta järvessä Paluu järvelle 2-5 vuotta joessa Kuva: Simo Yli-Lonttinen
Esimerkkinä Oulankajoen vesistö 90 Koiraat Naaraat Kuva: Simo Yli-Lonttinen Oulankajoki: 1. kutuvaellus %-osuus 70 50 30 10-10 2 3 4 5 6 tai 7 Järvivuodet KOIRAAT Järvivuodet NAARAAT Järvivuodet Poikasvuodet Poikasvuodet 2 3 4 5 7 2 3 4 5 2 - - < 1 1-2 - < 1 1 1 3 1 12 34 5 < 1 3 < 1 23 26 2 4 2 21 20 1-4 4 30 9 1 5-3 - - - 5 1 1 - -
Esimerkkinä Oulankajoen vesistö Kuva: Simo Yli-Lonttinen Oulankajoki Naaraat Pituus (cm) Paino (g) Koiraat Pituus (cm) Paino (g) N 1809 1807 466 463 Min 50,0 1200 50,0 1300 Max 78,0 5250 80,0 5300 Keskiarvo 62,5 2450 65,9 2900 Keskihajonta 4,7 505 4,8 599 Kitkajoki keskimäärin 3-4 järvivuotta ja 65 cm pituisia Kuusinkijoki keskimäärin 3-4 järvivuotta ja 63 cm pituisia
Esimerkkinä Oulankajoen vesistö Oulankajoki Kuva: Simo Yli-Lonttinen Ylisiirretyistä 63 % 1. kertaa 28 % 2. kertaa 8 % 3. kertaa 1 % 4. kertaa kutuvaelluksella % 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Vuosien määrä ensimmäisestä (0) kiinnijäämisestä Kiutakönkäällä
Esimerkkinä Oulankajoen vesistö 100 Kuva: Simo Yli-Lonttinen Naaraiden osuus % 80 60 40 20 Kitkajoki Oulankajoki 0 1930 1940 1950 1960 1970 Vuosi 1980 1990 2000 2010
Esimerkkinä Oulankajoen vesistö 30 (a) 20 10 0 Kuva: Simo Yli-Lonttinen -10 Oulankajoki, Kiutakönkään yläpuoli Distance km -20-30 30 (b) 20 10 0-10 -20-30 30 (c) 20 10 0-10 -20 J A S O N D J F M A M Month -30
Esimerkkinä Oulankajoen vesistö Kuva: Simo Yli-Lonttinen Populaatiokoko Kiutakönkäällä Oulankajoessa 400 300 N 200 100 0 1960 1970 1980 1990 2000 VUOSI
Esimerkkinä Oulankajoen vesistö 50-150 kutuparia Kutuvaellus kesällä vaeltajia 100-350 yksilöä Kiutakönkäällä Uusi kutuvaellus 2 vuoden kuluttua Kutu syksyllä 2-5 vuotta järvessä 0+ 5 yks. aarilla 10 yks. aarilla Paluu järvelle Tuotantoala 100 ha (80-160ha) 2-5 vuotta joessa vaelluspoikasia 1200-2500 yksilöä Kuva: Simo Yli-Lonttinen
ja KALASTUS
ja KALASTUS Kalastuksen määrä ja tehokkuus kasvaa matkailuun ja harrastuksiin liittyvä kalastus paikallinen kalastus (kotitarvekalastus) Open access
ja KALASTUS Kalastus ja kalakanta Saalis, Tuotto Kestävä kalastus -tasapaino Ylikalastus kannattavuusraja Kalakanta menetetty Pyynnin määrä
ja KALASTUS Kalastusjärjestelyt avainasemassa!!! Paljonko kalastajia ja missä kalastetaan (joki/järvi)... Kuinka monta kalaa nostetaan kuiville...
ja kalastus: ALAMITTA 150 Oulankajoen kutupopulaatio 100 50 0 1. kertaa kudulla Kuva: Simo Yli-Lonttinen 50 100 2. kertaa kudulla 500 550 600 650 700 750 800 Pituus mm Oletetaan tehokas kalastus järvelle: Alamitta 55 cm: jokeen säästyy 4 % 60 cm: 30 % 65 cm: 67 % 70 cm: 90 %
ja KALASTUS Suuri alamitta (esim. 60 cm) käytännössä johtaa pyydä ja päästä kalastukseen toimii huonosti ilman samanaikaisia verkkojen silmäkokorajoituksia Pyydä ja päästä hyväksyttävyys eettisyys
Luonnonvaraiset järvitaimenkannat ja KALASTUS Käytännön esimerkki Vuosien 1993-1995 kalastuskieltokokeilu Kuhmon Änättijärvellä (2385 ha) Järvilohi-istutukset 1993-1994 yhteensä 10800 yli 25 cm poikasta (2v.) Kalastuskielto 1.7.1993-31.12.1994 Rauhoitusaikana Änättiin istutetut järvilohet kasvoivat 40-60 cm mittaisiksi. Kalastuksen vapauduttua (verkkopyynti rajoitettua, uistelu sallittua) lohet pyydystettiin loppuun vuoden 1995 kuluessa. Järvilohisaalis Änätistä v. 1995 oli n. 1000 kg. Rajallista resurssia ei voi hyödyntää rajattomasti!
ja KALASTUS Rajallista resurssia ei voi hyödyntää rajattomasti! Luonnonvarainen taimenkanta ei kestä voimakasta kalastusta! Määrärajoite: Kalastajamäärille Pyynnin määrälle Saaliin määrälle
Käytännön sovelluksia/vaihtoehtoja, jos halutaan ylläpitää taimenen luonnonlisääntymistä A&O: Kalastusohjeistuksen tulee kattaa koko vaellusalue ja kalan kaikki elämänvaiheet 1) Alamitta, harvat verkot ja rajatut pyyntialueet ja -ajatkin esimerkiksi 60 cm 80 mm/3m verkot, uisteluun vaparajoite vain selkävedet, ajalliset rauhoitukset saalisilmoitusvelvollisuus 2) Kalastuksen määrällinen ja laadullinen rajoittaminen esimerkiksi erillinen pyyntilupa taimenelle pyynti sallittu vain osan vuotta saaliille määrällinen rajoite alamitta saalisilmoitusvelvollisuus Metsästyksessäkin on tiukat, rajoittavat säännöt, jotka hyväksytään ja noudatetaan!
Luonnonvaraisten järvitaimenkantojen tulevaisuus on kalastuksen järjestäjien käsissä Kiitoksia mielenkiinnosta!