LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT



Samankaltaiset tiedostot
OULANGAN VILLI TAIMEN YHTEINEN AARTEEMME

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Puulaveden villi järvitaimen

Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v istukaseristä

Taimenkantojen tulevaisuus on kappalepeliä mallinnus säätelyn avuksi

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Järvitaimen Kymijoen vesistössä ja Etelä-Ruotsissa

JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET YLEMMILLE TAHOILLE

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Kaunis pieni saalistaimen

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

Taimenkantojen tila Suomessa - erityisesti Vuoksen vesistössä ja Keski-SuomessaT

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Sisältö. Taustaa. Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat. Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin

Vaelluskalojen kestävä kalastus

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus

Taimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Puulan kalastustiedustelu 2015

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Järvitaimenseminaari Läsäkoski

Taimenen sisävesikantojen tila Suomessa

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kalastuksen säätely ja poikkeusluvat

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä Voimaan

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue

Simojoen lohitutkimukset vuosina

Kainuun taimenseminaari. Anssi Vainikka / Itä-Suomen yliopisto & FLF ry

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta

Kalastuksen käytön ja hoidon järjestäminen käytännössä?

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue

Kokemäenjoen ankeriastutkimus

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

1. Kuinka paljon saitte saaliiksi vuonna 2015 seuraavia kalalajeja? Antakaa saalismäärät kilogrammoina.

KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit


Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

Itämeren lohikantojen tila

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille tiivistelmä jäsenten vastauksista

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

Miksi yhteinen vesialue?

Kuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä

Jokikalastus Oulankajoen vesistössä 2013 Oulangan taimenhankkeen kalastajakyselyiden tuloksia

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue

Valtioneuvoston asetus

Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuonislahden osakaskunta

Transkriptio:

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki esimerkkinä Näkökohtia taimenkantojen kalastuksesta

Kutuvaellus synnyinjokeen Kutu syksyllä Järvivaihe Paluu järvelle Jokipoikasvaihe Kuva: Simo Yli-Lonttinen Poikasvaellus järvelle Järviin syönnökselle vaeltavia taimenkantoja on alun perin tavattu suurimmassa osassa maamme isoista järvistä.

Alkuperäisiä ja omavaraisia järvitaimenkantoja on jäljellä 30, joista uhanalaisiksi on luokiteltu 24. Yli puolta näistä tuetaan istutuksin. Lähde: Kallio-Nyberg ym. 2001. Taimenatlas, RKTL-Kalantutkimuksia 173.

Kalojen vaellusesteitä (täydelliset punaisella, osittaiset keltaisella) sekä kalateitä (vihreällä) Suomen jokien valuma-alueilla. Kartta havainnollistaa jokirakentamisen maankattavaa laajuutta ja merkitystä, vaikka siinä esitettyjen vaellusesteiden kriteerit vaihtelevat eri alueellisten ympäristökeskusten toiminta-alueilla. Lähde: Suomen ympäristökeskus.

Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Kitkajoki, Jyrävän yläpuoli 120 Taimenen kokojakauma järvisaaliissa ja kutukannassa Tehokas kalastus 10 Kitkajärven saalistaimenet 80 5 60 40 0 30 20 0 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Vuosi Kaleva (1932): 4 oululaista Kaleva (1995): urheilukalastajaa saanut Ylikalastus uhkaa 9 vrk:ssa 73 lohta Kitkan taimenta 2009 Oulankajoen taimenen kutupopulaatio % Saalisindeksi 100 40 50 60 Taimenen Taimenen pituus pituuscm cm 70 80

Esimerkkinä Oulankajoen vesistö Oulankajoen (Koutajoen) vesistöalue Koutajärvi Vienanmeri Kiutaköngäs Jyrävä Kitkajärvet Kitkajoki Kuusinkijoki Kuusamo Oulankajoki Sovajoki Paanajärvi Tavajoki Karmankajoki Astervajoki (Mutkajoki) Kittijoki Kuma Olangajoki Kivakkaköngäs Pääjärvi Pontsajoki Pääjärvi (kaupunki) Tuoppajärvi Noin 20 km

Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Esimerkkinä Oulankajoen vesistö Lähde: Finlandian vuosikirja 1920-1921 Lähde: ERÄ-lehti 11/1998

Kiutakönkäällä on harjoitettu taimenten ylisiirtoa vuodesta 1965

Ylisiirron yhteydessä taimenet on merkitty Carlin-kalamerkillä, ja vuodesta 1989 alkaen otettu suomunäyte (myös vuonna 1965)

Esimerkkinä Oulankajoen vesistö 250 200 Yhteensä 3538 yksilöä 150 100 50 0 1960 1970 1980 1990 2000 2010

Esimerkkinä Oulankajoen vesistö...lohen kulku, sehän ramppaa edestakaisin samoja latuja ikuisesti. Niin se on viisas vai tyhmäkö lie se kala, se lohi. Pekka Alajuuma, Juuman kylän kylänvanhin (P. Einin mukaan, Metsästys ja kalastus 1970)

Esimerkkinä Oulankajoen vesistö Kutuvaellus kesällä Uusi kutuvaellus 2 vuoden kuluttua Kutu syksyllä 2-5 vuotta järvessä Paluu järvelle 2-5 vuotta joessa Kuva: Simo Yli-Lonttinen

Esimerkkinä Oulankajoen vesistö 90 Koiraat Naaraat Kuva: Simo Yli-Lonttinen Oulankajoki: 1. kutuvaellus %-osuus 70 50 30 10-10 2 3 4 5 6 tai 7 Järvivuodet KOIRAAT Järvivuodet NAARAAT Järvivuodet Poikasvuodet Poikasvuodet 2 3 4 5 7 2 3 4 5 2 - - < 1 1-2 - < 1 1 1 3 1 12 34 5 < 1 3 < 1 23 26 2 4 2 21 20 1-4 4 30 9 1 5-3 - - - 5 1 1 - -

Esimerkkinä Oulankajoen vesistö Kuva: Simo Yli-Lonttinen Oulankajoki Naaraat Pituus (cm) Paino (g) Koiraat Pituus (cm) Paino (g) N 1809 1807 466 463 Min 50,0 1200 50,0 1300 Max 78,0 5250 80,0 5300 Keskiarvo 62,5 2450 65,9 2900 Keskihajonta 4,7 505 4,8 599 Kitkajoki keskimäärin 3-4 järvivuotta ja 65 cm pituisia Kuusinkijoki keskimäärin 3-4 järvivuotta ja 63 cm pituisia

Esimerkkinä Oulankajoen vesistö Oulankajoki Kuva: Simo Yli-Lonttinen Ylisiirretyistä 63 % 1. kertaa 28 % 2. kertaa 8 % 3. kertaa 1 % 4. kertaa kutuvaelluksella % 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Vuosien määrä ensimmäisestä (0) kiinnijäämisestä Kiutakönkäällä

Esimerkkinä Oulankajoen vesistö 100 Kuva: Simo Yli-Lonttinen Naaraiden osuus % 80 60 40 20 Kitkajoki Oulankajoki 0 1930 1940 1950 1960 1970 Vuosi 1980 1990 2000 2010

Esimerkkinä Oulankajoen vesistö 30 (a) 20 10 0 Kuva: Simo Yli-Lonttinen -10 Oulankajoki, Kiutakönkään yläpuoli Distance km -20-30 30 (b) 20 10 0-10 -20-30 30 (c) 20 10 0-10 -20 J A S O N D J F M A M Month -30

Esimerkkinä Oulankajoen vesistö Kuva: Simo Yli-Lonttinen Populaatiokoko Kiutakönkäällä Oulankajoessa 400 300 N 200 100 0 1960 1970 1980 1990 2000 VUOSI

Esimerkkinä Oulankajoen vesistö 50-150 kutuparia Kutuvaellus kesällä vaeltajia 100-350 yksilöä Kiutakönkäällä Uusi kutuvaellus 2 vuoden kuluttua Kutu syksyllä 2-5 vuotta järvessä 0+ 5 yks. aarilla 10 yks. aarilla Paluu järvelle Tuotantoala 100 ha (80-160ha) 2-5 vuotta joessa vaelluspoikasia 1200-2500 yksilöä Kuva: Simo Yli-Lonttinen

ja KALASTUS

ja KALASTUS Kalastuksen määrä ja tehokkuus kasvaa matkailuun ja harrastuksiin liittyvä kalastus paikallinen kalastus (kotitarvekalastus) Open access

ja KALASTUS Kalastus ja kalakanta Saalis, Tuotto Kestävä kalastus -tasapaino Ylikalastus kannattavuusraja Kalakanta menetetty Pyynnin määrä

ja KALASTUS Kalastusjärjestelyt avainasemassa!!! Paljonko kalastajia ja missä kalastetaan (joki/järvi)... Kuinka monta kalaa nostetaan kuiville...

ja kalastus: ALAMITTA 150 Oulankajoen kutupopulaatio 100 50 0 1. kertaa kudulla Kuva: Simo Yli-Lonttinen 50 100 2. kertaa kudulla 500 550 600 650 700 750 800 Pituus mm Oletetaan tehokas kalastus järvelle: Alamitta 55 cm: jokeen säästyy 4 % 60 cm: 30 % 65 cm: 67 % 70 cm: 90 %

ja KALASTUS Suuri alamitta (esim. 60 cm) käytännössä johtaa pyydä ja päästä kalastukseen toimii huonosti ilman samanaikaisia verkkojen silmäkokorajoituksia Pyydä ja päästä hyväksyttävyys eettisyys

Luonnonvaraiset järvitaimenkannat ja KALASTUS Käytännön esimerkki Vuosien 1993-1995 kalastuskieltokokeilu Kuhmon Änättijärvellä (2385 ha) Järvilohi-istutukset 1993-1994 yhteensä 10800 yli 25 cm poikasta (2v.) Kalastuskielto 1.7.1993-31.12.1994 Rauhoitusaikana Änättiin istutetut järvilohet kasvoivat 40-60 cm mittaisiksi. Kalastuksen vapauduttua (verkkopyynti rajoitettua, uistelu sallittua) lohet pyydystettiin loppuun vuoden 1995 kuluessa. Järvilohisaalis Änätistä v. 1995 oli n. 1000 kg. Rajallista resurssia ei voi hyödyntää rajattomasti!

ja KALASTUS Rajallista resurssia ei voi hyödyntää rajattomasti! Luonnonvarainen taimenkanta ei kestä voimakasta kalastusta! Määrärajoite: Kalastajamäärille Pyynnin määrälle Saaliin määrälle

Käytännön sovelluksia/vaihtoehtoja, jos halutaan ylläpitää taimenen luonnonlisääntymistä A&O: Kalastusohjeistuksen tulee kattaa koko vaellusalue ja kalan kaikki elämänvaiheet 1) Alamitta, harvat verkot ja rajatut pyyntialueet ja -ajatkin esimerkiksi 60 cm 80 mm/3m verkot, uisteluun vaparajoite vain selkävedet, ajalliset rauhoitukset saalisilmoitusvelvollisuus 2) Kalastuksen määrällinen ja laadullinen rajoittaminen esimerkiksi erillinen pyyntilupa taimenelle pyynti sallittu vain osan vuotta saaliille määrällinen rajoite alamitta saalisilmoitusvelvollisuus Metsästyksessäkin on tiukat, rajoittavat säännöt, jotka hyväksytään ja noudatetaan!

Luonnonvaraisten järvitaimenkantojen tulevaisuus on kalastuksen järjestäjien käsissä Kiitoksia mielenkiinnosta!