Rakentamisen CO2-päästöt ja Suomen tulevat säädökset Kouvola 21.11.2017 Erityisasiantuntija Matti Kuittinen
Hiilineutraali 2045 Johtava maa kiertotaloudessa 2025 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2
Rakennettu ympäristö kuluttaa paljon energiaa ja materiaaleja sekä tuottaa runsaasti päästöjä. 30 % kasvihuonekaasuista 40 % primäärienergiasta 50 % raakaaineista
Tähän saakka keskitytty energiatehokkuuteen Valmistus Rakentaminen Käyttö Purku Jatkossa uusia keinoja parantaa vähähiilisyyttä Huomio rakennusten koko elinkaareen
Tutkimustuloksia päästöjen jakautumisesta Engin & Francis 2010 CIBSE 2010 Sturgis & Roberts 2010 Säynäjoki ym. 2012 Crawford & Stephan 2013 Liljenström ym. 2014 Ruuska & Häkkinen 2014 Atmaca & Atmaca 2015 Boverket 2016 Larsson ym. 2016 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Käyttöenergian hiilijalanjälki Muun elinkaaren hiilijalanjälki
Vähähiilisen rakentamisen tiekartta Uudisrakentamisessa siirrytään rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen sääntelyyn. Energiatehokkuuden ohella tarkastellaan myös materiaalien valmistuksen päästöjä. Kytkentä energiatehokkuuden ohjaukseen määritellään tiekartan toteutuksen aikana. Pyritään joustavaan ohjaukseen, jossa vähähiiliseen rakentamiseen pääsee useaa reittiä. Hiilijalanjälkilaskennan tulee olla kustannustehokasta, riittävän yksinkertaista eikä se saa heikentää rakentamisen muita ominaisuuksia. Hiilijalanjälkilaskenta perustuu eurooppalaisiin standardeihin (EN 15978). 6
Vaiheittain vähähiiliseen rakentamiseen 1. vaihe: Testaus ja menetelmät 2017- Ohjausjärjestelmän vaikutusarvioinnit Hiilijalanjäljen laskentamallin ja päästötietokannan kehittäminen Osaaminen ja työkalut Testaus julkisissa rakennushankkeissa ja yksityisellä sektorilla 2. vaihe: Ohjausjärjestelmän laatiminen 2019- Säädösohjauksen ja mahdollisten kannusteiden valmistelu Kytkentä kaavoitukseen ja energiaohjaukseen Pilottihankkeiden laajentaminen Rakennusten päästötietojen seurannan ja tilastoinnin valmistelu 3. vaihe: Ohjaus käyttöön 2025 mennessä Mahdollinen ilmoitusvelvollisuus ennen sitovia raja-arvoja Rakennuskanta voidaan kytkeä ohjaukseen vaiheittain Rakennuskannan päästötietojen seuranta 7
CO2-raja-arvot edellyttävät vakioitua laskentatapaa Kehitys 2018 Vakioitu laskentamenetelmä EN 15978 pohjalta Tietomallien vaatimukset Kaavoituksen ilmastotavoitteet 2025: CO2-raja-arvot eri rakennustyypeille Päästötiedot EU:n Levels-menetelmä Kehitys 2018-19 Materiaalit (EN 15804) Työkoneet Energia Jätteenkäsittely Eurooppalaisten tietojen hyödyntäminen
Miten muualla? Hollanti Itävalta Ranska Ruotsi Norja CO2-laskenta pakolliseksi 2018 Raja-arvot päästöille Ympäristöhaitat muunnetaan euroiksi Valtiollinen ympäristöluokitus Monipuoliset taloudelliset kannusteet Hyvät arviointityökalut Velvoite ympäristöselosteille CO2-päästöjen rajat 2020 Kokeilu: Pienemmät päästöt = lisää rakennusoikeutta CO2-päästöjen ilmoitusvelvollisuus tulossa 2020 mennessä Vaiheittainen eteneminen, aluksi fokus valmistusvaiheen päästöissä CO2-laskenta pakolliseksi kaikissa valtion rakennushankkeissa Oma kansallinen laskentastandardi Kansallinen työkalu laskentaan Matti Kuittinen 9
EU:n yhteiset rakentamisen ympäristöindikaattorit tulevat. Testaajia etsitään. Työpaja 14.12. klo 9-12 Rakennustiedossa.
Makroindikaattorit 1. Hiilijalanjälki Käytön energiatehokkuus Elinkaaren hiilijalanjälki 2. Resurssitehokkaat materiaalikierrot Materiaaliluettelo Skenaariot Rakennus- ja purkujäte 3. Veden kulutus Käytön vesitehokkuus 4. Terveet ja viihtyisät tilat Sisäilman laatu Lämpöviihtyvyys Valaistus ja akustiikka 5. Sopeutuminen ilmastonmuutokseen Tulevaisuuden riskit 6. Elinkaarikustannukset ja arvo LCC Arvon muodostus ja riskitekijät
Kolme arviointitasoa (L1) Yleistaso Yhteinen aloitustaso EU:n vertailuluvut (L2) Vertailutaso Tulosten vertailu toiminnallisesti samankaltaisten rakennusten kanssa (L3) Optimointitaso Yksityiskohtainen laskenta, tulevaisuuden skenaariot, suunnittelun ja toteutuneen vertailu 12
Hankintalaki mahdollistaa ympäristöystävälliset valinnat Uusi hankintalaki antaa mahdollisuuksia valita ympäristöä säästäviä ratkaisuja Ympäristöministeriö tarjoaa kriteerit tarjousten laatimiseen ja vertailuun 13
Vähähiilisen rakentamisen hankintakriteerit Soveltuvuus Energia Laatukriteerit Vähähiilisyys Materiaalit Innovaatiot Kustannukset Suunnittelupalvelut Tuotteet Rakennusurakat Kokonaisvastuurakentaminen (KVR) Elinkaarimallit 14
10-20 % määräyksiä parempi energiatehokkuus Energiantuotannon päästöt lasketaan Laitteet valitaan parhaista energiatehokkuusluokista Suositaan pitkiä takuuaikoja Työmaan energiankulutus mitataan Työntekijöille energiakoulutus Lämpökamerakuvaus ja ilmatiiveystesti Energia Materiaalien CO2-päästöt lasketaan Vähähiilisimmät rakenteet Suunnittelupalvelut Tuotteet raportoidaan Rakennusurakat tunnistetaan Purkukatselmus korjaushankkeissa Vähintään 10% materiaaleista uusiutuvia tai kierrätettyjä Suositaan pitkiä takuuaikoja Käytetyt uusiutuvat ja kierrätetyt materiaalit Korjaushankkeissa purkukatselmus Materiaalit Pudasjärven koulu Kuva: Juha Nyman Vähähiilisyyttä edistävät Innovatiiviset palvelut, tuotteet ja toimintatavat Innovaatiot 15
Hiilijalanjäljen laskenta ei ole rakettitiedettä Materiaalin paino Materiaalin CO2-kerroin CO 2 16
Standardit Määrätiedot Tietolähteet Laskennan rajaukset
Sovellettavia standardeja RAKENNUS RAKENNUSTUOTE EN 15643-2 Assessment of buildings. Framework for the assessment of environmental performance EN 15978 Assessment of environmental performance of buildings. Calculation method. EN 15084 Environmental product declarations EN 16485 Environmental product declarations - Product category rules for wood and wood-based products for use in construction
D Rakennuksen elinkaaren ulkopuolelle jäävät hyödyt tai haitat A1 Raaka-aineen hankinta A2 Kuljetus valmistukseen A1-3 A3 Tuotteen valmistus C1 Purkaminen C2 Kuljetukset C3 Purkujätteen käsittely C4 Purkujätteen loppusijoitus C B B1 Tuotteen käyttö rakennuksessa B2 Kunnossapito B3 Korjaus B4 Osien vaihto B5 Laajamittaiset korjaukset B6 Energian käyttö B7 Veden käyttö A4-5 A4 Kuljetus työmaalle A5 Työmaatoiminnot LISÄTIEDOT PURKUVAIHE KÄYTTÖVAIHE RAKENTAMINEN TUOTEVAIHE Rakennuksen elinkaari
Laskennan tietolähteet Tietokannat Laajojen otosten keskiarvoja Sopivat laskentaan silloin, kun ympäristöselostetta ei ole tai kun ei vielä tiedetä minkä valmistajan tuotetta käytetään Eri tietokantojen välillä on eroavaisuuksia Tietokannat ovat yleensä maksullisia Ympäristöselosteet EPD (Environmental Product Declaration) Tuotekohtaisia Standardi EN15804 ohjaa ympäristöselosteiden laadintaa Voidaan tehdä eri rajauksilla Rakennustuotteiden ympäristöselosteita on vielä varsin vähän
Elinkaariasiat ja maankäyttö- ja rakennuslain uudistus Aluksi vähähiilisyys (kasvihuonekaasupäästöt) Jatkossa mahdollisesti muutkin ympäristövaikutukset (AP, EP, ODP, POCP, ADP ) Myöhemmin mahdollisesti sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten arviointi rakennuksen elinkaaren ajalta Esittäjän nimi alatunnisteeseen 21
Fiksun julkisen rakentamisen kuntakierros 27.10.2017 Vantaa 11.12.2017 Jyväskylä 22.01.2018 Turku 01.02.2018 Oulu 02.02.2018 Rovaniemi 14.02.2018 Tampere 23.03.2018 Kouvola 10.04.2018 Pori Joensuu
15 90 VUOTTA TRILJOONAA DOLLARIA Lähde: New Climate Economy Report, 2016 (image: DRIVENxDESIGN) ⅓CO2-BUDJETISTA
Kiitokset mielenkiinnosta! matti.kuittinen@ym.fi www.ym.fi/vahahiilinenrakentaminen #VähähiilinenRakentaminen