1 RAPORTTI 1.1.-31.12.2010 1. Toteuttajan nimi: Etelä-Karjalan Kylät ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Parasta Kylissä, 8645 3. Yhteenveto hankkeesta: Parasta kylässä - hankkeen tavoitteena on maaseudun palveluiden tuottaminen kolmannen sektorin välityksellä sekä palvelutuotannon hyvien käytäntöjen levittäminen Etelä-Karjalan maaseutualueille. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat Etelä-Karjalan maaseudun asukkaisiin, jotka ovat myös hankkeen hyödynsaajat. Hankkeen toimenpiteet lisäävät maaseudun palvelutuotantoa, asukkaiden asuinviihtyvyyttä, sosiaalisen pääoman kasvua sekä kolmannen sektorin verkostoitumista ja yhteistyötä. Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan vähintään neljässä kyläryppäässä kullekin alueelle sopivaa palvelumallia, jonka toteutuksesta vastaavat yhteistyössä kyläläiset ja julkinen sektori. Käytännön toteutus voidaan hoitaa vapaaehtoistyönä, yrittäjävetoisena tai kolmannen sektorin palkkaaman toteutuskoordinaattorin tms. avulla. Toteutusmalleja levitään myös muihin maakunnan kyliin. Toteutuksen tueksi järjestetään kyläiltoja, palvelufoorumeja, teemaseminaareja, palvelumarkkinoita, verkostoitumispäiviä ja tutustumisretkiä. Hankkeen tuloksena maaseudulle syntyy uutta kolmannen sektorin palvelutuotantoa ja malleja mm. sopimuksellisesti tai sosiaalisen yritystoiminnalla tuotettuna sekä verkostoitumista palvelutuottajien kesken. Palvelutoiminta voi kattaa kyläryppään alueen sirpaleisten töiden yhteen kokoamisen ja tuottamisen esim. sopimuksellisesti työllistämällä kyläläisiä tai on yksinkertaisimmillaan järjestämällä kerhopäiviä, joissa on yhteisen virkistymisen lisäksi tarjolla hyvinvointipalveluja, ruokailua ja sosiaalista kanssakäymistä. Kerhopäiviä järjestetään teemallisina. Yhtenä kokoontumisteemana on karjalaisuutta korostavat kulttuurikerhot, joissa alueen kulttuuria jaetaan ikäpolvien kesken ja mahdollisuuksien mukaan se myös taltioidaan. Onnistuessaan ne voivat tuottaa dvd:nä taltioitua kulttuuria. Kerhojen yhteydessä huolehditaan myös yhteisestä ympäristöstä sitä siistimällä talkootyönä. 4. Raportti: 4.1. Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on maaseudun palveluiden tuottaminen uusin menetelmin kolmannen sektorin välityksellä sekä palvelutuotannon hyvien käytäntöjen levittäminen. Lisäksi laadullisena tavoitteena on syntyvien palvelutuotantomallien levittäminen, asuinviihtyvyyden ja sosiaalisen pääoman lisäys, tietoisuuden lisääminen yhteisöllisyydestä ja paikallisesta kulttuurista sekä toimijoiden verkostoituminen 4.2. Hankkeen toteutus 1. Aikataulu: Raportointijakso on ajalta 1.1 31.12.2011. Hankkeen toimenpiteiden toteutus oli alun perin tarkoitus aloittaa vuoden alussa. Yhdistyksen hallitus teki kuitenkin päätöksen,
2 että hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen aloitetaan vasta kun Ely -keskuksen virallinen hankepäätös on saatu. Ely -keskuksen päätös saatiin toukokuun alkupuolella ja hankkeen toteutus aloitettiin toukokuun aikana. Hankkeen aloitusaika ei ollut parhain mahdollinen, sillä kesäaika maaseutukylissä on kiireisintä aikaa. Niissä järjestetään lukuisia tapahtumia ja varojenkeruutilaisuuksia, jotka vievät kylien asukkaiden ajan tarkkaan. Kokemus on opettanut, että kesäaikana ei juuri kannata järjestää yleisötilaisuuksia tai kyläiltoja osanottajien vähyyden vuoksi. Hankkeen varsinaisten vuoden 2010 toimenpiteiden toteutus suunnattiinkin siksi syyskaudelle. 2. Toimenpiteet Hankkeen toteutuksen alussa hankkeesta tehtiin tiedote, jota jaettiin kyliin, kylien asukkaille, yhteistyökumppaneille ja medialle. Hankkeelle tehtiin myös yhdistyksen kotisivuille oma osio. Lisäksi hankkeen etenemisestä on tiedotettu 3 kuukauden välein lähetettävässä sähköisessä kylätiedotteessa. Toukokuun lopussa järjestettiin Imatran kylpylässä hankkeen aloitusseminaari Parasta kylissä, jossa parlamentin muodossa käsiteltiin aiheita: 1. sopimalla palvelut paremmiksi (keskustelun alustajan kansanedustaja Kimmo Tiilikainen), 2. palvelut kuntoliitoksissa (keskustelun alustajana Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen) ja 3. palvelut kauas karkaavat (keskustelun alustajana Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kehitysjohtaja Merja Tepponen). Seminaarissa oli 32 osallistujaa. Syyskuussa järjestettiin päivän mittainen tutustumismatka Mikkelin seudulle. Retkellä tutustuttiin muun muassa Otavan lähipalvelukeskukseen ja sen hyviin käytäntöihin sekä Vihtiälän kylään ja sen uuteen kylätaloon ja toimintaan. Retkellä oli mukana 21 osanottajaa. Syksyn aikana järjestettiin maakunnassa 12 Kylien Asumismarkkinat -tilaisuutta. Tilaisuuksissa oli esillä mm. sosiaali- ja terveyspuolen palvelut maaseudulla ja erityisesti kylissä sekä kotona asumista tukevat energiaa säästävät laitteet ja hajaasutusalueiden jätevesiasetuksen tuomat muutokset vesien käsittelyyn. Kylien asumismarkkinoihin osallistui 162 henkilöä.. Tilaisuuksissa esiteltiin myös hankkeen sisältöä ja toimenpiteitä sekä tarjottiin kylille mahdollisuutta liittyä hankkeen toteutuksen pilottikyliksi. Hankkeen pilottikyliä on etsitty tiedottamalla ja suoraan kylistä kyselemällä. Pilottikyliksi oli raportointijakson loppuun mennessä ilmoittautuneet Kuivasensaari Savitaipaleelta ja Tarnala Parikkalasta. Lisäksi Museotien kylät ovat näyttäneet vihreää valoa hankkeelle (neuvonpito mukaantulosta käydään vuoden 2011 alkupuolella). Myös Suomenkylä Suomenniemeltä on ollut kiinnostunut hankkeen kerhotoiminnasta (aktuelli vuoden 2011 alkupuolella). Pilottikylien etsintä ja neuvottelut jatkuvat raportointikauden jälkeen vuoden 2011 puolella. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri käynnisti mobiilipalvelu kokeilun maaseutukylissä. Hankkeen puitteissa on tehty yhteistyötä kartoittamalla kyliä, joissa on tarvetta mobiilipalveluista sekä suunnittelemalla kylien ja Eksoten kanssa Malluauton kulkureittejä. Auto tulee tarjoamaan terveyspalveluiden lisäksi myös muuta
3 tarvittavaa palvelua kyliin. Kokeilu on osittainen ratkaisu maaseutukylien palvelutarpeeseen tuomalla joitain palveluita pyörillä Lisäksi hankkeessa on aloitettu loppusyksystä) Kuivansensaaressa Savitaipaleella kulttuurikerhotoiminta kylän palvelupäivän yhteydessä. Kerhoja on pidetty kome ja niihin osallistui 24 kyläläistä. Kerhossa kerätään talteen alueen historiaan liittyviä erilaisia tarinoita. Tarinat taltioidaan joko kirjalliseen muotoon tai äänitaltiointina kylän omille kotisivuille. Kulttuurikerhotoiminta taltioi vanhempien sukupolvien tietoa säilöttäväksi seuraaville sukupolville. Kerho lisää kylien sosiaalista pääomaa luomalla yhteenkuuluvuuden tunnetta kylissä. Kerhotoiminta on kerännyt mukaan myös sellaisia alueen asukkaita, jotka eivät aikaisemmin ole osallistuneet yhteiseen toimintaan. Kulttuurikerhotoimintaa tullaan levittämään myös muihin maakunnan kyliin. Hankkeen toteutuksen tiimoilta pidettiin pari erillistä kyläiltaa (Kuivasensaaressa Savitaipaleella 17.6. osanottajia 9 ja Laamalan kylässä Ruokolahdella 23.9. osanottajia 12). 3. Resurssit ja organisaatio Hankkeen hallinnoinnista, raporteista, tiedotuksesta, käytännön toteutuksesta ja koordinoinnista vastaa n. 75-80 % työajalla palkattu projektipäällikkö yhteistyössä kyläryppäiden koordinoijien kanssa. Projektipäällikön tukena on kuusi jäsentä käsittävä ohjausryhmä. Hankkeen toteutusta seuraa ohjausryhmän ja yhdistyksen hallituksen ohella yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Raportointijakson aikana yhdistyksen työntekijä on käyttänyt hankkeen toteutukseen n. 46 % työajastaan. 4. Kustannukset ja rahoitus Raportointijaksolla toteutuneet kustannukset sekä rahoitus: Kustannukset Palkat ja palkkiot + sivukulut 7015,32 Kokouspalkkiot 434,50 Ostopalvelut 308,90 Matkakulut 973,24 Muut kustannukset 1428.00 Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehty työ 300,00 Kustannukset yhteensä 10459,96 Rahoitus Eu+ valtio 6694,37 Kuntaraha 1673,59 Yksityinen raha 1792,00 Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehty työ 300,00 Rahoitus yhteensä 10459,96
4 5. Raportointi ja seuranta Hankkeen etenemisestä sekä tapahtumista ja toimenpiteistä tiedotetaan yhdistyksen omilla kotisivuilla osiossa Parasta kylissä sekä kolmen kuukauden välein lähetettävässä sähköisessä kylätiedotteessa. Hankkeen rahoittajalle tehdään kerran vuodessa vuosiraportti. Hankkeen toteutuksesta tehdään itsearviointi kaksi kertaa hankkeen aikana. Lisäksi vuosittain tehdään hankkeen toteutussuunnitelma, jonka toteutusta seurataan itse (raportointi ohjausryhmälle ja yhdistyksen hallitukselle). 6. Toteutusoletukset ja riskit Näyttää siltä, että hanke toteutunee suunnitellun mukaisesti. Hankkeen toimenpiteiden toteutus painottuu enemmän 2011 ja 2012 vuosille, koska sen toteutukseen suunniteltu työaika on toteutunut vuonna 2010 suunniteltua pienempänä (syynä yhdistyksen ainoan työntekijän muut kiireelliset työtehtävät). Hankkeen toteutuksen riskinä on maaseudun asukkaiden mahdollinen muutosvastarinta ja alueella syntyneiden kuntaliitosten tuoma eräänlainen lamaannus liitoksia koskeneiden kylien toiminnassa. 4.3. Yhteistyökumppanit Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat muut alueella toteutuvat maaseudun kehittämiseen ja sen palvelutoiminnan kehittämiseen ja lisäämiseen liittyvät hankkeet, joita tulee uusia vuositasolla ja vanhoja päättyy. Uutena hyvänä yhteistyökumppanina on mukaan tullut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, joka on toiminut alueella n. vuoden. Erityisesti kyliin kohdistuvat palvelut ovat kummankin toimijan yhteinen intressi. Vuonna 2011 ja 2012 toteutettavien teemaseminaarien yhteistyökumppanina tulevat toimimaan niiden sisällön tuottavat organisaatiot. 4.4. Tulokset ja vaikutukset Hankkeen tuloksena jää maakunnan kyliin palveluiden tuottamista alueellisesti opittuja hyviä käytäntöjä soveltaen, maaseudun sirpaleisten töiden tuottamista kannattavasti esim. sopimuksellisuusmenettelyin. Palveluita tuotetaan yhteistyössä yli toimija- ja kuntarajojen kolmannen sektorin toimesta vapaaehtoistyön ja yrittäjyyden lisäksi. Taipalsaari 8.2.2011 Etelä-Karjalan Kylät ry psta Marja Jussila Parasta Kylissä hankkeen projektipäällikkö
5