SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE

ENERGIAMARKKINAVIRASTO SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2012-2015 29.6.2011 dnro 837/430/2010 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 Puhelin 010 6050 00 S-posti virasto@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket 00530 Helsinki Telefax 09 6221 911 Internet www.energiamarkkinavirasto.fi

ENERGIAMARKKINAVIRASTO i Sisällysluettelo: ASIAKIRJAN VERSIOHISTORIA... JOHDANTO... 1 1 YLEISTÄ SÄHKÖVERKONHALTIJAN VERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONNASTA... 3 1.1 Valvontajaksot... 3 1.2 Ennen valvontajaksoa annettavat vahvistuspäätökset... 3 1.3 Valvontajakson aikana tehtävät laskelmat... 3 1.4 Valvontajakson jälkeen annettava valvontapäätös... 4 1.5 Muutoksenhaku vahvistus- ja valvontapäätöksiin... 5 1.6 Valvontamenetelmien kuvaus... 5 2 KOHTUULLISEN TUOTON JA TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKENTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ... 9 2.1 Inflaatiokorjaus... 9 2.2 Sähköverkkotoiminnan eriyttäminen... 11 3 MENETELMÄT VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEEN PÄÄOMAN OIKAISEMISEKSI... 12 3.1 Verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisu ja arvon määrittäminen... 12 3.1.1 Sähköverkkoon sitoutuneen pääoman oikaisu... 12 3.1.1.1 Sähköverkon jälleenhankinta-arvon laskeminen... 14 3.1.1.2 Sähköverkon nykykäyttöarvon laskeminen... 14 3.1.1.3 Valvontajakson aikana ostetut ja myydyt sähköverkot... 15 3.1.2 Pysyvien vastaavien muut oikaisut... 15 3.1.3 Vaihtuvien vastaavien arvostusperiaatteet... 16 3.1.3.1 Rahoitusomaisuus... 16 3.1.3.2 Muu vaihto-omaisuus ja muut saamiset... 17

ii ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3.2 Sitoutuneen oikaistun pääoman jakaminen omaan ja vieraaseen pääomaan... 17 3.2.1 Oman pääoman oikaisut... 17 3.2.2 Vieraan pääoman oikaisut... 18 3.2.2.1 Korollinen vieras pääoma... 18 3.2.2.2 Koroton vieras pääoma... 18 3.2.3 Tilinpäätössiirrot ja pakolliset varaukset... 20 3.3 Yhteenveto taseen oikaisusta ja verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman laskennasta... 20 4 MENETELMÄ VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEELLE OIKAISTULLE PÄÄOMALLE HYVÄKSYTTÄVÄN KOHTUULLISEN TUOTTOASTEEN MÄÄRITTÄMISEKSI... 22 4.1 Kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä käytettävä menetelmä... 22 4.2 Oman pääoman kohtuullinen kustannus... 22 4.2.1 Reaalinen riskitön korkokanta... 23 4.2.2 Beeta-kerroin... 24 4.2.3 Markkinoiden riskipreemio... 24 4.2.4 Likvidittömyyspreemio... 25 4.2.5 Pääomarakenteen vaikutus... 25 4.3 Vieraan pääoman kustannus... 25 4.4 Kohtuullisen tuottoasteen määrittäminen... 26 5 KOHTUULLISEN TUOTON LASKENTA... 28 6 MENETELMÄT VERKKOTOIMINNAN TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKEMISEKSI... 31 6.1 Verkkotoiminnan tuotot... 31 6.2 Verkkotoiminnan kustannukset... 33 6.3 Verkkotoiminnan rahoitukseen liittyvät kustannukset... 34 6.4 Investointikannustin... 36 6.4.1 Investointikannustimen poistomenetelmä... 36 6.4.2 Investointikannustimen riittävän investointitason seuranta... 37 6.4.3 Investointikannustin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa... 38 6.5 Laatukannustin... 38 6.5.1 Keskeytysten aiheuttaman haitan arvostaminen ja vuosittaisen toteuman laskenta.. 38 6.5.2 Keskeytysten aiheuttaman haitan vertailutason määrittäminen... 41 6.5.3 Laatukannustin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa... 41

ENERGIAMARKKINAVIRASTO iii 6.6 Tehostamiskannustin... 42 6.6.1 Yleinen tehostamistavoite... 43 6.6.2 Tehostamistavoitteen mukaiset kontrolloitavissa olevat operatiiviset kustannukset. 43 6.6.3 Tehostamiskannustimen laskenta... 44 6.6.4 Tehostamiskannustin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa... 46 6.7 Innovaatiokannustin... 46 6.7.1 Tutkimus- ja kehityskustannukset... 46 6.7.2 Innovaatiokannustin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa... 47 7 TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKENTA... 48 8 VERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTA... 50 9 VALVONTAMENETELMIEN KEHITTÄMINEN KOLMANNEN VALVONTAJAKSON AIKANA... 53 9.1 Investointikannustin... 53 10 RAPORTOINTI ENERGIAMARKKINAVIRASTOLLE... 54 LÄHDELUETTELO... 55 LIITE A VERKKOKOMPONENTIT, YKSIKKÖHINNAT JA PITOAJAT... A-1 LIITE B MÄÄRITELMIÄ... B-1

ENERGIAMARKKINAVIRASTO ASIAKIRJAN VERSIOHISTORIA Päiväys Sisältö Tekijä 14.1.2011 Ensimmäinen luonnosversio ensimmäiselle lausuntokierrokselle EMV 6.5.2011 Toinen luonnosversio toiselle lausuntokierrokselle Verrattuna ensimmäiseen luonnosversioon, tämän toisen luonnosversion keskeiset muutokset, täsmennykset ja päivitykset: - inflaatiokorjaus: inflaatiokorjaus tehdään vuosittain sähköverkkoon sitoutuneeseen pääomaan ja tämän parina käytetään reaalista kohtuullista tuottoastetta - sähköverkkoon sitoutuneen pääoman oikaisu: sähköverkon nykykäyttöarvon määrittämistä on tarkennettu - kohtuullinen tuottoaste: kohtuullisen tuottoasteen muuttuminen nimellisestä reaaliseksi on huomioitu. Lisäksi likvidittömyyspreemion arvoa on tarkistettu - verkkotoiminnan tuotot ja kustannukset: kantaverkon käyttöoikeuskenttien ja mahdollisten liittymismaksujen käsittelytapa on määritetty - verkkotoiminnan rahoitukseen liittyvät kustannukset: nettosuojauskustannuksille on määritetty lattia- ja kattotasot - investointikannustin (poistot): poistomenetelmää muutetaan niin, että toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa käytetään sähköverkon jälleenhankinta-arvosta laskettujen tasapoistojen ja kirjanpidon suunnitelman mukaisten poistojen erotusta. Samalla ryhdytään seuraamaan verkonhaltijoiden riittävän investointitason toteutumista ja voitonjakoluonteisten erien tasoa. Menetelmä on nimetty investointikannustimeksi - laatukannustin: vertailutason laskentaa on tarkennettu - tehostamiskannustin: tehostamiskustannusten sisältöä on tarkennettu poistamalla niistä häviöenergian hankintakustannukset - innovaatiokannustin: kohtuullisten tutkimus- ja kehityskustannusten enimmäismäärää on tarkistettu - valvontamenetelmien kehittäminen: oman luvun alle on kerätty tiedossa olevia kolmannen valvontajakson aikana työn alle otettavia valvontamenetelmien kehityskohteita 29.6.2011 Lopullinen suuntaviiva-asiakirja Verrattuna toiseen luonnosversioon, tämän lopullisen suuntaviiva-asiakirjan keskeiset muutokset, täsmennykset ja päivitykset: - inflaatiokorjaus: inflaatiokorjausmenetelmä on määritetty siten, että nimellinen riskitön korkokanta muunnetaan reaaliseksi käyttämällä kiinteää inflaatiokomponenttia. Laatukannustimessa ja tarvittaessa tehostamiskannustimessa sovelletaan inflaatiokorjaukseen kuluttajahintaindeksiä aiemman rakennuskustannusindeksin sijaan - kohtuullinen tuottoaste: velattoman beeta-kertoimen ja vieraan pääoman riskipreemion arvot on tarkistettu EMV EMV

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 JOHDANTO Tässä asiakirjassa esitetään suuntaviivat sähkön kantaverkonhaltijan sähköverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmiksi vuosille 2012-2015. Sähkön jakeluverkkotoiminnan ja suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmistä Energiamarkkinavirasto on laatinut erillisen suuntaviiva-asiakirjan (EMV dnro 945/430/2010). Hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmien suuntaviivat on laadittu Energiamarkkinavirastossa virkamiestyönä. Perusteet tässä asiakirjassa esitetyille valinnoille on johdettu sähkömarkkinalaista (386/1995), hallituksen esityksestä sähkömarkkinalaiksi (138/1994) ja sähkömarkkinalain muutoksista perusteluineen sekä sähkömarkkinalain nojalla annetuista säädöksistä. Valintoja tehtäessä on otettu huomioon myös hallituksen esityksistä sähkömarkkinalaiksi ja sen muuttamiseksi annetut perustuslakija talousvaliokuntien mietinnöt. Lisäksi valmistelussa on otettu huomioon markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätökset valituksista, jotka koskevat Energiamarkkinaviraston antamia verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnan vahvistuspäätöksiä toiselle valvontajaksolle 2008-2011. Suuntaviivojen valmistelun tausta-aineistona on käytetty myös ulkopuolisia asiantuntijaselvityksiä ja - lausuntoja. Energiamarkkinavirasto on kehittänyt valvontamenetelmiä kahdelta edelliseltä valvontajaksolta saatujen kokemusten perusteella. Kolmannelle valvontajaksolle valvontamenetelmien keskeiset muutokset koskevat seuraavia menetelmiä: inflaatiokorjaus (jota käsitellään tämän asiakirjan kappaleessa 2.1), sähköverkkoon sitoutuneen pääoman oikaisu (3.1.1) ja kohtuullinen tuottoaste (4) sekä tehostamiskannustin (6.6). Myös laatukannustinta (6.5) on kehitetty ja valvontamenetelmiin on lisätty uusina menetelminä investointikannustin (6.4) ja innovaatiokannustin (6.7). Lisäksi verkkotoiminnan tuottoja ja kustannuksia (6.1 ja 6.2) sekä verkkotoiminnan rahoitukseen liittyviä kustannuksia (6.3) on tarkennettu. Tähän suuntaviiva-asiakirjan lopulliseen versioon on tehty päivityksiä ja täsmennyksiä verrattuna suuntaviivojen toiseen luonnosversioon erityisesti seuraavilta osin: inflaatiokorjaus (2.1) ja kohtuullinen tuottoaste (4). Energiamarkkinavirasto on myös parantanut valvontamenetelmien ymmärrettävyyttä, selkeyttä ja loogisuutta. Muutosten tavoitteena on kehittää valvontamenetelmiä toimimaan käytännössä entistä paremmin, jotta ne ohjaavat ja kannustavat verkonhaltijoita hinnoittelemaan kohtuullisesti ja kehittämään liiketoimintaa sekä panostamaan korkeatasoiseen sähkön laatuun ja investoimaan sähköverkkoon. Näin verkonhaltijoiden toiminta myös pitkällä tähtäimellä on kannattavaa ja kehittyvää sekä niiden asiakkaiden tarpeita ja odotuksia vastaavaa. Energiamarkkinavirasto julkaisi ensimmäisen luonnosversion tästä asiakirjasta 14.1.2011 ja toisen luonnosversion 6.5.2011 sekä pyysi näistä lausuntoja eri tahoilta.

2 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Saatuja lausuntoja on hyödynnetty viimeisteltäessä tätä suuntaviivojen lopullista versiota, jonka Energiamarkkinavirasto julkaisi 29.6.2011. Energiamarkkinavirasto soveltaa suuntaviivoja sähkömarkkinalain 38 a 1 momentin 1 kohdan nojalla myöhemmin vuonna 2011 annettavassa verkonhaltijan vahvistuspäätöksessä, jossa vahvistetaan valvontamenetelmät koskien sähkön kantaverkonhaltijan verkkotoiminnan tuottoa ja siirtopalvelusta perittäviä maksuja kolmannelle valvontajaksolle 1.1.2012-31.12.2015.

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3 1 YLEISTÄ SÄHKÖVERKONHALTIJAN VERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONNASTA 1.1 Valvontajaksot Sähköverkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen valvonta perustuu sähkömarkkinalain (386/1994) 1 mukaiseen etukäteiseen valvontaan. Valvonta tapahtuu neljän vuoden pituisin valvontajaksoin. Kolmas valvontajakso kattaa ajan 1.1.2012-31.12.2015. 1.2 Ennen valvontajaksoa annettavat vahvistuspäätökset Sähkömarkkinalain 38 a 1 momentin 1 kohdan mukaan Energiamarkkinaviraston tulee päätöksellään vahvistaa jokaisen verkonhaltijan osalta erikseen noudatettavaksi menetelmät verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämiseksi valvontajakson aikana ennen menetelmien käyttöönottoa (vahvistuspäätös). Sähkömarkkinalain 38 a 2 momentin mukaan vahvistuspäätöksen tulee perustua sähkömarkkinalain 3, 4 ja 6 a luvussa sekä verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa 2 (EY N:o 714/2009) säädettyihin perusteisiin. Sähkön jakeluverkkotoiminnan ja suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan hinnoittelussa noudatettavien menetelmien osalta sovelletaan sähkömarkkinalain 3 luvun 10 ja 14 säädettyjä hinnoitteluperiaatteita. Sähkömarkkinalain 38 a 2 momentin perusteella vahvistuspäätöksessä voidaan määrätä: 1) verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvostusperiaatteista; 2) verkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle hyväksyttävän tuoton määrittämistavasta; 3) verkkotoiminnan tuloksen määrittämistavasta sekä sen edellyttämästä tuloslaskelman ja taseen oikaisusta; 4) verkkotoiminnan tehostamiseen kannustavasta tavoitteesta ja sen määrittämistavasta sekä menetelmästä, jolla tehostamistavoitetta sovelletaan hinnoittelussa. 1.3 Valvontajakson aikana tehtävät laskelmat Valvontajakson aikana Energiamarkkinavirasto laskee vuosittain lokakuun loppuun mennessä verkonhaltijan sähköverkkotoiminnan kohtuullisen tuoton ja toteutuneen oikaistun tuloksen sekä riittävän investointitason toteutumisen ja voitonjakoluonteis- 1 Sähkömarkkinalaki (386/1995) 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa ja asetuksen (EY) N:o 1228/2003 kumoamisesta (EPNAs N:o 714/2009)

4 ENERGIAMARKKINAVIRASTO ten erien toteuman sekä ilmoittaa nämä verkonhaltijalle tiedoksi. Laskenta tehdään noudattaen ennen valvontajakson alkua annetussa vahvistuspäätöksessä vahvistettuja menetelmiä ja periaatteita sekä käyttäen verkonhaltijan raportoimia edellisen vuoden tilinpäätöstietoja, verkon rakennetietoja ja muita taloudellisia ja teknisiä tietoja. Edellä esitetyn aikataulun edellytyksenä on se, että verkonhaltija toimittaa Energiamarkkinavirastolle tarvittavat tiedot siinä muodossa ja aikataulussa kuin kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä annetussa asetuksessa (KTMa 79/2005) 3 ja Energiamarkkinaviraston sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta annetussa määräyksessä (EMV 1345/01/2005, määräys tullaan päivittämään vuoden 2011 aikana) 4 sekä tässä asiakirjassa on määritetty. Lisäksi tietojen on oltava laskennan tekemiseksi riittävän luotettavia. Energiamarkkinaviraston valvontajakson aikana tekemät vuosittaiset laskelmat eivät sisällä verkonhaltijaa koskevia velvoitteita eivätkä siten ole hallintopäätöksiä, joista asianosaisella verkonhaltijalla olisi muutoksenhakuoikeus. Koko valvontajaksoa koskevat laskelmat vahvistetaan vasta valvontajakson päätyttyä annettavien valvontapäätösten (ks. tämän asiakirjan luku 1.4) yhteydessä. Toimittaessaan vuotuisen laskelman verkonhaltijalle tiedoksi, Energiamarkkinavirasto pyytää samalla verkonhaltijaa tarkastamaan ja ilmoittamaan mahdollisesti havaitsemistaan virheistä. Tarvittaessa Energiamarkkinavirasto toimittaa verkonhaltijalta saamansa palautteen perusteella verkonhaltijalle uuden laskelman. Vuotuisia laskelmia koskevien huomautusten tekemättä jättäminen välittömästi laskelmien tiedoksisaannin jälkeen ei estä verkonhaltijaa lausumasta asiasta myöhemmin ennen lopullisen valvontapäätöksen antamista. Valvonnan ennakoitavuuden takia Energiamarkkinavirasto pitää kuitenkin suositeltavana, että vuotuisia laskelmia koskevat huomautukset toimitetaan Energiamarkkinavirastolle ensisijaisesti jo valvontajakson aikana ja mahdollisimman pian sen jälkeen, kun Energiamarkkinavirasto on toimittanut laskelmat verkonhaltijalle tiedoksi. 1.4 Valvontajakson jälkeen annettava valvontapäätös Valvontajakson päätyttyä Energiamarkkinavirasto vahvistaa sähkömarkkinalain 38 c nojalla annettavalla päätöksellä jokaisen verkonhaltijan osalta erikseen, kuinka suurella euromäärällä verkonhaltijan koko valvontajakson aikana toteutunut oikaistu tulos ylittää tai alittaa kohtuullisen tuoton määrän (valvontapäätös). Valvontapäätöksessä Energiamarkkinavirasto laskee vahvistuspäätöksessä vahvistettuja menetelmiä soveltaen valvontajakson eri vuosien toteutuneet oikaistut tulokset yhteen ja vähentää tästä summasta vastaavien vuosien kohtuullisten tuottojen summan (8). 3 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus sähköliiketoimintojen eriyttämisestä (KTMa 79/2005) 4 Energiamarkkinaviraston määräys sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta (dnro 1345/01/2005)

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 5 1.5 Muutoksenhaku vahvistus- ja valvontapäätöksiin Ennen valvontajakson alkua annettava vahvistuspäätös ja valvontajakson päätyttyä annettava valvontapäätös ovat hallintopäätöksiä, joihin voi hakea muutosta sähkömarkkinalain 51 mukaisesti. Energiamarkkinaviraston antamaan vahvistuspäätökseen ja valvontapäätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Markkinaoikeuden antamaan päätökseen on mahdollisuus hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Myös Energiamarkkinavirasto voi hakea muutosta markkinaoikeuden päätökseen valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos markkinaoikeus on päätöksellään muuttanut Energiamarkkinaviraston antamaa vahvistus- tai valvontapäätöstä. Sähkömarkkinalain 52 mukaan vahvistus- ja valvontapäätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, ellei Energiamarkkinavirasto päätöksessään toisin määrää. Lisäksi muutoksenhakutuomioistuimella on oikeus antaa määräyksiä päätösten täytäntöönpanosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Valvontajakson aikana Energiamarkkinavirasto voi muuttaa ennen valvontajakson alkua antamaansa vahvistuspäätöstä uudella päätöksellä sähkömarkkinalain 38 b säädetyissä tilanteissa. 1.6 Valvontamenetelmien kuvaus Valvontamenetelmät koostuvat useista eri menetelmistä, jotka yhdessä muodostavat sen kokonaisuuden, joiden avulla verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuutta valvotaan. Kuvassa 1 on esitetty kolmannen valvontajakson valvontamenetelmien keskeisimmät menetelmät, jotka kaikki käsitellään tässä asiakirjassa, sekä niiden perusteella valvontamenetelmien toimintaperiaate.

6 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Kuva 1. Kolmannen valvontajakson 2012 2015 valvontamenetelmien keskeisimmät menetelmät sekä valvontamenetelmien toimintaperiaate

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 7 Kuvan 1 vasemmassa reunassa on esitetty verkonhaltijan taseen oikaisun ja kohtuullisen tuoton laskennan periaate sekä laskennassa käytettävät keskeiset menetelmät (ks. tämän asiakirjan luvut 3, 4 ja 5). Kuvan oikeassa reunassa on esitetty tuloslaskelman oikaisun ja toteutuneen oikaistun tuloksen laskennan periaate sekä laskennassa käytettävät keskeiset menetelmät ja tekijät (6 ja 7). Taseen oikaisu ja kohtuullisen tuoton laskenta Kohtuullisen tuoton laskenta aloitetaan vahvistetun taseen pysyvien vastaavien oikaisulla. Sähköverkkotoiminnan keskeisin omaisuuserä, vahvistetun taseen erä sähköverkon aineelliset hyödykkeet, korvataan valvontamenetelmien mukaisella sähköverkon nykykäyttöarvolla (3.1.1). Sähköverkon nykykäyttöarvo lasketaan verkkokomponenttikohtaisten pitoaika- ja keski-ikätietojen avulla valvontamenetelmien mukaisesta sähköverkon inflaatiokorjatusta jälleenhankinta-arvosta, joka on laskettu verkkokomponenttien lukumäärien ja yksikköhintojen perusteella. Tämän jälkeen lasketaan muu sähköverkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma (3.1.2 ja 3.1.3) oikaisemalla verkonhaltijan vahvistetun taseen erät muut pysyvät vastaavat sekä vaihto-omaisuus ja saamiset. Verkonhaltijan sähköverkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma saadaan laskemalla yhteen sähköverkon nykykäyttöarvo ja oikaistu muu sähköverkkotoimintaan sitoutunut pääoma. Tämän jälkeen lasketaan oikaistun taseen tasauserä (3.2.1). Tasauserän avulla oikaistaan vahvistetun taseen oma pääoma, johon lisätään oikaistun taseen korollinen vieras pääoma. Kohtuullinen tuotto (5) lasketaan kertomalla verkonhaltijan oikaistun taseen oman pääoman ja korollisen vieraan pääoman summa (sitoutunut oikaistu pääoma, 3.2) reaalisella kohtuullisella tuottoasteella (4). Tuloslaskelman oikaisu ja toteutuneen oikaistun tuloksen laskenta Toteutuneen oikaistun tuloksen laskenta aloitetaan verkonhaltijan vahvistetun tilinpäätöksen tuloslaskelman liikevoitosta (liiketappiosta). Ensin liikevoittoon (liiketappioon) palautetaan vahvistetun taseen palautus- ja siirtokelpoisten liittymismaksujen vuotuinen muutos (6.1) sekä vahvistetun tuloslaskelman mukaiset verkkovuokrat (6.1) ja liikearvosta tehdyt poistot (6.1). Laskennassa otetaan tämän jälkeen vähentämällä huomioon laskennallisten investointikannustimen (6.4), laatukannustimen (6.5) ja tehostamiskannustimen (6.6) sekä innovaatiokannustimen (6.7) vaikutukset. Tämän jälkeen liikevoitosta (liiketappiosta) vähennetään vielä muut vahvistetun tuloslaskelman oikaisut, joita ovat nettosuojauskustannus ja verkkotoiminnan harjoittamisen turvaamiseksi tarvittavasta rahoitusomaisuudesta aiheutuva kustannus sekä laskennalliset verot. Edellä kuvatulla tavalla saadaan laskettua toteutunut oikaistu tulos (7).

8 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Alijäämä ja ylijäämä Verkonhaltijan tuoton alijäämä tai ylijäämä saadaan laskettua vähentämällä toteutuneesta oikaistusta tuloksesta kohtuullinen tuotto. Tämän vähennyslaskun tuloksena saadaan laskettua valvontajakson yksittäisen vuoden alijäämä (vähennyslaskun miinus-merkkinen tulos) tai ylijäämä (vähennyslaskun plus-merkkinen tulos). Verkonhaltijan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontaa on kuvattu tarkemmin tämän asiakirjan luvussa 8.

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 9 2 KOHTUULLISEN TUOTON JA TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKENTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ 2.1 Inflaatiokorjaus Energiamarkkinavirasto ottaa vuotuisen rahanarvon muutoksen, eli inflaation vaikutuksen, huomioon kolmannella valvontajaksolla kohtuullisen tuoton laskennassa ja toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa seuraavassa kuvatulla tavalla. Inflaatiokorjaus kohtuullisen tuoton laskennassa Verkonhaltijan kohtuullisen tuoton laskennassa keskeinen inflaatiokorjaus tehdään päivittämällä verkkotoimintaan sitoutunutta oikaistua pääomaa. Inflaatiokorjaus tehdään vuosittain päivittämällä rakennuskustannusindeksin avulla, myöhemmin tässä luvussa kuvatulla tavalla, sähköverkon verkkokomponenttien yksikköhinnat, joiden avulla muodostetaan sähköverkon jälleenhankinta-arvo (ks. tämän asiakirjan luku 3.1.1). Muun sitoutuneen oikaistun pääoman arvostuksen osalta käytetään verkonhaltijan kyseisen vuoden eriytetyn taseen mukaisia arvoja ilman rahanarvon korjausta, koska nämä erät ovat tilinpäätöshetkellä jo kyseisen vuoden rahanarvossa. Koska verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma päivitetään verkonhaltijan kohtuullista tuottoa laskettaessa vuosittain, se sisältää edellä esitetyn inflaatiokorjauksen jälkeen vuotuisen inflaation vaikutuksen. Tällöin verkonhaltijan kohtuullista tuottoa laskettaessa kohtuullisen tuottoasteen osana oleva riskitön korko otetaan huomioon reaalisena eli siitä poistetaan inflaation vaikutus, jotta inflaatiota ei otettaisi valvontamenetelmissä huomioon kahteen kertaan. Kohtuulliseen tuottoasteeseen (4.2.1) inflaatiokorjaus tehdään laskennassa yhtenä parametrina olevaan, vuosittain päivitettävään, riskittömään korkokantaan, jona käytetään Suomen valtion kymmenen vuoden obligaation korkoa. Riskitön korkokanta lasketaan reaalisena poistamalla siitä inflaation vaikutus. Energiamarkkinavirasto on teettänyt Sigma-Hat Economics Oy:llä selvityksen 5, jossa on käsitelty tätä kysymystä. Mikäli inflaation vaikutuksen poistamiseen valtion kymmenen vuoden obligaatiokorosta olisi käytetty rakennuskustannusindeksiä, olisi tämä vuodesta 2005 lähtien johtanut kolmena vuotena siihen, että reaalinen riskitön korkokanta olisi saanut negatiivisen arvon. Tämän perusteella voidaan katsoa, että inflaation vaikutuksen poistamisessa on hyvä noudattaa varovaisuutta. Kolmannella valvontajaksolla nimellisestä riskittömästä korkokannasta poistettavan inflaatiokomponentin arvona käytetäänkin kiinteää arvoa 1,0 %. 5 Sigma-Hat Economics Oy / Kuosmanen Timo, Pursiainen Heikki (2011), Inflaatiokorjaus ja siihen sovellettavat hintaindeksit sähköverkkotoiminnan valvontamallissa, 16.6.2011

10 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Inflaatiokorjaus toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa Verkonhaltijan toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa inflaatiokorjaus tehdään laatukannustimeen ja tarvittaessa tehostamiskannustimeen. Inflaatiokorjauksessa käytetään kuluttajahintaindeksiä siten kuin jäljempänä tässä luvussa on kuvattu. Laatukannustimessa inflaatiokorjaus tehdään vuoden 2010 rahanarvossa esitettyihin hintoihin, joita käytetään sähköntoimituksessa tapahtuneiden keskeytysten aiheuttaman haitan laskennassa (6.5). Keskeytyksestä aiheutuvan haitan arvostamisessa käytettävät hinnat korjataan kolmannen valvontajakson jokaiselle vuodelle sekä keskeytyksestä aiheutuneen haitan vertailutasoon että vuosittaisen toteuman laskentaan. Tehostamiskannustimessa inflaatiokorjaus tehdään, mikäli lähtötason laskenta tehdään aiempien vuosien toteutuneiden operatiivisten kustannusten pohjalta. Tällöin kunkin vuoden toteuma korjataan sen vuoden rahanarvoon, jonka tehostamistavoitteen laskentaan lähtötasoa käytetään (6.6.3). Rakennuskustannusindeksin ja kuluttajahintaindeksin käyttö inflaatiokorjauksessa Vuosittain sähköverkkoon sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan (yksikköhintoihin) tehtävässä inflaatiokorjauksessa käytetään rakennuskustannusindeksin (1995=100) kokonaisindeksin muutosta. Vuosittain laatukannustimeen ja tarvittaessa tehostamiskannustimeen tehtävässä inflaatiokorjauksessa käytetään kuluttajahintaindeksin (1995=100) kokonaisindeksin muutosta. Kunkin vuoden indeksilukuna käytetään kyseistä vuotta edeltävän vuoden rakennuskustannusindeksin huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvoa. Esimerkiksi vuoden 2012 rahanarvoa vastaavana indeksinä käytetään rakennuskustannusindeksin vuoden 2011 huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvoa. Tällöin eri vuosina inflaatiokorjauksessa käytettävät luvut ovat verkonhaltijan tiedossa jo etukäteen. Rakennuskustannusindeksin muutos vuodelle t on esitetty kaavassa 1. RKI t RKI 1 t 1 (1) RKI missä t 2 RKI t = rakennuskustannusindeksin muutos vuodelle t RKI t 1 = rakennuskustannusindeksin (1995=100) huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvo vuonna t-1 t 2 RKI = rakennuskustannusindeksin (1995=100) huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvo vuonna t-2

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 11 Kuluttajahintaindeksin muutos vuodelle t on esitetty kaavassa 2. KHI t KHI 1 t 1 (2) KHI missä t 2 KHI t = kuluttajahintaindeksin muutos vuodelle t KHI t 1 = kuluttajahintaindeksin (1995=100) huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvo vuonna t-1 KHI t 2 = kuluttajahintaindeksin (1995=100) huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvo vuonna t-2 2.2 Sähköverkkotoiminnan eriyttäminen Sähkömarkkinalain 28 mukaiset eriyttämissäännöt koskevat myös kantaverkonhaltijaa. Valvontamenetelmissä käytetään lähtökohtana verkonhaltijan sähköverkkotoiminnan vahvistettua virallista tilinpäätöstä.

12 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3 MENETELMÄT VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEEN PÄÄOMAN OIKAISEMISEKSI Verkonhaltijan kohtuullisen tuoton laskennassa käytettävässä verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman arvostamisessa lähtökohtana on verkonhaltijan vahvistetun tilinpäätöksen mukainen sähköverkkotoiminnan tase, jota oikaistaan tässä luvussa esitetyillä menetelmillä. Oikaistaessa vahvistetun taseen vastaavaa-puoli tämän asiakirjan luvussa 3.1 esitetyillä menetelmillä, saadaan oikaistun taseen loppusummana verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman määrä, jota käytetään verkonhaltijan kohtuullisen tuoton laskelmissa. Oikaistaessa vahvistetun taseen vastattavaa-puoli tämän asiakirjan luvussa 3.2 esitetyillä menetelmillä, saadaan määritettyä verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman määrän jakautuminen omaan pääomaan sekä korolliseen ja korottomaan vieraaseen pääomaan, joita käytetään verkonhaltijan kohtuullisen tuoton laskelmissa. 3.1 Verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisu ja arvon määrittäminen Verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman arvo määritetään vuosittain. 3.1.1 Sähköverkkoon sitoutuneen pääoman oikaisu Sähköverkko on verkonhaltijan suurin yksittäinen, joskin useista eri komponenteista koostuva, käyttöomaisuuden osa. Sähkömarkkinalain 3 1 kohdan mukaan sähköverkolla tarkoitetaan toisiinsa liitetyistä sähköjohdoista, sähköasemista sekä muista tarvittavista sähkölaitteista ja sähkölaitteistoista muodostettua kokonaisuutta, joka on tarkoitettu sähkön siirtoon tai jakeluun. Verkonhaltijan sähköverkkoon sitoutuneen pääoman arvo oikaistaan valvontamenetelmissä vastaamaan markkina-arvoa siten, että kohtuullisen tuoton laskennassa verkonhaltijan vahvistetun taseen mukaisen arvon sijaan käytetään myöhemmin tässä luvussa kuvatulla tavalla määritetystä sähköverkon jälleenhankinta-arvosta laskettua sähköverkon nykykäyttöarvoa. Verkonhaltijan sähköverkon jälleenhankinta-arvo ja nykykäyttöarvo määritetään valvontajakson aikana vuosittain kunkin vuoden tammikuun ensimmäisen päivän tilannetta vastaavana arvona. Verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutunutta pääomaa määritettäessä, sähköverkkoon katsotaan kuuluvaksi tämän asiakirjan liitteessä A luetellut verkkokomponentit ja verkkotoimintaan liittyvät tietojärjestelmät sekä järjestelmävastuun hoitamiseksi tarvittavat nopeana häiriöreservinä käytettävät varavoimakoneet.

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 13 Sähköverkon jälleenhankinta-arvon laskennassa käytetään lähtökohtaisesti eri verkkokomponenteille määriteltyjä verkkokomponenttikohtaisia yksikköhintoja eli standardiyksikköhintoja jaottelulla, joka on esitetty tämän asiakirjan liitteessä A. Standardiyksikköhinnat perustuvat lähtökohtaisesti verkonhaltijan Energiamarkkinavirastolle esittämiin yksikköhintoihin. Verkonhaltijan on tehtävä esitys yksikköhinnoiksi 1.1.2012 mennessä. Esityksen täytyy sisältää käytettäväksi halutuille yksikköhinnoille verkkokomponenttikohtaisesti eritellyt pätevät perustelut, jotka on luotettavasti todennettava verkonhaltijan toteutuneiden kustannusten ja rakennuskustannusten muutosten pohjalta. Energiamarkkinavirasto arvioi verkonhaltijalta saamansa esityksen ja päättää sen perusteella yksikköhintojen tasosta. Sähköverkon arvonmäärityksessä otetaan huomioon rahanarvon muutoksesta aiheutuva verkkokomponenttien yksikköhintojen muutos. Muutos tehdään korjaamalla Energiamarkkinaviraston päättämät, soveltuvin osin verkonhaltijan esitykseen pohjautuvat, liitteen A jaottelun mukaiset yksikköhinnat kolmannen valvontajakson vuosille 2013-2015. Lopullisesti vuosittaiset hinnat vahvistetaan vuonna 2016 annettavassa valvontapäätöksessä. Inflaatiokorjaus tehdään yksikköhintoihin rakennuskustannusindeksillä tämän asiakirjan luvun 2.1 mukaisesti. Lisäksi kolmannella valvontajaksolla otetaan sähköverkon jälleenhankinta-arvon ja nykykäyttöarvojen määrittämisessä huomioon verkkokomponenttien ryhmittelyssä tapahtuneet tämän asiakirjan liitteen A mukaiset muutokset. Kolmannella valvontajaksolla sähköverkon nykykäyttöarvo lasketaan jälleenhankintaarvosta käyttäen verkonhaltijan verkkokomponenttien ikä- ja pitoaikatietoja. Mikäli verkonhaltija saa esimerkiksi kansallisia tukia tai EU-tukia sähköverkkoomaisuuteen tehtäviin investointeihin, eliminoidaan verkonhaltijan sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvojen laskennassa näitä tukia vastaava osuus verkonhaltijan sähköverkkoon sitoutuneesta oikaistusta pääomasta. Eliminointi tehdään siten, että tuella rahoitetuille verkonosille ei sallita kohtuullista tuottoa. Nämä verkonosat huomioidaan kuitenkin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa jälleenhankintaarvosta lasketussa tasapoistossa tämän asiakirjan luvun 6.4.1 mukaisesti samalla tavalla kuin muukin sähköverkko. Kolmannella valvontajaksolla eri verkkokomponenteille sovelletaan verkonhaltijan ensimmäisen ja toisen valvontajakson aikana valitsemia ja Energiamarkkinavirastolle ilmoittamia pitoaikoja, jotka on esitetty tämän asiakirjan liitteessä A. Aiemmin valittuja pitoaikoja verkonhaltija voi muuttaa ainoastaan poikkeustapauksessa. Tämä on tehtävä kolmannen valvontajakson alussa, jolloin verkonhaltijan on esitettävä Energiamarkkinavirastolle 31.3.2012 mennessä pätevästi perusteltu ehdotus aiemmin valitsemiensa pitoaikojen muuttamiselle. Energiamarkkinavirasto arvioi verkonhaltijalta saamansa esitykset ja päättää niiden perusteella verkonhaltijan pitoaikojen muuttamisesta. Verkkotoimintaan sitoutunutta oikaistua pääomaa määritettäessä verkonhaltijan hallinnassa olevaa sähköverkkoa käsitellään samalla tavoin riippumatta siitä, onko kyseinen verkko verkonhaltijan omistama vai vuokraama. Mikäli verkonhaltija on vuok-

14 ENERGIAMARKKINAVIRASTO rannut osittain tai kokonaan hallinnassaan olevan sähköverkon, niin vuokrausjärjestely puretaan, jolloin vuokratun sähköverkon verkkokomponentit sisällytetään mukaan verkonhaltijan verkko-omaisuuteen ja edelleen verkkotoimintaan sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan. 3.1.1.1 Sähköverkon jälleenhankinta-arvon laskeminen Verkonhaltijan sähköverkon jälleenhankinta-arvo lasketaan valvontajakson kaikille vuosille kunkin vuoden tammikuun ensimmäisen päivän tilannetta vastaavana arvona. Jälleenhankinta-arvo lasketaan verkonhaltijan ilmoittamien, hallinnassaan ja tosiasiallisessa käytössään olevien sähköverkon eri verkkokomponenttien määrätietojen ja tämän asiakirjan liitteen A jaottelun mukaisten, inflaatiolla korjattavien yksikköhintojen perusteella. Verkonhaltijan koko sähköverkon jälleenhankinta-arvo saadaan kertomalla ilmoitetut määrätiedot vastaavilla yksikköhintatiedoilla sekä laskemalla näin saadut verkkokomponenttikohtaiset jälleenhankinta-arvot yhteen. 3.1.1.2 Sähköverkon nykykäyttöarvon laskeminen Verkonhaltijan sähköverkon nykykäyttöarvo lasketaan valvontajakson kaikille vuosille kunkin vuoden tammikuun ensimmäisen päivän tilannetta vastaavana arvona. Nykykäyttöarvo lasketaan jälleenhankinta-arvosta verkonhaltijan verkkokomponenttikohtaisten keski-ikä- ja pitoaikatietojen avulla. Verkonhaltijan on selvitettävä eri verkkokomponenttien keski-ikätiedot ja ilmoitettava ne Energiamarkkinavirastolle verkkokomponenttitietojen ilmoittamisen yhteydessä (ks. tämän asiakirjan luku 10). Sähköverkon nykykäyttöarvon laskenta verkkokomponenttikohtaisesti, keski-ikä- ja pitoaikatietojen avulla jälleenhankinta-arvosta, on esitetty kaavassa 3. keski ikä t, i NKA t, i 1 JHAt, i pitoaikai (3) missä NKA, = verkkokomponentin i kaikkien komponenttien nykykäyttöarvo t i t i vuonna t vuoden t rahanarvossa. JHA, = verkkokomponentin i kaikkien komponenttien yhteenlaskettu jälleenhankinta-arvo vuonna t vuoden t rahanarvossa. pitoaika i = verkkokomponentin i pitoaika. Pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka verkkokomponentti todellisuudessa on toiminnallisessa käytössä ennen sen uusimista eli teknistaloudellista valvontamenetelmissä käytettyä pitoaikaa keski ikä t, i = verkkokomponentin i määrätiedolla painotettu ikätieto vuoden t alussa

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 15 Poikkeuksen keski-ikäperusteiseen nykykäyttöarvon laskentaan muodostavat 400, 220 ja 110 kv johtokadut sekä sähköasematontit ja tietojärjestelmät sekä perushuolletut päämuuntajat. Johtokaduille ja sähköasematonteille ei määritellä pitoaikaa, joten näiden verkkokomponenttien nykykäyttöarvot säilyvät jälleenhankinta-arvon suuruisena. Verkkotoimintaan liittyvien tietojärjestelmien nykykäyttöarvona käytetään kolmea ja puolta prosenttia tämän asiakirjan liitteessä A olevien muiden verkkokomponenttien nykykäyttöarvosta. 3.1.1.3 Valvontajakson aikana ostetut ja myydyt sähköverkot Yrityskaupassa, jossa osa verkonhaltijan sähköverkosta siirtyy uudelle omistajalle, lasketaan muodostuvien sähköverkkojen jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvo seuraavasti. Ostajan sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvoihin lisätään ostettava sähköverkko verkkokomponenttimäärien ja keski-ikätietojen perusteella. Vastaavasti myyjän sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvoista vähennetään myyty sähköverkko verkkokomponenttimäärien ja keski-ikätietojen perusteella. Verkkokomponenttien pitoaika määräytyy verkonhaltijan kullekin verkkokomponentille aiemmin valitseman pitoajan mukaan. Sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvojen määrittämisessä ostot ja myynnit huomioidaan kaupan kohteena olevan sähköverkon hallinnan siirtymistä seuraavan vuoden alussa. 3.1.2 Pysyvien vastaavien muut oikaisut Pysyvien vastaavien muiden hyödykkeiden kuin sähköverkon hyödykkeiden osalta ei verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisun yhteydessä oikaista vahvistetun taseen mukaisia kirjanpitoarvoja. Mikäli verkonhaltijan sähköverkon oikaisuun sisältyviä omaisuuseriä kuitenkin on vahvistetussa taseessa muualla kuin sähköverkon hyödykkeissä, eliminoidaan ne pois verkonhaltijan oikaistusta taseesta ja ne korvataan sähköverkon nykykäyttöarvolla siten kuin tämän asiakirjan luvussa 3.1.1 on esitetty. Vastaavasti pysyvien vastaavien muiden hyödykkeiden kuin sähköverkon hyödykkeiden ja liikearvon osalta käytetään kohtuullisena poistotasona verkonhaltijan vahvistettuun tuloslaskelmaan perustuvia suunnitelman mukaisia poistoja muista pysyvistä hyödykkeistä (6.2). Talousvaliokunnan hallituksen esityksestä sähkömarkkinalaiksi antamassa mietinnössä (TaVM 56/1994) 6 otetaan kantaa yrityskauppoihin, joissa sähköliiketoiminnoista maksetaan omaisuuden käypää arvoa enemmän. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan liiketaloudellinen ajattelu sähköalalla ei saa merkitä sitä, että sähkönkäyttäjiltä vaaditaan toistamiseen korvausta ennestään olemassa olevan sähköverkon pääomakustannuksista. Valiokunta piti lausunnossaan tärkeänä, että sähkömarkkinalain mukainen hinnoittelun kohtuullisuusvalvonta perustuu yritysten käyttöomaisuuden todellisiin 6 Talousvaliokunnan mietintö n:o 56 hallituksen esityksestä sähkömarkkinalaiksi (TaVM 56/1994)

16 ENERGIAMARKKINAVIRASTO markkina-arvoihin eikä mahdollisesti keinottelunomaisesti paisuteltuihin arvopaperiarvoihin. Talousvaliokunnan mietinnön (TaVM 56/1994) perusteella voidaan katsoa, että yrityskaupan yhteydessä syntynyt yrityksen goodwill-arvo, eli vahvistetun taseen liikearvo, kuvaa sellaista aineetonta arvoa, jota ei ole pystytty kohdistamaan muille omaisuuserille. Verkonhaltijan vahvistetun taseen mukainen sähköverkko-omaisuus oikaistaan tämän asiakirjan luvussa 3.1.1 kuvatun mukaisesti nykykäyttöarvoon, joka kuvaa verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman markkina-arvoa hinnoittelun kohtuullisuusvalvonnassa. Tästä syystä verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisun yhteydessä eliminoidaan verkonhaltijan vahvistetun taseen mukainen kohdistamaton liikearvo. Vastaavasti toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa palautetaan verkkotoiminnan liikevoittoon (liiketappioon) vahvistetun tuloslaskelman mukaiset liikearvosta tehdyt poistot (6.4.2). Verkonhaltijan taseen oikaisun yhteydessä eliminoidaan vahvistetun taseen mukaiset pysyvien vastaavien sijoitukset. Pysyvien vastaavien sijoituksiin kuuluu mm. sijoituksia, joilla tavoitellaan voittoa tai liiketoiminnan laajentamista. Tällaisia sijoituksia ei voida pitää varsinaisen sähköverkkotoiminnan harjoittamisen kannalta välttämättöminä, minkä vuoksi niitä ei myöskään ole perusteltua miltään osin lukea siihen verkkotoimintaan sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan, jonka perusteella verkonhaltijan kohtuullinen tuotto muodostuu. Verkonhaltijan taseen oikaisussa eliminoidaan siis kaikki vahvistetun taseen mukaiset sijoitukset. Vastaavasti verkonhaltijan verkkotoiminnan toteutunutta oikaistua tulosta laskettaessa eliminoidaan sijoituksia vastaavat rahoitustuotot (6.1). 3.1.3 Vaihtuvien vastaavien arvostusperiaatteet 3.1.3.1 Rahoitusomaisuus Kirjanpitolain (1336/1997) 7 4 luvun 4 mukaan rahoitusomaisuutta ovat rahat, saamiset sekä tilapäisesti muussa muodossa olevat rahoitusvarat. Rahoitusomaisuuden hallinta ei ole rahoitusteoreettisesti varsinaista sähköverkkotoimintaa, minkä vuoksi sitä ei myöskään ole perusteltua pääosin lukea siihen verkkotoimintaan sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan, jonka perusteella verkonhaltijan kohtuullinen tuotto muodostuu. Vastaavasti rahoitustuotot eliminoidaan verkonhaltijan toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa verkkotoiminnan tuotoista (6.1). Siten verkonhaltijan saamat rahoitustuotot eivät vaikuta hinnoittelun kohtuullisuuden valvontaan. Määritettäessä verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutunutta oikaistua pääomaa, eliminoidaan verkonhaltijan vahvistettuun taseeseen kirjattu rahoitusomaisuus. Eliminoitavaan rahoitusomaisuuteen luetaan verkonhaltijan vahvistetun taseen vastaaviin kuuluvat erät lyhyt- ja pitkäaikaiset saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pank- 7 Kirjanpitolaki (1336/1997)

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 17 kisaamiset sekä niihin rinnastettavissa olevat erät. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (KHO:2010:86) 8 mukaisesti myyntisaamisia ei eliminoida. Verkkotoiminnan harjoittamisen turvaamiseksi välttämättömästä rahoitusomaisuudesta aiheutuvat kustannukset otetaan toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa huomioon luvun 6.3 mukaisesti. 3.1.3.2 Muu vaihto-omaisuus ja muut saamiset Määritettäessä sitoutunutta oikaistua pääomaa, käytetään muun vaihto-omaisuuden ja muiden saamisten osalta näistä varallisuuseristä verkonhaltijan vahvistettuun taseeseen kirjattuja arvoja. Näistä arvoista eliminoidaan erikseen toisille liiketoiminnoille, konserniyhtiöille tai omistajille annetut laina- ja sijoitusluonteiset saamiset, jotka otetaan huomioon rahoitusomaisuutena tämän asiakirjan luvun 3.1.3.1 mukaisesti. 3.2 Sitoutuneen oikaistun pääoman jakaminen omaan ja vieraaseen pääomaan Verkonhaltijan oikaistun taseen vastattavaa-puoli määritetään jakamalla verkonhaltijan sähköverkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma omaan pääomaan sekä korolliseen ja korottomaan vieraaseen pääomaan. 3.2.1 Oman pääoman oikaisut Oikaistussa taseessa omaksi pääomaksi katsotaan verkonhaltijan vahvistetun taseen mukainen oma pääoma sellaisenaan. Oikaistussa taseessa omaksi pääomaksi katsotaan myös verkonhaltijan vahvistetun taseen tilinpäätössiirtojen kertymään ja pakollisiin varauksiin kuuluvia eriä tämän asiakirjan luvun 3.2.3 mukaisesti. Lisäksi oikaistussa taseessa omaan pääomaan lisätään tasauserä. Tasauserää käytetään tasaamaan oikaistun taseen vastaavaa- ja vastattavaa-puolet. Oikaistun taseen vastattavaa-puolen omaan pääomaan kirjattavana tasauseränä käytetään oikaistun taseen vastaavaa- ja vastattavaa-puolten erotusta. Konserniavustus Annettuja ja saatuja konserniavustuksia käsitellään seuraavassa kuvatulla tavalla, jotta konsernirakenteella ja ilman konsernirakennetta toimivia verkonhaltijoita kohdellaan tasapuolisesti. Oikaistussa taseessa omaksi pääomaksi katsotaan myös annettu konserniavustus, joka on voitonjaon luonteinen erä ja joka ilman konsernirakennetta toimivalla verkonhaltijalla kirjautuisi vahvistettuun taseeseen kohtaan tilikauden voitto. Annettu konserniavustus, joka tilinpäätöshetkellä on päätetty antaa, mutta jota ei vielä ole maksettu, jaetaan taseen oikaisussa oman pääoman ja laskennallisen verovelan osuuksiin. Konserniavustuksen oman pääoman osuus lisätään oikaistun taseen vastat- 8 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 86/2010 (KHO:2010:86), 31.12.2010

18 ENERGIAMARKKINAVIRASTO tavaa-puolen omaan pääomaan ja vastaavasti se vähennetään oikaistun taseen vastattavaa-puolen korottomista veloista. Oikaistun taseen korottomiin velkoihin jää tällöin konserniavustuksesta laskennallisen verovelan osuus. Annettu konserniavustus, joka on tilinpäätöshetkellä päätetty antaa ja on myös maksettu, luetaan taseen oikaisussa omaksi pääomaksi voitonjaon luonteisena eränä siltä osin, kuin se ylittää maksetun yhteisöveron osuuden. Oman pääoman osuus lisätään oikaistun taseen vastattavaa-puolen omaan pääomaan ja vastaavaa-puolen rahoitusomaisuuteen eli kassaan. Vastaavasti myös saatu konserniavustus on voitonjaon luonteinen erä, joka vähentää tilikauden tappiota. Ilman konsernirakennetta tappio kirjautuisi verkonhaltijan vahvistetun taseen kohtaan tilikauden tappio. Saadut konserniavustukset vähennetään yhtiön oikaistussa taseessa omasta pääomasta ja vastaavasti saatujen konserniavustusten määrä vähennetään yhtiön saamisista tai kassasta, riippuen siitä onko saatu konserniavustus suoritettu rahassa eli maksettu kassaan. Saamiset eliminoidaan kohtuullisen tuoton laskennassa tämän asiakirjan luvussa 3.1.3.1 esitetyn mukaisesti ja eliminoinnissa otetaan huomioon saatujen konserniavustusten määrä. 3.2.2 Vieraan pääoman oikaisut Taseen oikaisussa verkonhaltijan vieras pääoma jaetaan korolliseen ja korottomaan vieraaseen pääomaan seuraavassa esitetyn menetelmän mukaisesti. 3.2.2.1 Korollinen vieras pääoma Verkonhaltijan vahvistettuun taseeseen merkitty korollinen vieras pääoma otetaan huomioon sellaisenaan verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman määrittämisessä. Korollisen vieraan pääoman eriä ovat esimerkiksi pitkäaikaiset pankki-, eläkeja muut lainat sekä näiden lyhennyserät, jotka on esitetty vahvistetussa taseessa lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa. Verkonhaltijan sitoutuneen oikaistun pääoman määrittämisessä käsitellään mahdollisia pääomalainoja sekä verkonhaltijan omistajilta otettuja muita lainoja korollisena vieraana pääomana. 3.2.2.2 Koroton vieras pääoma Verkonhaltijan vahvistettuun taseeseen merkitty lyhytaikainen vieras pääoma (esimerkiksi ostovelat, siirtovelat, muut lyhytaikaiset velat) on luonteensa mukaisesti korotonta vierasta pääomaa myös oikaistussa taseessa. Oikaistussa taseessa korottamaksi vieraaksi pääomaksi katsotaan myös vahvistetun taseen tilinpäätössiirtojen kertymään ja pakollisiin varauksiin kuuluvia eriä tämän asiakirjan luvun 3.2.3 mukaisesti.

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 19 Liittymismaksut Kirjanpitolautakunnan sähköliittymismaksujen kirjaamisesta antaman lausunnon (1650/2001) 9 mukaan sähkön jakeluverkon liittymismaksuista ne, jotka ovat siirto- ja palautuskelpoisia, merkitään vahvistetun taseen vastattavien ryhmään vieras pääoma sisältyvään erään muut velat. Tase-erälle suositellaan käytettäväksi nimikettä liittymismaksut ja muut velat. Liittymismaksujen erillinen esittäminen joko vahvistetussa taseessa tai sen liitetiedoissa on perusteltua oikean ja riittävän kuvan antamiseksi ja tase-erien selventämiseksi. Liittymismaksut, jotka ovat siirtokelpoisia mutta eivät palautuskelpoisia, on kirjattava vahvistettuun tuloslaskelmaan tuotoiksi. Liittymismaksu tuloutetaan siinä vaiheessa, kun liittymissopimus on tullut voimaan ja johtanut sähköntoimituksen aloittamiseen. Lisäliittymismaksua käsitellään kirjanpidollisesti samalla tavalla kuin varsinaista liittymismaksua. Kirjanpitolautakunnan sähköliittymismaksujen kirjaamisesta antaman lausunnon (1650/2001) perusteella liittymismaksu on liittyjän osalta asiakassuhteeseen perustuva suoritus eikä omistussuhteeseen liittyvä pääomasuoritus. Muodollinenkin palautusehto tekee liittymismaksuista velan luonteisia, vaikka palautustapahtumat käytännössä ovat harvinaisia yksittäistapahtumia. Erotukseksi muista pitkäaikaisista veloista liittymismaksuilta puuttuu korkoseuraamus, eli ne ovat luonteeltaan korotonta vierasta pääomaa. Energiamarkkinavirasto katsoo, että sen soveltaman menetelmän perusteella verkonhaltija on tasavertaisessa asemassa riippumatta siitä, kirjaako se liittymismaksut vahvistettuun taseeseen siirto- ja palautuskelpoisiksi liittymismaksuiksi vai vahvistetun tuloslaskelmaan tuotoksi. Taseeseen kirjatut siirto- ja palautuskelpoisten liittymismaksujen lisäykset eivät kasvata korotonta vierasta pääomaa. Sen sijaan vahvistetun taseen liittymismaksukertymän nettomuutosta vastaava verkonarvon muutos kirjautuu omaksi pääomaksi oikaistun taseen tasauserän kautta. Liittymismaksukertymä lasketaan vähentämällä vahvistetun taseen liittymismaksujen lisäyksestä vahvistetun taseen liittymismaksujen palautukset. Mikäli verkonhaltija ryhtyy kolmannella valvontajaksolla käyttämään verkkotoimintansa rahoituksessa siirto- ja palautuskelpoisia liittymismaksuja, niin tällöin ne kasvattavat oikaistun taseen korotonta vierasta pääomaa vuosittain kirjatulla määrällä ja niiden vuosittainen nettomuutos palautetaan toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa verkkotoiminnan tuotoksi. Verkonhaltijan on eriteltävä omana eränään omistajan muiden yhtiöiden taseisiin kirjattujen siirto- ja palautuskelpoisten liittymismaksujen vuosittainen määrä Energiamarkkinavirastolle toimitettavan vahvistetun tilinpäätöksen liitetietona. Liittymismaksujen käsittely toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa on kuvattu tämän asiakirjan luvussa 6.1. 9 Kirjanpitolautakunnan lausunto sähköliittymismaksujen kirjaamisesta (1650/2001)

20 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3.2.3 Tilinpäätössiirrot ja pakolliset varaukset Verkonhaltijan vahvistettuun taseeseen merkitty tilinpäätössiirtojen kertymä, eli kertynyt poistoero ja vapaaehtoiset varaukset, jaetaan verkonhaltijan taseen oikaisussa omaan pääomaan ja korottomaan vieraaseen pääomaan. Jako tehdään siten, että näihin eriin sisältyvän yhteisöverovelvollisen verkonhaltijan laskennallisen verovelan osuus siirretään oikaistun taseen korottomaan vieraaseen pääomaan ja loppuosa omaan pääomaan. Laskennallisen verovelan osuudeksi tilinpäätössiirtojen kertymästä katsotaan tarkasteluvuonna vallinneen yhteisöveron mukainen määrä. Vahvistettuun taseeseen merkityt pakolliset varaukset käsitellään kokonaisuudessaan korottomana vieraana pääomana. Pakollisiin varauksiin sisältyvä yhteisöverovelvollisen verkonhaltijan laskennallinen verosaaminen kirjataan oikaistun taseen vastaavaapuolelle korottomiin saamisiin ja oikaistun taseen vastattavaa-puolelle omaan pääomaan. Laskennallisena verosaamisena kirjataan enintään tarkasteluvuotena vallinneen yhteisöveron mukainen määrä. 3.3 Yhteenveto taseen oikaisusta ja verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman laskennasta Taulukossa 1 on esitetty taselaskelman muodossa verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman laskennassa tehtävän verkkotoiminnan taseen vastaavaapuolen oikaisun periaate. Taulukko 1. Taseen vastaavaa-puolen oikaisun periaate Vastaavaa Eriytetty tase Pysyvät vastaavat Sähköverkko Oikaistu tase Pysyvät vastaavat Sähköverkko nykykäyttöarvossa Liikearvo Sijoitukset Muut pysyvät vastaavat Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset Muut pysyvät vastaavat tasearvossa Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus tasearvossa Myyntisaamiset tasearvossa Rahoitusomaisuus Pakollisiin varauksiin sisältyvä laskennallinen verosaaminen Vastaavaa yhteensä Oikaistun taseen loppusumma

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 21 Taulukossa 2 on esitetty taselaskelman muodossa verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman laskennassa tehtävän verkkotoiminnan taseen vastattavaa-puolen oikaisun periaate. Taulukko 2. Taseen vastattavaa-puolen oikaisun periaate Vastattavaa Eriytetty tase Oma pääoma Oma pääoma Pääomalainat Oikaistu tase Oma pääoma Oma pääoma tasearvossa Annettujen konserniavustusten oman pääoman osuus Poistoeron ja vapaaehtoisten varausten oman pääoman osuus - Saadut konserniavustukset Oikaistun taseen tasauserä Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero ja varaukset Pakolliset varaukset Pakolliset varaukset Vieras pääoma Korollinen Korolliset velat Vieras pääoma Korollinen Korolliset velat tasearvossa Pääomalainat tasearvossa - Annettujen (maksamattomien) konserniavustusten oman pääoman osuus Koroton Korottomat velat Koroton Korottomat velat tasearvossa - Annettujen (maksamattomien) konserniavustusten oman pääoman osuus Pakolliset varaukset tasearvossa Poistoeroon ja vapaaehtoisiin varauksiin sisältyvä laskennallinen verovelka Vastattavaa yhteensä Oikaistun taseen loppusumma