Taiteen keskustoimikunnan toimintakertomus vuodelta 2009 1. Johdon katsaus toimintaan...2 2. Vuoden 2009 tulostavoitteiden toteutuminen...5 2.1. Tavoitteet ja toteuma... 5 2.2. Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta... 7 2.3. Tutkimusyksikön toiminta vuonna 2009... 15 2.4. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 17 3. Talousarvion toteutuminen...19 4. Sisäisen valvonnan lausuma...20 5. Allekirjoitukset...21
1. Johdon katsaus toimintaan Toimintavuosi 2009 oli viraston ja toimikuntien kannalta monin tavoin kiinnostava ja haasteellinen, osin dramaattinenkin. Toiminnan vakiinnuttaminen vuoden 2008 muutoksen jälkeen, monet järjestelmien kehittämishankkeet, viraston johdon vaihtuminen ja henkilöstön sijaisjärjestelyt edellyttivät organisaatiolta joustavuutta. Ne saivat vielä seurakseen toimikunnan ja virkamiesten laadittavaksi tulleen uuden kehittämistyön ja - hieman odottamattomalla tavalla - valtion aluehallinnon muutospaineet. Tämä kaikki vaati etenkin keskustoimikunnalta ja henkilöstöltä mutta myös toimikunnilta vuoden aikana erityistä panostusta ja jaksamista. Vuodeksi 2009 taiteen keskustoimikunnan sivutoimiseksi puheenjohtajaksi nimitetty taidemuseo Kiasman johtaja Berndt Arell toi tullessaan ministeri Stefan Wallinilta saamansa taidehallinnon uudistamistehtävän, joka leimasi niin toimikunnan kuin henkilökunnankin koko vuoden työskentelyä. Taiteen keskustoimikunnan kehittämisesitys valmistui syyskuussa, ja se luovutettiin opetusministeriölle lokakuussa. Esityksen keskeisiä tavoitteita olivat taidetoimikuntajärjestelmän vahvistaminen valtakunnallisena kokonaisuutena ja "Taiteen edistämiskeskuksen" perustaminen, alueellisen taidehallinnon ja alueellisen yhteistyön vahvistaminen, toimikuntalaitoksen strategiatyön vahvistaminen, päätöksenteon delegointi ja yksinkertaistaminen, sen avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen, valmistelun tehostaminen sekä viraston hallintorakenteen selkeyttäminen. Valtionavustuksia koskevan päätöksenteon osalta keskustoimikunta käynnisti vielä loppuvuodesta työn tukimuotojen ja päätösten kriteerien kehittämiseksi ja päätöksenteon läpinäkyvyyden lisäämiseksi asettamalla tätä varten työryhmän, joka ehti pitää yhden asiakokonaisuutta kartoittavan kokouksen. Kehittämisesityksiin sisältynyt alueellisen taidehallinnon ja alueellisen yhteistyön vahvistaminen oli vuoden aikana esillä myös opetusministeriön työryhmissä, joihin yksi keskustoimikunnan jäsen ja yksi virkamies osallistuivat. Tämä työ perustui osaltaan keskustoimikunnan aloitteesta aiemmin laadittuun selvitysmies Paltilan raporttiin alueellisesta taiteen edistämisestä. Valtion aluehallinnon uudistusta koskevan lakiesityksen hyväksyminen eduskunnassa johti vuoden vaihduttua siihen, että alueellisten taidetoimikuntien nimitysoikeus siirtyi 1.1.2010 opetusministeriöltä maakuntien liitoille - vastoin taiteen keskustoimikunnan, alueellisten taidetoimikuntien ja myös eduskunnan sivistysvaliokunnan kantaa. Valtion aluehallinnon uudistaminen ulottui myös muulla tavoin dramaattisesti toimikuntalaitokseen: osana opetusministeriön hallinnonalan alueellistamisselvitystä opetusministeriö ryhtyi maaliskuussa teettämään selvitystä mahdollisuuksista alueellistaa taiteen keskustoimikunnan Maneesikadun toimipiste ja sen henkilöstö Tampereelle tai Jyväskylään. Tämä asia ja sen keskeneräisyys loi väistämättä vuoden aikana pitkän varjon viraston ja etenkin Maneesikadun henkilöstön toiminnan ylle. Syksyllä 2009 julkistettu selvitysmiehen raportti ei kuitenkaan nähnyt alueellistamista toiminnan kannalta juuri miltään osin perusteltuna. Taiteen edistämisessä merkittäviä uusia avauksia olivat monikulttuurisuuden tukemiseen saatu määräraha ja sen myötä monikulttuurisuuden edistämiseksi asetettu uusi jaosto. Tukimuodon lanseeraus keväällä herätti tiedotusvälineissä ja verkkofoorumeilla varsin vilkkaan keskustelun, jossa ei kaikilta osin vältytty ylilyönneiltäkään. Julkisuus lienee osaltaan vaikuttanut myös kohtalaisen suureen hakemusmäärään, joka kuitenkin 2
jo syksyn haussa vuodelle 2010 taittui hienoiseen laskuun. Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikkö selvitti Taiteilijatuki ja monikulttuurisuus -hankkeessaan erityisesti taiteilijatuen osalta niiden apurahan hakijoiden tilannetta, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Toisena uutena keskustoimikunnan tukimuotona saatiin osana opetusministeriön Kulttuurivientihankkeen toteutusta määräraha taiteen ja kulttuurin alan toimijoiden kansainväliseen kulttuuriyhteistyöhön, -vientiin ja -vaihtoon. Pikavauhtia alkusyksystä hakuun laitettuun määrärahaan kohdistui runsas kysyntä, joka jatkui myös loppusyksyn vuotta 2010 koskevassa haussa. Osaltaan tähän vaikutti opetusministeriön tavoite siirtää tätä koskevat hakemukset vastedes keskustoimikunnan päätettäväksi. Keskushallinnon tasolla viraston kansainvälinen toiminta piti sisällään osallistumisen kansainvälisten taideneuvostojen yhteistyöorganisaation IFACCAn kokouksiin ja sen Etelä-Afrikassa pidettyyn järjestyksessään neljänteen World Summit -tapaamiseen. Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön näkymiä tarkasteltiin Pohjoismaiden ministerineuvoston elokuussa Fär-saarilla järjestämässä kokouksessa. Taiteen keskustoimikunnan edustajia osallistui myös suomalais-venäläiseen kulttuurifoorumiin Syktyvkarissa. Ars Baltica -yhteistyötä puolestaan toteutettiin odottavissa tunnelmissa järjestön toiminnan uuden organisoinnin ja aktivoinnin merkeissä. Eri taiteenalojen edistämisessä työn alla oli ja vuoden lopulla myös valmistui opetusministeriön valmistelema visuaalisten alojen taidepoliittinen ohjelma "Päin näköä!", jossa myös ao. taidetoimikunnilla oli vahva rooli. Valtion tanssitaidetoimikunta laati strategiaesityksensä "Tanssissa on tulevaisuus - tanssin visio ja strategia 2010-2020." Alueellisten taidetoimikuntien hankkeista erityinen huomio kiinnittyi ESR-rahoitteiseen Art Hub -hankkeeseen, jossa on mukana neljä alueellista taidetoimikunta kehittämässä toimikuntien palveluja luovien alojen toimijoille. Lapin ja Etelä-Savon taidetoimikunnat olivat mukana toteuttamassa Suomen kulttuurirahaston laajaa lasten- ja nuortenkulttuurin Myrsky -hanketta, ja Kaakkois-Suomen taidetoimikunta pilotoi kuvataiteen aluekeskustoimintaa - nämä kaikki vain poimintoina ja esimerkkeinä eri alojen ja alueiden kuluneen vuoden toiminnasta. Toimikuntalaitoksen taiteen edistämistoiminta tulostavoitteiden valossa ilmenee tässä toimintakertomuksessa tuonnempana, samoin omana kappaleenaan myös tutkimusyksikön toiminta. Taidetoimikuntalaitoksen toinen yhteiselon vuosi alueellisten taidetoimikuntien hallinnollisen integroinnin jälkeen piti sisällään hallinnon ja tulosohjauksen kehittämistä, uusien järjestelmien käyttöä ja koko valtakunnallisen henkilöstön kanssakäymisen tiivistämistä. Toukokuun alussa koko toimikuntalaitos siirtyi osana opetusministeriön tilivirastoa Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaaksi. Opetusministeriöstä siirrettiin taiteen keskustoimikuntaan yksi henkilö taloushallinnon tehtäviin. Samalla siirtyi osa aiemmin opetusministeriössä hoidetuista virastolle kuuluvista taloushallinnon tehtävistä ja - valitettavasti ilman lisäresursointia - myös eräitä henkilöstöhallinnon tehtäviä hoidettavaksi taiteen keskustoimikunnassa. Moninainen, pääosin laajemmista ulkoisista uudistuksista aiheutunut kehittämistyö, em. asiakkuus sekä muut väistämättömät järjestelyt asettivat vuonna 2009 myös erityisiä haasteita toimintamäärärahan riittävyydelle. Opetusministeriön hallinnonalan neljän viraston yhteisen sähköisen asianhallinnan järjestelmän Salaman rakentaminen jatkui koko vuoden ja sen käyttöönotto siirtyi vuodelle 2010. Järjestelmä on etenkin valtionavustuspäätösten ja sähköisen asioinnin kannalta 3
toimikuntalaitoksen toiminnalle ensiarvoisen tärkeä, ja sen valmistumiseen on asetettu varsin suuria odotuksia. Taiteen keskustoimikunnan pääsihteerinä vuodesta 1992 toiminut Jarmo Malkavaara siirtyi eläkkeelle marraskuussa 2009. Esa Rantanen jatkoi pääsihteerin sijaisena toimintavuoden loppuun. 4
2. Vuoden 2009 tulostavoitteiden toteutuminen 2.1. Tavoitteet ja toteuma Taiteen keskustoimikunnan viraston yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet vuonna 2009 olivat: 1. Parantaa taiteellisen työskentelyn ja tuotannon edellytyksiä Toteutettu: apurahojen jakaminen luovaa ja esittävää taiteellista työtä tekeville taiteilijoille, erityinen huomio nuorten taiteilijoiden asemaan (ks taulukot 1-8) avustusten jakaminen työryhmien ja yhteisöjen taiteellisille hankkeille (ks. taulukot 1-8) taiteilijaprofessorien työpanos (11 htv) alueellisten taidetoimikuntien hankkeet, joilla lisätään taiteilijoiden työskentelymahdollisuuksia; mm. Uudenmaan taidetoimikunnan UUTTAtaiteilijaprojekti, joka kohdistui Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella asuviin työttömiin kuvataiteilijoihin ja valokuvataiteilijoihin; Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon taidetoimikuntien yhteishanke ART HUB alueellisten taidetoimikuntien palvelujen kehittämiseksi ja roolin vahvistamiseksi luovilla aloilla; Kaakkois-Suomen taidetoimikunnan kuvataiteen aluekeskustoiminnan pilottihanke. 2. Panostaa taiteen tasa-arvoisen saatavuuden, saavutettavuuden, kulttuurisen monimuotoisuuden ja taiteen soveltavan käytön sekä taiteen harrastustoiminnan lisäämiseen Toteutettu: avustusten jakaminen taiteen harrastustoimintaa, taiteen tuntemusta, taidepalvelujen monipuolista tarjontaa, taidekasvatusta, lastenkulttuuria ja taiteen soveltavaa käyttöä edistäviin hankkeisiin (ks taulukot 1-8) valtion taideteostoimikunnan toiminta: kokoelmat 12 932, kartunta 206 teosta, 7 tilaustyötä valmistui, tekeillä 4, taidekilpailuja 3 läänintaiteilijoiden työpanos (44,5 htv); läänintaiteilijoista1/3 työskenteli esittävillä aloilla (näyttämötaide, tanssitaide, säveltaide, kirjallisuus), 1/3 visuaalisilla aloilla (kuvataide, valokuvataide, elokuvataide, muotoilu, rakennustaide) ja 1/3 joko lastenkulttuurin alalla tai monialaisena tuottajana. Läänintaiteilijatapaaminen järjestettiin Raaseporissa. Läänintaiteilijakunnasta 1/3 on miehiä, 2/3 naisia. Läänintaiteilijoilla on myös taidealakohtaista yhteistyötä, jolla tavoitellaan isompia, useita maakuntia kattavia hankkeita. alueellisten taidetoimikuntien hankkeet, jotka kohdistuvat lastenkulttuuriin ja taidekasvatukseen, erityisryhmiin tai taiteen alueellisen saatavuuden ja saavutettavuuden vahvistamiseen olivat määrällisesti edellisen vuoden tasolla; Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon taidetoimikuntien yhteinen lastenkulttuurihanke Lapsissa kulttuuri itää; Lapin ja Etelä-Savon taidetoimikunnilla Myrsky-hankkeet Suomen kulttuurirahaston tuella, Satakunnan taidetoimikunta painotti työpaja- ja kurssitoimintaa. Taiteen soveltavan käytön painotus Uudenmaan taidetoimikunnassa. Yleisökasvatustyöhön paneutuivat Pohjanmaan ja Hämeen taidetoimikunnat kuvataiteen alueellisilla kiertonäyttelyillä. Oulun 5
läänin taidetoimikunta panosti näyttämötaiteen alueellisiin festivaaleihin. Varsinais-Suomen taidetoimikunnalla Muisteludraama-projekti. 3. Edistää taiteen alan kansainvälistä vuorovaikutusta ja taiteilijoiden liikkuvuutta Toteutettu: matka-apurahojen jakaminen sekä residenssitoiminnan ja kansainvälisten hankkeiden tukeminen (ks. taulukot 1-8) toimiminen kansainvälisissä verkostoissa: osallistuttu Ars Baltican ja IFACCAn kokouksiin, pohjoismaiseen yhteistyöfoorumiin Fär-saarilla, suomalais-venäläiseen kulttuurifoorumiin Syktyvkarissa osallistui keskustoimikunnan ja alueellisten taidetoimikuntien edustajia, tutkimustoiminnan kansainväliset kokoukset (ks. yksikön katsaus); alueellisten taidetoimikuntien residenssit ( 7 kpl); yhdeksällä alueellisella taidetoimikunnalla on ulkomaisia taiteilija-asuntoja alueensa taiteilijoille ja tuottajille. Kesään 2009 saakka oli käytössä myös Barcelonan taiteilija-asunto. Asunnot ovat pääasiassa toimikuntien yhteisessä käytössä, ja kulut jaetaan toimikuntien kesken. Kulut kullekin toimikunnalle ovat noin puolen vuoden apurahan suuruisia. Käyttöaste tilojen osalta yli 90 prosenttia. Eniten hakijoita taiteilija-asuntoihin oli Uudellamaalla. Ulkomaisia taiteilija-asuntoja ei ole neljällä toimikunnalla. Muut alueellisten taidetoimikuntien kansainväliset yhteydet liittyivät yhteisiin hankkeisiin ja näyttelytoimintaan, mm. Kaakkois-Suomen taidetoimikunnalla Pietarin kanssa ja Lapin ja Oulun läänin taidetoimikuntien ison näyttelyhankkeen suunnittelu Berliiniin. 4. Vahvistaa taiteen monimuotoista roolia ja taidepolitiikan asemaa yhteiskunnassa toimimalla opetusministeriön hallinnonalan valtakunnallisena ja alueellisena asiantuntijaelimenä Toteutettu: taidepoliittinen ohjelmatyö: osallistuminen opetusministeriön visuaalisten alojen taidepoliittisen ohjelman laatimiseen; valtion tanssitaidetoimikunnan strategian laatiminen; koko taidetoimikuntalaitosta koskevan kehittämisesityksen laatiminen (esitys Taiteen edistämiskeskuksesta); taidetoimikuntien kuuleminen opetusministeriön kulttuurin tulevaisuusselonteon laatimisessa; lausuntojen antaminen: lausunto opetusministeriön kulttuuripolitiikan strategiasta, lausunto valtiovarainministeriölle aluehallinnon uudistamista koskevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi (yhdessä alueellisten taidetoimikuntien kanssa, lisäksi edustaja kuultavana sivistysvaliokunnassa ja taiteilijaprofessorien vetoomus hallintovaliokunnalle), lausunto mediataiteen tilannetta koskevasta selvityksestä, lausunto opetusministeriölle Kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelman luonnoksesta, kannanotto aluehallinnon kehittämisestä sivistysvaliokunnalle; tutkimustoiminta (julkaisut 3, artikkelit 4, kirjaston kokoelmat 7918, kartunta 97) tiedotustoiminta: Arsis -lehti 2 nroa, lehdistötiedotteet 54 kpl, vuosikatsaus 1 kpl; www-sivujen lataukset: Haussa nyt: 67 441 sivulatausta; Etusivu: 48 600 sivulatausta; Lehdistötiedotteet: 8 827 sivulatausta; Ohjeita hakijoille: 8 614 sivulatausta 6
alueensa kulttuurin aluekeskusten kanssa oli kaikilla taidetoimikunnilla yhteistoimintaa (mm. yhteishankkeita, osallistumista toiminnan rahoittamiseen tai työskentelyä aluekeskusten asiantuntijaelimissä). 5. Kehittää valtion taidetoimikuntalaitosta tehokkaasti toimivana tulosohjattuna kokonaisuutena Toteutettu: kehitetty edelleen taidetoimikuntien budjetointia sekä alueellisten taidetoimikuntien tulosohjausta ottaen huomioon alueiden omaleimaisuus ja toimintaympäristöjen erityispiirteet; tulossopimukset ovat perusrakenteeltaan yhtenäiset taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien uudistetut tukimuodot otettiin käyttöön v. 2009 haussa (syksyllä 2008) opetusministeriön hallinnonalan sähköisen asianhallinnan ja valtionavustusten haun järjestelmän (SALAMA) määrittely ja suunnittelu jatkui koko vuoden ja käyttöönotto siirtyi seuraavalle vuodelle; viraston työntekijät osallistuivat tiiviisti hankkeen työryhmien työskentelyyn toimikuntalaitoksen yhteisten internet -sivujen uudistusta lykättiin sekä taloudellisista syistä että liittyen Salama -hankkeen viivästymiseen 2.2. Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta 2.2.1. Tuloksellisuuden tunnusluvut Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat, erillislautakunnat, tutkimus Liittyy tavoitteeseen Tuotokset ja laadunhallinta 1-3 Valtionavustukset - hakemukset kpl 9091 - myönnöt kpl 2 953 4 Lausunnot valtionavustushakemuksista OPM:lle 832 2 Taideteostoimikunnan kokoelmat/ kartunta, kpl 12 932/ 206 4 Julkaisut 3 kpl, artikkelit 4 kpl Näiden lisäksi on tavoitetta 1 koskeva tunnusluku taiteilijaprofessorien työpanos (11 htv). Alueelliset taidetoimikunnat Liittyy tavoitteeseen Tuotokset ja laadunhallinta 1-3 Valtionavustukset - hakemukset, kpl 3965 - myönnöt, kpl 1099 1-3 Alueellisten taidetoimikuntien projektit ja hankkeet 3 Alueellisten taidetoimikuntien taiteilija-asunnot - taiteilija-asunnot ulkomailla, kpl 7, käyttöaste n. 90 % 4 lausunnot, kannanotot ja aloitteet, kpl 46 Näiden lisäksi on tavoitteita 1-3 koskeva tunnusluku läänintaiteilijoiden työpanos (44,5 htv). 7
2.2.2. Suoritteiden määrät, valtionavustusten volyymit ja kohdentuminen Taulukko 1. Taiteen keskustoimikunnan tuki vuonna 2009 tukimuodot ja summat VALTION TAIDETOIMIKUNNAT Taiteelliseen työskentelyyn (yksityishenkilöt) 14 354 910 Kirjastoapurahat 1 2 950 790 Kuvittajien kirjastoapurahat 50 000 Näyttöapurahat 960 000 Säveltaiteen kirjastoapurahat 120 000 Taiteilija-apurahat 2 9 632 180 Taiteilijaprofessuurit 416 940 Valtionpalkinnot 225 000 Apurahat yksityishenkilöille ja työryhmille 2 534 060 Elokuvataiteen kohdeapurahat 53 300 Kansainväliseen ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön, -vientiin ja -vaihtoon 80 800 Kirjailijoiden ja kääntäjien kohdeapurahat 40 000 Kuvataiteen kohdeapurahat 295 500 Lastenkulttuurin kohdeapurahoihin 165 500 Matka-avustukset sekä residenssi- ja taiteilijavaihtotoiminta 334 460 Media-, sirkus- ja monitaiteen kohdeapurahat 5 199 500 Monikulttuurisuutta edistäviin taidehankkeisiin 100 000 Muotoilun kohdeapurahat 220 500 Näyttämötaiteen kohdeapurahat 3 395 000 Rakennustaiteen kohdeapurahat 64 000 Säveltaiteen kohdeapurahat 249 500 Tanssitaiteen kohdeapurahat 176 000 Valokuvataiteen kohdeapurahat 4 160 000 Toiminta- ja erityisavustukset yhteisöille 6 887 150 Elokuvataiteen edistämiseen 6 1 168 700 Kansainväliseen ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön, -vientiin ja -vaihtoon 59 200 Kirjallisuuden edistämiseen 160 000 Kuvataiteen edistämiseen 7 494 500 Lastenkulttuurin edistämiseen 310 500 Media-, sirkus- ja monitaiteen edistämiseen 190 500 Muotoilun edistämiseen 129 500 Näyttämötaiteen edistämiseen 1 471 000 Rakennustaiteen edistämiseen 203 000 Residenssiavustuksiin 198 750 Säveltaiteen edistämiseen 1 387 500 Tanssitaiteen edistämiseen 794 000 Valokuvataiteen edistämiseen 320 000 ALUEELLISET TAIDETOIMIKUNNAT 8 4 494 080 Työskentelyapurahat 1 729 290 Kohdeapurahat 495 310 Valtionavustukset 685 850 Palkinnot 87 900 Läänintaiteilijat 1 495 730 KAIKKI YHTEENSÄ 1 Josta tietokirjailijoille 10 % (294 079 ). 2 Sis. aiempina vuosina myönnetyt monivuotiset taiteilija-apurahat. 3 Sis. kantaesitystuen 240 000. 4 Sis. valokuvan laatutuen 67 000. 7 Sis. kuvataiteen näyttelytoimintaan 432 000. 5 Sis. arvostelijoiden kohdeapurahat 9 000. 8 Lisäksi alueelliset taidetoimikunnat käyttivät taiteen edistämisen hankkeisiin 6 Sis. elokuvan laatutuen 410 000. vuonna 2009 yhteensä 874 525 euroa 28,3 milj. 8
Taulukko 2. Valtion taide- ja kulttuuribudjetti, veikkausvoittovarat sekä taidetoimikuntien tuki taiteelliseen toimintaan vuonna 2009 Euro milj. Valtion budjetti: taide ja kulttuuri 471,3 Veikkausvoittovarat taiteen tukemiseen* 431,0 Valtion taidetoimikuntien tuki** 23,8 Alueellisten taidetoimikuntien tuki 4,5 Taiteen keskustoimikunnan tuki kokonaisuudessaan*** 28,3 Taidetoimikuntien tuen (28,3 milj. ) osuus valtion taidebudjetista 6,0 % * Sisältää kirjastot 13,1 milj.. ** Sisältää taiteen keskustoimikunnan ja apurahalautakunnat. *** Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat, apurahalautakunnat sekä alueelliset taidetoimikunnat. Lähde: Valtion talousarvio http://budjetti.vm.fi, opetusministeriön ja taiteen keskustoimikunnan apuraharekisteri (HARAVA), alueelliset taidetoimikunnat. 9
Taulukko 3. Valtion taidetoimikuntien* hakemusten, hakijoiden, myöntöjen sekä tuen saajien määrä vuonna 2009 Tukimuoto (yhteenveto taulukosta 1) Hakemuksia Hakijoita Myöntöjä Tuen saajia Tuen saajat % hakijoista Taiteelliseen työskentelyyn 4 454 4 326 1 398 1 391 32 % Josta taiteilija-apurahat** 2 047 1 979 277 277 14 % Projekteihin yksityisille/työryhmille 3 399 3 260 1 027 1 003 31 % Avustukset yhteisöille 1 238 1 079 528 496 46 % Kaikki tukimuodot yhteensä 9 091 6 101*** 2 953 2 683*** 44 % * Taiteen keskustoimikunta, valtion taiteenalakohtaiset taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat ja -jaostot. ** Apurahaa haettu vuonna 2008. *** Päällekkäisyydet poistettu. Hakijat ovat voineet hakea ja saada apurahoja useasta tukimuodosta. Taulukko 4. Alueellisten taidetoimikuntien hakemusten, hakijoiden, myöntöjen sekä tuen saajien määrä vuonna 2009 Tukimuoto Hakemuksia Hakijoita Myöntöjä Tuen saajia Tuen saajat % hakijoista Työskentelyapurahat 1 367 1 181 247 247 21 % Kohdeapurahat* 1 485 1 298 340 337 26 % Valtionavustukset 1 113 1 013 512 486 48 % Kaikki tukimuodot yhteensä 3 965 3 486** 1 099 1 068** 31 % * Sisältää myös matka-apurahat sekä kantaesitysapurahat. **Päällekkäisyydet poistettu. Taulukko 5. Taiteen keskustoimikunnan tuen jakautuminen (%) taiteenaloittain vuonna 2009 Taiteenala Valtion taidetoimikunnat Alueelliset taidetoimikunnat Yhteensä Kirjallisuus 22,7 % 7,4 % 20,3 % Kuvataide 18,0 % 27,2 % 19,5 % Näyttämötaide 12,3 % 15,2 % 12,8 % Säveltaide 14,3 % 14,0 % 14,2 % Elokuvataide 7,7 % 3,5 % 7,0 % Tanssitaide 7,1 % 6,4 % 7,0 % Taideteollisuus 5,0 % 8,2 % 5,5 % Muu* 4,4 % 11,5 % 5,5 % Valokuvataide 5,3 % 5,0 % 5,3 % Rakennustaide 2,5 % 1,4 % 2,3 % Arvostelijat 0,7 % * 0,6 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 23,8 milj. 4,5 milj. 28,3 milj. * Ryhmä muu sisältää taiteenaloittain luokittelemattomat/taiteidenväliset sekä sirkustaiteen (osuus koko tuesta 0,55 %) ja mediataiteen (0,8 %). Alueellisten taidetoimikuntien osalta myös arvostelijat on sijoitettu ryhmään "muu" tuen pienuuden vuoksi. Lisäksi alueellisten taidetoimikuntien nimeämät alat "lastenkulttuuri", "tapahtumat", "saamelaiskulttuuri" on sijoitettu ryhmään muu. 10
Kuvio 1. Valtion taidetoimikunnille* osoitettujen hakemusten määrä (kpl) vuosina 2005 2009 10 000 9 153 9 264 9 217 9 315 9 091 7 500 5 000 2 500 0 2005 2006 2007 2008 2009 * Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat ja -jaostot. Kuvio 2. Alueellisille taidetoimikunnille osoitettujen hakemusten* määrä (kpl) vuosina 2005 2009 6 000 5 000 4 000 4 731 4 576 4 534 4 319 3 965 3 000 2 000 1 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 * Sisältää apurahat ja valtionavustukset. 11
Kuvio 3. Taiteen keskustoimikunnan tuki tukimuodoittain vuonna 2009 (yht. 28,3 milj. ) Alueellisten tmk:ien tuki 16 % Yhteisöille myönnettävä tuki 24 % Taiteilijaprofessuurit 1 % Valtionpalkinnot 1 % Kirjasto- ja näyttöapurahat 14 % Valtion taiteilijaapurahat 35 % Kohdeapurahat & muut projektituet 9 % Taulukko 6. Valtion taidetoimikuntien* apurahan hakijat ja saajat sukupuolen, alueen, kielen ja iän mukaan vuonna 2009 % Hakijoista % Tuen saajista Naiset 50,1 % 48,7 % Pääkaupunkiseutu 52,9 % 54,4 % Ruotsinkieliset 6,8 % 6,4 % Äidinkieli "muu" 5,0 % 3,7 % Alle 35-v. 23,8 % 19,0 % LKM** 4 784 2 079 *Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat, apurahalautakunnat ja -jaostot. ** Yksityishenkilöt. Päällekkäisyydet poistettu. Taulukko 7. Alueellisten taidetoimikuntien apurahan hakijat ja saajat sukupuolen, alueen ja iän mukaan vuonna 2009 % Hakijoista % Tuen saajista Naiset 57,6 % 57,1 % Alueen keskuskaupunki* 56,1 % 57,8 % Alle 35-v. 31,0 % 32,8 % LKM** 2 080 469 * Keskuskaupungit = Mikkeli, Hämeenlinna, Kouvola, Jyväskylä, Rovaniemi, Oulu, Tampere, Joensuu, Vaasa, Kuopio, Pori, Helsinki, Turku. ** Yksityishenkilöt, ikää koskevat tiedot N = 1 994/460. Äidinkieltä ei kysytä kaikkien alueellisten taidetoimikuntien hakemuslomakkeissa. 12
Taulukko 8. Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien antamat lausunnot vuonna 2009 Hakemuksia Määräraha Taiteilijaeläkkeet 507 * Valtakunnalliset kulttuuritapahtumat 218 3 923 000 Elokuva-alan järjestöt 14 440 000 Kirjallisuuden ostotuki *** 830 000 Kirjallisuuden alan järjestöt 7 320 000 Taidekoulut 6 300 000 Kuvataidejärjestöt 12 390 000 Harrastajateatterijärjestöt 7 480 000 Ammattiteatterijärjestöt 11 185 000 Rakennustaiteen alan järjestöille 3 33 000 Säveltaiteen harrastustoimintaan, musiikki-instituuteille ja säveltaidejärjestöille 28 1 355 000 Muotoilualan järjestöt 11 300 000 Tanssialan järjestöt 5 100 000 Valokuva-alan järjestöt 3 120 000 Yhteensä 8 776 000 * Taiteilijaeläkkeet ovat valtion budjetissa valtiovarainministeriön menokohdassa. ** Hakemukset siirretty elokuvasäätiölle. *** Esitys kirjastojen ostotukilistalle otettavista kirjoista. Lausunto koskee kaikkia Suomessa ilmestyviä nimikkeitä. 13
Taulukko 9. Läänintaiteilijat taiteen aloittain ja työskentelyalueittain vuonna 2009 Taiteenala Htv Prosenttiosuus Työskentelyalue Miehet/ naiset esittävät alat 4 9,0 Etelä-Savo, Lappi, 1/3 Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo näyttämötaide 6,5 14,7 Oulun lääni, Pirkanmaa, 3/3,5 Satakunta 0,5v., Uusimaa (suomenruotsalainen näyttämötaide), Varsinais- Suomi nukketeatteri: Häme, Varsinais-Suomi tanssitaide 1,5 3,4 Keski-Suomi, Pirkanmaa 1,5/0 0,5v. säveltaide 2,5 5,6 Satakunta, Pirkanmaa 1/1,5 0,5v., Lappi kirjallisuus 0,5 1,1 Oulun lääni 0,5v. 0,5/0 visuaaliset alat 4 9,0 Häme, Pirkanmaa, Pohjanmaa, 1/3 Pohjois-Savo kuvataide 3 6,7 Etelä-Savo, Kaakkois- 0/3 Suomi, Pohjois-Karjala valokuvataide 2 4,5 Oulun lääni, Varsinais- 0/2 Suomi elokuvataide 2 4,5 Kaakkois-Suomi, Keski- 0/1 Suomi (ryhmä) muotoilu 3 6,7 Kaakkois-Suomi, Keski- Suomi, Pohjois-Savo (muotoilu ja rakennustaide, ART HUB) ryhmä 2/1 rakennustaide 1 2,2 Satakunta 0/1 tuottajat 9 20,3 Etelä-Savo, Häme, Lappi 1,5/7,5 x 2, Oulun lääni, Pohjanmaa x 2, Satakunta 0,5v, Uusimaa, Pirkanmaa ART HUB hanke 0,5v. lastenkulttuuri 5 11,2 Pohjanmaa (lastenkirjallisuus 2/3 ja -kulttuuri), Poh- jois-karjala (lastenkulttuuri ja monikulttuuriset hankkeet), Uusimaa (lasten arkkitehtuurikasvatus), Satakunta, Etelä-Savo assistentti, osa-aik. 0,5 1,1 Pohjois-Savo 0/1 Yhteensä 44,5 13,5/31 Taulukko 10. Alueellisten taidetoimikuntien residenssit ulkomailla v. 2009 Taiteilija-asunto Ylläpitäjät Barcelona kesään 2009 saakka Häme, Kaakkois-Suomi Berliini Uusimaa, Oulun lääni, Lappi, erillinen Satakunta Praha Etelä-Savo, Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjanmaa Arenys de Mar, Espanja Keski-Suomi, Pohjois-Karjala Cilento, Italia Etelä-Savo Genova, Italia Satakunta Kochi, Intia Pohjois-Karjala 14
2.3. Tutkimusyksikön toiminta vuonna 2009 Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikkö toimii Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien yhteydessä tehtävänään taide- ja kulttuuripolitiikan alan tutkimus. Yksikkö harjoittaa ja tukee alan tutkimusta, tarjoaa asiantuntijapalveluja taidehallinnolle ja taiteen kentälle sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön kulttuuripolitiikan tutkimuksen alalla. Tutkimusyksikkö julkaisee neljää julkaisusarjaa ja ylläpitää kulttuuripolitiikan alalle keskittyvää yleisölle avointa kirjastoa. Vuonna 2009 yksikön tutkimushankkeita olivat lastenkulttuuri tukikohteena, taiteilijatuki ja monikulttuurisuus sekä yritysten tuki taiteelle. Yksikössä laadittiin myös vuosittaiset seurantatilastot toimikuntien tuesta taiteelliseen toimintaan. Niin ikään yksikkö osallistui kertomusvuonna Suomen Akatemian rahoittamaan radiomusiikin muutoksia käsittelevään tutkimushankkeeseen radiomusiikin sääntelyä eri maissa koskevalla selvityksellä. Lastenkulttuurin tukipolitiikan kehitystä selvitettiin Kaija Rensujeffin ja Anna Anttilan tutkimushankkeessa, joka kohdistui erityisesti Taiteen keskustoimikunnan lastenkulttuurijaoston 20-vuotiseen toimintaan ja lastenkulttuurin edistämisen määrärahojen kehitykseen ja jakautumiseen. Tutkimusraportti (Taiteen taskurahat) ilmestyi vuoden 2009 alussa. Taiteilijatuki ja monikulttuurisuus -hankkeessa selvitettiin erityisesti taiteilijatuen osalta niiden apurahan hakijoiden tilannetta, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Erillisenä osahankkeena projektiin liittyy saamelaistaiteilijoiden tukea koskeva selvitys. Yksikkö on seurannut yksityisen sektorin tukea taiteelle ja kulttuurille 1980- luvulta alkaen. Kertomusvuonna tarkasteltiin yritysten tukea taiteelle Pekka Oeschin selvityksessä, joka kartoitti yritysten tukitoimia vuonna 2008 sekä tuessa tapahtuneita muutoksia vuosiin 2003 ja 1999 verrattuna. Tilastotiedotteita -sarjassa julkaistiin vuosittain ilmestyvä seurantatilasto Taidetoimikuntien myöntämä tuki 2008, joka käsittelee taidetoimikuntien tukea taiteelliseen toimintaan. Siinä tarkastellaan tuen jakautumista eri taiteenaloille ja alueille sekä muun muassa nuorten, naisten, pääkaupunkiseudulla asuvien sekä eri kieliryhmien osuuksia apurahan hakijoista ja saajista. Vuonna 2009 julkaistu tilasto kattoi ensimmäistä kertaa alueellisia taidetoimikuntia koskevat tiedot valtion taidetoimikuntia vastaavalla tavalla. Yksikön tutkijat osallistuivat vuoden aikana sekä kotimaisiin että kansainvälisiin tutkimuskonferensseihin. Paula Karhunen esitti tutkimuspaperinsa State Support for immigrant artists is it multiculturalism? pohjoismaisessa kulttuuripolitiikan tutkijoiden konferenssissa Jyväskylässä. Paperi julkaistiin myöhemmin artikkelina Nordisk Kulturpolitisk Tidskriftissä. Pauli Rautiainen esitti niin ikään pohjoismaisessa konferenssissa paperinsa Finnish Arts Policy and Argumentation on Fundamental Rights. Lisäksi Pauli Rautiainen osallistui Oikeustieteen pohjoismaiseen tutkijakoulutapahtumaan Lammilla, kansainväliseen Turun yliopiston järjestämään Regulated Liberties -seminaariin sekä kansainväliseen Creative Economy and Beyond -seminaariin Helsingissä. Kaija Rensujeff osallistui Lissabonissa järjestettyyn Euroopan Sosiologikonferenssiin, jossa hän esitti paperinsa Promoting Children s Culture Artistic Assessment and Peer Evaluation and/or Regulation and Policy Steering taiteen sosiologian työryhmässä. Yksikkö tuotti tilastoja ja muita tietopalveluja tiedotusvälineille sekä taidehallinnolle ja kulttuurin kentän toimijoille kotimaassa ja ulkomailla. Yksikön tutkijat pitivät vuoden aikana myös luentoja ja esitelmiä oppilaitoksissa, valtionhallinnon ja kulttuurialan laitoksissa ja organisaatioissa. Tietoa tuotettiin muun muassa taidealojen ns. politiikkaohjelmien (visuaaliset alat ja tanssi) valmisteluun sekä opetusministeriön sektorianalyyseihin (mm. taiteen tasa-arvovaikutukset, monikulttuurisuus, taiteilijaeläkkeet). Yksikkö oli mu- 15
kana myös taiteen keskustoimikunnan alueellistamista selvittävässä työryhmässä sekä vuoden 2009 aikana käynnissä olleessa taiteen keskustoimikunnan kehittämistyössä. Yksikön ylläpitämä Kulttuuripolitiikan kirjasto on kaikille avoin taide- ja kulttuuripolitiikan alan erikoiskirjasto. Sen kokoelmiin kuuluu 7 918 nidettä, ja sinne tulee 1 41 koti- ja ulkomaista kulttuurialan aikakausi- ja tiedotuslehteä. Kokoelma karttui vuoden aikana 97 nimekkeellä. Kokoelmat on tallennettu taidekorkeakoulujen kirjastojen ja Taiteen keskustoimikunnan kirjaston yhteiseen ARSCA -tietokantaan, joka on osa korkeakoulukirjastojen yhteistä LINDA -tietokantaa. Kirjasto vastasi myös tutkimusyksikön julkaisujen jakelusta ja myynnistä. Suunnittelija Satu Lindberg osallistui sekä Suomen tieteellisen kirjastoseuran taidekirjastojen työryhmän että pohjoismaisen taidekirjastojen ARLIS/Norden-järjestön toimintaan ja järjestön vuosikonferenssiin Tukholmassa. Vuosikonferenssin teemana oli "Fotografi och videokonst ur ett konstbiblioteksperspektiv ". Paula Karhunen tutkimusyksikön päällikkö Vuoden 2009 julkaisut Anna Anttila & Kaija Rensujeff: Taiteen taskurahat. Lastenkulttuurin käsite, linjaukset ja edistäminen. Tutkimusyksikön julkaisuja no 35. Taiteen keskustoimikunta. Helsinki 2009. Paula Karhunen: Taidetoimikuntien myöntämä tuki 2008 - Support granted by the Arts Councils 2008. Tilastotiedote 1/2008. Taiteen keskustoimikunta. Helsinki 2008. Sari Karttunen: "Kun lumipallo lähtee pyörimään". Nuorten kuvataiteilijoiden kansainvälistyminen 2000-luvun alussa. Tutkimusyksikön julkaisuja no 36. Taiteen keskustoimikunta. Helsinki 2009. Artikkelit Paula Karhunen: State support for immigrant artists is it multiculturalism? Nordisk Kulturpolitisk Tidskrift 2:2009. Pauli Rautiainen: Fiktion vapaus vs. yksityisyyden suoja (Lakimies 4/2009) Pauli Rautiainen: Neitsythuorakirkko ja taiteilijan ilmaisunvapaus (Defensor Legis 4/2009, yhdessä OTT Mikko Hoikan kanssa) Pauli Rautiainen: Opetusministeriön tuki valtakunnallisille tanssitaidetapahtumille (osa Tanssitaidepoliittisen ohjelman oheisjulkaisua, ilm. 2010) 16
2.4. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Taiteen keskustoimikunnan koko viraston henkilötyövuosien määrä vuonna 2009 oli 53,5 ja lisäksi 11 taiteilijaprofessorin virkaa (11 htv) sekä alueellisten taidetoimikuntien palveluksessa yhteensä enintään 49 läänintaiteilijaa (44,5 htv). Henkilöstö jakaantui kolmeen hallintotoimiston yksikköön (hallintopalveluyksikkö, tutkimusyksikkö ja alueyksikkö) ja lisäksi suoraan viraston johdon alaisuudessa työskenteli kolme henkilöä. Alueyksikköön kuuluvat alueellisten taidetoimikuntien toimistot (13 kpl), joissa kussakin esimiehenä toimii alueellisen taidetoimikunnan pääsihteeri. Läänintaiteilijat ovat työsuhteessa kuhunkin alueelliseen taidetoimikuntaan. Vuoden 2009 lopulla aloitti toimintansa valtion palkkausjärjestelmää koskevan VES:n mukaisesti asetettu palkkauksen arviointi- ja kehittämistyöryhmä laajennetussa kokoonpanossaan (alueellinen edustus). Henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia ylläpidettiin ja edistettiin työsuojelun ja työterveyshuollon toimenpitein. Koko henkilökunnalle järjestettiin yhteinen TYKY-päivä Vierumäellä toukokuussa ja yhteinen koulutus- ja virkistyspäivä joulukuussa. Maneesikadun henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi järjestettiin konsultin vetämänä työhyvinvointia koskeva tilaisuus syksyllä Helsingissä. Henkilöstölle tehty työhyvinvointikysely (THB) laajennettiin koskemaan myös alueellisten taidetoimikuntien hallintohenkilöstöä, ja toteutettiin koko henkilöstön osalta joulukuussa. Taulukko 11. Henkilöstön lukumäärä vuosittain ja muutosprosentti 31.12. Vuosi lkm Muutos-% 2006 23 4,5 2007 23 0,0 2008 56 143,5 2009 58 3,6 1.1.2008 siirrettiin lääninhallituksista 31 alueellisten taidetoimikuntien virkaa taiteen keskustoimikuntaan 1.1.2008 siirrettiin opetusministeriöstä 1 virka taiteen keskustoimikuntaan 1.5.2009 siirrettiin opetusministeriöstä 1 virka taiteen keskustoimikuntaan Taulukko 12. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä ja prosenttiosuus Vuosi Vakinaiset Määräaikaiset lkm % lkm % lkm % yht yht 2006 19 82,6 4 17,4 23 100 2007 18 78,3 5 21,7 23 100 2008 47 83,9 9 16,1 56 100 2009 50 87,7 7 12,3 57 100 *sisältää pysyvästi määräaikaisen puheenjohtajan viran 17
Taulukko 13. Henkilötyövuosien lukumäärä ja muutosprosentti Vuosi Hallintotoimisto Taideteostoimikunta Alueelliset taidetoimikunnat Tutkimusyksikkö Yht. Muutos % 2006 13,50 2,33 5,55 21,4-1,4 2007 14,00 2,08 5,54 21,6 0,9 Yksiköiden ulkopuoliset Hallintopalveluyksikkö Alueyksikkö Tutkimusyksikkö Yht. Muutos % 2008 4,00 13,29 33,07 4,59 55,0 154,4 2009 4,47 13,02 31,35 4,70 53,5-2,7 1.1.2008 siirrettiin opetusministeriöstä 1 virka taiteen keskustoimikuntaan 1.5.2009 siirrettiin opetusministeriöstä 1 virka taiteen keskustoimikuntaan 18
3. Talousarvion toteutuminen Taiteen keskustoimikunta sen yhteydessä ja tulosohjauksessa toimivine toimi- ja lautakuntineen on opetusministeriön hallinnonalalla toimiva tulosohjattu virasto, joka on opetusministeriön kirjanpidon ja tilinpäätöksen piirissä. Taidetoimikuntien tehtävänä on taiteellisen työn, taiteen tuntemuksen ja harrastuksen sekä taiteen kannalta tärkeän ajankohtaisen tutkimuksen edistäminen sekä toimiminen asiantuntijaeliminä taiteen alalla. Taiteen keskustoimikunnalla on keskeinen rooli valtakunnallisena ja alueellisena taiteen rahoittajana sekä taiteen alan asiantuntija-organisaationa. Perustehtäväänsä se toteuttaa kanavoimalla valtion tukea taiteen kentälle sekä osallistumalla taidepoliittiseen ohjelma- ja kehittämistyöhön ja harjoittamalla alan tutkimustoimintaa. Toiminnallaan taidetoimikunnat vaikuttavat yhtäältä taiteellisen työn edellytyksistä huolehtimiseen ja toisaalta siihen, että taide vaikuttaa yhteiskunnassa entistä monipuolisemmin ja antaa voimavaroja yksilön ja yhteisön suotuisalle kehitykselle. Lausuntomenettelyn kautta taiteen keskustoimikunta ja taidetoimikunnat vaikuttavat myös moniin opetusministeriön tukipäätöksiin, mm. taiteilijaeläkkeiden ja valtakunnallisten kulttuuritapahtumien valtionavustusten myöntämiseen (ks.edellä taulukko 8). Oheisesta taulukosta 14 ilmenevät taiteen keskustoimikunnan (mukaan lukien valtion ja alueelliset taidetoimikunnat sekä erillislautakunnat) toimintamenot. Laskelman muut määrärahat osoittavat taiteen edistämisen apuraha- ja muiden avustusmenojen käytön. Tässä toimintakertomuksessa esitettyjen tilastojen ohella taiteen keskustoimikunta julkaisee erikseen Tilastotiedotteen Taidetoimikuntien myöntämä tuki 2009. Taulukko 14. Talousarvion toteumalaskelma 2009 Talousarviotili Käyttötarkoitus Siirtomäärärahasta vuodelta 2008 Määräraha v. 2009 Käytetty v. 2009 Vertailu talousarvioon 29.80.01.1 Toimintamenot 60 947 4 584 000 4 557 481 87 466 29.80.01.2 Maksullinen palvelutoiminta 8 177 10 000 1 623 10 000 29.80.01.3 Alueellinen taiteen edistäminen 201669 851 000 884 806 167863 29.80.51.1 Taiteilija- apurahat 10 060 000 9 632 094 427 906 29.80.51.2 Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat 3 100 000 2 950 789 149 211 29.80.52.03 Elokuvataiteen edistämiseen 1 222 000 1 025 000 2 118 29.80.52.05 Kirjallisuuden edistämiseen 200 000 200 000 0 29.80.52.06 Kuvataiteen edistämiseen 790 000 790 000 0 29.80.52.07 Näyttämötaiteen edistämiseen 1 866 000 1 866 000 0 29.80.52.08 Rakennustaiteen edistämiseen 267 000 267 000 0 29.80.52.09 Säveltaiteen edistämiseen 1 620 000 1 620 000 0 29.80.52.10 Taideteollisuuden edistämiseen 350 000 349 994 6 29.80.52.11 Tanssitaiteen edistämiseen 970 000 970 000 0 29.80.52.12 Valokuvataiteen edistämiseen 480 000 480 000 0 29.80.52.13 Sirkustaiteen edistämiseen 100 000 100 000 0 29.80.52.15.1 Kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden kirjastoapurahat 50000 50000 0 29.80.52.15.2 Säveltaiteen kirjastoapurahat 120 000 120 000 0 29.80.52.15.3 Kuvataiteen näyttöapurahat 960000 960000 0 29.80.52.15.4 Taiteilijoiden valtionpalkintoihin 195 000 195 000 0 29.80.52.23.6 Muuhun taiteen edistämiseen 1 360 000 1 347 419 12 581 29.80.52.06.5 Tutkimus- ja julkaisutoimintaan 200 000 199 557 443 29.80.52.23.3 Alueelliseen taiteen edistämiseen/alueelliset taidetmk 4 520 000 4 520 000 0 19