SUOMENL A HDEN PIK KU JÄT T IL Ä INEN

SUOMENL A HDEN PIK KU JÄT T IL Ä INEN

Suomenlahden pikkujättiläinen on helposti lähestyttävä esitys Suomenlahden ympäristön tilasta. Se tarjoaa kättä pidempää päättäjille, ympäristöviranomaisille, ympäristöalan järjestöille, opetukselle ja Suomenlahdesta kiinnostuneille kansalaisille. Ihmisen toiminta heikentää Suomenlahden ympäristön tilaa. Maalta tuleva haitallisten aineiden ja ravinteiden kuormitus alkoi kasvaa toisen maailmansodan jälkeisen teol listumisen ja tehomaatalouden myötä. Kasvavien yhteiskuntien lisääntyvä energian tarve heijastuu merikuljetusten kasvuna, joka tuo mukanaan vieraslajiongelman ja öljy onnettomuusuhan. Meren roskaantuminen on lähinnä nyky-yhteiskunnan tuotos, jossa muoviteollisuudella ja kertakäyttökulttuurilla on merkittävä rooli. Kaikille näille tekijöille on yhteistä, että ne on mielletty ongelmaksi vasta jälkijättöisesti. Niinpä niistä johtuvien haittojen poistaminenkin tapahtuu viiveellä. Avain parempaan tulevaisuu teen on ympäristötietoisuudessa, joka on nykyisin voimakkaassa kasvussa. Tämä lupaa hyvää Suomenlahdelle. Suomenlahden pikkujättiläinen kertoo myös, mitä sinä voit tehdä Suomenlahden suo jelun hyväksi ja miten voit arkipäiväisessä askareissasi ottaa ympäristön huomioon. Vaikka yhden henkilön toimet saattavat tuntuvat mitättömiltä nykymaailman mitta kaavassa, kaikki alkaa kuitenkin yksittäisistä teoista. 2

Sisällys Haitalliset aineet 5 Meriroska 21 Vieraslajit 33 Meriliikenne 41 Rehevöityminen 53 Suomenlahden pikkujättiläinen on Suomenlahden ympäristöyhteistyön tuotos. Pikku jättiläisen viesti perustuu yhteensä yli sadan Suomen, Viron ja Venäjän tutkijan työ hön Suomenlahti 2014 -teemavuonna ja SYKE:n asiantuntijoiden työhön sen jälkeen. Pikku jättiläisen teki SYKE:n Merikeskus Kaskas Median avustuksella, Ulkoasiain ministeriön rahoituksella ja Ympäristöministeriön ohjauksella. Ajatuksia herättäviä lukuhetkiä, toivoo SYKE:n Suomenlahti-sihteeristö Suomenlahden pikkujättiläinen Raateoja Mika, Myrberg Kai, Vesikko Ljudmila Julkaisija: Suomen ympäristökeskus Painopaikka: Kirjapaino Hermes Oy, Tampere 2017 ISBN 978-952- 11-4889-7 (nid.) ISBN 978-952-11-4890-3 (PDF)

4

Haitalliset aineet Haitallisten aineiden aiheuttama pilaantuminen on edelleen ongelma Suomenlahdella, mutta tilanne ei ole enää viime aikoina pahentunut. Vaikka monen tunnetun haitallisen aineen valmistus ja käyttö on nykyään kielletty, ne ovat ympäristössä pysyviä, joten niitä saattaa kulkeutua ihmisiin lähinnä kalan käytön myötä. Lääkeaineiden haitallinen vaikutus ympäristölle on ymmärretty vasta viime aikoina, vaikka niitä on käytetty vuosikymmeniä. 5

HAITALLISET AINEET Monet Suomenlahden kemikaaleista ovat peräisin arkisista esineistä ja asioista. Tekstiileistä irtoaa konepesussa esim. palonsuojaaineita, mikromuovia ja pintakäsittelyaineita. Tee näin: Käytä ympäristömerkittyjä tuotteita. Ympäristömerkki takaa, että tuotteen valmistuksessa ei ole käytetty vaarallisimpia kemikaaleja. Suosi vaatteiden kierrätystä, mutta jos ostat uutta, osta EU-alueella valmistettua. 6

Suomenlahden vedestä löytyy tuhansia kemikaaleja Aineet ovat usein peräisin omasta arjestamme: pesuja puhdistusaineista, lääkkeistä, elektroniikasta ja tekstiileistä elektro huone paistin vettähylkivät niikka kalut pannut vaatteet Palonsuojaaineet (PBDE) Fluoratut pinta-aktiiviset aineet (PFAS) Ibuprofeeni Tulehdus kipulääke WAX muovi sammutus lattia tuotteet vaahdot vahat Lääkkeet Karbamat- Diklofenaakki sepiini Tulehdus Epilepsia kipulääke lääke 7 Lähde: SYKE tekstiilit

HAITALLISET AINEET Ympäristömyrkyt vaikuttavat jopa vuosikymmenten ajan. EU:n alueella on tällä hetkellä käytössä yli 13 000 rekisteröityä kemikaalia. Uusia tulee markkinoille jatkuvasti, eikä niiden vaikutuksia vielä tunneta. Käytön kiellot ja rajoitukset ovat tärkeitä, koska vain niiden avulla haitallisten aineiden määrä ympäristössä saadaan vähenemään. Tee näin: Tunnista omassa arjessasi käyttämäsi kemikaalit. Pyri käyttämään ympäristömerkittyjä tuotteita ja palveluja. 8

Haitallisten aineiden elinkaari Näin haitallinen kemikaali saadaan kuriin A IN EEN HAVAITSEM I NEN Y MPÄ RISTÖS SÄ AI NE M UODOSTUNUT ONGELM A KSI TO I ME NP I TE E T A I NE E N VÄ H E NTÄ MI SE KSI M I ELENKI I NNON KASVU MI E L E NKI I NNO N L ASKU LÄÄK KEET EU:n tarkkailu listalla FLUORAT UT PI NTA-AKTI I VI SE T AI NEET ( PFAS) käyttö alkoi 1950 luvulla rajoituksia 2000 luvulla DDT:n käyttö AINE KO NT R OLLISSA H TU YS 0 Ä T 10 O TBT DDT (suojamaalit laivoissa ja (hyönteismyrkky) vesirakenteissa) kielletty Suomessa 1975 kielletty Suomessa 2003 Lähde: Wikipedia, HELCOM YH TE I SKUNNA N MI E LE NKI I NTO Perinteiset ympäristömyrkyt, kuten hyönteismyrkky DDT, o vat häviämässä kierrosta, mutta uusia tulee koko ajan DDT:n vaikutus merikotkakantaan DDT:tä myydään Suomessa nimellä Täystuho käyttö merikotkien merikotkia DDT kiellettiin merikotka merikotkakannan alkaa määrä laskee hyvin vähän* Suomessa kanta toipuu voimakas kasvu 1960 19 7 0 1940 1950 *) syynä DDT:n aiheuttama munankuorien ohentuminen 9 19 80 19 9 0 2000

HAITALLISET AINEET Jätevedenpuhdistus ei poista vedestä kaikkia kemikaaleja ja lääkejäämiä. Jätevedenpuhdistamot on suunniteltu poistamaan jätevedestä ainoastaan elo peräistä ainesta ja ravinteita. Puhdistamoiden nykytekniikka ei riitä haitallisten aineiden, kuten lääkkeiden ja kemikaalien, sekä mikromuovien poistamiseen. Tee näin: Älä heitä vessanpönttöön tai lavuaariin mitään kemikaaleja, lääkkeitä tai roskia. Vie tarpeettomat lääkkeet apteekkiin ja vaaralliset kemikaalit ongelmajätekeräykseen. 10

Mitä viemärivedestä poistuu puhdistamolla? JÄT E VE DE NPU HDISTAM O Poistaa eloperäistä ainesta ja KOT I TA LO U D E T ravinteita, ei haitallisia aineita. PUHD I STAMO LTA T ULEVA LI ETE Lietevalmisteita käytetään viherrakentamiseen ja maantäyttörakenteisiin. HAJAVALUNTA SA I R A A L AT Puhdistamolla poistuva osuus: (Siirtyy lietteeseen tai hajoaa) Ibuprofeeni (tulehduskipulääke) Fluoratut pinta aktiiviset 10 % Karbamatsepiini (epilepsialääke) Fosfori (kasvuravinne) 6% aineet (PFAS)* 95 % Typpi (kasvuravinne) 40 80% Mikromuovi 99% *) mm. paistinpannut, sammutusvaahdot ja vettähylkivät vaatteet K A ATO PA I K AT HAJAVALUNTA 11 Lähde: SYKE, Vesilaitosyhdistys T EO L L I S U U S 98 %

HAITALLISET AINEET Lääkkeitä pääsee mereen ja niillä on vaikutusta merten eläimiin. Lääkkeitä päätyy vesistöihin, koska taajamien jätevedenpuhdistamoita ei ole suunniteltu haitallisten aineiden poistoon. Lääkkeiden haittavaikutuksia vesistöissä ei vielä tiedetä. Tee näin: Toimita vanhentuneet tai turhat lääkkeet apteekkiin. Älä heitä niitä wc-pönttöön tai roskiin. Osa lääkkeistä kulkeutuu jätevedenpuhdistamon läpi vesistöihin ja vaikuttaa haitallisesti veden eliöstöön. 12

Suomen vesistöihin päätyy vuosittain satoja kiloja lääkkeitä Vedenpuhdistamoiden nykytekniikka ei pysty poistamaan kaikkia lääkejäämiä jätevedestä. Ylijäämä valuu suoraan vesistöihin. D IK LOFEN A A K K I Tulehduskipulääke, Vuonna 2014 käytetyt lääkkeet Suomessa Vuonna 2014 vesistöihin päätyi 7 7 2 5 0 KG (15 g per suomalainen) 8 4 5 KG 16 606 660 TA B LE T T I A 1 9 0 KG lääkegeeli 11,6 mg/g KA R BA MATSEPIIN I Epilepsialääke, tabletti 200 mg (3 tablettia per suomalainen) Tulehduskipulääke, tabletti 400 mg PA R ASETA MOL I Särkylääke, tabletti 1 g 2 94 5 6 4 6 2 7 TA B LE T T I A 1 3 0 KG (54 tablettia per suomalainen) 1 94 6 8 5 8 47 TA B LE T T I A (35 tablettia per suomalainen) 13 6 3 0 KG Lähde: SYKE, Vesilaitosyhdistys IBUP R OFEEN I

HAITALLISET AINEET Mitä kaloja olet syönyt viime aikoina? Haitalliset aineet kertyvät kaloihin. Kaikki ympäristölle vieraat aineet eivät aiheuta kalankäyttörajoituksia, eivätkä vaikuta merkittävästi kalan terveyteen. Kala kuitenkin siirtää aineita ravintoketjussa eteenpäin myös ihmiseen. Tee näin: Syö korkeintaan 1 2 kertaa kuukaudessa haukea tai merestä pyydettyä lohta tai isoa silakkaa. 14

Suomenlahden kala syö ravintonsa mukana palonestoaineita, lääkkeitä ja vuosikymmenten takaisia ympäristömyrkkyjä P FAS * KADMIUM DI O KSIINI PBDE** SINKKI E LO HOPEA R AV I N TO K E TJUSSA S E U R AAVA KSI: * pintakäsittelyaine ** palonsuoja aine linnut, petokalat, hylkeet ja ihminen Ympäristömyrkkyjen määrä Suomenlahden kaloissa Ylittyvätkö suositeltavat enimmäisrajat ihmisruoaksi? Dioksiinipitoisuus (TEQ) 6,5 ng / kg OK isot petokalat S I L AK K A...mutta, mutta muut Elohopeapitoisuus 0,5 mg / kg AHVEN LO H I OK usein ongelma OK sisävesissä ongelma RAJA YLITTYY OK 15 RAJA YLITTYY Lähde: SYKE, Evira SU O SI TE LTAVA E N I MMÄ I SR AJA

HAITALLISET AINEET Haitta-aineet o vat kertyneet vuosi kymmenten aikana merenpohjan kerrostumiin. Perinteiset ympäristömyrkyt varastoituvat syvemmälle sedimenttiin. Ruoppaukset voivat vapauttaa aineet takaisin veteen, josta ne voivat siirtyä meren eliöstöön. 16

Sedimentit: Haitallisten aineiden arkisto Uudet aineet aiheuttavat uusia ongelmia L ÄÄK E AI N E E T PALO N SU O JAAI N E E T P I N TA-AK T I I V I SE T AI N E E T M I K RO RO SK AT Uusien päästöjen mukana tulleet haitta aineet varastoituvat ELO HO P E A T BT- M AAL I T DI O KSI I N I Kertymä suurinta Kertymä suurinta Kertymä suurinta 1960 luvulla 1990 luvun 17lopussa 1970 luvulla Lähde: SYKE pohjille

HAITALLISET AINEET Haitalliset aineet kertyvät hiljalleen pohjasedimentteihin. Siellä aineet eivät enää vaikuta haitallisesti meren eliöstöön. Haitallisia aineita koskevat käyttörajoitukset vähentävät aineiden esiintymistä vedessä. Samaan aikaan uusia synteettisiä aineita kuitenkin tulee markkinoille jatkuvasti. Emme tunne niiden vaikutuksia, niiden hajoamistuotteiden vaikutuksia tai niiden yhteisvaikutuksia muiden aineiden kanssa. 18

Sedimenttinäytteet paljastavat historian T RI BUTYYL ITIN A Vuosi, jona veneissä ja vesirakenteissa aine on kertynyt pohjalle E LO H O PE A Selluloosan valkaisu, Kivihiilen poltto, kloorialkali kloorifenolintuotanto, ja puunjalostusteollisuus palamisprosessit 2007 0 cm 2002 8 Valkaisu prosessi muuttui 1992 1997 16 1985 10 12 1992 24 1980 15 16 1986 32 1970 20 1950 1980 40 1962 25 1975 48 1950 30 Teollisuus 1935 prosessit muuttuivat 1920 0 cm SYVYYS POHJASTA KUN NÄYTE ON OTETTU 4 8 Käyttö kiellettiin 2010 Maalin käyttö lisääntyi 20 24 VÄHITEN ENITEN Aineen määrä näytteessä Mitattu Loviisan edustalta 2007 1998 Sellun valkaisu kasvoi VÄHITEN ENITEN 0 cm 2009 5 1994 1980 Nykykuormi tus kulkeutuu pääosin muualta VÄHITEN 1965 ENITEN Aineen määrä näytteessä Aineen määrä näytteessä Mitattu keskiseltä Suomenlahdelta 1998 Mitattu keskiseltä Suomenlahdelta 2009 19 Lähde: SYKE, Hallikainen ja muut (2008), Isosaari ja muut (2002), Vallius (2014) Kiinnittymisenestomaalit DI O KS I I NI

20

Meriroska Meriroska ja erityisesti muoviroska on yksi laajimmalle levinneistä ympäristöongelmista. Suurin osa Suomenlahdella havaittavasta roskasta on muovia. Roskat aiheuttavat esteettistä haittaa ympäristölleen ja ongelmia merieläimille. Mikroskooppisen pienet muovinroskan palaset kulkeutuvat ravintoverkossa. Mikäli nykyisen kaltaiset kulutustottumukset jatkuvat ennallaan, tulee meriroskaongelma pahenemaan. 21

MERIROSKA Maailman muovintuotanto tuplaantuu joka 10. vuosi. Kolmasosa maailmalla tuotetusta muovista päätyy pakkausmateriaaliksi. Suuri osa tästä on kertakäyttöistä. Merivirrat kuljettavat meriin päätyneitä roskia valtamerten keskuspyörteisiin. Tee näin: Pyydä lähikauppiastasi vaihtamaan muoviset hedelmäpussit biopusseihin. Käytä kankaisia kauppakasseja. Jätä kertakäyttökahvimukin muovikansi ottamatta. Kierrätä käyttämäsi muovi. 22

Maailman meriin kerääntyy valtavasti muovijätettä R O S K APYÖ R R E JO OH IS E RR RRE P YÖ IA INT N V RE RE ÖR ELÄ T ET E RR ETELÄ RRE P YÖ N PYÖ RE YÖ IN P R EN PY ER NENM YY AM ALT E TLANT -A Maailman muovintuotannon kasvu 300 Mt Euroopan muovinkulutus 2015 Muut (mm. Pakkaus kodinkoneet & teollisuus 1 Mt = 1 000 000 000 kg 200 Mt 100 Mt 0 1950 1970 1990 2010 Lähde: Plastics Europe PEMRG (2011) huonekalut) Maatalous Elektroniikka 21,5 % 4,2 % 5,8 % 49 Mt 39,9 % 8,9 % Auto 19,7 % teollisuus 23 Rakennusteollisuus Lähde: PlasticsEurope JO OH IS YNEN TY REN P ME YNEN TY PY TIN Ö POHJOI ATLAN S- REN P ME 2x Suomen kokoinen pyörre

MERIROSKA Jos mitään ei tehdä, vuonna 2025 merissä t ulee olemaan kilo muovia jokaista kolmea kalakiloa kohti. Merieläimet sotkeutuvat muoviroskaan ja roskat voivat tukkia eläinten ruoansulatuskanavan. Lisäksi muoviroska sisältää haitallisia aineita. 24

Muoviroska kulkeutuu merieläimiin Merieläimistä löytyneitä esineitä. Muoviroskaa kertyy herkimmin merilintuihin ja nisäkkäisiin joko ravinnon haun kautta tai tahattomasti. M UOVIRO S K A N K ULK U ELÄ IMESTÄ TO I S E E N Tavallisimmat kuolinsyyt 1. Isot muoviroskat pirstoutuvat niin pieniksi paloiksi, että ne kulkeutuvat jopa plankton eliöiden sisään. Roskat tukkivat ruoansulatuskanavan. Eläin nääntyy nälkään tai tukehtuu. 2. Eläimet sotkeutuvat roskiin. Eläin menet tää uinti tai lentokyvyn. Se nääntyy nälkään tai jää saaliiksi. Terävä muoviroska rikkoo ruoan sulatuselimistöä. TA K E RT U M I NEN HA A M UVE R KOT Muovijäte aiheuttaa vuosittain maailmanlaajuisesti miljoonan merilinnun ja sadan tuhannen merinisäkkään kuoleman. 25 (hylätyt tai karanneet verkot, jotka jatkavat pyytämistä vuosikausia) Lähde: SYKE 3.

MERIROSKA Rannoilla muoviroska on ihmisille lähinnä esteettinen haitta, mutta vedessä siitä tulee haitta vesieläimille. Muoviroska hajoaa erittäin hitaasti ja hajotessaan se muuntuu pienemmäksi ja haitallisemmaksi mikromuoviksi. Tee näin: Vie roskasi aina pois rannalta, äläkä jätä roskia täyden roskiksen viereen. Tuuli ja linnut kuljettavat roskat usein vesistöihin. 26

Helsingin rannat ovat roskaisia Rantaroskatutkimus TOP roskatyypit Suomenlahden rannoilla: Roskien määrä 100m kaistaleella rantaa vuonna 2014 (2012 2013) KOTKA 1. Vaahtomuovi (eristeet, 160 roskaa pakkausmateriaali) HEL SIN KI 2. Muovikassit 3. Pullonkorkit ja muovi purkkien kannet 4. josta 80 % muoviroskaa 570 roskaa josta 90 % muoviroskaa Ruokapakkaukset, karkkipaperit 5. Lasikuidun palat TALLIN N A 40 roskaa josta 65 % muoviroskaa Kuinka kauan roskan hajoaminen meressä kestää? SA N O M AL E HT I 6 viikkoa MUOV I P U SSI MUOV I PULLO MUOV I PATJA A LUM IIN ITÖ LKKI 0 35 50 100 150 20027 250 300 350 400 vuotta Lähde: SYKE, Plastic Oceans Foundation Lähde: Syke 2016

MERIROSKA Muovipusseja käytetään Suomessa vuosittain 3 00 miljoonaa. Oletko tullut ajatelleeksi, että roskiksen viereen tippunut muovipussi päätyy usein lopulta mereen. Tuuli kuljettaa roskia pitkiäkin matkoja. Myös joet, ojat ja hulevesiviemärit kuljettavat roskia tehokkaasti, eivätkä jätevedenpuhdistamot poista kaikkea roskaa. Tee näin: Huolehdi roskasi roskiksiin. Älä laita mitään roskia WCpönttöön. 28

Suurin osa meriroskasta tulee maalta TUUL I LA IVA L II K E NNE I H MI ST EN JÄT TÄMÄ R OSKA KOT ITA LO U DET T ULV I VAT VIEMÄ RIT Meriroskan lähteitä: Yleinen roskaaminen ja tyhjentämättömät roskapöntöt KALAST US Viemäriverkon kautta Hukatut kalastusvälineet Meriliikenteestä tulevat roskat Rantojen roskaaminen MERIRO SKASTA 80% TUL EE M A A LTA JA 20% M ERELTÄ 29 Lähde: SYKE tulevat roskat

MERIROSKA Muovia käytetään kaikkialla nykyyhteiskunnassa. Niinpä mikromuoveja kulkeutuu vesistöihin teollisuudesta, kotitalouksista, liikenteestä ja ihmisen arkipäiväisestä elämästä. Mikromuovit kuljettavat haitallisia aineita: sekä muovin itsensä sisältämiä että muovien pintaan kiinnittyneitä. 30

Maalta peräisin olevan mikro muovin lähteet ja kulkeutumisreitit Tarkoituksellisesti valmistetut mikromuovit Muoviteollisuuden raaka aineet (pelletit) Kulutustuotteista syntyneet mikromuovit Kosmetiikan ja hygieniatuotteiden mikromuovi Kuljetuksen ja valmistuksen yhteydessä tahattomasti aiheutuvat päästöt Liikenne Tekstiilit Muovitavarat Ajoneuvojen renkaista ja tiemerkintä massoista irtoava mikromuovi Pesussa irtoavat kangaskuidut Haurastuminen JÄTEVED EN PUHD ISTA MOT LI E T E VESISTÖT MERI 31 Lähde: Muokattu Peter J. Kershawin alkuperäiskuvasta, UNEP 2016

32

Vieraslajit Vieraslajit ovat levinneet Suomenlahdelle ihmisen toi minnan tuloksena, lähinnä meriliikenteen mukana. Suomenlahden veden vähäsuolaisuus ja kylmyys rajoittavat monien sinne saapuvien vieraslajien menestymistä. Silti uusia lajeja asettuu Suomenlahdelle tasaisesti. Vieraslajit eivät välttämättä aiheuta haittaa ympäristölleen, mutta ovat usein hyviä kilpailijoita paikallisten lajien kanssa ja muuttavat alkuperäistä eliöyhteisöä. 33

VIERASLAJIT Vieraslajeja on s aapunut Suomenlahdelle maailman eri osista - ja saapuu edelleen. Vieraslajit ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Vuoteen 2015 mennessä 38 vieraslajia on havaittu Suomen lahdella. Vaikka vieraslajiongelmaan on herätty, vieraslajeja saapuu tulevaisuudessakin ehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta. 34

Löytöretkikartta vieraslajien muuttoliike MUSTATÄPLÄTO KKO Aggressiivinen kilpailija (ravinto ja elintila), lisääntyy voimakkaasti. Vieraista kalalajeista voimakkaimmin vaikuttava. Vieraslajit leviävät usein meriliikenteen avulla. L I EJU TAS KU RA P U Vaikutuksia ei tarkalleen tiedetä. Vaikuttaa ravin tokilpailun ja saalistuksen kautta, on myös ravintoa kaloille. L IEJ U P U T K IM ATO Muokkaavat pohjaa, aiheuttavat sekä hyötyä että haittaa (hapettavat pohjia, mutta kaivavat esiin haitallisia aineita). ME RI ROKKO Kasvusto haittaa veneilyä: lisää virtausvastusta ja polttoaineen kulutusta. Voi myös tukkia jäähdytysjärjestelmiä. KOUKKUV E SI KI RP P U Vaikuttaa ravintoverk koon (eläinplankton ja kalat), limoittaa verkkoja. Vieraat havaittu Itämerellä 1800 Lähde: SYKE 1850 1900 1950 35 2000

VIERASLAJIT Vain sopeutuvaisimmat vieraslajit pärjäävät Suomenlahden ainutlaatuisissa oloissa. Suomenlahti on useille saapuville lajeille liian kylmä paikka. Lisäksi sekä makean veden lajeilla että merilajeilla on vaikeuksia sopeutua Suomenlahden suolaisuuteen. Silti jotkut lajit kykenevät elämään ja lisääntymään siellä. Kerran asettuneita lajeja on käytännössä mahdotonta poistaa. Niistä on tullut osa Suomenlahden luontoa. 36

Suomenlahti on vieraslajeille haastava ympäristö VA ELTAJAS I MPUK K A on aggressiivinen kilpailija paikallisille katkalajeille. peittää pintoja ja rakenteita, sekä tukkii voimaloiden veden ottoputkia. Makean veden lajit on levinnyt istutetuista kannoista jokia pitkin. Se uhkaa alkuperäisiä katkoja kilpailulla ravinnosta ja elinympäristöstä. Lajien lukumäärä K AT K A P O N TOGAMMAR U S R O B U STOI DES Murto veden lajit L IEJUPU T K I MATO viihtyy vähähappisessa ja suolaisemmassa pohjavedessä. Merilajit 0 5 10 15 20 25 30 35 Suolaisuus Järvivesi Suomenlahden vesi Valtameri 37 Lähde: SYKE, Remane (1934) T I I K E R IKAT KA Vain harva laji sopeutuu Suomenlahden suolapitoisuuteen

VIERASLAJIT Laivan painolastivesien mukana tulee vieraslajeja pitkienkin matkojen takaa. Vieraslajien saapumisen estäminen on tärkeää. Paras keino on käsitellä laivojen painolastivedet ennen niiden purkamista mereen. 38

Vieraslajit leviävät meriliikenteen avulla M AT K AL LA ÖL J YSATAMASTA Tankkerit ottavat painolastivettä laivan vakauden vuoksi, kun laiva kulkee ilman lastia. Vesi ja siinä oleva eläimistö pumpataan pois öljyn tieltä. K AS P I ANP OLY YP P I VALESIN ISI MPUKKA SIRO KATKA RA PU haittaa voimalaitosten toimintaa: yhdyskun nat kasvavat niiden jäähdytysvesijärjes telmissä. tukkii putkistoja ja vesijärjestelmiä, sekä kilpailee elintilasta ja ravin nosta. tulee Mustaltamereltä ja Välimereltä painolasti vesissä Suomen ranni kolle. On kilpailija alku peräislajeille. Lähde: SYKE 39 MAT K A LLA Ö LJYSATA MA A N ANKERIAAN UIMAR A K KO LO I NE N kulkeutuu Japanista Saksaan tuotujen elävien ankeriaiden mukana. On haitallinen ankeriaille: osasyy Euroopan ankeri askannan romahdukseen.

40

Meriliikenne Suomenlahti on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista. Sen liikennemäärät ovat viime aikoina kasvaneet nopeasti lähinnä Venäjän öljykuljetusten vuoksi. Öljyonnettomuus on Suomenlahden suurin yksittäinen ympäristöuhka. Tekniset turvajärjestelmät ovat pienentäneet onnettomuusriskiä liikennemäärien kasvusta huolimatta. Nykyisin suurin osa onnettomuuksista johtuu inhimillisestä virheestä. 41

MERILIIKENNE Helsingin ja Tallinnan välillä on yksi maailman suurimmista risteyksistä. Helsingin ja Tallinnan välinen lauttaliikenne sekä lahden suuntaiset öljy- ja tavarakuljetukset muodostavat vilkas liikenteisen risteysalueen keskelle Suomenlahtea. Kehittyneet meriliikenteen ohjausjärjestelmät valvovat Suomenlahden liikennettä. Silti meriliikenne muodostaa Suomenlahden suurimman ympäristöuhan. 42

Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen Suomenlahden keskikohdan ohittaneet laivat vuonna 2014 Helsinki 36 44 4 15 08 3 Pietari PÄ ÄVÄYLÄT Tallinna Öljyliikenteen kehitys Suomenlahdella (miljoonaa tonnia) 200 100 30% 50 0 1995 2000 2005 2010 2015 2020 43 Lähde: Liikennevirasto Suomenlahden liikenteen arvioidaan kasvavan vuosina 2010 2030 150

MERILIIKENNE Suomenlahdella on Itämeren vilkkain alusliikenne. Lähinnä Venäjälle suuntautuvat öljy- ja tavara kuljetukset tekevät Suomenlahdesta merkittävän merireitin. Viereinen kuva ei huomioi Helsingin ja Tallinnan välistä lautta liikennettä. Kaupunkien välillä tehdään vuosittain noin 9 miljoonaa matkaa. Päivittäisiä aluslähtöjä Helsingistä on noin 20. 44

Suomenlahdelle saapuneet ja sieltä poistuneet laivat Päivässä keskimäärin 20 tankkeria 14 matkustaja-alusta 2013 5 261 matkustajaalusta 20 113 rahtialusta 7 118 tankkeria 3 975 muuta 1 683 tuntematonta 16 muuta Yhteensä 105 laivaa 45 Lähde: HELCOM 55 rahtialusta Koko vuonna 38 150 yhteensä

MERILIIKENNE Paras tapa taistella öljyonnettomuuksien haittoja vastaan o n estää onnettomuuksien tapahtuminen. Suomenlahden rantavaltiot ovat varautuneet hyvin mahdollisen öljyonnettomuuden varalle. Paraskaan öljyntorjuntavalmius ei pysty kokonaan ehkäisemään öljyonnettomuuden vaikutuksia meri luonnolle. Suomenlahden öljyntorjunta lähteekin liikkeelle ennaltaehkäisevistä toimista: meriliikenteen ohjaus- ja valvonta järjestelmistä sekä merenkulkijoiden inhimillisten virheiden minimoimisesta. 46

Ennakoiva öljyntorjunta alkaa jo ennen öljyonnettomuutta Onnettomuuden jälkeen Suomenlahden alusten ilmoittautumisjärjes telmä ja kaistajako. Alusten tulee ilmoittau tua maan liikenteenohjaus keskukselle tullessaan maan aluevesille. Suomenlahti on pieni ja herkkä merialue, jossa öljyonnettomuus merkitsisi ekokatastrofia 47 1. Öljyntorjuntaalukset 2. Öljypuomit 3. Rantojen puhdistus Lähde: SYKE Onnettomuuksien ehkäisy

MERILIIKENNE Ihmisen aiheuttama melu merellä on ymmärretty ongelmaksi vasta viime aikoina. Merieläimet ovat herkkiä muille kuin luonnollisille äänille (aal lok ko, tuuli). Ihmisen aiheuttamat äänet (laivat, tuulipuistot, ruop paukset) vaikuttavat eläinten käyttäytymiseen, elinympäristön valintaan ja viestintään sekä aiheuttavat stressiä. Tee näin: Ota huomioon meriluonto ja muut merillä liikkujat. Älä aja moottoriveneillä ja vesijeteillä rantojen läheisyydessä. Älä häiritse merilintujen pesintäluotoja ja kalojen kutulahtia. 48

Ihminen meluaa myös merellä N ORJA Mihin merellä havaittavaa melua voi verrata? R U OTS I keskustelu Laivojen potkurien tuottama melu on voimakkaimmillaan liikennereittien läheisyydessä ja rannikoilla. SUOMI kodin pohjahäly lehtien havina Laivan tuottama hetkellinen melu on voimakkainta laivan ohittaessa lähietäisyydeltä. VE NÄJÄ V IR O LATVI A Meren ulappa alueilla LIETTUA SA KSA PUO LA49 VA L KO VE N ÄJÄ Lähde: BIAS aallokon äänet voimistuvat TA N S K A

MERILIIKENNE Inhimilliset tekijät ovat useimpien meriliikenneonnettomuuksien takana. Teknisten turvajärjestelmien kehittyminen on mahdollistanut onnettomuuksien vähentymisen huolimatta kasvaneesta meriliikenteestä. Tekniikan edistyessä miehistön rooli nousee esiin. Ongelmat reitinvalinnassa ja viestinnässä sekä virheelliset tilannearviot ovat usein onnettomuuksien pääasiallinen syy. On tärkeää keskittyä merilläliikkujien pätevyyteen, työoloihin ja jaksamiseen. 50

Meriliikenteessä kuljettajalla on merkittävä osuus Karilleajot ja yhteentörmäykset Suomenlahdella Onnettomuudet Suomenlahdella 16 Yhteentörmäys 14 Karille ajo Yhteen Muu syy 12 törmäys 20% 20% 10 Tulipalo 8 10% 6 Karilleajo 4 50% 2 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Onnettomuudet alustyypeittäin Rahtialus Matkustaja alukset Tankkerit 49% 25% 10% 51 Lähde: Liikennevirasto, HELCOM 0

52

Rehevöityminen Rehevöityminen on Suomenlahden suurin ympäristö ongelma. Suomenlahdella ongelma on erityisen suuri, koska se vastaanottaa kokoonsa nähden paljon ravinteita sekä valuma- alueeltaan että Itämeren pääaltaalta. Kauan jatkuneen ravinnekuormituksen vaikutukset näkyvät pohjan huonona tilana ja happi k atoina. Suomenlahden levämäärät ovat kuitenkin pääosin laskeneet viimeisen vuosikymmenen aikana. 53

REHEVÖITYMINEN Suomenlahden alueella tehdyt vesien suojelutoimenpiteet ovat vähen t äneet maalta tulevaa ravinnekuormitusta. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus on vähentynyt merkittävästi, typpikuormituksen hallinta on vaikeampaa. Jokien kautta tulee paljon ravinteita. Tätä hajakuormitusta on vaikea pienentää. 54

Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti Vesien suojelun toimenpiteet vaikuttavat Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus Fosforikuormitus (tonnia/vuosi) 10 000 Suomenlahden fosforipitoisuus on 40% tavoitetasoa korkeampi, mutta laskussa. 8 000 Fosfori, jokikuormitus Fosfori, pistekuormitus 6 000 4 000 2 000 0 2000 2005 2010 Ravinnekuormitus (tonnia/vuosi) Pietarin kaupungin typpi- ja fosforikuormitus Suomenlahteen 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1978 1985 1987 2005 2008 2009 55 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: SYKE, SUE Vodokanal of St.Petersburg (2016) 1995

REHEVÖITYMINEN Suomenlahden tila paranee merkittävästi vasta, k un Itämeren pääaltaan tila on parantunut. Vaikka maalta tuleva fosforikuormitus on vähentynyt, Itämeren pääaltaalta tuleva fosfori hidastaa Suomenlahden tilan paranemista. Tee näin: Itämereen varastoitunutta fosforia kulkeutuu Suomenlahteen vielä vuosien ajan toimistamme riippumatta. Tärkeintä on keskittyä oman ravinnekuormituksemme vähentämiseen. 56

Rehevöittävällä fosforilla on monta lähdettä Fosforipäästöjä muun muassa maataloudesta ja asutuksesta SUO MEN L A HTI I TÄ M E RE N PÄÄALLAS Suolaisuuden aiheuttama kerrostuneisuus estää hapen kulkeutumista pohjalle NaCL PALJON SUOLAA vesivirtaus tulee p VÄ HÄ N HA PPEA j oh aa t pi ki n 57 Fosforia sitoutuu pohjaan Fosforia vapautuu veteen huonoissa happioloissa Lähde: SYKE PAL J ON FOS FOR IA

REHEVÖITYMINEN Sinilevästä on tullut Itämeren rehevyyden ikoni. Runsaina esiintyessään sinilevät muodostavat pintakukintoja, jotka haittaavat mökkeilyä ja veneilyä. Ne voivat myös olla myrkyllisiä. Tee näin: Suhtaudu aina vedessä olevaan vihertävään tai ruskehtavaan ainekseen siten, että se voi olla myrkyllistä levää. Älä ui vedessä, jossa epäilet olevan paljon levää, äläkä anna lemmikkisi uida siinä. Älä käytä vettä puutarhan kasteluvetenä tai saunavetenä. 58

Levät ovat merkki rehevöitymisestä Sinileväkukintojen esiintyminen Suomenlahdella 2007 ja 2014 Sinileväkukintojen määrä on vähentynyt keskisellä ja itäisellä Suomenlahdella. Hajakuormitus, esim. maatalous 2 000 Luonnon huuhtouma (ihmisen toimista riippumaton) 1 400 Sisäinen kuormitus (pohjilta vapautuva kuormitus) 0 1059 000 Pistekuormitus esim. kotitaloudet 600 Kaukokulkeuma (ilman kautta tuleva kulkeuma) 200 Lähde: SYKE Suomenlahden fosforikuormittajat (tonnia/vuosi)

REHEVÖITYMINEN Teetkö arjessasi valintoja ympäristösi parhaaksi? Itämeren tilaan vaikuttavat eniten teollisuuden ja maatalouden ravinnepäästöt. Silti yksittäisillä kotitalouksilla ja arkisilla kulutustottumuksilla on merkitystä. Kansalaisen - myös sinun - ympäristötietoisuuden nousu on ympäristömme tilan parantumisen ehdoton edellytys. 60

Itämeren suurin rehevöittäjä olemme me, eli se mitä syömme Kevennä ympäristön kuormitusta: syö vähemmän eläinperäisiä tuotteita Lihapitoisen ruokavalion seurauksena vesistöjä rehevöittävien ravinteiden määrä wc jätevesissä on jopa kaksinkertainen kasvisruokavalioon verrattuna. Viljelty ala noin 2,2 miljoonaa hehtaaria, eli Kainuun maakunnan verran Rehunkasvatus noin 0,7 miljoonaa hehtaaria, eli Pohjanmaan maakunnan verran Mitä muuta minä voin tehdä? Lihankulutus kaksinkertaistunut vuodesta 1970 2x 61 Lähde: SYKE Käytä ympäristöä vähän kuormittavia pesuaineita. Älä pese mattoja rannoilla tai laiturilla. Käsittele mökkisi sauna ja käymälävedet asiallisesti. Ole vastuuntuntoinen veneilijä.

REHEVÖITYMINEN Mereen tulevaa ravinnekuormitusta on syytä vähentää kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla. Enää ei keskustella, vähennetäänkö typen vai fosforin kuormitusta tai piste- vai hajakuormitusta, vaan osataan katsoa pidemmälle. Ainoastaan valtioiden tasolla tehtävät ympäristösopimukset mahdollistavat pitkäjänteisen ympäristönsuojelun. Sinä voit kuitenkin toimia esimerkkinä omassa elinpiirissäsi. 62

Suomenlahden valtioilla on vielä tehtävää Kuinka paljon maiden tulee vähentää nykyistä ravinnekuormitustaan, jotta saavutetaan sovitut kuormituksen vähentämistavoitteet? 80 % 60 % 100 % Suomi 80 % 60 % 52 % 40 % 100 % 80 % Viro 60 % 48 % 40 % 20 % 9% 0% 40 % 20 % 14 % 0% Fosfori Typpi Venäjä 20 % 8% 11 % Fosfori Typpi 0% Fosfori Typpi Parannettavaa: Parannettavaa: Parannettavaa: Yhdyskunnat: Typen poiston parantaminen Maatalous: Ravinteiden kierrätyksen tehostaminen, lannoitus kasvien tarpeen mukaan, karjanlannan hyödyntäminen lannoitteena ja kipsin käyttö peltojen fosforipäästö jen vähentämisessä. Typen poisto yhdyskuntien jätevesistä. Typen ja fosforin poisto pienten yhdyskuntien jätevesistä. 63 Lähde: SYKE 100 %