LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU- SEMINAARI 16.10.2012 Saavatko lapsiperheet kodinhoitopalveluja kunnissa? Marja-Leena Stenroos 16.10.2012
Mitä kotipalvelu on Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja niissä avustamista (Shl 20 ) Kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen 20 :ssä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista 16.10..2012
Kotipalvelun historiasta Laki kunnallisista kodinhoitajista säädettiin v. 1950, työn sisältö määriteltiin lähinnä köyhän ja lapsirikkaan väestön parissa tehtäväksi kodinhoito- ja valistustehtäväksi Laki kunnallisesta kodinhoitoavusta säädettiin v. 1966, sen piiriin pääsivät myös vanhukset ja vammaiset eikä edellytyksenä enää ollut vähävaraisuus 1970- luvulla lapsiperheiden osuus kotipalvelujen saajana alkoi laskea 1990- luvulta alkaen lapsiperheiden kotipalvelujen alasajo alkoi ja on jatkunut viime vuosiin saakka Lukumääräisesti kuvattuna: v.1985 lapsiperheasiakkuuksia n. 65 000 ja v. 1995 enää n. 30 000 ja viime vuosina n. 9000
Selvitys Etelä-Suomen AVIssa v. 2008-2009 Selvitykset kotipalvelujen riittävyydestä / 86 kuntaa Puutteellisuuksia havaittiin 50 kunnan osalta; riittävyys, päätöksentekomenettely Lääninhallitus (nyk. AVI) kiinnitti 50 kunnan huomiota järjestämisvelvollisuuteen Kuntien tuli toimittaa 31.1.2009 mennessä selvitys mihin toimenpiteisiin ryhtyvät puutteiden korjaamiseksi Seurantaselvitys 31.12.2009 toimenpiteiden toteutumisesta, vuoden 2010 aikana opinnäytetyö
Valvontaselvityksen tuloksia Tarveselvitykset olivat pääosin tekemättä Kotipalveluhenkilöstön resurssivajeet Tiedottamisen niukkuus ja puutteellisuus Kotipalveluhenkilöstön osaamisvaje lapsiperhetyössä Sosiaalihuoltolain mukaisen kotipalvelun korvaaminen lastensuojelulakiin perustuvana perhetyönä Hyvän hallinnon ja laillisen päätöksentekomenettelyn puutteet kotipalvelun hakumenettelyssä
Kunnat ryhtyneet seuraaviin toimenpiteisiin Hallintomenettelyä on korjattu; asiakkaat saavat kirjallisen muutoksenhakukelpoisen päätöksen Kotipalvelutyön organisointia on asianmukaistettu ja saatu resursseja lapsiperheiden kotipalveluun Tiedotusta on lisätty, joskaan ei riittävästi Tarveselvityksiä on käynnistetty Sisällöllinen kehittäminen, myöntämiskriteerit ja periaatteet tarkennettu Ostopalveluja lisätty, myös palvelusetelikäytäntöjä Täydennyskoulutusta lapsiperhetyöhön aloitettu joissakin kunnissa
Kotipalvelujen saatavuus maakunnittain v.1998 v.2000,v.2010v.2011 Uusimaa 3 2,5 1,7 1,6 Päijät-Häme 5,6 6,1 2,6 2,8 Kanta-Häme 2,1 1,9 1,0 1,2 Etelä-Karjala 1,8 1,2 0,9 1,0 Kymenlaakso 2,5 2,2 0,9 1,1 % lapsiperheistä
Pohdintaa Sosiaalihuoltolaissa säädetty järjestämisvelvollisuus, ei kuitenkaan subjektiivinen oikeus: yksilö/perhekohtainen tarveharkinta tehtävä, kunta ei voi todeta, että sillä ei ole lapsiperheiden kotipalvelua (tarvittaessa ostopalvelut) Kotipalvelua tulee voida hakea ilman lastensuojeluasiakkuutta, toisaalta lastensuojeluasiakkuus ei saa olla este kotipalvelun saamiselle Kotipalvelujen tarpeen selvittäminen voimavaratarpeen arvioimiseksi; lastensuojelutarvetta ehkäisevää palvelua THL:n kustannusselvitys: 1 vuosi laitossijoitusta= 3000 tuntia kotipalvelua
Pohdintaa Lapsiperheiden kotipalvelu ei kuitenkaan ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin Mitä varhemmin avun tarpeeseen arjen paineissa ja tilapäisessä lastenhoidossa vastataan sitä tuloksellisempi vaikutus perheelle ja lapselle koituu. Perheen voimavaroja ei pidä kuluttaa ensin kokonaan loppuun ja reagoida sitten vasta, kun kotipalvelu ei ehkä enää riitäkään Kotipalvelu ja perhetyö eivät saisi olla toisensa poissulkevia vaihtoehtoja vaan niitä tulee tarvittaessa käyttää myös rinnakkain
Mikä on riittävästi? Tällä hetkellä tosiasiallista tarvetta vaikea arvioida, kysyntä hiipunut, kun tarjottu pitkään ei oota Neuvolan perhetyön tai lastensuojelun perhetyön taholta tarjottava tuki ei välity kaikille tarvitsijoille Nykyinen keskimäärin 1,5 %:n taso ei voi olla riittävä; jos kymmenisen vuotta sitten joillakin paikkakunnilla tarjonta oli n. 5 %, mitä sellaista olisi tullut tilalle, että tarve olisi vähentynyt?