Kesä kylissä esittelee kylätoimintaa ja maaseudun monipuolista osaamista kesällä 2010

esittelee kylätoimintaa ja maaseudun monipuolista osaamista kesällä Ympäristöystävällistä ruokaa Ravustuksen SM-kisat Villikkalaista osaamista Kylämarkkinat Tapahtumakalenteri Teatteriprojekti YLÖS

2 Kylä välittää hanke Vuoden 2009 markkinateemana oli Kylä lähellä. Siitä askel eteenpäin on KYLÄ VÄLITTÄÄ Hanke, joka on varmasti kylät ry:n suurin hanke yhdistyksen historiassa. Hanke on neljän maakunnan Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja yhteinen ajalla 2009-2012 toteutettava hanke, kustannusarvioltaan noin miljoonan euron luokkaa. Edellä mainitun hankkeen yhtenä päämääränä on saada aluedemokratian työkaluja valmisteilla olevan suurkunnan käyttöön, mikäli se joskus toteutuu. Hankevetäjän ja kyläasiamiehen Liisa Helannon seikkaperäisempi selvitys hankkeesta on tässä lehdessä. Vuoden 2009 markkinateema Kylä lähellä on edelleen ajankohtainen asia. P-H kylät ry:n puheenjohtajana innostan ja kannustan Teitä kylien ihmiset toimimaan ja saamaan kyläyhdistykset toimiviksi ja kyläsuunnitelmat ajan tasalle. Kylä Välittää voidaan mielestäni ajatella myös kolmikantana: Yhteys viranomaisiin, kuntaan, yhteys palveluntuottajiin, tarjoajiin, yhteys yksittäisiin ihmisiin, kyläläisiin. Näin ollen kyläyhdistyksellä voi olla hyvin moninainen rooli/tehtävä. Saattaa hyvinkin pian olla, että kunnan talousarviossa on kylään tietty osatalousarvio. Tämän rahan demokraattinen käyttäminen alueen väestön hyväksi on toimivan kyläyhdistyksen eli kolmannen sektorin toimijan tehtävä. Aluedemokratia saadaan näin toimimaan. Edellä esitetty oli hyvin pelkistetty malli, mutta lyhykäisyydessään noin se toimii. Ottakaa kylien ihmiset rohkeasti yhteyttä Päijät- Hämeen kyliin. Suunnitellaan ja ideoidaan yhdessä toimintaa! Teette hyvin arvokasta työtä ja se palkitsee tulevaisuudessa. Päijät-Hämeessä on paljon vapaa-ajan asukkaita. Olisi hieno asia, jos saisimme heistä pienen osan kyliemme toimintaan mukaan. Uskallan toivottaa vapaa-ajan asukkaat tervetulleiksi kylien toimintaan mukaan, tervetuloa! Päijät-Häme kuuluu myös Metropolialueeseen ainakin Pietari-Helsinki -rautatien välityksellä. Varmasti jollakin aikajaksolla, se näkyy maakunnassa esim väestön kasvuna. Maakunnallinen kyläpäivä oli 17.4.10 Lusin kylässä, joka on vuoden 2009 vuoden kylä, Kiitokset Lusin väelle ja yhteistyökumppaneille päivän järjestelyistä! Perinteiset Kylämarkkinat järjestetään 8.5.10 Äitienpäivän aattona Lahden satamassa, Päijät- Hämeen kylät ry:n toimiessa järjestäjänä. Markkinateemana on Kulttuuri kylissä ja ohjelmassa esimerkiksi vuoden kylän julkaisu, kyläkuorokilpailu, kesäteatteria sekä paljon muuta kylissä tapahtuvaa ja tietysti markkinamyyntiä. Markkinat juontaa mutkaton Eki Jantunen Orimattilasta. Huhuna olen kuullut, että Anianneito pistäytyisi markkinoilla, tuolta Vesijärven pohjoispäästä Anianpellosta. TERVETULOA viihtymään markkinoilla!! Kiitos kaikille Teille, jotka olette kirjoittaneet, lähettäneet kuvia ja tapahtumatietoja sekä ilmoittaneet tässä lehdessä. Lehden toimituskunnalle Sirpalle erityisesti isot Kiitokset. Kiitos myös markkinoiden talkooväelle! Hyvää ja lämmintä kesää kaikille sekä elämyksellisiä hetkiä kesätapahtumissa Kylissämme Päijät-Hämeessä. TERVETULOA! Puheenjohtajan palsta Hannu Markkanen kylät ry:n pj. KULTTUURI KYLISSÄ Kylämarkkinateema Markkinoille on pyritty saamaan pieni läpileikkaus kesän kulttuuritarjonnasta ja tapahtumista kylissä kuten kesäteatterit, näyttelyt, kansanmusiikkitapahtumat ym. ja tietoa näistä tapahtumista. Kesä kylissä -lehdessä on juttuja kylistä, kylien ihmisistä ja tapahtumista maakunnan alueella. Lehdessä on myös TAPAHTUMAKALENTE- RI sen avulla voitte suunnata tutustumaan kyliemme tapahtumiin. Kulunut vuosi 2009 oli P-H kylät ry:lle muutoksen aikaa. Olimme puolivuotta ilman kyläasiamiestä, sillä jouduimme luopumaan Elina Leppäsen työpanoksesta kylissä. Vielä isot kiitokset tekemästäsi työstä alueen hyväksi, kiitos! Uudeksi kyläasiamieheksi valittiin Liisa Helanto joulukuussa 2009. Elä niin että välität Huoli palveluiden säilyttämisestä on yhteinen niin Lahden alueen kuin maaseutukylienkin asukkaille. Vast ikään Launeen kirjaston säilyttämiseksi järjestettiin halaustempaus, jossa lähes 200 asiakasta muodosti ihmisketjun kirjaston ympärille, osoittaakseen päättäjille kuinka tärkeä ja rakas kohtaamispaikka lähikirjasto on - me yhdessä, käsi kädessä, välitämme toisistamme ja mitä meille tapahtuu. Kirjasto onkin luonteva paikka kohdata eri-ikäisiä asukkaita ja siksi Kylä välittää hanke yhdessä Päijänne-Leader ry:n kanssa valitsikin tapaamispaikoiksi alueen kirjastot, joissa järjestettiin neuvonta- ja ideointitilaisuuksia huhti - toukokuussa ( ITSE kiertue = Ideat Teoiksi Suunnitelmat Eduksi). Kiertueen aikana keskusteltiin kylien, ja laajemminkin maaseudun, ajankohtaisista kehittämishaasteista Kyläasiamies Liisa Helanto ja Erkki Hämäläinen Hartolan Vuorenkylästä Lusissa 17.4. ja etsittiin yhdessä ratkaisuja asukkaita askarruttaviin pulmiin ja rahoitusta esiin nousseisiin ideoihin. Kyläsuunnittelu koettiin tärkeänä vaikuttamisen välineenä, ja ohjausta ollaankin käynnistämässä eri puolilla maakuntaa etenkin Padasjoen kylissä ja Artjärvellä, sen liittyessä osaksi Orimattilan kaupunkia. Kylän internet kotisivun tulisi olla helposti päivitettävä ja mieluusti myös vuorovaikutteinen, silloin se palvelisi myös suunnitteluprosessia parhaiten. Kylät ry rakentaa parhaillaan kokonaan uutta ilmettä internet sivustolleen. Tässä yhteydessä jäsenyhdistyksille tarjotaan mahdollisuutta omien sivujensa edulliseen uusimiseen. Toukokuun lopulla 28. 29.5. Asikkalassa käynnistyy valtakunnallinen Voimistuvat kylät -kampanja. Suomen Kylätoiminta ry, maa- ja metsätalousministeriö sekä Kuntaliitto ovat keskeiset valtakunnalliset järjestäjät. Alueellisen vastuun kantavat maakunnalliset kyläyhdistykset ja toimintaryhmät yhdessä. Kaksipäiväisen työpajan pääteemat ovat yhtenevät Kylä välittää -hankkeen kanssa; kyläsuunnittelun kehittäminen suhteessa kuntasuunnitteluun ja palveluiden järjestämisen tavat ja hyvät käytännöt. Me voimme tehdä paljon itsekin, omana yhteisönä, toisiimme tukeutuen. Oman kylän elinvoima ja asukkaiden hyvinvointi ovat arvokkaita asioita on tärkeää, että tulet paikalle! Liisa Helanto Kyläasiamies Kylä välittää hanke MetsienMies tmi Sakari Pylvänäinen metsämestari EAT puh: 050 538 5453 sakari1.mm@pp.inet.fi * PIHAPUIDEN POISTOT * LÄHIMETSÄN HOIDOT * METSÄMAISEMOINNIT HUOLELLA JA AMMATTITAIDOLLA

3 Urajärvenkartano remontissa Urajärven kartano on yksi Suomen vanhimmista kartanomuseoista. Sisarukset Lilly ja Hugo von Heideman lahjoittivat kartanon tiluksineen vuonna 1917 Suomen Muinaismuistoyhdistykselle. Rakennuksia ja ympäristöä on kunnostettu viime vuosikymmeninä, mutta nyt edessä on laajin ja perusteellisin remontti. Kartanon remontointi on alkanut jo pari vuotta sitten ja kestänee vielä ainakin kaksi vuotta. Kunnostuksessa konservoidaan museon esineistöä ja samalla esineet luetteloidaan, myös varasto- ja huoltotiloja rakennetaan. Konservointivaiheessa on kartanon upeissa huoneissa tutkittu vanhoja maali- ja tapettipintoja. Näin saadaan palautettua tilat 1900-luvun alun loistoon ja värisävyyn. Urajärven kylän ja matkailijoiden kannalta on tontut odottavat paluuta puistoon tietysti ikävää että remontti kestää monta vuotta ja kartano on yleisöltä suljettuna. Hyvä lopputulos korvannee odottelun. Tontut erottamaton osa kartanon historiaa Kyläläisille kartano englantilaistyyppisine puistoineen on mieluisa ja muistorikas paikka. Maisemapuistosta löytyy pieniä kaarisiltoja, tekosaari sekä upea raunioportti. Ylhäällä mäellä on näköalapaikka Valhalla, josta löytyy säveltäjä Wagnerin kunniaksi rakennettu ympyränmuotoinen temppeli. Erityisen tärkeitä kylän asukkaille ja kesäasukkaille ovat olleet kartanon puiston tonttufiguurit. Monet kyläläisistä ovat jo lapsuudessaan käyneet katsomassa puutarhatonttuja suuren kuusen katveessa. Tonttufiguurit ovat aika samanlaisia kuin nykyisin muodissa olevat pihatontut. Miksi tontut on alun perin puistoon tuotu kysymys askarruttaa myös asiantuntijoita. Ovatko tontutkin osa von Heidemanin sisarusten Wagner-innostusta? Tiedetään että Lilly ja Hugo von Heidemann vierailivat esim. Saksassa oopperajuhlilla ja kenties tontut ovat sieltä tuliaisia. Hieman vieraita ne suomalaisessa 1800-luvun lopun kulttuurissa ainakin ovat olleet. Vuosien varrella tonttujen kunto on heikentynyt ja niille on myös ikävästi tehty ilkivaltaa. Siksi tontut on jo vuosia sitten jouduttu laittamaan varastoon, pois lasten ja aikuisten ihailevilta katseilta. Kyläläiset tonttujen asialla Tontut on kuitenkin koettu niin tärkeäksi osaksi Urajärveä että kyläyhdistys päätti perustaa keräyksen tonttujen palauttamiseksi. Kyläyhdistyksellä on virallinen rahankeräyslupa, jonka avulla on jo melkein kahden vuoden ajan järjestetty keräyksiä erilaisissa yleisötilaisuuksissa. Rahan avulla pyritään teettämään tontuista kopioita, jotka voidaan sijoittaa yleisön nähtäville puistoon. Keräys päättyy loppuvuodesta ja silloin jatketaan neuvotteluja Museoviraston kanssa siitä, mitä rahasummalla pystytään tekemään. Arvoitus on vielä myös se mistä asti tällaisia kopiota joudutaan tilaamaan, ehkä Saksasta asti. Tervetuloa siis muutaman vuoden päästä kunnostettua kartanoa ja tonttuja ihailemaan! Teksti: Kaisa Vuorivirta, kuva Kirsti Junnonen. Tekstissä on käytetty lähteenä www.rakennusperinto.fi -sivustoa, joka on ympäristöministeriön ja Museoviraston ylläpitämä nettipalvelu. Yksi tontuista oli näytillä Urajärven kesäpäivässä 2008. JULKAISIJA: kylät ry www.phnet.fi/kylat/ TOIMITUSKUNTA: Sirpa Kerppilä, Liisa Helanto Sari Knuuti TAITTO- JA SIVUNVALMISTUS: Koulutuskeskus Salpaus, graafisen viestinnän ensimmäisen vuosikurssin media-assistentti opiskelijat. Taiton viimeistely Anniina Virkki. KANNEN KUVA: Jaakko Kerppilä: Hienona heinätöissä. PAINOS 15 000 kpl PAINO Esa Print Oy, Lahti Kesä kylissä lehti on maksuton. Irtojakelu toukokuun alusta eri puolilla Päijät-Hämettä, Lahdessa kylämarkkinoilla sekä muissa tapahtumissa. PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY kylät ry on maakunnallínen kyläyhdistys, joka toimii kylien kehittämisen, asukas- ja kylätoiminnan sekä maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi. Yhdistys rakentaa yhteistyötä kylien, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Päijät- Hämeen kylät järjestää vuosittain toukokuussa Kylämarkkinat Lahden satamassa. Yhdistys järjestää maakunnallisen kyläpäivän vuoden kylän kanssa sekä muita tilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Kehittämishankeyhteistyötä on ollut Koulutuskeskus Salpauksen kanssa vuodesta 2002 lähtien. www.phnet.fi/kylat Länsi-Hollolan paikannimistökirja koko kulmakunnan kulttuuriteko Ympäristömme sisältää paljon paikannimiä. Pelloille, niitylle, teille, harjuille ja järville on aikojen myötä annettu omia yksilöllisiä kutsumanimiä. Nimistömme ei ole pysyvää, vaan paikannimiä pitää käyttää, jotta ne säilyisivät. Muutokset maisemassa, esimerkiksi niittyjen ja metsien raivaus pelloiksi, on luonut tarpeen nimetä paikkoja uudelleen ja jokainen uusi sukupolvi luo oman nimistönsä. Länsi- Hollolassa vanhimmat paikannimet ovat peräisin jo keskiajalta, uusimmat nykypäivän tarpeiden mukaan syntyneitä. Huoli oman paikannimistön kohtalosta ja nimiperinteen katoamisesta sai Länsi-Hollolan kyläyhdistyksen toimeen. Sen aloitteesta koottiin työryh- mä, joka otti tehtäväkseen koota ja tallentaa Länsi- Hollolan kylien nimistöä. Hatsinan, Järventaustan kylät sijaitsevat Hollolan länsilaidalla, Salpausselän harjun kainalossa. Mitään vähäpätöisiä sivukyliä ne eivät ole olleet. Kyliä on halkonut jo keskiajalla tärkeä tie Turusta Viipuriin ja yhtä kauan kylillä on ollut ulkoalueita niin Hämeenkoskella kuin Porvoonjoen varrella Orimattilassa ja itäisessä Hollolassa. Paikannimistötoimikunnan kymmenkunta aktiivista jäsentä ryhtyi vuonna 2005 työhön; he haastattelivat muita nimitietäjiä, kävivät erilaisissa arkistoissa tutkimassa vanhoja asiakirjoja, muistelivat kuulemiaan tarinoita, keräsivät vanhoja valokuvia sekä ottivat uusia kuvia. Näin kerättiin tietoja sadoista, jopa tuhansista paikannimistä, jotka sitten yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Yhteistyö osoittautui voimaksi, niin että kokouksissa ei vain muisteltu nimiin liittyviä tarinoita ja tapahtumia, vaan niissä tuli esiin paljon uutta, ennen muistiin merkitsemätöntä perimätietoa nimien alkuperistä ja käyttötarkoituksista. Jokaisen kylän nimet käytiin vielä läpi paikallisten asukkaiden, todellisten asiantuntijoiden kanssa. Aikaa työhön kului melkein viisi vuotta, sillä nimien määrä ja niihin liittyvien tietojen runsaus yllätti tutkijat. Tiedon paljous innosti myös koko kulmakuntaa perusteelliseen paneutumiseen. Alkuperäinen tavoite nimien tallentamisesta kasvoi laajaksi kirjaksi, johon keruutyön tulokset on koottu. Kirja sisältää vanhoja, jo käytöstä poistuneita nimiä sekä vielä käytössä olevia, yleisesti tunnettuja paikannimiä. Teos ei ole kuitenkaan pelkkä nimiluettelo, vaan siihen on otettu mukaan nimiin ja kylien historiaan liittyviä tarinoita, se kertoo Länsi-Hollolan historiasta ja perinteestä. Runsas kuvitus elävöittää teosta, nimiin liittyvistä kohteista on sekä vanhoja että uusia kuvia. Paikannimet on myös merkitty kartoille, näin ne ovat kaikkien löydettävissä. Kirja on tietoisesti kirjoitettu laajalle lukijakunnalle ei tarvitse olla länsihollolalainen voidakseen viihtyä kirjan ääressä. Kaiken kaikkiaan Länsi-Hollolan paikannimistö-kirjan kokoamiseen on osallistunut monta kymmentä ihmistä. Vaikka paikannimistökirjan toimittaminen on ollut kulttuuriteko sinänsä, sen tuottaminen ja myynti ovat aktivoineet sekä entisiä että nykyisiä Länsi- Hollolan asukkaita. Esimerkiksi Sulenko, Uikura ja Ävinä - Länsi-Hollolan paikannimistö kirjan julkistamista juhlittiin isolla joukolla joulukuussa. Samalla esillä oli kirjaan liittyvä karttanäyttely, Länsi-Hollola vanhoilla kartoilla, joka esittelee kulmakuntaamme vanhojen karttojen muodossa. Se on taas syyskuun ajan nähtävillä Lahden kaupunginkirjastossa. Haastamme muut tahot samanlaiseen urakkaan, tallentamaan omaa paikallista kulttuuriaan nimistön muodossa. Takaamme jännittävän matkan menneisyyteen ja nykyisyyteen. Käytännön vinkkejä voi kysyä allekirjoittaneilta. Teksti: Merja Uotila ja Pauli Helén Kuva: Antti Kerppilä Länsi-Hollolan kyläyhdistys: www.phnet.fi/kylat/ lansihollola/

4 Lasten Suvisoitossa tärkeintä on lasten luovuus Lasten Suvisoitto -taidekasvatushanke on toiminut Sysmän Suvisoiton yhteydessä jo kolme vuotta. Osallistujamäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta ja toiminta on muuttunut ympärivuotiseksi. Lasten Suvisoiton suosio kertoo siitä todellisesta tarpeesta, joka tasokkaasti tehdyllä lasten taidekasvatuksella on. Lasten Suvisoiton taustalla on vahva näkemys siitä, että maaseudun ei tarvitse eikä pidä olla lasten taidekasvatuksen suhteen epätasa-arvoasemassa kaupunkeihin nähden. Lasten Suvisoitto perustettiin Leader+ -tuella Sysmän Suvisoitto -musiikkifestivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1986. Idean isä oli kesäsysmäläinen kapellimestari-viulisti Ari Rasilainen. Vuosina 1986 1994 festivaalin yhteydessä järjestettiin musiikkileirejä, joissa Sysmän Suvisoitossa esiintyneet taiteilijat antoivat opetusta jousisoittimissa ja yksinlaulussa. Sysmän Suvisoitto vietti 20-vuotisjuhliaan kesällä 2005. Festivaalin historiikkia tehtäessä monet pitkään mukana olleet suvisoittolaiset muistelivat lämmöllä festivaalin yhdeksänä ensimmäisenä toimintavuotena järjestettyjä leirejä. Musiikkiopetuksen koettiin antaneen loistavan mahdollisuuden päijäthämäläisille nuorille saada laadukasta koulutusta kotiseudullaan. Leirin oppilaat myös näkyivät ja kuuluivat kylän raitilla ja näin osaltaan elävöittivät kesäistä Sysmää. Toukokuussa 2006 Sysmän Suvisoitto käynnisti Leader+ -selvityshankkeen Musiikkikasvatuksella koulutuksellista tasaarvoa maaseudulle, jonka yhtenä tavoitteena oli selvittää mahdollisuudet käynnistää leiritoiminta uudelleen. Parantaakseen sysmäläisten ja päijäthämäläisten lasten ja nuorten mahdollisuuksia saada tasokasta taidekasvatusta kotiseudullaan Sysmän Suvisoitto perusti Lasten Suvisoitto -musiikkileirin festivaalin yhteyteen. Musiikkileirejä ja työpajoja Vuonna 2007 Lasten Suvisoitto järjesti ensimmäisen Musiikki ja luovuus -leirin, jolle osallistui 75 4 12 -vuotiasta lasta. Leiriläiset valmistivat musiikkisatunäytelmän, joka perustui Yrjö Kokon satuun Pessi ja Illusia. Musiikkisatunäytelmä toteutettiin Suvisoiton ammattitaiteilijoiden ja leirille osallistuvien lasten yhteisproduktiona. Onnistuneen avauksen jälkeen Lasten Suvisoittoa päätettiin laajentaa seuraavana vuonna. Musiikki ja luovuus -leiri järjestettiin 4-12-vuotiaille edellisen vuoden tapaan. Kysyntä oli entisestään kasvanut: suosituin kurssi täyttyi alle kahdessa vuorokaudessa. Tällä kertaa leiriläiset valmistivat musiikkisatunäytelmän, joka perustui Mika Waltarin Satuun kuninkaasta, jolla ei ollut sydäntä. Kesän 2008 uutuus olivat Satu ja luovuus -työpajat 5 10-vuotiaille lapsille. Työpajoissa lapset Lasten suvisoiton päätöstapahtuma kesällä 2007. loivat oman satunsa, jotka he sävelsivät, kuvittivat ja sitoivat kirjoiksi. Työpajoissa tehdyt kirjat koottiin omaan näyttelyynsä. Lisäksi vuonna 2008 järjestettiin viulun mestarikurssi sekä jatkoleiri, jonka yhteydessä äänitettiin Lasten Suvisoiton ensimmäinen levy. Vuoden 2008 toimintaan osallistui n. 170 lasta ja nuorta. Vuonna 2009 Lasten Suvisoiton toiminta kasvoi entisestään: vuoden aikana järjestettiin Rumpuleiri, Musiikki ja luovuus -leiri, Satu ja luovuus -työpajakurssi ja jatkoleiri. Lisäksi Lasten Suvisoiton pedagogien suunnittelemat Kapuloita rattaisiin -rytmipajat vierailivat 12 koulussa Teksti: Matti Karhos. Lasten Suvisoiton www-sivut ovat osoitteessa www.lastensuvisoitto.com. ja päiväkodissa Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla. Vuoden 2009 toimintaan osallistui jo lähes 700 lasta ja nuorta. Kolmen toimintavuotensa aikana Lasten Suvisoitolla on ollut mahdollisuus kehittää toimintaansa hyvien yhteistyökumppaneiden ja tukijoiden avulla. Lasten Suvisoittoa ovat tukeneet mm. Opetusministeriö, Valtion säveltaidetoimikunta, Taiteen keskustoimikunnan lastenkulttuurijaosto, Alfred Kordelinin säätiö, Suomen kulttuurirahaston rahasto ja LähiLehti. Itä-Hämeen liitto myönsi Lasten Suvisoitolle Vuoden maineteko -palkinto v. 2008. Lasten Suvisoitto tekee yhteistyötä mm. seudullisen lastenkulttuuriverkosto Efektin kanssa. Kesän ohjelmassa kuvataiteita, rytmiä ja rummutusta Ensi kesän uutuutena on kesäkuussa järjestettävä taideleiri, joka on kiehtova matka rytmin, rummutuksen ja kuvataiteiden lumottuun maailmaan! Taideleirillä lasten omat tarinat lähtevät lentoon! Taideleirin rytmipajoissa lapset pääsevät kokeilemaan erilaisia lyömäsoittimia ja luomaan omia rytmejä. Kuvataidepajoissa kokeillaan erilaisia kuvataiteen ilmaisukeinoja ja tutustutaan eri maalaustekniikoihin. Sotka seilaa myös Hollolaan Hollolan keskiaikatapahtumassa on tänä kesänä mahdollisuus nähdä laiva satojen vuosien takaa. Pitkä aika on kulunut siitä, kun uiskoja on viimeksi nähty alueen rannoilla. Muinaissuomalainen laiva Sotka viettää kesän sisävesillä, joten raakapurje nousee taas järvimaisemaan. Sotka-laiva vieraili Hollolan markkinoilla edellisen kerran kuusi vuotta sitten. Viikinki vain nimessä Sotkaa ylläpitää ja huoltaa Viikinkiajan laiva ry. Vaikka yhdistyksen nimessä sana viikinki vilahtaakin, Sotka ei ole viikinkilaiva, vaan samalta ajalta, kuin viikinkejä meidänkin rannoillamme nähtiin. Sotkan esikuvana on Virolahdelta Lapurinsalmesta löytynyt laivan hylky, ja samankaltaisia aluksia on ollut arvioiden mukaan käytössä aina keskiajalle saakka. Sotkan kaltainen alus on tarkoitettu sisävesille ja rannikoille eli sillä on voitu tehdä vaikkapa kauppamatkoja. Sotka talvehti kuivalla maalla Hollolan Hatsinassa ja kesällä sen kotilaituri on Kahvisaaressa melontaseuran laiturissa. Laivalla tehdään purjehduksia, ja halukkailla on mahdollisuus päästä mukaan kokemaan, millaista on purjehtiminen raakapurjealuksella. Ja kun tuuli on tyyni tai vastainen, soutamista on tarjolla, sillä laivan peruskäyttövoimana toimii purjeen ja tuulen lisäksi miehistö. Airoja on peräti kymmenelle riuskalle soutajalle. Lisätietoja laivasta löytyy netistä osoitteessa www.viikinkiajanlaiva.net. Sivuilla voi tutustua laivan tarinaan sanoin ja kuvin. Linkeistä löytyy myös yhdistyksen keskustelupalsta, josta voi käydä katsomassa esimerkiksi tulevia purjehduksia. Tarujen Saari ja Korkee Tammi Hollolan keskiaikamarkkinoilla 23.-25. heinäkuuta laiva kiinnittyy kirkonkylän laivalaituriin. Alueelle tulee myös leiri, jossa laivan miehistö asuu tapahtuman aikana eli nähtävää on niin vesillä kuin maissakin. Leiri edustaa luonnollisesti samaa aikaa kuin laivakin, eli keskiaikaista tyyliä. Siellä eletään ja asutaan ajan tyyliin, teltat ovat pellavaa ja ruoka valmistuu avotulella. Kuva: Juha Tanhua Keskiaikatapahtuman teemana on tänä vuonna pyhimys Katariina Aleksandrialainen. Markkinoilla on luvassa tuttuun tapaan kaupankäyntiä, konsertteja, katuteatteria, huikeat turnajaiset, sahtia ja ruokaa Korkean Tammen keskiaikaisesta ravintolasta ja lauantaina iltapitojen aikaan tunnelma kiipeää korkeuksiin, kun legendaarinen Tarujen Saari -yhtye aloittaa keikkansa kesäillan tummuessa. Teksti: Hollolan keskiaikaseura Medium Aevum Hollolense ry Hollolan keskiaikaseura PÄIJÄT-HÄMEEN KESÄMENO- VINKIT TAPAHTUMA- KALENTERISSA! Juliste Sirkku Muhli

5 Uutta suuntaa Artjärven kylissä Artjärven valtuusto teki 22.3 historiallisen päätöksen hyväksyen liittymisen Orimattilan kaupunkiin. Tästä seuraa se, että kunnastamme tulee yksi suuri kaupunginosa. Nyt tehty päätös vaikuttaa Artjärven kylien toimintaan. Kylien kehittämisessä kysytään yksimielisyyttä ja kykyä vahvistaa kunkin omaa parasta puolta. Jokainen kylä on tähän asti kehittänyt tai ollut kehittämättä omalla tavallaan. On kyliä, joissa on aina jotain projektia menossa ja taas kyliä, joissa ei tapahtunut mitään. Kuntakeskustaa on kehitetty kunnan toimesta ja kylät ovat toimineet talkoilla ja projektirahoilla. Kunnassa on järjestetty jo 30 vuoden ajan Artjärvi -päiviä. Nuorisoseura Säilä on niittänyt mainetta kesäteatterillaan. Kotiseutuyhdistys vastaa museon, päälliköntalon ja viljamakasiinissa olevan arkiston hoidosta. Partiotoiminta on myös vahvaa. Järvienhoitoyhdistys huolehtii järviemme kunnosta. Monet muut yhdistykset ovat järjestäneet omaa toimintaansa. Näiden perinteiden vaaliminen on yhdistymisen jälkeen turvattava. Artjärvipäivät heinäkuussa kesän odotetuin tapahtuma vahvamieskilpailun ja muun oheisohjelman kera. Yhdistysten yhteistyöllä saadaan ihmeitä aikaan, kuten Villiä menoa Villikkalassa kyläpäivät 27.5-07 todistaa. Vahvasti Villikkala Mitä nyt tapahtuu? Jo 1300-luvulta lähtien on Villikkalan kylä ollut asuttuna. Sukupolvet ovat vaihtuneet moneen kertaan, mutta maisemat säilyneet lähes koskemattomina luonnon kauniina. Kylän mottona on ollut jatkuvuus, eikä hetken heilahdus. Kuntaliitoksen jälkeenkin on tarkoitus viedä asioita Villikkalan tapaan eteenpäin. Nuorisoseurantalon keittiöremontti on haaste, johon etsitään ratkaisuja. Hankerahaa on saatavilla, mutta byrokratia (siis paperityöt) on todella haasteellisia. On muistettava, että työtä tehdään talkoilla yhteen hiileen puhaltamalla. Muuttuuko Villikkalan kylän elinvoima ja maalla asumisen arvostus? Mikä on Artjärven kylän asema uudessa kuntaliitoksessa Artjärvi-Orimattila? Uudenlaiset haasteet edessä, mutta ei mahdottomia Villikkalassa, kuten ei muissakaan Artjärven kylissä. Kyläsuunnittelu käyntiin Kyläsuunnitelma on pohja, joka antaa raamit kyläjohtokunnalle toimia. Sen laatiminen on tämän vuoden haastavin tehtävä, ja siihen pääsevät osallistumaan kaikki Artjärven asukkaat. Tapaamiset aloitetaan kesälomien jälkeen. Nettisivuilla on keskustelupalsta, johon asukkaat voivat antaa kommentteja ja ideoitaan. Kerran kuukaudessa pidetään palaveri, jossa kyläsuunnitelmaa tehdään. Koko Artjärven kyläsuunnitelmaa laatiessa on muistettava luontomme vahvuus. Kolme järveä ja olemassa olevat luontoreitit ovat kehittämiskohteita monine mahdollisuuksineen. Kuunnellaan, tutkitaan ja toteutetaan kyläläisten ideoita. Luodaan yhä vahvempaa kylähenkeä ja tervettä ylpeyttä hienosta kylästämme. Kirjoituksen laatineet Kaarina Lehto ja Päivi Koskimaa ps. kaikki Artjärven kyläsuunnitelman teosta kiinnostuneet ottakaa yhteyttä Juhannsaattoiltana ihaillaan koko kunnan komeinta juhannuskokkoa Villikkalassa. Artjärven kylä Orimattilassa Tuleva isäntäkaupunkimme tukee kyliä jakamalla kylärahaa kylätoimikunnille tai johtokunnille laaditun kyläsuunnitelman mukaan. Kehittämisrahaa tulee viiden vuoden siirtymäkauden aikana yhteensä 150 000 euroa. Kyläjohtokunnan tarkoituksena on vaikuttaa Artjärven alueen kehittämistoiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Kaavasuunnittelun, viemäröinnin, liikenneasioiden ym. suunnitelmien aktiivinen seuraaminen ja niihin vaikuttaminen kuuluvat myös johtokunnan toimintaan. Artjärven kyläjohtokunta on koko kunnan juttu, eikä vain yksittäisen toimijan. Kunnassa on jo olemassa olevia yhdistyksiä (nuorisoseuroja, kotiseutuyhdistys, metsästysseuroja, eränkävijät, SPR jne), jotka saavat avustuksia toimintaansa kunnan liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimilta sekä muilta tahoilta. Kyläjohtokunta tukee heidän toimintaansa ja on linkkinä päättäjiin. Kyläjohtokunta aloittelee toimintaansa etsien uusia toimintatapoja. Suurena haasteena todennäköisesti on koko kunnan hahmottaminen yhdeksi isoksi kyläksi. Kunnan nykyinen keskustaajama palveluineen on säilytettävä edes nykyisellä tasolla. Jos Artjärven väestökehitys lähtee nousuun, niin kehittämistoimenpiteet on aina helpompi saada Orimattilan kaupungin hallituksessa läpi. WANHAT UNELMAT Aniantie 2, Rantakulma, Asikkala Myymme ja ostamme wanhoja tawaroita, kirjoja, postikortteja ja muuta keräilytavaraa. Avoinna keväällä keskiviikko-sunnuntai kello 11-18! kesällä joka päivä kello 11-18! Tervetuloa ostoksille Tuulikki Juusela, puh. 050-564 1944 info@wanhatunelmat.fi www.wanhatunelmat.fi Villikkalaista osaamista, kädentaidot kunniaan Tupa-Uunon iltamissa puheen pitänyt Kari Miromäki rekvisiittansa kera. KESÄN TAPAHTUMIA HOLLOLASSA Kesäillan pihasoitot joka toinen keskiviikkoilta pääkirjaston edessä 2.6.alkaen ja iltatori keskiviikkoisin kesän ajan. Keskiaikatapahtuma Hollolan kirkolla 23.-25.7. Hollo ja Martta kansantanssin ja musiikin kansainvälinen festivaali 30.10.-7.11. Lisätietoja Palvelupiste Piipahlus puh. (03) 880 3357, 880 3448 www.hollola.fi

6 Maalaismarkkinat Huovilan puistossa. Kuva: Jukka Koponen HYVÄÄ ARKEA JA ELÄMYKSIÄ KÄRKÖLÄSSÄ Kärkölän kunnan palvelusihteeri Pia Saaren haastattelu. Työskentelet Kärkölän kunnassa palvelusihteerinä? Mitä työhösi kuuluu? Työnkuvani on melko ympäripyöreä. Toimin matkailun, liikunnan ja kulttuurin parissa ja työhöni kuuluvat myös Huovilan puiston opastukset. Tärkeä osa työtäni on yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Päivitän kunnan kotisivuja ja kehitän niitä yhteistyössä muiden kunnan työtekijöiden kanssa. Osallistun myös kunnan markkinointiin ja tapahtumiin. Teen myös ihan perustoimistotöitä ja asiakaspalvelua kunnanvirastossa. Kärkölä on aktiivinen yhdistyspitäjä. Millaisena näet yhdistysten roolin kunnan palvelutarjonnassa? Yhdistyksillä on mielestäni kunnan palveluissa erittäin vahva rooli. Minua on hämmästyttänyt yhdistysten kirjo, mikä Kärkölästä löytyy. Melkein voisi sanoa, että ilman yhdistyksiä harrastustoiminta olisi kunnassamme melko köyhää. Jokaiselle on jotakin ja on myös mahdollisuus ryhtyä aktiiviseksi toimijaksi yhdistykseen. Yhdistysten kautta voidaan pitää yllä paikallista mehenkeä ja korostaa Kärkölän vahvuuksia. Keväällä tapahtuu Kärkölän yhdistysrintamalla jotakin uutta! Voitko kertoa tulevasta tarkemmin? Syksyllä 2009 järjestimme kunnassa pienimuotoisen liikuntapainotteisen yhdistystapahtuman. Tästä saimme kimmokkeen laajentaa tapahtuman tarjontaa ja yhdessä Kärkölän 4H yhdistyksen, Kärkölän Kärpät ry:n ja MLL:n paikallisyhdistyksen kanssa löimme hynttyyt yhteen ja kutsuimme koolle suuren joukon yhdistysten toimijoita ideoi- maan uutta koko perheen kevättapahtumaa. Keväällä toteutettavan tapahtuman ideana on potkaista käyntiin yhdistysten välinen yhteistyö sekä esitellä kuntalaisille paikallisten yhdistysten tarjontaa ja sitä kautta saada yhdistyksiin sekä toimijoita että harrastajia. Tapahtumasta järjestettiin nimikilpailu ja tapahtuma sai nimen Kärrypäivä. Kärrypäivää vietetään su 25.4. ensimmäistä kertaa monipuolisen ohjelmatarjonnan merkeissä. Tapahtuman kautta yhdistysten väki tutustuu toisiinsa ja kuntalaiset saavat tietoonsa mitä kaikkea omasta kunnasta löytyy. Haluamme tarjota kuntalaisille myös mukavaa aktiviteettia ja ohjelmaa. Tapahtumia ei tarvitse aina lähteä etsimään muualta, vaan nyt voi viettää kivan päivän omalla paikkakunnalla. Toivon tapahtumalle menestystä ja jatkuvuutta! Keväällä 2011 näkisin mielelläni Kärrypäivässä entistä suuremman joukon iloista ja aktiivista yhdistysväkeä. Olet itse pienten lasten äiti. Millainen paikka Kärkölä on lapsiperheen asua? Olen asunut Kärkölässä noin 7 vuotta. Lasten harrastusten puitteissa ei tarvitse ainakaan vielä lähteä merta edemmäs kalaan, vaan paikallisten toimijoiden monipuolinen tarjonta kattaa tarpeemme. Kärkölässä on uimahalli, lef- Kärkölän kunnan palvelu-sihteeri Pia Saari fateatteri, kirjasto ja vahva nuorisotyö. Täällä on myös uusi päiväkoti ja peruspalvelut löytyvät läheltä. Internet tuo kätevästi sellaiset palvelut lähelle, joita ei kylältä löydy, eli erikoisliikkeiden puutekaan ei vaikeuta elämää. Lahti ja Riihimäki ovat lähellä ja kulkeminen on vaivatonta ja nopeaa, junalla tai autolla. Kärkölässä on vielä kaksi kyläkoulua, joiden toivon säilyvän. Huovilan puisto on mystinen paikka käydä myös lasten kanssa; aina ei tarvitse pallomerta tai pomppulinnaa antamaan lapsille elämyksiä, vaan sen voi saada myös 100-vuotiaan kuusen juurella linnunlaulua ja ruutanoiden maiskuttelua kuunnellen. Kärkölä on hyvä ja turvallinen paikka asua ja kasvattaa lapsia. Mieheni on täällä kasvanut ja niin kasvavat lapsemmekin, ukin ja mummin rakentamassa kotitalossa. Piaa haastatteli 22.3. Anu Sipilä Ympäristöystävällistä ruokaa etsimässä Kasvisruokaviikko lounasravintolassa? Vierailu luomutilalle? Sadonkorjuujuhlat oman maan tai parvekepuutarhan sadolla? Keskustelu- tai elokuvailta ruuan hiilijalanjäljestä? Luomukokkailuilta? Tällaista voisi tämän vuoden Ympäristöviikolla tapahtua, sillä teemana on Ympäristöystävällinen ruoka. Teemaviikkoa vietetään Hartolassa, Heinolassa, Hollolassa, Lahdessa, Nastolassa ja Sysmässä. Ruuan tuotannolla merkittävät kasvihuonekaasupäästöt Käyttämämme ruoka aiheuttaa World Watch instituutin tutkimusten mukaan jopa puolet kasvihuonekaasupäästöistä ja muidenkin tutkimusten mukaan 20-30%. Ei ole siis yhdentekevää ympäristön kannalta mitä keittiössämme kokkailemme. Ympäristöviikko 14. kerran 22. 28.9. Ympäristöviikkoon voi osallistua yksin tai yhdessä oman toimijatahon kuten koulun, yhdistyksen tai työpaikan kanssa. Viikolla voi siis esitellä ympäristöosaamistaan, motivoida kanssaihmisiä tai tehdä omia ekotekoja. Teema antaa ideoita, mutta ei rajaa minkäänlaista toimintaa Ympäristöviikon ulkopuolelle. Ympäristöviikon tapahtuma voi olla esimerkiksi itse järjestetty teemapäivä, avoin ympäristötapahtuma, osallistuminen muiden tapahtumiin tai haaste ympäristötekoihin. Ilmoittautua voi yksityishenkilönä, yrityksenä, oppilaitoksena tai yhteisönä osoitteessa www.lahti.fi/suomi/ymparistoviikko tai ottamalla yhteyttä alta löytyviin tietoihin. Ympäristöviikon pääkoordinaattorina toimii Lahden seudun ympäristöpalveluiden Ympäristöneuvonta. Ulla Kananen Lisätietoja: Lahden seudun ympäristöpalvelut/ympäristöneuvonta Vesijärvenkatu 27, 15140 Lahti puh. (03) 814 3160 ymparisto(at)lahti.fi www.lahti.fi/suomi/ ymparistoviikko

7 Monipuolista taidetta esillä Honkalinnassa kesällä Hollolan Miekkiössä, Lahden eteläpuolella sijaitseva Juhani Honkasen Ateljeegalleria Honkalinna on tutustumisen arvoinen. Vehmaan viljelysmaiseman keskellä kohoavaa linnaa ja tornia ympäröi Juhanin perinteisin käsityömenetelmin rakentama, jykevä graniittinen kivimuuri. Veistospuistossa veistokset sekä graniittiset suihkulähteet kertovat taiteilijan monipuolisuudesta. Ateljee-galleria avattiin yleisölle 1992 ja on toiminut perinteisten kesä- ja syksynäyttelyiden lisäksi monipuolisena tutustumiskohteena tilauksesta mm. bussiryhmille sekä kokouspaikkana erilaisille yhdistyksille. Ateljeen henki on jo sinällään vaikuttava, tunnelmallinen ja yllättää siisteydellään, mielikuva kun usein on roiskivista ja sotkuisista boheemitaiteilijoista. Juhanilla on ateljeessaan nähtävillä koko osaamisen kirjo alkuajoilta, 70-luvulta, tähän päivään. Juhanin lapsilla on myös pysyvät näyttelyt Galleriassa, Mira Klinga kauniilla käsitöillä, Manja Biela nalleaiheisilla öljymaalauksilla sekä Jere Honkanen tunnelmallisilla maisemilla. Kesällä voi tutusta kahteen erilaiseen taidenäyttelyyn, nauttia veteraanisoittokunnan perinteisestä suvi-illan konsertista sekä kokea aito villin-lännen revyy Honkalinnan katetussa kesäteatterissa ja nauttia väliaikakahveista legendaaristen leivosten kera. Tänä kesänä ammutaan kovilla Miekkiössä Honkalinnan tuoreimmalla aluevaltauksella, kesäteatterilla, on tänä kesänä 5vuotis-juhlavuosi. Menneiden vuosien tapaan myös tänä kesänä luotetaan komediaan ja ihmisten viihdyttämiseen. Hienoilla lavastuksilla, puvustuksiin panostamalla sekä maisemoinnilla saadaan Honkalinnan kesäteatterista loihdittua aito villin lännen kylä, intiaaneja ja postivaunuja unohtamatta. Tilaustyönä kirjoitettu näytelmä Punaniska ja Marilynin soittorasia on villin lännen musiikkirevyy, jonka käsikirjoittivat kyseistä sarjakuvaakin tehneet monipuoliset taiteilijat Rauli Nordberg ja Harri Vaalio. Musiikkirevyystä kun puhutaan, on isossa osassa tietysti myös musiikki, joka toimiikin loistavasti käsikirjoituksen lisänä, laulujen sanat syntyivät Rauli Nordbergiltä kuin osana vuorosanoja. Musiikin sävelistä voimme kiittää ammattikitaristi ja säveltäjä Raimo Hastia. Rauli ja Raimo tunnetaankin tehokkaana tiiminä lauluja tehdessä. Revyyn ohjaa Väinö Weckström, joka on ohjannut aiempien vuosienkin menestyneet näytelmät. Ensi-iltaa keskiviikkona 7.7. jäämme innolla odottamaan. Teatteripäivinä näyttely avoinna ennen ja jälkeen esitysten. Tiedot tapahtumista: www.juhani-honkanen.com Juhani Honkanen Honkalinnankuja 5 15700 Lahti Puh:03 7878 428 gsm: 040 5876 441 KYLÄTOIMINTA JA LEADER tärkeät toisilleen Aivan alusta asti on ollut selvää, että Suomen Leader työn onnistumisen takaajana on aktiivinen kansalaistoiminta. Toimivat kylät ja runsas talkootyö ovat olleet se moottori, joka on taannut Leader - rahoituksen moninkertaisen tehon suurempiin ohjelmiin verrattuna. Puhutaan sosiaalisesta pääomasta, joka koostuu ihmisten osaamisesta, taidoista, talkootyöstä ja hiljaisesta tiedosta. Kun tähän on lisätty Leaderin kautta sitä varsinaista pääomaa eli silkkaa rahaa, on tuon rahan vaikutus ollutkin moninkertainen. Sosiaalinen pääoma on siis tavallaan lisännyt rahan vaikutusvoimaa ja toisaalta tuo raha on saanut sosiaalisen pääoman näkyväksi. Sosiaalisen pääoman taloudellisen merkityksen voisi melko helposti laskea ihan rahanakin arvioimalla vaikkapa kylätalon remonttia. Peruskorjataan suuri, vanha rakennus; Leader rahoittaa siitä vaikkapa puolet kustannusarviosta eli 60.000 euroa. Talkootyötä lasketaan kustannuksiin ja rahoitukseen 40.000 euroa ja loppu, 20.000 euroa koostuu osain pankkilainasta, osin lahjoituksista. Kylän yhteisen talon remonttiin kertyykin talkootyötä kaksinkertainen määrä, sen lisäksi tarvikelahjoituksia, pihakasveja yms. Kun kaikki lasketaan yhteen ja työ hinnoitellaan kuten vieraalta ostettu ammattityö, tuleekin taloremontin hinnaksi 240.000 euroa. Se ei vielä ole edes paljon suuren, vanhan rakennuksen täydellisestä, paljon käsityötä vaativasta peruskorjauksesta. Lopputulos siis on: yhteiskunnan rahaa käytettiin 60.000 euroa, yksityinen osuus olikin 180.000 euroa. Ei siis puolet, kuten kustannusarviossa luki, vaan kolminkertainen määrä. Harmillista tietenkin on, että tuo 180.000 ei missään vaiheessa näy pankkitilillä tai tiliotteissa mutta kyläläisten on aina syytä se muistaa. Onneksi pidetään kirjaa talkootunneista ja lahjoituksista, joten asia voidaan todentaa, jos joku hoksaa kysyä. Nyt ei hoksaa; Suomen valtio ja EU kyllä kysyvät kaikenmoisia indikaattoreita mutta esim., talkootuntien määrä ei sinne vieläkään ole kelvannut. Kylätoimijat on siis meille Leader ryhmille tärkeä hankehakijoiden ja tekijöiden ryhmä. Toivottavasti myös Leader on yhä kylätoiminnalle tärkeä neuvonta- ja rahoitusorganisaatio. Pääpaino on tuolla neuvonnalla sillä rahoituslähteitä on onneksi muitakin, yritämme parhaamme mukaan aina auttaa asiakasta löytämään hänelle parhaiten sopivan. Kuntarakenne on väistämättä muuttumassa ja tässä murroksessa tulee kylätoiminnan merkitys kasvamaan. Monista entisistä kuntakeskuksista tuleekin muutoksen myötä uuden suurkunnan kyliä ja etäisiä reuna-alueita. Hyvä palvelutarjonta ei enää olekaan itsestään selvää, on taisteltava niiden puolesta ja mietittävä uusia vaihtoehtoja väistyvien palveluiden korvaamiseksi. Viimeistään nyt olisi kirkonkylien terästäydyttävä ja mietittävä, miten kansalaistoiminta on järjestäytynyt. Perus- LEADER RAHOITUSHAKU KÄYNNISSÄ VUODEN HAKUKIERROKSET 7.5., 3.9. ja 26.10. Lisätietoja maaseudun kehittämisrahoituksesta: www.etpaha.fi tetaanko kyläyhdistys vai keksitäänkö uusia keinoja järjestää yhteisten tarpeiden huomioiminen ja yhteisen tekemisen rahoitus? Neuvoja ja apua toiminnan käynnistämiseen onneksi saa ja vieläpä usealta taholta. Molemmat Leader ryhmät ovat apuna Päijänne-Leader ry on siirtynyt jatkuvaan hankehakuun. Hakemukset käsitellään aina siinä hallituksen kokouksessa, johon ne hyvin valmisteltuina ehtivät. Hallituksen kokouspäivät pyritään ilmoittamaan kotisivuillamme mutta muutokset ovat aina mahdollisia. Kun sinulla, yritykselläsi tai yhdistykselläsi on mielessä rahoitustarve tai idea, ota mahdollisimman varhain yhteyttä toimistoomme. Autamme hankkeen suunnittelussa ja neuvomme hakemuksen paperitöissä. Tulemme myös mieluusti kokouksiin, koulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin kertomaan rahoitusmahdollisuuksista ja hankehallinnosta. Toimistomme sijaitsee hotelli Tallukassa, kannattaa sopia tapaamisaika etukäteen jotta olemme varmasti paikalla. Teitä palvelevat: Toiminnanjohtaja Liisa Häme (hankevalmistelu ja rahoituksen hakeminen), puhelin 040 1609449, sähköposti etunimi.sukunimi@paijanne-leader.net (ilman ä-pilkkuja) Hankeneuvoja Virpi Kallioinen (hankkeiden maksatusneuvonta ja kirjanpidon neuvonta) puhelin 040 7642462, sähköposti toimisto@paijanne-leader.net Päijänne-Leader ry Tallukantie 1, 17200 Vääksy www.paijanne-leader.net mutta ennen kaikkea tietenkin maakunnallinen kylien yhteenliittymä eli kylät ry. Liisa Häme

8 Terveiset Padasjoen harrastajateatterista! Kuva: Ritva Keinänen SM-ravustusta Padasjoella Kuva: Simo Jalli Padasjoella Taruksen alueella järjestetään 20.-22. elokuuta SM-ravustuskilpailu. Nyt jo kolmannen kerran käynnistyvään kisaan osallistutaan joukkueittain. Ravustuksen lisäksi tapahtuma sisältää monenlaisia muitakin luonnossa viihtymisen muotoja. Olemme vireä harrastajateatteri keskellä päijäthämäläistä maaseutua. Teemme teatteria sekä talvella että kesällä. Yhdistykseemme kuuluu parisenkymmentä harrastajanäyttelijää ja toinen mokoma talkoolaisia. Teatterimme on perustettu vuonna 1990 ja vietämme siis tänä vuonna 20-vuotisjuhliamme. Aluksi teimme HuuHaateatterin nimellä pieniä esiintymiskeikkoja kutsusta eri puolille pitäjää ja valmistimme talvinäy- Kevättä Kohti Kun Kuljemme, Kaunista Kesää Kaihoamme. Kesäteatterimestareiden Kutsu Kuuluu... Käyhän Kesäteatterissa!!! Kirkonkylältä Kolme Kilometriä Kohteeseen. Keskitymme Kymmenenteen Kesäämme, Kutsuimme Korkiakosken Käynnistämään Kautemme, Klaaraamaan Käsikirjoituksen Katsottavaan Kuntoon. Katselette Katetussa Katsomossa. Kello Kilkattaa Katkolle, Kiireettömästi Kerkiätte Kahvitella, Kysellä Kuulumiset Kavereilta. Kiitokset Kaikille Kumarramme, Kotia Kohti Kun Kuljette. telmiä, kunnes nykyinen kesäohjaajamme Svante Korkiakoski sai meidät innostumaan kesäteatterin tekemisestä. Samalla perustimme sitten Padasjoen harrastajateatteriyhdistyksen. Siitä hetkestä tulee tänä vuonna kuluneeksi kymmenen vuotta. Harrastustoimintamme on ollut nousujohteista, sillä viime kesänä kävimme Ylivieskassa voittamassa vuoden 2009 kesäteatterimestaruuden. Esityksessämme arvostettiin muun muassa saumatonta yhteistyötä, tasaisen hyviä roolisuorituksia, toimivaa lavastusta, erinomaista musiikkia ja kohtausten joustavaa etenemistä. Tämä tunnustus kantaa meitä pitkään ja antaa uutta intoa jatkaa eteenpäin. Kesäteatterista onkin muodostunut meille elämäntapa, sillä siellä vietämme taas ensi kesänäkin lähes joka illan. Teemme padasjokelaista teatteria suurella sydämellä! Seuraavan runon sanoin toivotamme teidät tervetulleiksi Padasjoen kesäteatteriin vuosimallia. Esitämme Marita Kärkkäisen komedian Peräkulman perijätär, jonka ohjaa ohjaaja/näyttelijä Svante Korkiakoski. Tervetuloa viihtymään! T. Padasjoen harrastajateatterilaiset Lisätietoa osoitteesta www.paijanne.com/ huuhaa Ravustuskilpailun järjestäjä on Nyystölän kalastuskunta. Osanottajajoukkueita oli viime vuonna kaikkiaan viisitoista. Koko tapahtuman aikana vieraita kävi muutama sata. Joukossa oli jokunen ulkomaalainenkin. He olivat vuosien varrella tulleet järjestäjille tutuiksi tämän harrastuksen yhteydessä. Osallistujia odotetaan taas selvästi aikaisempaa enemmän, kun kisa on entistä tunnetumpi. Kilpailuja on oikeastaan kaksi eri sarjaa, kumpikin erilaisia saalistustapoja: mertaravustus ja tikkuravustus. Niissä kummassakin on kaksi erillistä jaksoa, joiden yhteinen saalismäärä muodostaa lopputuloksen. Ravustetaan perjantain ja lauantain iltoina sekä lauantaina ja sunnuntaina aamulla. Voittaja on painavimman saaliin saanut, enintään viiden henkilön joukkue. Myös isoimman ravun saalistanut palkitaan. Viime vuonna voittajajoukkueella oli lähes kaksi kiloa rapuja. Joillakin taas oli melkein pohja peitossa. Suurin pyydystetty otus oli pituudeltaan 16,4 senttinen. Mielenkiintoista tietoa ravuista on löydettävissä osoitteesta www.raputieto.net. Varsinaisen ravustuksen oheen on luontevasti otettu mukaan myös monenlaista muuta elämystä. Järjestetään onkikilpailukin sekä kuhan vetouistelua. On kala- ja rapuruokien valmistusta. Erikoislaatuinen ohjelmanumero on ravun syöntikilpailu! Siinä arvostelutuomaristo palkitsee taidokkaimmat esitykset. Nopeus ei ole ratkaisevaa, vaan oikea tapa syödä rapuja. Sienestys ja sieninäyttely ovat niin ikään ohjelmassa. Ja onpa tikkakilpailukin! Kaiken aikaa on mahdollisuus rentoutua rapubaarissa, jossa elokuisen viikonvaihteen huipentuma on yhteinen illanvietto ja rapukaraoke. Kisa-alue on erityisen kaunista seutua. Pienellä osalla Taruksen aluetta lainehtii neljä noin kolmestasadasta Padasjoen sisä - järvestä. Näiden väliselle kannakselle on sijoitettu kaikki kolmen päivän toiminnot, saalistus, kilpailun johto, majoitus, saunat, rapubaari, ym. Alue on sopivasti sivussa liikenteen melulta, mutta toisaalta ihan helposti saavutettavissa. Lahti-Jämsä tieltä on matkaa pari kilometriä ja vähän pohjoisemmaksi mentäessä Padasjoen kuntakeskukseenkin vain vajaa kymmenen. Mukaan raputapahtumaan! ja kanoottipurjehdusta Samana viikonvaihteena järjestetään Nyystölässä toinenkin hyvin eksoottinen tapahtuma, kun kanoottipurjehtijat kilpailevat paremmuudesta Päijänteellä SM-kisoissaan. Kilpailu perustuu kolmen poijun kiertämiseen. Eriä on kolme ja nopeimmin purjehtinut voittaa. Yleensä kilpailussa on ollut 10-15 purjekanoottia. Tietoa erilaisista kanoottiharrastuksista löytyy osoitteesta www.kanoottiliitto.fi. Teksti: Matti Järvinen Kuvat: Simo Jalli ja Kari Nykänen Lue Itä-Hämeen alueen uutiset Itä-Hämeestä! Tilaa Suomen parhaana palkittu paikallislehti soittamalla numeroon 03-7575 770, (03) 757 505 tai verkossa osoitteessa www.itahame.fi Kuva: Kari Nykänen

9 Kaarisilta Villähteen taidekeidas Kirjoittaminen on ihana harrastus. Tällä kertaa se vei minut haastattelun muodossa tutustumaan paikkaan, jossa kiireetön läsnäolo ja kannustava ympäristö näkyi ja tuntui tyytyväisinä ilmeinä omien taideteosten äärellä. Kaarisillassa, Villähteellä sijaitsevassa erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden taide- ja toimintakeskuksessa on monipuolista kulttuuritoimintaa, sekä 2003 lähtien siellä on ollut myös kulttuurialan ammatillista koulutusta, ensimmäisenä Suomessa. Toiminnanjohtaja Maija Arvaja esitteli Kaarisillan toimintaa ja mahdollisia tulevaisuuden näkymiä, sekä tutustutti minua tämän upean toimintakeskuksen opiskelijoihin. Tämän kevään jälkeen toiminta avautuu aiempaa enemmän myös yleisölle Villähteellä sijaitsevan Engelin makasiinin avautuessa näyttelytilaksi. Ovet hienosuneesti peruskorjattuun makasiiniin ovat olleet auki yleisölle kerran aiemminkin; joulukuussa 2009 Engelissä oli joulunäyttely. Nyt tavoitteena on läpi kesän avoinna oleva näyttely, jonka avajaisia juhlitaan kevään kynnyksellä. Näyttely vaihtuu toiseen kesän tullen, jolloin esillä on päiväopiskelijoiden ja toimintalaisten töitä. Kävin tutustumassa avajaisnäyttelyn valmisteluihin seuraamalla ensimmäisen vuoden kuvataideopiskelijoiden työskentelyä työpajassaan. He vastaavat näyttelyn suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajana toimii Ulpu Riikonen, ja innostuneeseen taiteilija-yhteisöön kuuluvat koulutuskokeilija Aleksi Pietikäinen sekä kuvataideopiskelijat Anna Toivainen, Antti Savolainen, Ilona Ihaksi, Kati Jaatinen, Pirkka Hytönen, Sari Koivunen ja Viivi Vikman. Parhaillaan työn alla oli savesta valmistetut omakuvat, joita oli työstetty vasta 2 päivää. Näyttelyssä sitten selviää, millaisia teoksia niistä lopulta tuli. Näyttelyssä on lisäksi maalauksia talviurheilusta ja ulkona liikkumisesta. Käsittelyssä on mm. alppihiihto, lumilautailu ja avantouinti, jotka ovat riemastuttavan oivaltavasti toteutettuja! Sain kohdata monta hienoa persoonaa, jotka koko sydämestään purkivat tuntojaan saven ja maalaustensa äärellä. Sellaista ammattiylpeyttä heistä säteili, jotta teki itsekin mieli kääriä hihat ja osallistua saven työstöön. Kaarisillan esitteessä määritellään aivan oikein, että oppilaat ovat erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä, mutta ensitöikseni huomasin, että monilla olisi heiltä paljon opittavaa elämänilossa ja luottamuksessaan omiin kykyihin. Vähättely loisti poissaolollaan; ei ollut epäilystäkään, etteikö se oma tai kaverin työ olisi kerrassaan täydellinen. Opiskelijoiden haaveita ja tuntoja lausui ääneen Ilona, joka tuumi, että Täällä sitä käkitään keskenämme, mutta ei se johda mihinkään. Kyllä se olisi kiva jos ihmiset tietäis nimen, sais näyttelyitä, joku ostaisikin. Ja saisi taiteella vähän makkaraa leivän päälle. Ilonalla on ollut tilaustöitä ja hän on hankkinut taiteellaan pieniä sivutuloja, mutta toive ammatin tuomasta tulosta ja sen vaikutuksesta omaan pärjäämiseen taloudellisesti on suuri unelma, jota on realistista pitää taiteen tekemisen rinnalla yllä. Tekeminen, luominen, taide ja tulot sopivat kyllä samaan lauseeseen, sillä vaikka toteuttaisi taidettaan suurella sydämellä, kaupallisuutta sen enempää miettimättä, on aivan selvää että taiteilijakin haluaisi elää tuloillaan, aivan kuten kuka tahansa muu ammatinharjoittaja. Tähän Kaarisillan taiteilijoiden haaveeseen on vastattu upeasti 2009 avatussa galleria Art Kaarisillassa, Helsingin Sanomatalossa, jonka tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa taiteilijoiden välillä. Esillä on korkeatasoista taidetta vaihtuvina näyttelyinä. Näiden näyttelypaikkojen lisäksi Kaarisillan kuvataidetta, musiikkia ja näyttämötaidettakin on ollut esillä ympäri maailmaa Japania myöten. Suomen ulkoministeri Alexander Stubb kutsui erään näyttelyn myös Brysseliin. Kaarisillassa on siis kyse sekä hienosta työstä opiskelijoiden hyväksi, että opiskelijoiden upeista luomuksia, joita ei tällä kertaa tarvitse lähteä aivan Japaniin asti katsomaan. Ihan tässä Villähteellä on mahdollisuus päästää kokemaan onnellisten kätten työtä, ja saattaa ehkä vähän sitä omaakin ajatusta lentoon. Tervetuloa vähän kauempaakin! Teksti: Sari Karhu Kuvat: Paul Kaarisilta, savityöt Sari Karhu Kaarisilta r.y., valtakunnallinen yhdistys, toiminut vuodesta 1986 Ammatillista koulutusta v:sta 2003 Galleriatoimintaa Helsingissä v:sta 2009 Näyttelytoimintaa Villähteellä Engelin makasiinista keväällä. www.kaarisilta.fi (video Kaarisillan toiminnasta) Kaarisilta r.y. Taide- ja toimintakeskus Villähteentie 458, 15540 Villähde puh: 03-876610, maija.arvaja@kaarisilta.fi Kylämarkkinat Kulttuuri kylissä la 8.5. klo 9 15 Lahden matkustajasatamassa 9.00 Kylämarkkinat aukeavat 10.00 Kylämarkkinoiden avaus, Lahden kaupunginteatterin johtaja Maarit Pyökäri Vuoden kylän julkistaminen ja palkitseminen 10.30 Kulttuuria kylistä: musiikkia, tanssia, kesäteatteria 12.00 KyläKuoroKisa, osallistujina Lahden Viihdekuoro, Viis Raitilla, Hollolan Viihdekuoro, kamarikuoro Cantus Aquae ja Jyränkö-kuoron tuplakvartetti 14.00 huuliharpistit esiintyvät 15.00 Kylämarkkinat päättyvät Juontaja: Eki Jantunen Paikallisia tuotteita, kylä- ja asukastoimintaa, elämää ja asumista maalla, tiedotusta. Alkusammutusnäytökset klo 9.40, 11.40 ja 13.40 (säävaraus), Villähteen VPK Rautakautinen kauppa-alus Sotka, sepän työskentelyä Talutusratsastusta ja poniajelua pienille lapsille Järjestäjä: kylät ry www.phnet.fi/kylat

10 TAPAHTUMAKALENTERI kesä Markkinat, toripäivät Toukokuu Asikkala: 22.5. Kesämielisten toripäivä Kustaantorilla Vääksyssä klo 8-14, Asikkalan Kädentaito- ja Leipämestari -kisat Heinola: 28.5. klo 16-18 Vierumäen kesätori Kelokodan pihalla Nastola: 22.5. klo 10-14 kevätmarkkinat Uudenkylän seurantalolla Kesäkuu Nastola: perjantaisin klo 16-18 Vierumäen kesätori Kelokodan pihalla 12.6. Hulluin Lauantai -markkinat Heinäkuu Asikkala: 10.7. Kesäinen toripäivä Kalkkisten kylällä klo 8-14, Asikkalan sahtimestari -valinta, lounas ns.talo Pörskälässä Heinola: 3.7. klo 9-15 Heinolan Maalaismarkkinat Kirkonkylän Nesteen piha-alueella perjantaisin klo 16-18 Vierumäen kesätori Kelokodan pihalla Nastola: 24.7. klo 8.30-13 Villähteen kylämarkkinat Elokuu Nastola: perjantaisin klo 16-18 Vierumäen kesätori Kelokodan pihalla koulujen alkuun saakka Orimattila: 8.8. Elomarkkinat Orimattilan torilla klo 9-15 Syyskuu: Kärkölä: 4.9. Maalaismarkkinat Kärkölän kirkonkylällä Musiikki Kesäkuu 2.6. ja 16.6. klo 18 Kesäillan pihasoitto Hollolan pääkirjaston edessä 20.6. klo 18 Suvi-illan konsertti Honkalinnan kesäteatterissa, Honkalinnankuja 5, liput 10 euroa, sisältää näyttelyn ja veistospuiston 30.6. klo 18 Kesäillan pihasoitto Hollolan pääkirjaston edessä Kärkölä: 20.6. Yhteislaulua Huovilan puistossa Orimattila: 14.6. 19.6. Orimattila Laulaa ja Soi -musiikkiviikko Jätinpesän ulkoilmateatterilla, Urheilutie 9 Padasjoki: 30.6. klo 19 kirkkokonsertti Heinäkuu 2. 3.7. Hämeen Indipendent movie ja musiikkifestivaali Messilän matkailukeskuksessa Pe avajaiset klo 19-02, la klo 13-02, liput 15 euroa/koko festivaali 8.7. 15.7. Pyhäniemen kartanon klassisen musiikin konserttisarja Hollolan kirkossa: 8.7. klo 19 Tyttö ja kuolema 13.7. klo 19 Kohtaamisia 14.7. klo 18 Kesäillan pihasoitto Hollolan pääkirjaston edessä 15.7. klo 19 Maan korvessa ja elämän valtateillä 15.7. 31.7. Pyhäniemen kartanon klassisen musiikin konserttisarja Pyhäniemen kartanon puistossa: 15.7. klo 21 Jazz-bakkanaalit, illalliskonsertti 22.7. klo 19 Bella Notte -italialainen oopperailta 28.7. klo 18 Kesäillan pihasoitto Hollolan pääkirjaston edessä 31.7. klo 14 Sinfoninen picnic, ulkoilmakonsertti Kärkölä: 18.7. klo 12-16 Laulava Posetiivari Huovilanpuistossa Lahti: 6.7. klo 18.30-20.30 Yhteislaulut Liipolan huipulla 20.7. klo 18.30-20.30 Yhteislaulut Liipolan huipulla Padasjoki: 13.7. klo 19 Urkukonsertti kirkossa 20.7. klo 19 Kirkkokonsertti 3.-10.7. Sysmän Suvisoitto: 3.7. klo 19 Sysmäläistä virtaa ja Olavi Virtaa! Ilolan Oopperalato, liput 25 euroa 4.7. klo 14 Schumannia sunnuntaina, Virtaan kartano, liput 25 euroa 4.7. klo 19 Ilo esitellä: Iiro Rantala, Sysmän Teatteritalo, liput 20 euroa 5.7. klo 19 Svengiä ja tangoa, Vanha-Alasin, Vanha-Kartano, liput 20 euroa 6.7. klo 19 Romantiikannälkään, Sysmän Teatteritalo, liput 20 euroa 7.7. klo 19 Rakkaimmat virret ja lapsuutemme laulut, Sysmän kirkko, liput 15 euroa 8.7. klo 19 Meta4 ystävineen, Asikkalan kirkko, liput 20 euroa 9.7. klo 19 Suvijazz: Iiro Rantala!, VPK:n lava (Sysmä), liput 25 euroa 10.7. klo 14 Lasten Suvisoiton päätöstapahtuma, Sysmän yhteiskoulu, liput 10 euroa 10.7. klo 19 Jubilaeum XXV, Luhangan kirkko, liput 25 euroa Elokuu 11.8. klo 20 Kesäillan pihasoitto Hollolan pääkirjaston edessä Kärkölä: 1.8. Yhteislaulua Huovilanpuistossa Padasjoki: 4.8. klo 19 Viulumusiikin helmiä, kirkko 6. 8.8. Kirkko Soi Kuvataide Toukokuu Heinola Jenni Viivonen / Suvi Luhtanen, valokuvanäyttely, Kyläpirtti, Vanhatie 34, Heinola kk Kesäkuu 13.6. 30.6. Maila Talvio -salonki taidenäyttely Vanha-Koskipäässä Heinola: Martta Günther, maalauksia, Kyläpirtti, Vanhatie 34, Heinola kk 1. 20.6. Juhani Honkasen Koulukunta, Ateljee-Galleria Honkalinna, Honkalinnankuja 5 Avoinna ti-pe, su klo 12-18, la klo 12-16, ma suljettu, vapaa pääsy Hämeenkoski: 20.6. 1.8. Galerie Oljemarkin taidenäyttely Jokelan Kartanolla, Pihlajamäentie 23 Orimattila: 11.6. 30.6. Orimattilan taidemuseon kesänäyttely, Lahdentie 65, avoinna ti-su klo12-18 19.6. 30.6. Villa Roosan kesänäyttely Naturalia, Käkelänraitti 4, avoinna ti-su klo 11-18 Heinäkuu 1.7. 31.7. Maila Talvio salonki taidenäyttely Vanha-Koskipäässä 1. 31.7. Ateljee-Galleria Honkalinnan kesänäyttely, Honkalinnankuja 5 Avoinna ti-pe, su klo 12-18, la klo 12-16, ma suljettu, liput 5 euroa 4. 30.7. Pyhäniemen kartanon kuvataidenäyttely, avajaiset 3.7. klo 19, näyttely avoinna päivittäin klo 11-19 Hämeenkoski: 1.7. 1.8. Galerie Oljemarkin taidenäyttely Jokelan Kartanolla, Pihlajamäentie 23 Orimattila: 1.7. 31.7. Orimattilan taidemuseon kesänäyttely, Lahdentie 65, avoinna ti-su klo12-18 1.7. 31.7. Villa Roosan kesänäyttely Naturalia, Käkelänraitti 4, avoinna ti-su klo 11-18 5.7. 23.7. Orimattilan Taideyhdistyksen kesänäyttely Varsat laitumella, Orimattilan Kehräämö, Pakaantie 1, avoinna ma-pe klo 11-17, la 10-15, su 11-17 5.7. 11.7. Lasten kuvataidekoulun näyttely Pikkuvarsat vauhdissa Kuvataidekoululla Orimattilan kulttuuritalolla,lahdentie 65 6. 11.7. Orimattilan taide ja Marjatta -taidefestivaali Elokuu 1.8. 22.8. Maila Talvio -salonki taidenäyttely Vanha-Koskipäässä Orimattila: 1.8. 15.8. Orimattilan taidemuseon kesänäyttely, Lahdentie 65, avoinna ti-pe 12-16, la 10-14, su 12-17 1.8. 9.8. Villa Roosan kesänäyttely Naturalia, Käkelänraitti 4, avoinna ti-su klo 11-18 Tanssi Toukokuu 1.5. klo 20-01 Vapputanssit Kumun kylätalolla 7.5., 14.5. ja 21.5. Tanssit Krouvin lavalla Kesäkuu 5.6., 18.6. ja 26.6. Tanssit Krouvin lavalla Kärkölä: 15.6. Slovakialainen kansantanssiryhmä Huovilan puistossa 26.6. Vintturin Ns-tanssit Heinäkuu 2.7., 9.7., 16.7. ja 23.7. Tanssit Krouvin lavalla 3.7. Vintturin Ns-konserttitanssit 10.7. ja 31.7. Vintturin Ns-tanssit Elokuu 20.8. ja 27.8. Tanssit Krouvin lavalla 7.8. ja 21.8. Vintturin Ns-tanssit 21.8. klo19-01 Maalaiskarkelot, Lahdenpohjan koulu. Liput 10 euroa, sis. kahvit Syyskuu 19.9. klo 19-24 Talkootanssit, Lahdenpohjan koulu. Liput 10 euroa, sis. kahvit

11 Muut tapahtumat Toukokuu Artjärvi: 30.5. klo 13 luontopolku Villikkalan nuorisoseuran rannassa, Seuratie 52 29.5. klo 9-14 Kesäasukastapahtuma Agri-Marketilla Heinola: 29.5. klo 10-14 Pihakirppis, Kyläpirtti, Vanhatie 34, Heinola kk 3. 9.5. Siisti Sata -siivoustalkooviikko Hämeenkoski: 22. 23.5. klo 12-18 Keväiset Kirjanpäivät Putulan kirjastossa Kärkölä: 23.5. Huovilan kausi alkaa Lahti: 3. 9.5. Siisti Sata -siivoustalkooviikko 25.5. klo 17.30 Keskustellaan kestävästi -sarja: Miksi pyrkiä biosfäärialueeksi?, Ympäristöneuvonta, Vesijärvenkatu 27 Nastola: 29.5. klo 11 alkaen siivous- ja kunnostustalkoot Sylvöjärven uimarannalla, patikkaretki Sammalsillan luontopolulla 6.5. Sysmän Voimistelijat ry:n perinteinen liikuntanäytös yhteiskoululla Kesäkuu Artjärvi: 25.6. klo 22 Juhannuskokko Villikkalan nuorisoseuran rannassa, Seuratie 52 Asikkala: 25.6. Juhannusaattona kokko Kalkkisen kylän satamassa klo 18 12.6. klo 10-14 Kesäkauden avaus ja Perennojen vaihtopäivä Hartolan torilla 12.6. klo 12 Vapaa-ajanasukasyhdistyksen vuosikokous Hartolan kunnantalolla 19.6. klo 11 alkaen Kuningaskunnan turnajaiset Linna-hotellin mäellä 20.6. klo 14 opastettu kasviretki Harjun perinnemaisematilalla 20.6. Hartolan kirjallisuusseminaari Itä-Hämeen opistolla Heinola: kesälauantaisin Pihakirppis, Kyläpirtti, Vanhatie 34, Heinola kk Kärkölä: 13.6 Kärkölä -päivä ja uusien kuntalaisten päivä Huovilan puistossa Lahti: 5.6. klo 11-14 Maailman ympäristöpäivä Ympäristötilinpäätöksen julkistaminen kauppatorilla Nastola: 22.6. klo 18 Jättiukonputki aisoihin -talkoot ja muuta ympäristön siivousta, kokoontuminen Uudenkylän kirjastolla Orimattila: 12.6. klo 10-15 Tönnön alueen Pihakirppis-päivä 19. 20.6. Heinämaan Pitsipäivät Heinämaan koulu, Haapamäentie 1 sekä Pitsitupa, Lahdentie 65 E. Avoinna: la klo 10-16, su klo 10-17. Teatteri Kesäkuu Artjärvi: Pönttöjuttu, Säilän harrastajateatteri Vuorenmäen kesäteatterilla, esitykset pe 11.6. klo 19 ensi-ilta, su 13.6. klo 15, ke 16.6. klo 19, to 17.6. klo 19, su 20.6. klo 15 30.6. klo 19 Immu ja innokkaat immet eli Poikamiehen pesäpuu, ensi-ilta, Heinäsuon näytelmäpiiri, Mantereen ranta, Savilaanintie 16, Herrala Heinäkuu Artjärvi: Pönttöjuttu, Säilän harrastajateatteri Vuorenmäen kesäteatterilla, esitykset ke 14.7. klo 19 ja su 18.7. klo 15 Immu ja innokkaat immet eli Poikamiehen pesäpuu, ensi-ilta, Heinäsuon näytelmäpiiri, Mantereen ranta, Savilaanintie 16, Herrala Esitykset to 1.7. klo 19, su 4.7. klo 14 ja 19, ti 6.7. klo 19, ke 7.7. klo 19, to 8.7. klo 19, su 11.7. klo 14 ja 19, ti 13.7. klo 19, ke 14.7. klo 19, to 15.7. klo 19, su 18.7. klo 14 ja 19, to 29.7. klo 19 16.6. 20.6. Satu ja luovuus -taideleiri, Aurinkoniemen leirikeskus 28.6. 30.6. ma ja to klo 18 SuviPilates Sysmän Suopellon Ns-talolla Heinäkuu Artjärvi: 15. 18.7. Artjärvi-päivät: 15.7. klo 19 Kesäillan Kymppi-juoksu ja onkikilpailu Vuorenmäellä 16.7. klo 20 tanssit Maamiesseurantalolla 17.7. klo 14 toripäivät urheilukentällä Vuorenmäellä 18.7. klo 12 kotiseutujuhla Maamiesseurantalolla Asikkala: 17.7. klo 10-13 Urajärven kesäpäivä Urajärven nuorisoseurantalolla (Urajärvenraitti 24), hatutetaan vuoden urajärveläinen 3.7. Sumojalkapallon MM-kilpailut Hartolan urheilukentällä 4.7. klo 14 opastettu kasviretki Harjun perinnemaisematilalla 17.7. klo 12 Vuorenkylän XXIX kesäjuhlat Vuorenkylän Purnussa 18.7. klo 14 opastettu kasviretki Harjun perinnemaisematilalla 25.7. Kansalliset Hartola-rastit 27.7. Am-keskimatkan suunnistuskilpailut, Suun nistus ry:n aluemestaruussuunnistus Heinola: kesälauantaisin Pihakirppis, Kyläpirtti, Vanhatie 34, Heinola kk 23. 25.7. Keskiaikatapahtuma Hollolan kirkolla pe klo 18-23.30, la klo 10-23.30 ja su klo 10-16, pääsymaksu pe 5/2 euroa, la ja su 7/3 euroa Hämeenkoski: 4. 25.7. klo 12-18 joka päivä Putulan Taide- ja kulttuuriviikot Putulassa Kärkölä: 4.7. klo 12 Kunnan sahtimestaruuskisa Huovilanpuistossa 11.7. Vanhojen kuntalaisten päivä Huovilanpuistossa 17.7. klo 12-16 Kirppari Aarteita ja Antiikkia Huovilanpuistossa Orimattila: 22. 24.7. Kehräämön Kantrit Orimattilan Kehräämöllä, Pakaantie 1 24.7. Mallusjärven ympäriajo 25. 31.7. Mallusjoen Takinkääntöviikko Mallusjoen nuorisoseurantalolla, Seuratalontie 37, 16450 Mallusjoki Padasjoki: 2.7. klo 19 Kelventeen Yömelonta 3.7. Sahtimarkkinat 24.7. klo 12 6.Päijänteen Vesijuoksuretki 24. 25.7. 38. Päijännepurjehdus 1.7. 29.7. ma ja to klo 18 SuviPilates Sysmän Suopellon Ns-talolla 3.7. klo 11 Hyvien Ihmisten tori, Sysmän Suvisoitto 25 vuotta, vapaa pääsy 6.7. 10.7. Musiikki ja luovuus -leiri, Olavinrannan leirikeskus 8. 11.7. Sysmän Kirjakyläpäivät 29.7. Kartanokierros, lähtö Matkahuollon edestä klo 12 Punaniska & Marilynin soittorasia, Kesäteatteriyhdistys Honkalinna, Honkalinnankuja 5 Esitykset ke 7.7. klo 19 ensi-ilta, su 11.7. klo 15, ti 13.7. klo 19, to 15.7. klo 19, su 18.7. klo 19, to 22.7. klo 19, su 25.7. klo 15, ti 27.7. klo 19, to 29.7. klo 19, la 31.7. klo 19, liput 10 euroa, sis. kesänäyttelyn ja veistospuiston. Orimattila: Yksiöön en äitee ota! Orimattilan Teatteri Jätinpesän kesäteat terissa, Urheilutie 9 Esityspäivät: la 3.7., ma 5.7., ti 6.7., ke 7.7., ke 14.7. ja to 15.7. Padasjoki: Peräkylän perijätär, Padasjoen kesäteatteri, Kavarmäentie 156, Nyystölä Esitykset to 1.7. klo 19 ensi-ilta, su 4.7. klo 15 ja 18, ti 6.7. klo 19, ke 7.7. klo 19, to 8.7. klo 19, la 10.7. klo 15, ti 13.7. klo 19, ke 14.7. klo 19, to 15.7. klo 19, pe 16.7. klo 19, su 18.7. klo 15 ja 18, ti 20.7. klo 19, ke 21.7. klo 19, to 22.7. klo 19 ja pe 23.7. klo 19 Onnenkerjäläinen, Kuurina teatteri, esitykset 22.7., 25.7. ja 29.7. 30.7. Bussimatka Sysmän esihistoriaan, lähtö klo 13 Matkahuollon edestä 30.7. klo 18 Uotinpäivän pääjuhla Teatteritalolla 31.7. Uotinpäivät Hyvien Ihmisten torilla ja lähialueilla Elokuu 6.8. Outolintu -elokuvayö Hartolan Jokirannassa Heinola: kesälauantaisin Pihakirppis, Kyläpirtti, Vanhatie 34, Heinola kk Kärkölä: 3.8. Mobilistien kokoontumisajo 22.8. Huovilan kausi päättyy Orimattila: 8.8. Orimattila-päivä kotiseutumuseon pihalla, Pappilantie 4 15.8. klo 18 Siltajuhlat Tönnön museosillalla, teemana Martti Talvela Padasjoki: 20.8. 25. 9. Päijänteen Saaristoviikot 20. 22.8. SM-raputapahtuma 21.8. Kanoottipurjehduksen SM-kisat 21. 22.8. Päijänteen Kuutamomelonta 1.8. Uotinpäiväohjelmat jatkuvat 28.8. Kansankäräjät WPK:n lavalla Syyskuu 4.9. Hartolan Markkinat Hartolan torialueella 4.9. Vapaa-ajanasukastapahtuma Hartolan kunnantalolla 12.9. klo 10-16 Kuningaskalastaja vetouistelu Hartolan Visan venerannassa 18.9. klo 18-01 18. Eräilta Hartolan Kuivajärvellä Rajamäen metsässä 22. 28.9. Ympäristöviikko Heinola: 22. 28.9. Ympäristöviikko 22. 28.9. Ympäristöviikko Hämeenkoski: 11. 12.9. klo 12-18 Syksyiset Kirjanpäivät Putulan kirjastossa Kärkölä: 24.9. klo 19 Valon ja musiikin ilta Huovilanpuistossa Lahti: 22. 28.9. Ympäristöviikko 30.9. klo 17:30 Keskustellaan kestävästi -sarja: Keskustellaan keittiössä Ympäristöystävällistä ruokaa etsimässä, Marttala, Laaksokatu 1 Nastola: 18.9. klo 17 alkaen 90-vuotisjuhlat Uudenkylän seurantalolla, kyläyhdistys 30 v. ja Uudenkylän Salpa 60 v. 22. 28.9. Ympäristöviikko Padasjoki: 1.9. 25. 9. Päijänteen Saaristoviikot jatkuvat 18. 19.9. Järvilohikalojen SM-vetouistelut 22. 28.9. Ympäristöviikko Elokuu Artjärvi: 13.8. klo 19 teatterivierailu Rakkaus ei ole ajan narri Villikkalan nuorisoseuran talolla, Seuratie 39 Immu ja innokkaat immet eli Poikamiehen pesäpuu, ensi-ilta, Heinäsuon näytelmäpiiri, Mantereen ranta, Savilaanintie 16, Herrala Esitykset su 1.8. klo 14 ja 19, ti 3.8. klo 19, to 5.8. klo 19 ja pe 13.8. klo 22 Orimattila: Yksiöön en äitee ota! Orimattilan Teatteri Jätinpesän kesäteatterissa, Urheilutie 9 Esityspäivät: ti 10.8., to 12.8., pe 13.8., ma 16.8., ke 18.8., to 19.8. ja la 21.8. 1.8. Onnenkerjäläinen, Kuurina teatteri

12 Taru Putro kutomassa mattoa. Talas ry perusti huhtikuussa 2008 Heinolaan, kaikille avoimen kädentaitojen harrastustilan Kätsylän. Kätsylä, Käsitöitä laidasta laitaan Kätsylän tarkoituksena on elvyttää kädentaitoperinnettä ja luoda mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen muitten harrastajien kanssa. Käsitöiden tekeminen tunnetaan rentouttavana, yhteisöllisenä toimintamuotona, joka piirissä ei tunneta sukupolvien eikä kansallisuuksien rajoja. Käsillä tekeminen sopii niin naisille kuin miehillekin. Kätsylässä on mahdollisuus kutoa, ommella, neuloa, virkata, askarrella tai vain viettää aikaa ideoita etsien. Kutomossa on 15 kangaspuut kudontavalmiina ja niitä voi varata edulliseen vuorokausihintaan. Avaimen voi saada käyttöönsä myös varsinaisen aukioloajan ulkopuolella kutomiseen. Ideapajassa on ompelukoneita ja saumureita sekä erilaisia lankatekniikkojen työvälineitä. Voit tutustua mm. pitsihaarukkaan, rose- pitsilaitteeseen, harjoitella salomoninsolmuja ym. Yhdessä järjestetään erilaisia teemapäiviä ja myyjäisiä. Kätsylä on monelle turvallinen harjoittelu ja työkokeilupaikka. Talas ry hallinnoi kolmevuotista, Ideapajan harjoittelijat Sytomyssyjen teossa. Hämeen ELY-keskuksen työllisyyspoliittista Tuottavaan työhön -hanketta. Hanke on mahdollistanut usealle kymmenelle ihmiselle harjoittelu- tai työllistämispaikan. Kätsylässä on myös paikkoja koululaisharjoittelijoille sekä moni maahanmuuttaja on kotouttamiskoulutuksensa jossain vaiheessa ollut kieltä oppimassa. Paitsi kaikkea tätä Talas ry on ollut perustamassa ja elvyttämässä kylien ompeluseuraperinnettä ja keräämässä talteen perinteisten käsityötekniikoitten ja mallien runsasta tarjontaa. Kätsylä Maaherrankatu 1 a 18100 Heinola Aukioloajat: ma - ti 9 16 ke 9 17 to pe 9-16 katsyla@dnainternet.net blogi: http://katsyla.vuodatus.net puhelin. 044-2728488 Kirjoittaja:Tuula Laakso Talas ry:n puheenjohtaja Lusin vuosi Vuoden kylänä 2009 Kyläyhdistykselle tärkeintä on kehittää kylää ja turvata olemassa olevat palvelut sekä mahdollisuuksien mukaan lisätä niitä. Vuoteen mahtui perinteeksi muodostuneita sekä uusia tapahtumia. Tulossa vielä Kyläpäivä Lusissa ennen kiertopalkinnon luovuttamista seuraavalle Vuoden kylälle. Kiitokset vielä kerran kaikille! Paljon onnea tulevalle Vuoden kylälle, nauttikaa tunnustuksesta! Kauan kaivatun matonpesupaikan avajaisia vietettiin täyden toiminnan parissa testaamalla paikan toimivuus Joulukuussa oli perinteiset kylän pikkujoulut yhteistyössä Lusin Lukon kanssa Koko vuoden toimintana mainittakoon Kyllikki ikäihmisten palvelupäivä Lusin koululla aina keskiviikkoisin Vuoden kylä tunnustuksen jälkeen oli itsestään selvyys järjestää kyläläisille juhlatilaisuus Jaana Niemi ja Heidi Heino europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen onniteltavina keväällä 2009 Syksyn ohjelmassa oli osallistua Ympäristöviikkoon Lusissa tietoiskun siivin laavulle - tapahtumalla. Kesän ohjelmassa oli myös käydä Vuoden kylän 2008, Liipolan, vieraana Kylvönsiunaustilaisuus yhteistyössä koulun, päiväkodin, seurakunnan ja Heinola-seuran kanssa

13 Kyläpalokuntana Villähteen VPK Palokunnan historia on hyvin samanlainen kuin monella muulla vastaavalla kyläpalokunnalla. Kun aikoinaan kylältä paloi tärkeä huvipaikka Villähteen paviljonki, huomattiin omatoimisen palontorjunnan tärkeys. Kyläläisten tuella ja kunnan palolautakunnan annettua siunauksensa perustettiin keväällä 1952 Villähteelle oma palokunta. Toiminta on noista ajoista muuttunut, mutta perusajatus on edelleen tallella. Onnettomuuden sattuessa Villähteellä ovat auttajat lähellä, vaikkakin sammutussopimuksen mukaisessa lähtöajassa pitäisi avun saapua myös miehitetyiltä ammattiasemilta Nastolasta ja Lahdesta. Päivällä, ihmisten ollessa töissä, teoria osoittautuu käytännöksi, mutta ilta- ja yöaikaan kylän oma palokunta on usein ensimmäisenä palopaikalla. Kerran hälytys tuli erään vapaapalokuntalaisen naapurustoon ja hän riensi välittömästi apuun. Nopealla toiminnalla hän sai uhkaavan tilanteen torjutuksi ennen kuin ensimmäinenkään paloauto oli saapunut paikalle. Mikä ajaa joukon ihmisiä olemattomalla varoitusajalla vaarallisiin töihin ilman palkkaa? Siinä vasta kysymys johon on vaikea saada yksitotista vastausta. Onnistumisen ilo vaativasta tilanteesta selvitessä on käsin kosketeltavissa ja samalla tietää tehneensä jotain hyvää koko kyläyhteisölle, vaikkakin jollain voi samaan aikaan olla suurin suru käsillä. Parhaimmillaan onnistumisen tunne on silloin, kun vaarallinen tilanne saadaan nopeasti hallintaan oikealla toiminnalla, eikä kenellekään aiheudu suurta vahinkoa, vaikka tilanne aluksi siltä näyttikin. Ajat ovat muuttuneet. Ennen suuri joukko riensi pienellä autolla ja olemattomalla kalustolla ihmisten avuksi. Joskus osa roikkui auton ulkopuolellakin, eivätkä sammutusvarusteetkaan juuri suojanneet. Nykyään mennään suuremmalla autolla, joka juuri ja juuri mahtuu vanhaan talliin, sekä paremmilla varusteilla jotka oikeasti suojaavat. Kaikilta osin kehitys ei ole edennyt. Siinä missä ennen oli autossa ahdasta, niin nykyään saattaa olla jopa pula sammuttajista. Monen kiireelliseen elämään arkirutiinit katkaisevat hälytykset eivät sovi ja näin ollen vapaaehtoista väkeä on vaikea löytää, mutta avun odotetaan silti tulevan nopeammin kuin ennen. Nykyään mukana on 19 hälytysosastoon kuuluvaa, he hoitavat palokunnalle osoitetut hälytystehtävät. Luku saattaa kuulostaa suurelta, mutta todellisuudessa kaikki eivät aina pääse lähtemään. Arkipäivisin luku voi olla vain kolme sammutusmiestä, mutta parhailla hetkillä iltasin voi lukumäärä lähennellä kymmentä. Lähes saman verran väkeä on nuoriso-osastossa. Siellä sananmukaisesti kasvetaan hälytysosastoon. Nuorimmat ovat yhdeksän vanhoja ja heillä on vielä vuosien odotus varsinaisten hälytystehtävien hoitamiseen, mutta monista opituista taidoista on hyötyä palokunnan ulkopuolellakin. Kunhan ikä ja taidot karttuvat pystyvät he siirtymään hälytysosastoon ja vuosien saatossa nuoremmat jatkavat siitä mihin vanhimmat jäävät. Toki palokunnan toimintaan pääsee mukaan myös aikuisena. Hyvä fyysinen kunto ja normaalit älynlahjat riittävät vallan mainiosti. Loppu onkin sitten opittava joko toisten neuvomana, tekemisiä seuraamalla tai kantapään kautta. Kuitenkin ennen kuin paloauton kyydissä pääsee kokemaan sinivalojen välkynnän ja sireenin huuman, täytyy perusasiat hallita. Omalla kylällään Villähteen VPK osallistuu aktiivisesti kaikennäköisiin tempauksiin ja tapahtumiin. Kuluneen talven aikana palokunta oli kyläyhdistyksen apuna läheisen koulun kentän jäädyttämisessä. Lisäksi palokunta piti turvallisuustietoiskut läheisillä ala-asteilla. Viimeaikoina menestystä on tullut mölkkyturnauksessa ja paloauto on tuttu näky monissa kylän tapahtumissa. Puita nurin ja telttoja pystyyn Puiden kaataminen palokunnan varainhankina lähti liikkeelle sattumalta. Naapuri pyysi palokunnalta apua, koska omat taidot ja uskallus ei riittänyt vaativan pihapuun kaatoon. Onnistuneesta kaatamisesta maine levisi ja kohta oli useampia ja entistä vaikeammissa paikoissa olleita pihapuita kaadettu. Toiminta on kehittynyt jatkuvasti ja kaadettavaksi on tullut myös sellaisia puita joiden kaatamisesta ammattimetsurit ovat kieltäytyneet. Puiden kaatamisen lisäksi Villähteen VPK omistaa kaksi suurta ja yhden pienen juhlateltan. Teltat ovat kesäaikaan ahkerassa käytössä ympäri Nastolaa ja lähiseutuja. Kauemmillaan teltat ovat olleet Hyrylässä asti, kun siellä toimi kansainvälisen Uusimaa 2008 pelastusharjoituksen päämaja. Yhteistyötä vaativa pystys sopii hyvän ryhmähengen omaavalle palokunnalle kuin kynsiliittimet toisiinsa. Omalla varainhankinnalla on saatu hankittua ne varusteet joita pelastuslaitos ei sopimuspalokunnilleen anna. Toisin sanottuna sammutushaalarit ja suuriosa paloautosta löytyvästä irtokalustosta on palokunnan omaa. Ilman varainhankitaa uutta ja asianmukaista kalustoa voisi nähdä vain messuilla. Harjoittelu pitää taidot yllä Vakituinen palokunta hoitaa päivittäiset tehtävät, joten VPK hälytetään vain kun joitain suurempaa sattuu tai tulipalo on omalla kylällä. Tällaisia tilanteita tulee nykyään 20-30 kertaa vuodessa. Kaluston käytön pitää olla hyvin hallussa, sillä tilannepaikalla ei ole aikaa harjoitella. Viikkoharjoituksissa keskitytään taitojen ylläpitoon ja kehittämiseen sekä harjoitellaan toimintaa erilaisissa onnettomuustilanteissa. Pelastuslaitoksen ainut maastokuorma-auto siirtyi palokunnan sammutusautoksi kuluneen vuoden helmikuussa. Vika-alttiiksi tunnetussa autossa riittää erikoisuuksia opeteltavaksi, mutta ongelmista huolimatta erikoisemmassa kalustossa on aina oma viehätyksensä. Pääseehän sillä paikkoihin mihin muut eivät pääse. Tällä hetkellä viikkoharjoituksen ohjelma pyörii vahvasti vaihtuneen auton ympärillä ja kevät tulee olemaan pitkällä ennen kuin kaikki kalusto on lopullisella paikallaan ja uudemman auton niksit on kaikkien lihasmuistissa. Kaikesta huolimatta Villähteellä on apu edelleen lähellä. kylät mukana turvallisuussuunnittelussa. Päijät-Hämeeseen valmistui turvallisuussuunnitelma huhtikuussa. Sen taustalla on valtioneuvoston vuonna 2008 tekemä periaatepäätös, jonka mukaan jokaisessa kunnassa on oltava turvallisuussuunnitelma viimeistään vuonna. Kunnan- ja kaupunginvaltuustot käsittelevät suunnitelman vuoden aikana ja seuraavat toteutumista. Tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Paikallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteena on vähentää rikosten, häiriöiden ja onnettomuuksien määrää ja niistä aiheutuvia vahinkoja sekä ylläpitää turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Turvallisuussuunnittelua toteutetaan eri viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinoelämän välisenä laajana yhteistyönä. Turvallisuussuunnitelmalla ohjataan konkreettisia toimia, joita turvallisuussuunnitteluun osallistuvat tahot toteuttavat yhteistyössä tai osana omaa toimintaansa. turvallisuussuunnitelmaa oli laatimassa yli 100 henkilöä 14 eri työryhmässä ja viidessä projektissa. Maaseutuasumisen turvallisuustyöryhmässä kyliä edusti Kristiina Mattila ja maatilaturvallisuustyöryhmässä Mauri Kyöstilä. Turvallisuussuunnitelman sisällölle oli hyvin tärkeää saada heidän asiantuntemuksensa työryhmien käyttöön. Turvallisuussuunnitelman yhtenä painopisteenä Päijät-Hämeessä on kolmannen sektorin, muun muassa kylätoiminnan edelleen vireyttäminen. Turvallisuussuunnitelman toteutusmallina oli sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän mukainen jako: Turvallisuussuunnitelma on luettavissa sähköisessä muodossa muun muassa sivustolta www.paijat-hame.fi. Turvallisuussuunnitelmaa esitellään myös Kylämarkkinoilla 8.5.10 Lahdessa Vesijärven satamassa. Lisätietoja turvallisuussuunnitelma asiasta saat soittamalla projektipäällikkö Timo Komoselle, puh.050-5981358 tai timo.komonen@poliisi.fi. Timo Komonen

14 YLÖS Lahden kaupungin teatterissa on käynnissä yleisötyöhanke YLÖS, joka toteutetaan yhteistyössä Tampereen yliopiston tutkivan teatterintyön keskuksen kanssa. YLÖS hankkeen tarkoituksena on kehittää suomalaisten teattereiden yleisötyötä, lisätä soveltavan teatterin työtapojen tuntemusta ja tutkia teatterin mahdollisuutta laajentaa vuorovaikutusta ympäröivän yhteisön kanssa. Lahden kaupunginteatterin näytäntökauden 2009- ohjelmiston teemat laajenevat teatterilavalta kyläyhteisöihin, joissa esityksien keskeisiä ajatuksia käsitellään soveltavan teatterin keinoin. Yhteisöteatteria tehdään vapaalla kentällä itsenäisten toimijoiden ja pienten ryhmien vastatessa tarjonnasta, jolloin yleisönä/osallistujina on erilaisia yhteisöjä. Miten nämä ryhmät ja yksittäiset toimijat voisivat olla osana ammattiteattereiden toimintaa, itsenäisinä yhteistyökumppaneina tai teatterin taiteellis-poliittista linjaa tukevina toimijoina? Myös tähän kysymykseen Ylös-projekti hakee vastauksia. Näistä lähtökohdista Lahden kaupunginteatterin ja Tampereen yliopiston tutkivan teatterityön keskuksen yhteistyöhanke on aloittanut vuoden mittaisen projektin. Muita projektiin osallistuvia teattereita ovat Rauman teatteri ja Tampereen työväen teatteri. Yleisötyöntekijänä Lahden kaupunginteatterissa toimii teatteri-ilmaisun ohjaaja Teemu Päivinen Lahden projekteista: Hartola Noin 10- henkinen ryhmä aloitti marraskuussa 2009 toiminnan tutustumalla teatteri-ilmaisuharjoitteisiin, oman kehon ja äänen käyttöön ilmaisuvälineenä. Ensimmäisistä harjoituksista alkaen ryhmän sisäinen tahto oli tuottaa produktio, esitys syksylle. Työpajassa on tutustuttu Kuin ensimmäistä päivää näytelmän tekstiin ja pohdittu sen teemoja. Kohtaukset on pilkottu ja pilkotuista aineksista on alettu kokoamaan uusia tuoreita kuvia ja kohtauksia. Kuvista ja kohtauksista on keskusteltu ja näiden keskustelujen pohjalta on noussut idea syksyn esityksestä. Keskusteluissa päijäthämäläisissä kyläyhteisöissä asumisesta on noussut esiin kyläyhteisön asumisen ilot ja surut. Selväksi on tullut että asukkaat ovat valintaansa tyytyväisiä, mutta parannettavaakin on. Tästä syystä ryhmä kokoaa kohtauksia Keisarin uudet vaatteet otsikon alle. Löytyykö kyläyhteisöistä asioita, joita ei tahdota katsoa silmiin, tarvitaanko lapsi tai kylähullu huomauttamaan alastomasta kuninkaasta tai virtahevosta olohuoneessa? Hartolassa ei tällä hetkellä toimi aktiivista harrastaja- tai ammattiteatteriryhmää ja ryhmäläisten into perustaa oma ryhmä projektin jälkeen on suuri. Esityksen muoto tulee olemaan avointen harjoitusten kaltainen, missä yleisön ja esittäjien kommunikointi on koko ajan mahdollista. Yritämme tehdä esityksen ja työpajan sekoitusta, jossa yleisöllä on mahdollisuus osallistua esitykseen keskustelun ja tekemisen kautta. Käytämme forum-teatterin tekniikoita mutta täysin omien päähänpistojemme mukaan, toivottavasti Augusto-vainaa ei käänny haudassaan. Eli luvassa ei ole puhdasoppista forum-teatteria vaan jotain ihan muuta. Liipola Lähiöseura innostui yhteistyöstä Ylös-hankkeen kanssa, kuultuaan siitä kylät ry:n kokouksessa. Alkuinnostus ei ole hiipunut, aktiivisesti tiistaisin ja perjantaisin teatteri-ilmaisua tekemässä ja keskustelemassa ajankohtaisista aiheista käy päivästä riippuen 5-9 hengen porukka. Olemme tutustuneet forum-teatteriin patsasharjoitteiden kautta ja pohtineet arkisia asioita kuten parveketupakointia, pihapoliisia, julkisten kulkuneuvojen käyttöä, sukupolvien eroja, maahan muuttajia eli MAMU:ja ja hyviä tapoja. Liipolan kukka: Kevään aikana järjestämme äänestyksen, jossa valitaan Liipolalle tämän kesän kukka. Liipolan kukka julkistetaan keväällä kuopsuta, kuopsuta tempauksen yhteydessä, jolloin työpajan ryhmäläiset lähtevät koristamaan omaa asuinaluettaan siveltiminään multaa ja omien lempikukkien siemeniä tai pistokkaita. Ryhmäläisten villitsemiseksi oikeanlaiseen istutushenkeen luemme kukka-aiheisia kaunokirjallisia tekstejä. Liipolan kuunnelma: Tarinoita Liipolasta, niille, jotka muistavat hengittää Keräämme tarinoita Liipolan historiasta ja tallennamme ne kuunnelman muodossa cd-levylle. Cdlevyä voi tulevaisuudessa lainata Liipolan ja mahdollisesti Lahden alueen muistakin kirjastoista. Olemme kokoamassa myös Liipola off the beaten path opasvihkoa, joka esittelee Liipolan asukkaiden lempipaikkoja, kuten runopenkin, sinivuokkopellon, metsäkirkon ja muita tunnesidonnaisia paikkoja, myös parhaat pussikaljan nautintapaikat mainitaan. Kirjamarssi: Toukokuun 11.päivä järjestetään Liipolan alueelle kirjamarssi. Karnevaaliseen kirjamarssikulkueeseen osallistuu Lahden kaupunginteatterin henkilökuntaa lukemalla erilaisia kerrostalo- ja lähiöasumiseen liittyviä kaunokirjallisia tekstejä. Kulkue lähtee Liipolan kirjastolta. Kulkueen tarkoitus on tuoda esiin kerrostalo- ja lähiöasumisen rikkautta, samalla tuodaan julki, kuinka tärkeää on, että Liipolan lähikirjastoa ei lakkauteta. Liipolan lähikirjasto on lakkauttamisuhan alla. Kesällä tulee vielä kaupunkitaideviikko, sisältäen kaupunkitaidetyöpaja, joka on kaikille kiinnostuneille avoin, tästä ja muusta kesän toiminnasta lisää www.yleisotyo.fi sivuilta. Luhtikylä Luhtikylän koululla ja Lahden teatterilla on ollut jo aiemmin kummikoulutoimintaa. Toimintaa jatkettiin aloittamalla helmikuussa teatteri-ilmaisutyöpaja, jossa 5-6-luokkalaiset pääsevät tutustumaan ilmaisuharjoitteisiin ja teatterin tekemiseen. Keväällä mietitään nuoruutta ja ylä-asteelle siirtymistä prosessidraaman kautta. Luhtikylä kesällä Kesällä järjestämme vanhalle maatilalle viiden päivän mittaisen taidekolhoosin, jossa tehdään taidetta eri muodoissa ja keskustellaan yhteisöllisyydestä ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Viiden päivän aikana muokataan teatteri-, musiikki-, kuvanveisto- ja tanssityöpajoissa yhteinen yhteisötaide teos, joka koetaan(esitetään) viikon viimeisenä päivänä. Taideviikosta enemmän infoa kevään aikana yleisötyön kotisivuilta www.yleisotyo.fi Kuvat: Sari Knuuti ja Teemu Päivinen

15 Viihtyisä maaseutukaupunki ja elävät kylät Orimattila on elävä maaseutukaupunki. Keskeisen osan kaupungista muodostavat kylät ja vahva maaseutu. Orimattila on yksi Suomen suurimpia maatalouspitäjiä. Vuoden vaihteen jälkeen kyläelämää virkistävät ja monipuolistavat myös Artjärven kylät. Tästä hyvänä osoituksena on, että Villikkala valittiin Vuoden kyläksi vuonna 2006. Näin Orimattilasta muodostuu eri vahvuuksiin nojautuvia kyliä. Artjärven erityinen vahvuus ovat järvet. On kaikkien edun mukaista kehittää kaikkia kunnanosia. Maaseutuasumisen houkuttelevuuden muodostavat ympäristön kauneus, asumisen laatu, sosiaalinen yhteisö, työmahdollisuudet, palvelut, kulttuurielämä tapahtumineen ja infrastruktuuri. Orimattilassa on annettu kylille vahva rooli kylän kehittämisessä. Tätä varten on kehitetty kyläjohtokuntajärjestelmä. Se on luonut hyvän ja osallistavan tavan kylän kehittämiseen. Aiemmin kyläjohtokunta oli pitkälti vain koulun johtokunta, mutta nyt painotetaan enemmän sen roolia yleisenä kylän kehittäjänä. Kylät ovatkin olleet aktiivisia olemaan mukana erilaisissa hankkeissa ja niitä on toteutettu mm. talkootyönä. Kylän tulevaisuus on pitkälti myös kylän oman aktiivisuuden ja aloitteellisuuden varassa. On ollut ilo huomata, että väki kylissä on aktiivista ja kiinnostunut omista asioistaan. Kaupungin tehtävänä on pitää huolta siitä, että kuntalaiset voivat vaikuttaa oman asuinympäristönsä asioihin. Monilla kylillä on kyläsuunnitelmat. Osin ne ovat päivityksen tarpeessa. Kannustaisinkin kyliä laatimaan ja päivittämään kyläsuunnitelmat. Suunnitelmassa olisi hyvä tuoda esiin keskeiset kylän tulevaisuuden kehittämiskohteet tiivistetysti. Suunnitelmat edistäisivät kaupunkien ja kylien välistä vuoropuhelua ja loisivat puitteet keskinäiselle vuoropuhelulle. Suunnitelmien laadinnassa sokaistumme helposti toivomaan kaikille kaikkea hyvää ja keskeiset kehittämisasiat hukkuvat kaikkien hyvien tavoitteiden sekaan. Kaupunki voi olla edistämässä kyläsuunnitelmien laatimista käytettävissä olevin voimavaroin. Muuttoliike tyhjentää maaseutua varsinkin Poh- Taidetapahtuma Orimattilassa Orimattilassa järjestetään heinäkuussa kuvataidetapahtuma, jossa taide levittäytyy keskustan liiketiloihin ja näyteikkunoihin. Kesän tapahtumassa taideteokset tuodaan konkreettisesti ihmisten keskelle ja niiden saavutettavuus tehdään mahdollisimman helpoksi. Tavoitteena on myös herätellä päättäjiä huomaamaan taiteen merkitys osana kaupunkilaisten arkipäivää, jolloin taiteen tulisi jollakin tavoin näkyä myös jokapäiväisessä elämässä, konkretisoituen esimerkiksi hankintoina julkisissa rakennushankkeissa. Tapahtuman käynnistäjinä on Orimattilassa asuvia taiteilijoita ja taidetoimijoita. Mukana olevat taiteilijat avaavat Erkontien sillan kupeessa sijaitsevaan kahvila-kioskiin infopisteen, josta saa kartan ja muutenkin tarvittavan opastuksen taideteosten löytämiseksi. Kioski tarjoaa myös tarkemmin tietoa eri taiteilijoista. Myynnissä on pinssejä ynnä muuta tapahtumaan liittyvää materiaalia. Tapahtuman järjestelyissä mukana olevat taiteilijat ovat kuvataiteilija Tytti Götsch, kuvataiteilija Kyllikki Haavisto, valokuvaaja Ilkka Halso, kuvanveistäjä Virpi Kanto, kuvanveistäjä Tapani Kokko, kuvanveistäjä Jukka Lehtinen, kuvataiteilija Marko Suomi sekä kuvittaja Fleur Wilson. Orimattilan Taide ja Marjatta nimisestä tapahtumasta suunnitellaan jojois- ja Itä-Suomessa. Orimattilalla on kuitenkin logistisesti loistava sijainti. Uskon, että Orimattila ja sen kylät tulevat jatkossa kehittymään ja kasvamaan. Erityisesti on huolehdittava, että kasvu on hallittua ja palvelut kulkevat kehityksen kanssa samaa tahtia. Tämä edellyttää kaupungin sisällä hyvää yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä. Orimattilan kehityksen kannalta keskeisin hanke tällä hetkellä on Hennan hanke. Tavoitteena on luoda uudenlainen kaupunkikonsepti, mikä huomioi asukkaiden ja kestävän kehityksen tarpeet. Hanke on merkityksellinen ei pelkästään valtakunnallisesti, vaan myös kansainvälisesti. Toteutuessaan hanke mullistaa laajemminkin kaupungin yhdyskuntarakennetta. Tällöin on välttämätöntä luoda toimiva yhteys Orimattilan keskustasta Hennaan. Paranevien yhteyksien takia Orimattila lähestyy pääkaupunkiseutua. Oikein hyvää kesää kaikille! Osmo Pieski Orimattilan kaupunginjohtaja 1.8. alkaen Ilkka Halso; Restoration 11. Valokuvaaja Ilkka Halso rakentaa Villa Roosan puutarhaan ympäristöteoksen. kakesäistä kuvataidefestivaalia. Järjestelyissä mukana ovat Orimattilan taidemuseo, sekä Villa Roosa. Soile Yli-Mäyryn taidelinna avaa poikkeuksellisesti ovensa koko tapahtuman ajaksi. Lisäksi Orimattilan taideyhdistyksen kesänäyttely on esillä Kehräämöllä, jossa on avoinna myös yksityinen galleria Art-Netta. Orimattilan Taide ja Marjatta 6.-11.7. Kuulumisia KOTIpesästä KOTI Vetotoimaa maaseutukuntiin -projekti on nyt ollut toiminnassa vuoden päivät. Yhteistyötä on tehty seitsemän jäsenkunnan kanssa ja vetovoimaisuutta kehitetty monin tavoin. Yksi saavutuksistamme on Kotikontu Päijät-Hämeessä lehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyi huhtikuun alussa. Siinä esitellään kuntien asukkaita ja yrittäjiä pienten tarinoiden muodossa. Uskomattoman rikasta ja monimuotoista on maalla asuminen ja yrittäminen, sen olemme saaneet huomata. Maailmalla vilisee kaikenlaisia muotitermejä, kuten slow food, slow life ja downshifting. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa elämän leppoistamista ja yksinkertaistamista, terveellistä, lähellä kasvatettua ruokaa jne. Maaseutu on iän päivät tarjonnut juuri näitä herkkuja, mutta näköjään niiden arvo nähdään vasta sitten, kun joku ulkomaan elävä asian keksii. Kotikontu Päijät-Hämeessä -lehden toisessa numerossa tartumme tähän kuumaan aiheeseen. Esittelemme Päijät-Hämeessä kasvatettua ja valmistettua lähiruokaa. Lehti ilmestyy vuoden loppupuolella. Kotiseuturetkeilyä tarjolla Tunnetko jo kaikki kylätiet ja nähtävyydet? Ajatko aina isointa mahdollista tietä tai lyhintä reittiä, suoraan päämäärään? Käytkö kylillä vain silloin, kun sinulla on vieraita, joille haluat esitellä paikkoja? Jos olet Lahden ammattikorkeakoulu www.lamk.fi KOTI Vetovoimaa maaseutukuntiin maaseudun asukas, oletko tutustunut naapurikuntien maisemiin? Nyt on tarjolla hyvä tilaisuus tutustua päijäthämäläisiin nähtävyyksiin iloisen kesäsuunnistuksen merkeissä. Pakkaa perhe autoon poutaisena kesäpäivänä ja lähde löytämään rasteja. Tai pienennä hiilijalanjälkeäsi ja tee retki useammassa erässä pyöräillen. Reittikartan löydät KO- TI-projektin sivuilta www. lamk.fi /koti. Jokaiselle rastille on sijoitettu salasana. Kerää ne kaikki ja lähetä sähköpostiosoitteeseen sinikka.tuomikoski@ lamk.fi, Arvomme oikein vastanneiden kesken palkintoja. Rasteilta löytyy myös tietoa lähistöllä piileksivistä kivoista paikoista, joihin et muuten helposti eksy tai löydä. Syksyn tapahtumia KOTI-projekti järjestää yhteistyössä Proagrian kanssa Pidä huolta lähiympäristöstäsi seminaarin lauantaina 28.8. Seminaarissa käsitellään käytännön esimerkein kylien maisemanhoitoa sekä 1.2.2009 31.12.2011 Projektissa mukana Asikkala, Hartola, Hollola, Kärkölä, Nastola, Padasjoki ja Sysmä vesi- ja ranta-alueiden kunnostusta. Tietoa on myös tarjolla rahoitusmahdollisuuksista. Maisemanraivausta opiskellaan kädestä pitäen kahdessa tapahtumassa syyskuussa. Näistäkin tapahtumista voit lukea lisää projektin nettisivuilta. Mutta sitä ennen meillä on maailman paras kesä, jolloin me suomalaiset talvijurottajat kuoriudumme virkaminästämme ja paljastamme rennon ja iloisen olemuksemme. Onpa kesäparatiisisi kaupunkikerrostalon parveke tai ikioma pätkä Päijänteen rantaa, onni ja ilo asuvat sisällämme. Sulje silmät, anna auringonvalon ja ohi purjehtivien pilvien maalata alati vaihteleva maisema silmäluomillesi. Keskity kuuntelemaan ympäristösi ääniä: surinaa, pörinää, liplatusta, havinaa tai rantavedessä läiskyttelevien lasten riemunkiljahduksia. Se on todellista sloulaiffia. Valoisaa kesää! Sinikka Tuomikoski KOTI-projektin päällikkö Lisätietoja projektipäällikkö Sinikka Tuomikoski puh. 050 526 5922, sinikka.tuomikoski@lamk.fi www.lamk.fi/koti

16 Onko Hämeenkoskella hyvä kasvaa tangolaulajaksi? MARTTI TALVELA aineistoa kootaan Orimattilan Tönnössä Näin kysyi radiotoimittaja minulta suorassa lähetyksessä Tangomarkkinoiden karsintatilaisuudessa. Tilaisuus järjestettiin Yle Keski-Suomen toimituksessa Jyväskylässä. Kyllä, maalla on hyvä kasvaa, vaikka tangolaulajaksi, vastasin. Monet elämän tärkeät perusasiat tulevat tutuiksi luonnostaan, asiat kuten tottumus työntekoon ja se kuulun maalaisjärjen käyttö. Kotitilallani maatilan töissä, eläimiä hoitaessa ja toisessa ammatissani tanssiorkesteri Timantin laulusolistin tehtävissä, on kovin paljon yhteistä. Esimerkiksi molemmissa tapauksissa työmaalla on oltava sovitusti tai on monta suuta marisemassa! Tosin lehmät eivät kommentoi kampausta, eikä hyvälläkään asuvalinnalla taida saada lisää maitolitroja. Yhtäläisyyksiä kyseisillä aloilla ovat muun muassa työaikojen epäsäännöllisyys ja osaamisen jatkuva kehittäminen. Kukin pärjää tyylillään, on molemmilla aloilla totta ja liika vertailu muihin on turhaa. Näinhän on elämässä muutenkin, kun vaan aina sen muistaisi. Onhan toki ympärilleen katseltava ja oltava tietoinen muiden tekemisistä, voi hakea vaikutteita. Artistina ei auta itseään muihin vertailla, sen kyllä hoitavat muut. Voi vain olla mitä on ja tehdä parhaansa, onnistuminen laulajana tai esiintyjänä jää yleisön koettavaksi, päätettäväksi. Tulevan kesän viljelyksiä ajatellen tilanne oikeastaan on aika samanmoinen, keväällä kylvöt voi tehdä niin hyvin kuin mahdollista ja lopusta päättää luonto. Tätä kirjoitusta lukiessanne toivon, että olen päässyt Tangomarkkinoiden esikarsinnan nettiäänestyksen 2. vaiheeseen. Jos en niin voin ainakin sanoa, että olen tehnyt parhaani. Ja jos olen kilpailussa mukana niin äänestetään Hämeenkoski tangomaailmankartalle! Lämmintä ja iloista kesää, käykää tanssilavoilla ja kesäteattereissa! Terveisin Titta Kirjoittaja on hämeenkoskelainen maatilan tytär ja tanssiorkesteri Timantin laulusolisti Titta Malinen Tönnön kyläjohtokunta kokoaa Martti Talvela-aineistoa Orimattilan ajalta, valokuvia ym. joita esitellään siltajuhlilla elokuussa ja syksyllä Orimattilan kirjastossa näyttelyssä. Toivo ja Nelly Talvelan perheeseen lapsiparven jatkoksi syntyi Hiitolassa Karjalan kannaksella 4.2. 1935 Martti Talvela, josta oli tuleva eräs Suomen tunnetuimmista bassolaulajista. Hänen vanhempansa lauloivat molemmat kuorossa ja isä soitteli omin päin viulua. Martti kävi lauluharjoituksissa, vaikka matkaa oli kotoa seitsemän kilometriä. Matka oli taitettava hiihtäen tai kinttupolkua kävellen, mutta uskollisesti Martti kävi lauluharjoituksissa, kertoo isä Talvela. Syksy 1939 muutti rauhallisen lapsuuden. Myös Talveloiden oli jätettävä kotinsa, sillä sota oli syttynyt ja pommikoneet alkoivat pommittaa kotikylää. Perhe pääsi asumaan Martti Talvelan äidin kotitaloon Kerimäelle. Myöhemmin perhe asusti Joroisilla, mutta sitten tuli tieto, että vapautettuun Hiitolaan voi muuttaa takaisin. Martti aloitti siellä koulunkäynnin ja elämä jatkui. Keväällä 1944 tuli sitten uusi lähtö Karjalan kannaksen asukkaille. Perhe joutui Vähään Kyröön. Asuminen oli ahdasta ja niin Talvelan isä osti korvausrahoilla uuden tilan Orimattilan Niemenkylästä Kalliojärventien mutkasta. Talo oli valitettavasti huonossa kunnossa, lähes hoitamaton, ja tarvittiin sisua ja lasten apua sen kunnostamisessa. Martti jatkoi koulunkäyntiä Tönnön koulussa, jossa opettajana toimi innostava musiikkimies Niilo Niiva. Koulunkäynti sujui Martilta kankeasti. Eräänä päivänä laskentotunnilla Niiva kuulusteli neljän kertotaulua. Kukin oppilas vastasi vuorollaan. Opettaja kysyi: Neljä kertaa neljä? Martti (raapi korvallistaan) En tiedä vastausta. Kertotaulu pitää osata, Martti saa jäädä laiskalle sitä opettelemaan. Laulu ja soitto sujui Niiva opetti nokkahuilun soittoa: tulevaan kevätjuhlaan tarvitaan myös lauluohjelmaa. Kaikki lauloivat kuuluvasti, Martti ylitse muiden. Niiva: Sinulla Martti onkin komea ääni. Sinun kannattaa alkaa kehittää sitä edelleen. Tiedän Lahden kaupungissa taitavan laulunopettajan Tauno Kaivolan. Hän osaa tehdä sinusta oikean laulajan. Tulethan mukaan Tönnön kuoroon? Johan siinä laulavat vanhempasikin, niin pääset tekemään elävää musiikkia. Martti Talvelasta tuli Savonlinnan seminaarissa kansakoulun opettaja ja opiskeluvuosien kesälomilla hän sitten alkoi käydä laulutunneilla Lahdessa. Martti ajoi polkupyörällä Orimattilasta Lahteen. Niin sisulla ja lihasvoimalla päämäärään päästiin. Martista tuli laulaja. Armeijassa hän osallistui kulttuurikilpailuihin ja voitti ne. Kuva: Talveloiden koti Niemenkylässä, tilan omistaa nykyisin Jaakko Temonen Hänestä sanottiin: Mahtava basso, jonka ääni täristeli sotilaiden pinkat kaapissa hajalle, pituus 198 cm. Vuonna 1957 oli ensimmäisen julkisen esiintymisen vuoro Lahden kaupunginorkesterin säestyksellä. Siinä Martti Talvela lauloi Volgan lautturien laulun ja aarian Mozartin Taikahuilu oopperasta. Laulu vei voiton Martti Talvela avioitui kesällä 1957 Savonlinnassa. Hääyö jäi lyhyeksi, sillä Martti Talvela matkusti jo yöllä Lahteen ehtiäkseen laulamaan silloisesta Neuvostoliitosta tulleille tärkeille vieraille Bulganille, Hrustseville ja Gromykolle sekä suomalaisille nimimiehille. Tämä joukko vieraili myös Orimattilassa tutustuen Peuran tilaan Luhtikylässä. Nimeä Martti Talvela alkoi saada voittamalla useita laulukilpailuja. 60 luvulla Martti Talvelan oli jätettävä kansakoulunopettajan virka, laulamisesta oli tullut ammatti. Eri säätiöt jakoivat apurahoja lauluopintojen rahoittamiseksi ja niistä pääsi osalliseksi toisen orimattilalaisen laulajan Usko Viitasen lisäksi Martti Talvela. Myöhemmin Talvela työskenteli Tukholmassa, Berliinissä, Milanon La Scala-oopperassa, Leningradissa, Moskovassa, Wienissä ja Yhdysvalloissa. Martti Talvela nähtiin Savonlinnassa useana kesänä Taikahuilun esityksissä. Ehkä tunnetuimmaksi hänen rooleistaan tuli Venäjän tsaari Boris Godunov Musorgskin oopperassa. Martti Talvela lauloi myös pääroolin Joonas Kokkosen oopperan Viimeiset kiusaukset. Maailman tunnetuimmissa oopperataloissa laulanut ja uuden Kansallisoopperan johtajaksi pyydetty Martti Talvela kaipasi kuitenkin juurilleen. Niinpä hänellä oli Savonlinnan lähellä Anttolassa koti nimeltä Inkilänhovi, jossa hän viljeli maata ja hoiti lampaita. Martti Talvela kuoli sydänkohtaukseen vuonna 1989 tyttärensä häiden iltana. Inkilänhovi jäi kaipaamaan isokokoista isäntäänsä. Teksti: Pertti Oksanen, Tönnön kyläjohtokunnan sihteeri Lähteet: Tarja Haatajan aineisto Villa Roosassa tekstiili- ja kuvataiteen kesänäyttely - Naturalia Villa Roosan kesän näyttelyteemana on luonto. Taiteilijat tarkastelevat luontoteemaa eri näkökulmista alkaen maisematunnelmista ja luonnonilmiöiden tarkastelusta, mutta yhä useammin taiteilijat ottavat myös kantaa ilmastonmuutokseen tai ihmisen tapaan hyödyntää luontoa ajattelematta tekojensa seurauksia. Kesänäyttelyn taiteilijat ovat kuvataiteilija Petri Ala-Maunus, tekstiilitaiteilija Aino Favén, valokuvaaja Ilkka Halso, tekstiilitaiteilija Touko Issakainen, valokuvaaja Tiina Itkonen, tekstiilitaiteilija Maisa Kaarna, tekstiilitaiteilija Aino Kajaniemi (vuoden tekstiilitaiteilija), kuvataiteilija Tuula Närhinen, tekstiilitaiteilija Hannele Ollakka, kuvataiteilija Minna Soraluoma, kuvanveistäjä Kirsi Tapper, kuvanveistäjä Anssi Taulu, taidemaalari Kristiina Uusitalo, keraamikko Maija Vainonen ja tekstiilitaiteilija Virpi Vesanen-Laukkanen. Näyttely levittäytyy vanhan huopatossutehtaan kaikkiin kolmeen kerrokseen ja entistä monimuotoisempana myös tehtaan puistoon. Villa Roosan kahvila ja myymälä ovat avoinna näyttelyaikoina. Näyttely on avoinna 19.6. - 8.8. ti-su klo 11-18. Juhannuksena suljettu. Ryhmille ennakkovarauksin 18.5. alkaen. Teoskuva: Aino Favén; Maisema kesällä (yksityiskohta)

17 Anianpellon Markkinat 40 vuotta Markkinat haitallisia työnteolle ja siveydelle Markkinat olivat Suomessa varhaishistoriasta 1800-luvun puoliväliin asti tärkein yksittäinen kaupankäynnin muoto. Markkinoiden kukoistuskausi oli 1800-luvun alkupuoli. Vuonna 1842 keisari hyväksyi asetuksen, jolla kauppa sallittiin maaseudulla maalaistavaroilla. Taloudellisten rajoitusten purkaminen jatkui v 1859, jolloin maakauppa vapautettiin. Senaatti sai oikeudet antaa toimiluvan kaupoille tietyille paikoille. Näin alkoi maaseutumarkkinoiden merkitys kadota. Vuoden 1863-1864 valtiopäivillä pappissääty teki aloitteen markkinoiden lakkauttamisesta kokonaan. Perusteluina olivat markkinoiden taloudellinen merkityksettömyys ja haitallisuus työnteolle ja siveydelle. Aloite johti keisarilliseen asetukseen, jolla peräti 34 markkinat lakkautettiin eri kaupungeissa ja maaseudulla. Jäljelle jäi vain 36 markkinat. Näin päättyi myös kuuluisat Anjanpellon Markkinat, joita kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi kuvaa runossaan AN- JANPELTO kokoelmassa Kanervala. Kivi ei koskaan löytänyt markkinoilla tapaamaansa hämäläisneitoa, eikä enää vuoden 1867 jälkeen koko markkinoita hevoset lakkasivat hirnumasta ja soitto pauhaamasta.: Soitto pauhasi ja orhit hirnuit Anjanpellon markkinoil; Sinne tänne käyskelin mä kauvan ihmeellisis aatoksis, Katselin löytääkseni neitoo, Mutta turhaan kiehtoi silmäni Anianpellon Markkinoiden lakkauttaminen todisti omalta osaltaan siitä, että tällä kertaa kysymyksessä ei ollut ainoastaan taloudellinen tarveharkinta, vaan päätöksessä painoi myös papiston esittämät moraaliset kannanotot. Anianpellon markkinat eivät olleet taloudellisesti merkityksettömät tapahtuma, vaan hyvin tärkeä karja- ja hevoskaupan näyttämö. Kaikki markkinaväki ei mahtunut majoittumaan kylän vaan majoittui taivasalle ja naapurikyliin. 1800-luvun loppupuolella näitä Markkinoita käynnisteltiin uudelleen erityisesti karjamarkkinoina ja 1900 luvun alussa Anianpellon Markkinat maalaismarkkinoina loppuivat. Uusi alku 70-luvulla Lions Club Asikkala elvytti myöhemmin tämän markkinaperinteen eli vuonna 1970 klubi järjesti ANI- ANPELLON Markkinat nykymuodossaan ensi kerran omana aktiviteettinaan. Leijonat ovat saaneet vuosien aikana koko Kalkkisten kesään kuuluvat juhannuskokko ja heinäkuinen toripäivä Anianneito 2009 Crista Ekman. Kesäasukkaiden toivomuksesta Kalkkisten sataman juhannuskokko sytytetään aattona jo kello 18. Se on monille sopiva hetki tulla perheiden ja vieraiden kanssa kylän yhteiseen tilaisuuteen ennen omilla mökeillä ja omissa kodeissa vietettävää aattoillan juhlaa. Pullakahvien ja makkaratarjoilun kera satamassa on mukava tavata tuttuja ja vaihtaa kuulumisia. Kaikille alueelle saapuville jaetaan ilmaiset lipukkeet, jotka osallistuvat pikapalkintojen arvontaan. Viime vuonna jaettiin yli 900 lipuketta, runsas sata enemmän kuin edellisenä, mistä voi päätellä, että tapahtuma sopii hyvin tämän kylän juhannusaattoon. Suurin Kalkkisten kylän vuotuisista tapahtumista on nyt jo 18. kertaa järjestettävä kesäinen toripäivä, joka tänä vuonna on lauantaina 10. heinäkuuta. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, Pihamaan Viini- ja Puutarhatilan pihalle ja Lampisen kyläkaupan alueelle tulee viitisenkymmentä kiinnostavaa torikauppiasta, ja alueella viettää mukavan kesäpäivän noin kaksi ja puoli tuhatta ihmistä. Useimmat heistä ovat lähitienoon asukkaita tai kesäasukkaita, mutta mukana on paljon Kalkkisista jo vuosia sitten muualle muuttaneita, jotka ovat ottaneet toripäivän vuotuiseksi vanhojen tuttujen ja ystävien tapaamispäiväksi kotiseudullaan. Toripäivässä on sopivasti ohjelmaa aamusta iltapäivään, mm. Päijänteen laivureiden höyrylaivat ovat tulossa satamaan. Asikkalan sahtimestari valitaan perinteisesti Kalkkisten toripäivässä. Tänä vuonna Kalkkisten Osuuspankin tiloissa tarjotaan tietoa puhtaista vesistä ja vesihuollosta. Nuorisoseura järjestää taas Pörskälään runsaan ja edullisen lounastarjoilun, Manibaarissa voi nauttia vaikka maittavat pizzat ja oluet ja Pihamaan Viinitilan kahviossa monenlaiset herkut. Asikkalan mukaan järjestämään tapahtumaa, jota voidaan kutsuakin myös KULTTUURI- ja KOTI- SEUTUMARKKINOIK- SI. Lähes 300 kauppiaan lisäksi ohjelmallinen anti on monipuolista ja kotiseutuhenkistä. Vuosittain Markkinoilla on jokin teema, joka toimii punaisena lankana niin puheenvuorojen kuin ohjelmankin suhteen. Kirjailija Kiven kadottama Anianneito löytyy myös markkinoilta, sillä kansallispukuihin sonnustautuneista neitoehdokkaista markkinayleisö (jopa 20 000) voi äänestää omaa suosikkiaan. Tämän vuoden Neitokisaan voi vielä ilmoittautua LC Asikkalan kotisivujen kautta. Kesän Markkinoita vietetään 13.-14. elokuuta 40-vuotisjuhlien merkeissä. Tämä vapaaehtoisvoimin toteutettu tapahtuma kokoaa taas markkinaväen ja myyjät yhteen kokemaan aitoa markkinatunnelmaa. Järjestäjien saama markkinatuotto, joka koostu pääosin markkinapaikka- ja ravintolatuloista, lahjoitetaan edelleen paikkakunnan hyväntekeväisyyteen. Teksti: Matti Halme Kuvat: Risto Jokiaho ANIANPELLON JUHLAMARKKINAT Vääksyssä 13.-14.8. hoimela_ilmo130x92.indd 1 5.4. 12.08

18 Tervetuloa kylämarkkinoille kylät ry järjestää Kylämarkkinat Lahdessa Vesijärven matkustajasatamassa jo 13. kerran äitienpäivän aattona, eli 8.5. klo 9 15. kylät ry:n hallitus ja kylämarkkinoiden talkoolaiset kävivät syyskuussa 2009 hakemassa uusia ideoita markkinajärjestelyihin opintomatkalta Ahvenanmaan Sadonkorjuujuhlille Kulttuuria kylistä Markkinoiden teema on Kulttuuri kylissä ja se näkyy ohjelmalavalla. Markkinat avaa Lahden kaupunginteatterin johtaja Maarit Pyökäri. Vuoden kylän julkistamisen jälkeen nähdään ja kuullaan kylien esityksiä: lasten viulunsoittoa ja tanssiesityksiä, lyhyitä näytteitä kesäteattereiden näytelmistä sekä iskelmiä Hämeenkoskelta. Iltapäivällä lavalle nousevat vielä huuliharpistit viihdyttämään markkinaväkeä. Koko päivän juontajana toimii Eki Jantunen. Kaikkien aikojen ensimmäinen KyläKuoroKisa kylät pysyttelee aina ajan hengessä mukana ja siksi tänä vuonna keskipäivän huipputapahtumana on kaikkien aikojen ensimmäinen KyläKuoroKisa. Siihen osallistuvat kamarikuoro Cantus Aquae Asikkalasta, Hollolan Viihdekuoro Teemu Harjukarin johtamana, Jyränkö-kuoron tuplakvartetti Heinolasta, Lahden Viihdekuoro edustaen Lahden kylää ja vahvistettu mieskvartetti Viis Raitilla Sysmästä. Odotettavissa on siis huippuluokan kuorolaulua, vaikka kisaan osallistutaankin leikkimielellä. Kukin kuoro tai yhtye saa 10 minuuttia esiintymisaikaa arvotussa järjestyksessä. Sen verran voidaan vielä paljastaa, että yleisöllä on tärkeä rooli voittajan valinnassa. Kannattaa siis tulla kannustamaan omaa suosikkiaan ja sen lisäksi nauttimaan iloisista, maaseutuhenkisistä lauluista. Tarjolla on tavaraa ja tietoa Monella kunnalla on varattuna iso teltta, jonne kootaan kunnan kylät yhdessä esittelemään itseään ja myymään tuotteitaan. Markkinoille on tulossa paljon käsityöläisiä, joten myyntipöydiltä löytää mainiot yksilölliset lahjat äidille tai mummolle! Lisäksi tarjolla on ruisleipää, muita herkkuja, taimia, vanhoja tavaroita ja paljon muuta. Kylä välittää hankkeen ja KOTI-projektin yhteisellä osastolla esitellään maakuntaa monipuolisesti. Markkinoilla voi myös tutustua Päijät- Hämeen turvallisuussuunnitteluun, Eurooppatiedotukseen ja Ympäristöneuvontaan. Hiekkakentällä on Villähteen VPK:n paloauto, alkusammutusvälineitä myytävänä ja mikäli sää sallii, kolme alkusammutusnäytöstä. Samalta suunnalta löytyy viihdettä perheen pienimmille: Palomaan Ponitallin suloiset shetlanninponit tarjoavat joko talutusratsastusta tai kärryajelua. Rautakautinen kauppalaiva Sotka saapuu markkinoille Mikäli tuuli on suotuisa tai miehet jaksavat soutaa, saapuu Vesijärven satamaan myös rautakautinen kauppalaiva Sotka mukanaan seppä, kauppiaita ja muuta väkeä. He perustavat oman työ- ja kauppapaikkansa hiekkakentälle. Heiltä saa myös tietoja Hollolan keskiaikatapahtumasta, joka järjestetään heinäkuussa. Tänä vuonna Kylämarkkinoiden tarjonta on todellakin laajaa ja monipuolista. Siis: Tervetuloa Kylämarkkinoille tutustumaan kyliin, viihtymään ja ostoksia tekemään! Sirpa Kerppilä, markkinaemäntä p. 050 529 1549 sirpa.kerppila(at)phnet.fi Huuliharpistit esittävät tanssi- ja kansanmusiikkia kaikenlaisissa tilaisuuksissa erilaisilla orkesterikokoonpanoilla. Yhteystiedot: puh. 0400-842840 tai 0400-611739 pekkakalevi.heino@gmail.com www.huuliharpistit.com Taidetta keittiövälineistä Uudenkylän keskustasta, entisistä Säästöpankin tiloista, löytyy Kika Design niminen kiva putiikki. Vaatetustekstiiliartesaani Kirsi Jääskeläinen-Loikkanen on pitänyt putiikkiaan siellä jo kaksi vuotta. Yritys on tosin perustettu jo vuonna 2007. Palvelutarjonta on laaja: korjausompelua, erilaisia käsitöitä ommellen, neuloen, huovuttaen, kutoen. Valikoimiin kuuluvat myös mausteet, pesuaineet ja Green- Housen valmisvaatteet. Putiikki on avoinna toukokuun alusta elokuun loppuun neljä päivää viikossa. Kirsin tytär Jenni Ben- David sen sijaan tekee taidetta kaikenlaisista keittiövälineistä. Materiaalina hän käyttää kahvipannuja, lautasia, raastimenteriä, kauhoja ja lusikoita, joita on kertynyt vuosien aikana yli tuhat kappaletta. Lusikat olivat ketjussa roikkumassa pitkin seiniä. Jenni katseli niitä ja tuumi, että niistä voisi tehdä jotakin kivaa. Ensimmäiset työt olivat pöllö, pikkuenkeli ja vispilähiuksinen tyttö, jotka on hitsaten kasattu. Sen jälkeen Jenni on siirtynyt käyttämään työvälineinä poraa ja popniittejä. Putiikissa on Jennin taidenäyttely näillä näkymin ensi syksyyn asti. Omakotitalkkaripalvelu laajenee Lahden ja Heinolan alueella Lahden alueen omakotitalkkari-palvelu vahvistuu touko-kesäkuun aikana, kun talkkaripalvelua tarjotaan Nastolan ja Hollolan alueen asukkaille. Omakotitalkkarin tehtävänä on antaa asumista helpottavia palveluja vanheneville omakotiasukkaille, mökkiläisille ja rivitaloasukkaille, jotta he voisivat asua omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Tällaisia palveluja voivat olla puiden teko ja pilkkominen, siivoaminen, pienet remontit, kiinteistön kunnostus yleensä, puutarha- ja pihatyöt, asiointi sekä talvella lumenluonti ja hiekoitus. Toiminnasta on useita positiivisia seurausvaikutuksia. Omakotiasukkaan elämänlaatu paranee ja yhteiskunta säästää laitosmenoissa. Omakotitalkkareita on jo palkattu moniin suomalaisiin omakotiyhdistyksiin. Kokemukset ovat varsin rohkaisevia ja palaute Käsityö- ja lahjatavaraputiikki, korjausompelu, GreenHouse-vaatteet. kikadesign.org asiakkailta kiittävä. Suomen Omakotiliitossa on laadittu toimintamalli, jossa pyritään toisaalta mahdollisimman yksinkertaisiin ratkaisuihin ja toisaalta itseohjautuvaan tapaan hoitaa työnjohto. Asiakkaat ottavat yhteyttä suoraan omakotitalkkariinsa. Pyrkimyksenä on saavuttaa tilanne, jossa omakotitalkkari hoitaa vakiintunutta asiakaskuntaansa. Vain silloin toiminnalla voi olla vaikutusta tähdättyyn kotonasumisen pitkittymiseen. Talkkarilla ei ole omia työkaluja tai vastaavia. Kukin kotitalous hankkii kaiken kulloinkin tarvittavan: siivousvälineet, maalit, pensselit jne. Näin asiakas maksaa vain tehollisesta työajasta. Tämä on tärkeää myös siksi, että emme kilpaile yritysten kanssa: tarjoamme jokamiesapua. Yhdistys ei voi järjestää työntekijälleen taukotupaa tai muuta sosiaalitilaa. Siksi se olettaa, että asiakas on valmis tarjoamaan vastaavat palvelut talkkarille eli mahdollisuuden vessassa käymiseen, käsienpesuun, vaatteidenvaihtoon jne. Koska osa kotitaloudessa tehtävästä työstä on luvanvaraista, talkkarimme ei tee sähkö-, putki- eikä tulitöitä eikä kiipeä esimerkiksi katolle. Palveluihin eivät kuulu myöskään suurisuuntaiset remontit, pihan rakentamiset tai puutarhan perustamiset. Palvelusta peritään 6,00-8,00 /tunti ja matkat kilometrikorvauksen mukaan. Pienellä palvelumaksulla kattaa yhdistys toiminnasta aiheutuneet kulut. Palvelumaksu kerätään asiakkaalta jättämällä hänelle tilisiirtolomake. Talkkarin palkka saadaan työhallinnolta. Vaikka palvelu onkin tarkoitettu lähinnä ikääntyville omakotiasukkaille, TILAA OMAKOTITALKKARI APUUN! Lahti ja lähialue Hannu Pappila p. 044 566 4711 Heinola Leo Järvinen p. 044 543 8868 voidaan toiminnan käynnistyessä tarjota sitä myös muille. Heidän on kuitenkin hyvä muistaa, että he joutuvat mahdollisesti antamaan paikkansa myöhemmin vanhemmille asiakkaille kun omakotitalkkarin palvelujen kysyntä kasvaa. Palvelusta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä suoraan omakotitalkkariin (Lahti) Hannu Pappila 044 566 4711 tai (Heinola) Leo Järvinen 044 543 8868. Lisätietoja Hämeen- ja Pirkanmaan alueella olevista tai alkavista asumisapu talkkari projekteista. Seppo Tamminen projektipäällikkö Omakotiliiton Hämeen piirin asumisapu projekti 044 023 6001 seppo.tamminen@ omakotiliitto.fi Omakotitalkkari palvelu laajenee Päijät Hämeen alueella. Omakotitalkkarin saat edullisella tuntihinnalla. Hinnat eri yhdistyksissä ovat 6-8 /tunti + 0,45 /kilometri. Soita siis talkkari apuun. Palvelemme myös kesämökkiasukkaita alueellamme. Nastolan ja Hollolan alueelle palvelu alkaa touko- kesäkuussa. Lisätietoja talkkaripalvelusta saat projektipäällikkö Seppo Tamminen p. 044 023 6001

Kalkkinen vuoden kylä 1997 Kalkkisten kyläpäällikkö Heikki Lagom sanoo, että Kalkkisilla on tänäkin päivänä hyvä maine elävänä kylänä, ja osa tunnettuudesta tuli Vuoden kylä -julkisuudesta. Kun kylästämme ja sen aktiivisista ihmisistä kerrottiin eri tiedotusvälineissä, se tuntui hyvältä ja nosti itsetuntoa itse kylälläkin, hän arvelee. Turhastahan valinta ei silloin tullut. Kylällä oli vilkasta omatoimista kulttuuria, mm. nuorisoseuran erinomainen näytelmäkerho. Koulu vaikutuspiireineen loi aktiivisuutta, ja monet muut vireät yhdistykset saivat aikaan paljon hyvää. Vuoden kyläksi valinta saattoi Heikki Lagomin mukaan osaltaan vaikuttaa siihen, että Kalkkisten ihmisillä on vahva usko kylän tulevaisuuteen ja hyvä yhdessä tekemisen henki. - Täällä ollaan myös hyvin tulokasystävällisiä. Olemme iloisia, että kylälle on saatu jonkin verran uusia asukkaita. Esimerkiksi Kyläasumisen messuille 2004 kaavoitetut kymmenen tonttia on myyty ja useat niistä jo rakennettu ja asutettu, ja uusi tonttialue on pian tulossa myyntiin. 19 Heikki Lagom sanoo, että Vuoden kyläksi valinta ei varmaankaan luonut mitään erityisiä menestymisen paineita. - Täällä tiedetään kylän hyvät vahvuudet ja halutaan tehdä töitä sen eteen, että täällä olisi hyvä asua ja yrittää, ja toivotaan, että meille tärkeät kesäasukkaat viihtyisivät täällä enemmänkin kuin vain muutaman lomaviikon. Kalkkisten alueella asuu nyt noin 600 ihmistä ja suunnilleen yhtä monella on tällä alueella vapaaajan asunto. Täällä on kotipaikka yli 50 yrityksellä. Kalkkisissa on mm. oma osuuspankki, kaksi yhteensä useita kymmeniä henkilöitä työllistävää teollista yritystä, valtakunnallisesti tunnettu viinitila ja muutama muu ravintola- ja matkailupalveluita tarjoava yritys. Meillä on oppilasmäärältään kasvava alakoulu, oma kirkko ja runsas määrä vireitä yhdistyksiä ja harrastuspiirejä, kyläkuoro, vaskiyhtye, taidepiiri jne. Kunta on laajentamassa kylän keskustan vesi- ja viemäriverkostoa, ja kylälle ollaan perustamassa erillistä vesiosuuskuntaa. Me kysyimme: l Miten valinta Vuoden kyläksi vaikutti kylänne elämään ja toimintaan? l Saiko se aikaan jotain aivan uutta? l Tuliko valinnan myötä menestymispaineita? l Mitä haluatte kertoa kylänne nykyhetkestä? ja näin he vastasivat: Lappilankylä vuoden kylä 2001 Sehän oli suuri kunnia ja innosti kovasti etenkin meitä jotka olimme toimineet uutterasti kylätoimikunnassa. Se merkitsi kylälle uudenlaista näkyvyyttä, oltiin Ylen alueradion haastateltavina ja lehdistö seurasi Lappilan tapahtumia tarkemmin ja kunnassakin kuunneltiin kylän ehdotuksia. Vuoden 2002 toimintakertomuksesta näkee, että toiminta on ollut vilkasta. Ylläpidettiin kylätupaa, toimitettiin ja jaettiin kylätiedotetta joka toinen kuukausi, osallistuttiin Kärkölän kylien yhteistyöhankkeisiin ja kylät ry:n toimintaan. Oltiin mukana Tule kylään - Päijät- Hämeen kylät kutsuvat -tapahtumassa. Lappilassa järjestettiin kylien kyläpäivä 13.4. Saatiin Etpähän kautta EU-rahoitusta tietotupa - hankkeeseen, jolla hankittiin tuval- le tietokone printtereineen ja nettiyhteyksineen sekä asianmukaiset kalusteet kyläläisten käyttöön. Se merkitsi selvää palvelutason paranemista kylässä, josta pankkipalvelut olivat poistuneet. Lisäksi tuvalle saatiin palkatuksi osapäiväinen tietotupaemäntä työllistämisvaroin. Muuta ohjelmaa kylässä järjestettiin ennen muuta lapsille, oli lelupäivä tuvalla, nallepäivä ja nallepiirustuskilpailu, lasten satuhetkiä ja lähiöteatterin vierailu, esityksenä Pupu Tupuna. Lisäksi laadittiin päivitysosa vuonna 1998 laadittuun hyvin laajaan kyläsuunnitelmaan, hahmoteltiin uusia tavoitteita ja tulevaisuuden haasteita. Jotta tällaisia tapahtui Lappilan kylässä Vuoden kylä -valinnan jälkeen. terveisin Kirsti Luova kyläyhdistyksen sihteeri (silloinen puheenjohtaja) 21. Maila Talvio salonki taidenäyttely Kesällä Maila Talvio salonki järjestetään 21. kertaa. Vanha-Koskipään kartanon sisätiloihin rakentuvassa näyttelyssä yleisölle tarjoillaan mehukas kattaus maalauksia, grafiikkaa ja veistoksia. Taiteilijamme ovat: Hanna Varis, Janne Laine, Kristiina Lehtonen, Anniina Vainionpää, Anne Meskanen, Marja Mali, Ilppo Alho, Eija Hakkola ja Timo Sälekivi. Luonnonkaunis, Tainionvirran varrella sijaitseva Itä-Hämeen museon miljöö on nähtävyys sinänsä. 1700-luvulla rakennetun kartanon pihapiiri henkii menneiden aikojen tunnelmaa. Syreenien katveeseen kannattaa poiketa hetkeksi vaikkapa kahvittelemaan ja ihastelemaan puutarhan väriloistoa. Näyttelyn suojelijana toimii Opetusministeri Henna Virkkunen. Outo Lintu elokuvayö 6.8. Elokuun alkupuolella järjestettävä Outo Lintu elokuvayö maustaa Hartolan kulttuurikesää. Tapahtumalle upeat puitteet tarjoaa nostalginen vanha seurojentalo tyyppinen Jokiranta. Elokuvayöhön voi Putulankulma vuoden kylä 2003 Pienten kylien yhteistoiminnalle Vuoden Kyläksi 2003 valinta oli järisyttävä yllätys, koska olimme vähän leikillämme kisaan lähteneet. Kylätoiminnan itsetunnolle ulkopuolelta tullut tunnustus vahvisti uskoa keskittyä erityisesti kirjasto- ja muuhun kulttuuritoimintaan. Kesällä 2003 saimme yllättäen maaherra Anneli Tainan kylään ja hän näkemästään innostuneena lupasi tulla vuoden päästä vihkimään kirjasto- ja kulttuuritalomme, jota tuolloin rakennettiin entiseen navettaan. Omien tilojen suojissa on v. 2004 lähtien lainattu ja myyty kirjoja, järjestetty erilaisia yleisötilaisuuksia (musiikkia, näytelmiä, taidenäyttelyitä ym.). Tilojamme voi kuka tahansa vuokrata säällisiin tarkoituksiin. Lainakirjastomme on paisunut yli 11 000 kirjan kokoelmaksi ja kirjan- Kuva: Anne Vallinen myyntiparvella arvioidaan olevan lähes 20 000 kirjaa ja lehteä odottamassa pääsyä uuteen kotiin.. Elämää Putulan kirjastoja kotiseutuyhdistyksen eli PKKY ry:n talossa on ympäri vuoden. Lainakirjasto toimii tiistaisin klo 18-20 ja kesäaikaan myös lauantaisin sekä aina sopimuksen mukaan. Vakiintuneisiin tapahtumiimme Keväisille kirjanpäiville, keskikesän Taide- ja kulttuuriviikoille sekä Syksyisille kirjanpäiville sadat kirjojen ja taiteen ystävät löytävät tiensä. Kirjasto- ja kylätoimintamme jalkautuu myös aina tilaisuuden siihen saatuaan eli markkinoilla ja toreilla, Lahden Kirjamessuilla, Kylämarkkinoilla jne. meidät tapaa. Tänä kuluvana 21.toimintavuotenamme PKKY ry:n touhut toivottavasti kiinnostavat ihmisiä entiseen tapaan eli kiirettä tulee taas pitämään. poiketa katsomaan yksittäisiä elokuvia, mutta kestävyyttään kannattaa koetella myös maratonmuotoisesti katsomalla kaikki elokuvat. Kesän aikana julkaistavan ohjelmiston valinnoissa otetaan huomioon erilaisten katsojaryhmien mieltymyksiä. Tarjolla on komediaa, romantiikkaa sekä ripaus hyytävää jännitystä perheen pienimpiä unohtamatta. Yhteistyö Sysmän ja Joutsan Kinojen kanssa takaa vuosittain elämyksellisen tapahtuman onnistumisen. Elokuvayleisöä palvelee tapahtuman aikana puffetti. Tervetuloa! Piirtänyt: Solja Järvenpää

20 Kotipalvelut: puh. 044 559 4776 Ulkoaluepalvelut: puh. 050 387 8703 Toimisto: puh. 044 595 8978 Koti ja piha kuntoon kotisiivoukset* ikkunoiden pesut* ym. pihatyöt* pihapuiden kaadot ym. *Huom! Kotitalousvähennys Koti ja Kuusi Osk Launeenkatu 7, 15100 LAHTI www.kotijakuusi.fi Avoinna joka päivä klo 10-20 Bonus jopa 5% Muista myös maksutapaetu 0,5% Museo ja kahvila 23.5. - 22.8. klo 11-18 (ma sulj.) Tervetuloa! Puh. 040 308 6227 www.karkola.fi Heinola, puh. 010 546 1240 NOPELLI Rakennuspellitykset Piipunpellit ja hatut Ikkunapellit ja kynnykset Pikkuremontit 0400-998 499, Kärkölä Neliapila ja Uusi Kesä yhdessä tai erikseen ja kesäterveisesi menevät varmasti perille! neliapila ke 9.6. Seutuneloset: Hollolan Sanomat, Päijät-Häme, Nastola-lehti ja Orimattilan aluelehti julkaisee 10.6. yhdeksän kuntaa* kattavan kesäkauden erikoislehden Neliapilan. Se pysyy tuoreena koko kesän ja pitää koko kesäkansan mielissä lomakauden tapahtumat, käyntikohteet koko kuuman kesän mansikkapaikat! Varaa ilmoituspaikkasi! Myyntipäällikkö Jouni Hautalahti puh. 044 736 0757 Myyntineuvottelija Eija Mielonen puh. 044 736 0769 Myyntineuvottelija Sirpa Hietalahti puh. 044 736 0762 * Seutunelosten kesälehti Neliapila jaetaan kaikkiin talouksiin Asikkalassa, Hollolassa, Hämeenkoskella, Kärkölässä, Nastolassa, Orimattilassa, Artjärvellä, Pukkilassa ja Myrskylässä. Lisäksi sitä jaetaan Seutunelosten jakelupisteissä koko alkukesän ajan ja lukuisissa levikkialueen kesätapahtumissa. Uusi Kesä elää tiiviisti mukana Lahden kesän sykkeessä kesäkuusta elokuuhun. Kerromme kesän mielenkiintoisimmat paikalliset menovinkit ja esittelemme lahtelaisia kesäparatiiseja. Kuulemme vinkkejä myös kaupungin rajojen ulkopuolella olevista kesäreissukohteista tuttujen lahtelaiskasvojen opastuksella. Uusi Kesä on hyödyllinen ja rentouttava lukupaketti, joka kannattaa pitää tallessa koko kesän! Varaa ilmoituspaikkasi! Myyntijohtaja Sinikka Laukkanen 03-876 8786, 044 736 0768 Myyntineuvottelija Marketta Paldanius 03-876 8781, 044 736 0766 la 12.6. Myyntineuvottelija Sirkku Söyrilä 03-876 8784, 044 736 0783 Ilmoita kesätapahtumasi Neliapilan tapahtumakalenteriin se luetaan varmasti! Keräämme kaikkien Seutunelosten neljän lehden levikkialueen tapahtumat tiiviisiin listoihin Neliapilan sivuille. Lähetä tapahtumatiedot 20.5. mennessä osoitteella tapahtumat@seutuneloset.fi tai postitse: Seutuneloset/Neliapila 2009, Torikuja 1 C, 15 870 Hollola. Tapahtumakalenteri on tietojen lähettäjälle maksuton. Myyntineuvottelija Harri Riikonen 03-876 8782, 044 736 0754 Varaa ilmoitustila omalle kesäviestillesi heti, sillä parhaat määräpaikat ovat kysyttyjä. Ota yhteyttä myyntitiimiimme ja valitse Sinulle paras tapa olla mukana kesämenossa. HUOM! Kun ilmoitat sekä Neliapilassa että Uudessa Kesässä, viestisi kattaa koko alueen kesäisen edulliseen yhteishintaan! ILMOITUSVARAUKSET JA -AINEISTOT 26.5. mennessä