Jätevesilietteet tuhkaksi ja hyötykäyttöön päivitys esityksen 1.2.2017 tilanteeseen REPA hankkeen loppuseminaari 1.11.2017 Toimitusjohtaja Pekka Pesonen Tampereen Vesi 1
Jätevesilietteen maatalouskäyttö vaihteeksi vastatuulessa? entistäkin laajempia rajoitteita tulossa Viking Malt on ilmoittanut, että vuodesta 2017 alkaen yritys ei osta mallasohraa, joka on viljelty puhdistamolietettä lannoitteena käyttäen. Viking Maltin linjaus on voimassa kaikissa Itämeren ympärysmaissa. Fazer Myllyn viljan laatuvaatimuksissa todetaan seuraavaa: Yhdyskuntapuhdistamolietteitä sisältävien lannoitteiden käyttöä saman kasvukauden aikana ei suositella, harkitsemme niiden käytön kieltämistä. Muiden viljanviljelyyn hyväksyttyjen kiertolannoitteiden käyttö on suositeltavaa. Elintarviketeollisuus on huolissaan lietteiden sisältämien haitallisten aineiden mahdollisista riskeistä. Lisäksi kuluttajien suhtautuminen ja yhdyskuntalietteen käyttöön liittyvä mahdollinen maineriski on yrityksille tärkeä tekijä. Lietteen käytön rajoituksiin vaikuttavat myös kansainvälisten viljaa ostavien yritysten laatuvaatimukset. Aiempina vuosina vastaavanlaisia kannanottoja on tullut satunnaisesti mm. MTK:n ja sen paikallisjärjestöjen taholta. innovatiivisia ratkaisuja tarvitaan, jos biokaasutusjäännöksen (= mädätetyn lietteen) maatalouskäyttöä halutaan jatkaa - uusien käsittelymenetelmien ja käyttökohteiden kehittäminen tarpeen 2
Miksi jätevesiliete polttoon? Tuhkaa syntyy polttoprosessissa olennaisesti vähemmän kuin lietettä mädätysprosessissa (biokaasutuksessa) à loppusijoituksessa/hyötykäytössä on ratkaistavana pienempi ongelma pitkällä tähtäimellä. Ravinteet, mm. fosfori, jäävät myös lietteen poltossa tuhkaan ja ovat periaatteessa hyödynnettävissä. Runsaasti referenssejä polton toimivuudesta Keski-Euroopassa. Jätevesilietteen energia saadaan poltossa talteen, käytetään Tampereen keskusjätevedenpuhdistamon suunnitelmassa termiseen kuivaukseen ja kalliotilojen lämmitykseen. - Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n ympäristölupahakemus on jätetty polttovaihtoehdon mukaan - Tuhkan jatkokäsittelytapa ratkaistaan myöhemmin (käyttöönotto v. 2024) 3
PIMAKE - Hankesuunnitelma Lähtökohtana on halu käsitellä ja hyödyntää Tampereen seudulla syntyneet pilaantuneet maa-ainekset ja jätevesilietetuhkat eri toimijoiden ja yhteiskunnan kannalta mahdollisimman taloudellisella, tehokkaalla ja kestävällä tavalla. Tarkoituksena on synnyttää uutta ja monipuolistaa nykyistä jätevirtoihin pohjautuvaa paikallista liiketoimintaa innovatiivisten julkisten hankintojen avulla. Hanke tuo hanketoimijoille osaamista ja resursseja, joita innovatiivisiin julkisiin hankintoihin ja teollisten symbioosien edistämiseen liittyvien haasteellisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää. perusajatus on jalostunut hankkeen kuluessa - Nokian Kolmenkulman ECO3 Cleantech alueelle on syntynyt innovatiivinen kiertotalouden yrityskeskittymä (600 ha alue, 21 toimijaa, 60 M investoinnit menossa) - kehitysalustoina mm. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n jätteenkäsittelykeskus ja Nokian Veden jätevedenpuhdistamo useiden teollisuusyritysten lisäksi 4
Hankesuunnitelman tavoitteet 1. Tampereen pilaantuneiden maiden käsittelyalue Toteutetaan innovatiivisena julkisena hankintana. Alueesta merkittävä paikallisten kiertotalouden teollisten symbioosien kasvualusta ja korkean jalostusasteen maarakentamisen uusiotuotteita valmistava ekoteollisuuskeskittymä. Parhaita ratkaisuja hyödyntävä ja uutta innovoiva jatkuvasti kehittyvä tuotantoalusta. 2. Pilaantuneiden maiden käsittelyalueen pilotointi PIMA-alueen kehittämisen pilotointi- ja testialusta Tarastenjärvelle tai Koukkujärvelle. Innovatiivisten julkisten hankinnan mallien ja toteutustapojen testaaminen käytännössä. Yritysten kannustinmallien testaaminen 3. Jätevesilietetuhkan hyödyntäminen Kannattavien ratkaisujen hakeminen lietetuhkan hyödyntämiseksi yrityksille ja tuhkan käsittelykustannusten minimoiseksi Lietetuhkan hyötykäyttömahdollisuuksien kartoittaminen esim. lannoitekäyttöön - Tulokset raportoidaan marraskuussa 2017 5
Hankesuunnitelman työpaketit TP 4 PIMA-pilottialue Tulokset: Suunnitellaan Tampereen PIMA-alueen pilottina pilaantuneiden maiden käsittelyn testialueen Pirkanmaan Jätehuollon Tampereen Tarastenjärven tai Nokian Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukseen tukemaan PIMA-alueen hankintaprosessin ratkaisujen pilotointia, testausta ja kehittämistä. Aikataulu: 3/2016 4/2017, jatkoaika 12/2017 - Vastuu: Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Esa Nummela, Elina Tiira - Pilotointialue toteutuu Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen yhteydessä ECO3 Cleantech -alueella 6
Hankesuunnitelman työpaketit TP 5 PUTU Lietetuhkaselvitys Tulokset: Ennakointi puhdistamolietteen polttoon liittyvän toimintaympäristön ja lainsäädännön muutoksista Kartoitus ja ennakointi puhdistamolietteen poltosta syntyvän tuhkan potentiaalisista hyödyntämistavoista Kartoitus ja ennakointi lietetuhkan hyödyntämiseen liittyvistä potentiaalisista yhteistyökumppaneista Toimintapolku Tampereen Veden innovatiiviselle julkiselle hankinnalle Aikataulu: 2-12 / 2016, jatkoaika -12/2017 - Vastuu: Tampereen Vesi Liikelaitos, Pekka Pesonen - Raportoidaan 11/2017 - Koetoiminta mahdollista myöhemmin esim. Koukkujärven jätteenkäsittelyalueella 7
TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO VALITUT PROSESSIRATKAISUT (ALUSTAVA) 1. Tulopumppaus 2. Esikäsittely 3. Esiselkeytys 4. Ilmastus 5. Jälkiselkeytys 6. Hiekkasuodatus 7. UV-desinfiointi (toteutetaan myöhemmin) 8. Ohitusvesien käsittely (toteutetaan myöhemmin) 9. Lietteenkäsittely 10. Lietteen kuivaus ja välivarastointi 11. Lietteen terminen kuivaus ja poltto Keskuspuhdistamon lupahakemus oli nähtävillä 11.10.2017 saakka - Keskuspuhdistamon ja siirtolinjojen asemakaavat saivat lainvoiman ilman valituksia. - Kalliotilojen louhinta alkaa rakennusluvan turvin v. 2019 - Viereinen PIMA-alue kunnostetaan Tampereen kaupungin toimesta ennen sitä. 8
Keskuspuhdistamon lupahakemus: LIETTEEN POLTTAMINEN Jätevedenpuhdistamolla syntyvä liete ja lietteen termisessä kuivauksessa syntyvät haju-kaasut poltetaan toiminta-alueelle rakennettavassa polttolaitoksessa, joka kuuluu jätteenpolttoasetuksen soveltamisalaan. Lietteenpolttolaitoksen polttoaineteho on 4,1 MW. Polttolaitoksen savukaasut puhdistetaan monivaiheisessa puhdistusprosessissa, johon kuuluu sähkösuodin, kuiva-absorberi sekä letkusuodin. Puhdistuksen jälkeen savukaasut johdetaan vielä lämmöntalteenottopesuriin. Puhdistettu savukaasu johdetaan 40 metriä korkeaan piippuun. Piipun korkeuden riittävyys on selvitetty leviämismallinnuksella, joka on hakemuksen liitteenä. Lietteenpolttolaitoksessa syntyvät jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. 9
Keskuspuhdistamon lupahakemus: LIETTEEN POLTTAMINEN Päästöraja-arvot ja vuotuiset päästötasot on esitetty tarkemmin hakemuksessa. Toiminnasta syntyy lentotuhkaa n. 6 000 t/a. Lentotuhka toimitetaan fosforin talteenottoon tai muuhun hyötykäyttöön tai läjitettäväksi toimijalle, jolla on tuhkan vastaanottoon tarvittava lupa. Pohjatuhkaa syntyy n. 500 t/v. Se toimitetaan hyötykäyttöön tai läjitettäväksi asianmukaiselle vastaanottajalle 10
Kiitos! Kotisivut: www.tampereenvesi.fi mm. vesijohtoveden reaaliaikaiset laatutiedot Tampereella paikkatietoon sidottuina: https://vellamo.tampere.fi/ Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy: http://www.keskuspuhdistamo.fi 11