ELÄMÄNILOA JA HYVINVOINTIA Ilman päihdeja pelihai/oja EHYT ry:n lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 7.11.2017: HE 100/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liiiyviksi laeiksi
JOKAINEN MEISTÄ RAKENTAA SUOMALAISTA PÄIHDEKULTTUURIA Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on valtakunnallinen järjestö, joka toimii koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. Työ ulo/uu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin. Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin lii/yvän ehkäisevän työn ohella EHYT ry ehkäisee pelaamisesta syntyviä hai/oja. EHYT ry:llä on noin 110 jäsenjärjestöä. Toiminta valtakunnallista: kuusi aluekeskusta. Seitsemän päihteetöntä kohtaamispaikkaa Elokoloa. AsiantunEja- ja kansalaisjärjestö. Työtämme tukee STEA.
Kuusi näkökohtaa sote-valiokunnalle 1) Lakiesitys on risrriidassa useiden hallituksen muiden linjausten kanssa 2) Pt-kaupoissa myytävän alkoholin enimmäisvahvuuden nosto on uhka kansanterveydelle 3) ValmistustaparajoiIeen poisto uhkaa nuorten hyvinvoinra 4) Viron matkustajatuonr ei ole kestävä argumenw 5) Lain työllisyysvaikutukset kokonaisuudessaan kielteiset 6) Kulutuksen väkevöityminen on uhka ikäihmisille
Muutosesitys Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry esi/ää, e/ä lakiesitystä on väl/ämätöntä muu/aa paremmin hyvinvoine- ja terveysnäkökohdat huomioivaan suuntaan. Helpoiten tämä onnistuu, kun säilytetään: 4,7 prosenen raja päivi/äistavarakaupoissa myytäville alkoholijuomille (1. prioriteei). Ns. valmistustaparajoite (2. prioriteei). Lisäksi ravintoloiden ulosmyyneoikeu/a tulisi tarkastella: ei edistä kulutuksen siirtymistä valvo/uihin olosuhteisiin eikä ruoka- ja ravintolakul/uurin kehi/ymistä.
(1) Lakiesitys on risrriidassa useiden voimassaolevien linjausten kanssa 1. Lakiesityksen oma tarkoituspykälä (1 ), joka määri/elee lain yksiseli/eiseksi tarkoitukseksi alkoholihai/ojen vähentämisen. 2. Perustuslaki (19, 3. momeni), joka ase/aa julkisen vallan tehtäväksi terveyden edistämisen. 3. Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelma, jonka tavoi/eena on edistää tervey/ä ja hyvinvoinea sekä vähentää eriarvoisuu/a ja huolehea julkisen talouden kestävyydestä. 4. Suomen kansainvälisten sitoumukset, joihin lukeutuvat muun muassa WHO:n tar/uma/omien taueen ehkäisystrategia ja YK:n kestävän kehityksen tavoi/eet.
2. Pt-kaupoissa myytävän alkoholin enimmäisvahvuuden nosto on uhka kansanterveydelle KansanterveysEeteellinen tutkimus on soi/anut, e/ä pienenkin prosenikorotuksen ja muun saatavuuden lisäämisen vaikutukset muu/uvat merki/äviksi koko väestön tasolla tarkasteltuna. Lakiesitys lisäisi vahvojen oluiden, long drink -juomien, siiderei/en ja juomasekoitusten myynepisteitä nykyisin noin 350 Alkosta 5300 päivi/äistavarakauppaan, jolloin myynepisteiden määrän kasvaisi yli 15-kertaisesE. Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös ravintoloille ulosmyyneoikeu/a vastaaville alkoholijuomille kuin päivi/äistavarakaupassa olisi myynnissä. Valviran Elastojen mukaan anniskelulupia on tällä hetkellä noin 8300.
3. ValmistustaparajoiIeen poisto uhkaa nuorten hyvinvoinra Valmistustaparajoi/een poiston myötä korkeintaan 5,5 prosenisten Esla/ua alkoholia sisältävien juomien myyne siirtyisi päivi/äistavarakauppoihin. Muutos lisäisi myynepisteitä, juomasekoi/eiden valikoimaa ja brändien määrää. Useiden eri maissa tehtyjen tutkimusten perusteella Eedetään etenkin nuorten suosivan limuviinoja. Pitkään jatkunut nuorten raiestumiskehitys ja humalajuomisen väheneminen ovat pysähtyneet keväällä 2017 kerätyn terveystapatutkimuksen mukaan.
4. Viron matkustajatuonr ei ole kestävä argumenw sääntelyn keventämiselle Viron oluentuonnin osuus oluen kokonaiskulutuksesta on arvioiden mukaan noin 6-7 prosenia. Viron hallitus on pää/änyt merki/ävistä alkoholipoliiisista kiristyksistä nimenomaan kansanterveyssyistä ja pitänyt alkoholipolieikkaa vahvase esillä EUpuheenjohtajuuskaudellaan vuoden 2017 aikana. Vuosina 2016-2020 oluen verotus Virossa nousee yhteensä 166 prosenia. Tämä tulee pienentämään maiden välistä hintaeroa. Virosta Suomeen suuntautuvat matkustajatuone jo nyt vähentynyt ja laskevan trendin voidaan ole/aa jatkuvan.
5. Lain työllisyysvaikutukset kokonaisuudessaan kielteiset Alkoholilain uudistuksella on vain vähäisiä vaikutuksia alkoholielinkeinon työllisyyteen mikäli muutokset suhteutetaan muun muassa sosiaali- ja terveysalaan sekä turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitoon liiiyviin kielteisiin vaikutuksiin. Kasvavien sosiaali- ja terveydenhuollon kulujen lisäksi lausunnon kohteena olevan alkoholilain on esitetyssä muodossaan arvioitua kasva/avan esimerkiksi poliisin resurssitarve/a 10 15 miljoonaa euroa. Alkoholilain uudistus helpoiaisi ulkomaisten alkoholialan yritysten pääsemistä markkinoille. Kovassa kilpailussa suurten kansainvälisten toimijoiden tuo/eiden kanssa pienpanimoiden voi olla vaikeaa saada tuo/eitaan kaupan hyllyille.
6. Kulutuksen väkevöityminen uhka ikäihmisille Väestötason tutkimukset osoi/avat, e/ä yli 65-vuoRaiden alkoholinkäyiö on lisääntynyt 1980-luvulta lähren. Tämä koskee erityisese naisia. 65 84-vuoEaista miehistä yli 40 prosenia juo alkoholia vähintään kerran viikossa. Naisten vastaava osuus on lähes 25 prosenia, mu/a muutos on heillä ollut nopeampaa. Nuorimmat ikäihmiset eli 65 69-vuoEaat kuuluvat itse asiassa koko maan useimmin alkoholia käy/äviin ihmisiin. Kahden sukupolven aikana tapahtunut muutos on merki/ävä. Yli 65-vuoEaiden annosmäärät ovat kuitenkin pienempiä kuin nuorempien ikäryhmien. Päihteet ovat mukana noin neljänneksessä yli 65-vuoEaiden miesten tapaturmakuolemista. Naisten kohdalla vastaava osuus on alle 10 prosenia.