Navettaharjoitteluselostus Navettaharjoittelu paikassa X Harjoitteluselostus dd.mm.yyyy dd.mm.yyyy Harjoittelija: Matti Meikäläinen Tietoja tilasta Nimi: Pämppi Omistajat: Matti ja Maija Meikäläinen Sijaintikunta: Nakkila Postiosoite: Könösentie 1, 29250 NAKKILA Puhelin: 02-123 4567, 040-123 4567 Sähköposti:matti.meikalainen( at )gmail.com kokonaispinta-ala: metsää 53 ha, omaa peltoa 50 ha, vuokrapeltoa 27,71 ha peltopinta-ala: 77,71 ha laidunpinta-ala: 9 ha nurmiala (sis. laidun): 41 ha rehuviljalla: 30 ha kesannolla: n. 6,7 ha (8,7 %) keskilehmäluku: 55 kpl lehmiä yli 24 kk: 56 kpl hiehoja 12 24 kk: 27 kpl vasikoita alle 12 kk: 20 kpl lihanautoja: 0 kpl sonneja: 0 kpl Tuotosseurannan vuositiedonanto 2006 Karjan keskituotos maitoa rasvaa 9585 kg 366 kg rasvapitoisuus 3,82 % proteiinia 339 kg proteiinipitoisuus 3,54 % EKM 9467 kg Hedelmällisyys ja poikimistiedot poikimaväli keskimäärin lepokauden pituus siemennyskauden pituus 385 päivää 89 päivää 28 päivää vasikkakuolleisuus 7,6 % epämuodostumia 0 % monisikiöisiä 0 % poikimisia yhteensä 66 vasikoita syntyi 66* lehmävasikoita 30 sonnivasikoita 34 siemennyksiä per poikiminen 1,75
ummessaolokauden pituus 58 päivää *kaksi vasikkaa syntynyt kuolleena, sukupuolta ei määritetty Poistot Syy kpl % tapaturma 1 1,8 utaretulehdus 16 28,8 vedinvika hedelmällisyyshoidot 3 5,4 poikimavaikeus poikimahalvaus ruuansulatuskanavan sairaus 2 3,6 jalkarakenne 2 3,6 jalkasairaus 1 1,8 muu sairaus 1 1,8 huono vanha utarerakenne 1 1,8 lypsettävyys luonne muu syy kadonneet Yhteensä 27 48,6* *yhteensä keskilehmämäärästä seurantakaudella hiehojen poikimaikä on n. 25 kk sanoi isäntä Navetta Navetan sijainti Kuva (asemakaava) talouskeskuksen rakennusten sijainnista (asuinrakennus, karjasuojat, jaloittelutarha, varastorakennukset, tiet ja lantala).
Kuvaan merkitty eläinten reitti laitumele, rehujen reitti varastoihin ja varastoista navettaan sekä lannanpoistoreitti. Reitit eivät risteä. Navetan pohjapiirros Navetan pohjapiirros (eri käyttötilat, viemärit, vesipisteet, ikkunat, ovet, ilmanvaihto) ja mitat noin metrin tarkkuudella. Kuva (navetan pohjapiirros, vähän suttuinen).
Rehu tulee putkea pitkin ruokintapöydälle, joten se ei risteä ylimpänä kuvassa olevan lantakäytävän kanssa. Lantakäytävät kulkevat pystysuunnassa lattian alla, joten se ei risteä rehu- tai eläinkuljetusreittien kanssa. Mitä terveydellistä merkitystä rehun kuljetuslinjan ja lannankäsittelylinjan kulkusuunnilla on? Rehu voi kontaminoitua lannasta, jos lannankäsittelylinja ja rehun kuljetuslinja risteävät. Miksi ne eivät saisi kulkea ristiin esim. eläimiä ei saisi kuljettaa ruokintapöydän yli pihatossa? Ks. ed. ja eläimet voivat viedä lantaa rehuun. Jaloittelutarha tai talviulkoilutusalue Pihatossa ei tarvitse olla jaloittelutarhaa, joten sellaista ei ole. Pieni tarha-aitaus kyllä löytyy, mutta se ei täyttäisi jaloittelutarhan vaatimuksia (jos sellaisia olisi), sillä se on kooltaan liian pieni. Tarhan alkuperäinen pintamateriaali oli hake, mutta nyt siinä on maapohja, koska tarhaa käytetään vähän. Navettarakenteet Rakennusvuosi: 200x 200y Navetan seinien rakennusmateriaali: betonielementti Navettatyyppi: makuuparsipihatto (lämmin 3-rivinen pihatto) Lannanpoisto: lietelanta, raappalannanpoisto Lannanpoistojärjestelmä Alla kuva lantakäytävästä ja raapasta parren puolelta sekä lantakäytävästä ruokintapöydän puolelta. Lisäksi molempien korkeuseroista kuvat (ylempi parren puolelta, alempi ruokintapöydän puolelta). Lantakäytävän korkeusero parren pintaan on 25 cm ja leveys ruokintapöydän puolella 3 m, parren puolella 2,2 m. Makuuparren puolella lantakäytävällä on kumimatto, ruokintapöydän puolella ei.
Poikimakarsinat Navetassa on kaksi kalustettua sairas- tai poikimakarsinaa ja tila kolmannelle (kalustamatta). Karsinoiden koot ovat 3,6 m x 6,0 m eli 21,6 m ja 2 ne ovat keskenään samankokoiset. Pohjapiirroksen poikimakarsina on kalustamaton, joten sairaskarsinat toimivat poikimakarsinoina, ts. poikimakarsinakäytössä olevan karsinan lattiasta puolet on umpilattiaa ja puolet ritiläpohjaa. Sairaille ja poikiville käytetään samoja karsinoita. Lisäksi sairaskarsinoita käytetään toimenpiteiden suorittamista varten, sillä ne ovat ainoita karsinoita, joissa on sulkulaitteet.
Tilalla on 30 lehmää yhtä karsinaa kohti, eli karsinoita on 1/3 jokaista 10 lehmää kohti. Lannanpoisto tapahtuu ritilän alla olevalla raapalla. Kuivikkeena käytetään vasikoilla olkea ja lehmillä turvetta. Karsinat kolataan ritilälle ja kuivitetaan kaksi kertaa päivässä. Makuuparsi Makuuparressa on parsimatto eli kumimatto ja kuivikkeena turve. Vasikoilla käytetään kuivikkeena olkea. Kuiviketta (turvetta) lisätään käsipelillä 60 L ämpäristä kaksi kertaa päivässä (yhteensä päivässä n. 180 L). Vasikoille lisätään olkea kerran päivässä tai tarpeen mukaan. Kuvissa alla parren erottajat lehmien makuuparsien puolelta ja nuorkarjan parsien puolelta.
Sulkulaite Kuvassa alla navetan ainoat sulkulaitteet, jotka löytyvät sairaskarsinoista. Sulkulaitteen nimi on sulkulaite.
Ruokintapöytä Alla kuva ruokintapöydästä käytävän päädystä katsoen. Ruokintapöydän pinnoitus on keskiosasta hienojakoista betonia, reunoilla on (sikojen) ruokintakaukalot, jotka on tehty valumassasta (tosi sileää). Juottovasikat Alla kuvat alle 3 kk vanhojen juottovasikoiden karsinasta ja vesinipasta.
Karsina on nk. olkipohjakarsina. Sen mitat ovat 3,4 m (leveys) x 2,4 m (umpilattia) + 2,2 m (ritiläpohja), yhteensä 15,64 m 2. Umpipohjalattia on makuupaikkaa ja ruokintapaikka ritiläpohjan edessä. Karsina pidetään puhtaana lisäämällä olkea päivittäin tai tarpeen mukaan. Karsina tyhjennetään n. 3 kk välein. Vasikat 3 6 kk
Alapuolella kuva 3 6 kk vanhojen pikkuvasikoiden karsinasta. Karsina on identtinen viereisen juottovasikkakarsinan kanssa paitsi, että lattialla on poikkipuu ja olkipohja on levitetty hieman ritiläpohjan päälle. Karsinan hoito on samanlaista kuin juottovasikoiden, se pidetään puhtaana lisäämällä olkea päivittäin tai tarpeen mukaan ja tyhjennetään kokonaan n. 3 kk välein. Vasikat alle 6 kk Alla kuva vanhimpien vasikoiden karsinasta.
Karsinan mitat ovat 3,2 m (leveys) x 2,4 m (umpilattia) + 2,2 m (ritiläpohja) eli 14,72 m 2. Makuupaikka on umpipohjalla ja ruokintapaikka sekä vesinippa ritiläpohjan etureunassa. Nuorkarjan tilat (6 9 kk) Alla kuva nuorkarjan karsinasta.
Karsinan mitat ovat 3,2 m (leveys) x 2,4 m (viistopohja) + 2,2 m (lantakäytävä) eli 14,72 m 2. Makuupaikka on viistopohjalla. Ruokintakaukalo alkaa karsinan etureunasta ja jatkuu parrellisten karsinoiden loppuun. Lantakäytävällä on raappa. Karsinan kumimatto kolataan (raapalle) kahdesti päivässä. Hiehojen tilat (yli 9 kk) Alla kuvat hiehojen eli vanhemman nuorkarjan karsinoista.
Nuorkarja haluttaisiin pitää kokonaan parrellisissa karsinoissa. Epätasaisten ryhmäkokojen ja tilan puutteen vuoksi nuorimmat yli puolivuotiaat ovat kuitenkin viistopohjaisessa karsinassa ja vain vanhimmat hiehot parrellisissa karsinoissa. Hiehojen karsinat ovat makuuparrellisia ryhmäkarsinoita lantakäytävällä. Karsinoiden, joita on kaksi, mitat ovat 12,1 m (11 x 1,1 m leveä parsi) x 2,4 m (parsi) + 2,2 m (lantakäytävä), yhteensä 55,66 m 2. Parret ovat makuupaikka. Ruokintapaikka on lantakäytävän edessä oleva ruokintakaukalo. Lantakäytävällä on raappa. Parsien kumimatot kolataan (raapalle) kahdesti päivässä. Ilmanvaihdon pääpiirteet Navetassa on koneellinen alipaineilmastointi, jonka kapasiteetti on ollut riittävä navetan kokoon ja eläinten määrään nähden. Ilmanvaihto toimii eri keleillä näin: kostea: pitäisi lämmittää, jolloin menisi rahaa huukkaa (kun on iso kuutiomäärä), joten ei tehdä mitään kuuma: laitetaan ovet auki pakkanen: luukut kiinni, ovet kiinni Ilmastointi toimii hyvin, jos lämpötila on yli -25 C, tämän jälkeen alkaa kosteus näkyä. Lämpötila pyritään pitämään 12 C:ssä. Voidan pitää näin alhaisena, koska vasikoilla on säteilylämmitys. Jos ilmanvaihto aiheuttaa jotain ongelmia, se on, että navetta menee liian kylmäksi. Syyskuussa, kun on lämmin ja kostea eli bakteerit kasvavat paremmin parsissa (lehmät valuttavat ajoittain ja tietenkin sontivat parsiin), käytetään parsien kuivituksen lisäksi rutiinisti desinfiointipulveria. Juomavesi pihatossa Juomakuppiin tulee vettä 18 L/min. Suositeltua virtausnopeutta en tiedä. Juomakuppien sijoittelu on merkitty pohjapiirrokseen. Eläimet saavat vettä vain juomakupeista. Lypsävillä lehmillä on yhteensä 5 juomakuppia. Pohdi millaisia ongelmia erilaisilla laitteistoilla voi pihatossa on? Juomakupit voivat likaantua (lehmät paskovat niihin), tai mennä rikki (putket tai suutin). Lantaraapassa ovat haittana mahdolliset toimintahäiriöt ja huono suunnittelu, jonka vuoksi raappa kulkee hieman epäonnistuneella aikataululla. Vesi: vesiosuuskunta Veden laatu viimeisimmän analyysin mukaan: Loistava. Lypsyasema Koneen merkki: SAC Asennettu: 200x, testattu viimeksi dd.mm.yyyy (vuosihuolto) Koneen tyyppi: Kalanruoto 2x6
Lypsylaitteita: 12 kpl (1 2 lypsäjää) Automaattinen irrotinlaitteisto: Kyllä. Maitoputken materiaali: teräs Maitoletkun materiaali: kumi Säätöventtiilin tyyppi: painokuormitteinen (500 mg) Mikä on alipainemittarin lukema? 44 kpa Tykyttimen merkki: UNICO2, sähkövirtatykytin Tykytysnopeus: 60,2 kaksoisiskua/min, 60/40 suhteella imu/hieronta Tilasäiliön merkki: Roka Tilasäiliön tilavuus: 5 000 L Maitosäiliö tyhjennetään joka toinen päivä, klo 13.15. Maitoauton kuljettaja laittaa tankin pesurin päälle tyhjennyksen jälkeen. Lypsykoneen osien tehtävät: 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tyhjöpumppu: tekee alipaineen Alipainemittari: mittaa alipaineen Säätöventtiili: säätää alipaineen Tyhjöputki: siirtää alipaineen sopivaan paikkaan Tykytin: katkoo eli säätelee alipaineen Maitoputki: kuljettaa maidon lypsyasemalta tankkiin Kuvassa alla maitohuoneen ilmanvaihto. Maitohuoneessa on oma poistopuhallin ulkoilmaan. Ilmanvaihdon liikkeet on merkitty pohjapiirrokseen. Lypsy Lehmän valmistaminen lypsyyn: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 1. 2. ajetaan lehmä lypsyasemalle vaahdotetaan vedin (viileä vaahto, Viri-Foam) annetaan vaahdon istua 20 60 sekuntia puhdistetaan vedin hieromalla vaahto pois paperiliinalla (kertakäyttö) otetaan alkusuihkeet (mukiin tai matolle) kiinnitetään lypsimet vetimiin ootellaan Mikä on lehmän lypsyyn valmistamisen tarkoitus? saada maito laskeutumaan (siis vapauttaa oksitosiinia), jottei tulisi tyhjälypsyä puhdistaa vetimen pää, ettei likaa mene maitoon ja sitä kautta tankkiin
3. varmistaa, että tulee lypsettyä vain terveitä neljänneksiä (utaretulehdukset, mahdollisten traumojen aiheuttamat verilypsyt) Lypsyn keskimääräinen kestoaika on n. 17 minuuttia per erä. Käytetäänkö tilalla vedinkastoliuosta? Kyllä, spray. Mikä on liuoksen vaikuttava aine? kitosaani, dekstraanisulfaatti, hydroksietyyliselluloosa, glyseriini Mitä voi tapahtua jos lehmä pelästyy esim. lypsykonetta kiinnitettäessä? Voi saada sorkasta näpeille tai lehmä voi paniikissa tyhjentää rakkonsa tai suolensa matolle. Pahimmillaan ei vapaudu kunnolla oksitosiinia, ja silloin lypsykerran maitomäärä vähenee. Lypsykoneen puhdistus Työvaiheet, pesuaineet, vesi, desinfiointiaineet 1. 2. 3. 4. 5. Alkuhuuhtelu (vesi läpi suoraan viemäriin) toinen huuhtelu (n. 7 min) varsinainen pesu kuumalla vedellä (n. 15 min, sis. pesuaine) pesuaine on vuoropesuaine eli aamulla hapan ja illalla emäksinen pesuaine pesun aikana termostaatti pitää veden kuumana huuhtelu desinfiointi kuumalla vedellä (tuntematon lämpötila (ehkä n. 80 C), ei puhdistusaineita) Maidontuotantokäyrä Merkitse oheiseen koordinaatistoon yhden syys- ja yhden kevätpoikivan lehmän koelypsytulokset eri värein. Yhdistä saadut pisteet kummankin lehmän maidontuotantokäyräksi. Lehmä 1 seuraava siemennys sinisen rastin kohdalla. Rae laitettu lepokaudelle vihreän rastin paikkeilla. Lehmien tiedot lehmä poikinut siemennetty vuosituotos Lehmä 1 16.1. 12.9. 13 521 Lehmä 2 4.8. lepokaudelle 10 720 Koelypsyt lehmä 13.11. 15.12. 16.1. 15.2. 21.3. 16.4. 16.5. 16.6. 16.7. 15.8. 16.9. 16.10. Lehmä 1 30,0 52,4 56,4 48,8 46,0 42,3 41,7 41,4 42,2 30,0 Lehmä 2 41,0 39,1 33,1 32,7 31,8 29,7 26,4 43,5 42,9 29,4
Missä tuotantovaiheessa lehmät ovat harjoitteluaikana? Tiedot dd.mm.yyyy Ummessa, odotettuun poikimiseen aikaa > 3 vk = 32 lehmää ummessa ja tuntuva (poikimiseen < 3 vk) = 5 lehmää heruvia ja korkean tuotantokauden vaiheessa olevia (poikimisesta < 3 kk) = 17 lehmää alenevan tuotannon vaiheessa (poikimisesta 4 7 kk) = 12 lehmää Alhaisen tuotannon vaiheessa (poikimisesta > 7 kk) = 23 lehmää Mikä oli vaikeinta em. luokittelussa? Ei mikään. Tiedot oli taulukossa. Lepokausi on aika poikimisen ja siemennyksen välillä. Noin 6 vk poikimisen jälkeen voidaan siementää, ja viimeistään 3 kk päästä pitäisi siementää. Vasikan hoito ja ruokinta Pikkuvasikan ruokinta perustuu emän ternimaitoon, joka tarjotaan joko suoraan utareesta tai lypsettynä tuttipullosta. Muutaman päivän ikäisenä vasikka vieroitetaan juottokarsinaan, jossa tarjolla on vapaasti hapanjuottoa, ja muuta ruokaa kuten rypsirouhetta, viljaseosta, säilörehua ja heinää. Näiden lisäksi on koko ajan saatavilla vettä vesinipasta. Vapaa ruokinta jatkuu 2 kk ikään asti, jos vasikka siirretään kasvatuskarsinaan, poistuu hapanjuotto ruokavaliosta. Vasikoita hoidetaan lähinnä vain nupouttamalla. Lehmävasikoille annetaan myös nimet. Navetan päivittäistapahtumien aikataulu Merkitse tähän taulukonomaisesti navetassa päivittäin toistuvat työt ja niiden tekijät. Merkitse myös, mitä lehmät navetassa/laitumella tekevät muuna kuin navettatöiden aikana. Tee taulukosta niin yksityiskohtainen, että siitä selviää rehujen antojärjestys, kuivitus ja lannan käsittely, vasikoiden juotto jne. Näitä päivittäiseen rutiiniin kuuluvia asioita ei tarvitse toistaa harjoitteluselostuksen lopulla olevassa päiväkirjassa. klo navetan tapahtumat 05.25 tarkastuskierros (kiimat, vasikoita) 05.30 lypsyaseman valmistelu aamulypsyyn 05.40 lehmien ajo parsista seisaalle ja kohti lypsyasemaa, ruokintapyödän puolen parsien kolaus 05.45 ensimmäiset lehmät lypsetään 06.00 ensimmäisten lehmien lypsäessä kuivitetaan ruokintapöydän puolen parret 07.00 viimeiset lehmät ajettu lypsyasemalle, makuuparren puolen parret kolataan ja kuivitetaan 07.15 viimeiset lehmät on lypsetty 07.15 lypsyaseman pesu 07.30 aamuruokinta (säilörehut ruokintapöydälle Avantilla ja väkirehut nuorkarjalle ämpäreillä, lehmien väkirehut tulevat automaatista) 07.45 vasikoiden ja nuorkarjan karsinoiden kolaus ja vasikoiden karsinoiden kuivitus 08.00 aamiainen 08.30 tarkastuskierros (kiimat, vasikoita) 09.00 14.30 tauko, käydään kattomassa jossain vaiheessa, lounas, tehdään suuria siivouksia jne. 14.30 iltaruokinta (sama tekniikka kuin aamulla) 14.45 vasikoiden ja nuorkarjan karsinoiden kolaus ja vasikoiden karsinoiden kuivitus 15.00 16.00 tauko tai ladataan varastoja (tuodaan paaleja, tehdään pieniä siivouksia) 16.00 lypsyaseman valmistelu aamulypsyyn 16.10 lehmien ajo parsista seisaalle ja kohti lypsyasemaa, ruokintapyödän puolen parsien kolaus 16.15 ensimmäiset lehmät lypsetään
16.30 ensimmäisten lehmien lypsäessä kuivitetaan ruokintapöydän puolen parret 17.30 viimeiset lehmät ajettu lypsyasemalle, makuuparren puolen parret kolataan ja kuivitetaan 17.45 viimeiset lehmät on lypsetty 17.45 lypsyaseman pesu 18.00 illallinen, sauna 21.00 iltatarkastus Iltatarkastukset tekee yleensä isäntä. Iltatarkastusten tarkoituksena on tehdä kiimahavaintoja sekä tarvittaessa siirtää piakkoin poikivia eläimiä poikimakarsinoihin. Ja tietenkin varmistaa, että kaikki on hyvin valtakunnassa. Eniten huomiota kiinnitetään kiimoihin ja poikkeavasti käyttäytyvin eläimiin. Tällä tilalla emäntä hoitaa ruokinnan suunnittelun ja eläinten rekisteröinnin. Isäntä hoitaa, että eläimille on ruokaa eli tornissa on säilörehua, kone toimii, viljasiilossa on viljaa ja kioskit toimivat. Ruokinta Lypsylehmien ruokinta Sanaselityksiä karkea rehu väkirehu valkuaisrehu energiarehu täysrehu tiiviste puolitiiviste säilörehu, heinä, muu korsirehu vilja rypsi, soija melassi tai teollisesti valmistettu kasvipohjainen täydennysrehu teollisesti valmistettu tasapainotettu täysravinne viljaruokintaa täydentävä ravintovalmiste, sis. proteiinia, energiaa, mineraaleja, ei viljaa kuin tiiviste, mutta myös viljaa Millaisia sokeri- ja tärkkelysrehuja lehmille syötetään, miksi? Sokeri: melassi, tärkkelys: kaikki viljat erityisesti vehnä. Millaisia kivennäisrehuja naudoille on olemassa, millä tavalla eri kivennäisrehut poikkeavat toisistaan? Ca, P, Se, Mg. Mitä rehuja hiehot saavat? Pääasiassa säilörehua, väkirehua herkkuna. Viljelytoimet keväästä korjuuseen ja kuivatukseen Rehuvilja Ostetaan kaupasta rehuviljan siementä. Ostetaan yhdet siemenet ekana vuonna, kylvetään sadosta toinen vuosi ja ostetaan taas lisää kolmantena vuonna. Vaihtoehdot on ohra ja kaura. Heinä 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 1. 2. 3. 4. 5. levitetään liete peltoon muokataan äkeellä toukokuulla kylvetään kylvölannoittimella siemen ja lannoite mahdollisesti kylvetään vielä heinä samalla kesäkuulla kasvinsuojelu syyskuulla puinti (urakoitsija hoitaa, koska tilalla ei ole puimuria) viljankuivuriin puinnin jälkeen (löytyy tilalta) lannoitteiden levitys toukokuun alussa niitetään juhannuksen jälkeisellä viikolla annetaan kuivua pellolla 3 4 päivää pöyhitään 2 3 kertaa paalataan pienpaaleihin Arviointi heinän laadusta Kuivasta heinästä ei ole tehty analyysiä, mutta koska siinä ei ole hometta eikä se pölyä, se on hyvää. Heinäpinta-ala on kuitenkin vain 2 ha (koko pinta-ala 77 ha), joten heinän merkitys tilalla on vähäinen. Heinän laatuun ja määrään vaikuttaneet tekijät esim. kesän sääolot, korjuusää tai -aika: Sääolosuhteet (aurinko kasvuajalla ja sateet korjuun aikaan), sääennusteiden tarkkuus (niin ilmatieteenlaitoksen kuin tilan toimijoidenkin).
Säilörehu 1. 2. 3. 4. 5. 6. lannoitetaan toukokuun alussa lisälannoitus kesäkuun alussa (jotta toinen sato lähtisi kasvamaan paremmin) kesäkuun puolessa välissä niitetään niittomurskaimella annetaan kuivua 8 12 tuntia kootaan tarkkuussilppurivaunulla säilörehutorniin säilöntäaine laitetaan silppurivaunuun (AIV-2000 happoa) Säilörehun laatu analyysin perusteella: kiitettävä (9) Laatuun ja määrään vaikuttaneet tekijät esim. kesän sääolot, korjuusää tai -aika: Sääolosuhteet (vesimäärä) vaikuttavat kaikkein eniten. Ruoho kasvaa vähän kylmälläkin, muttei kuivassa. Laidunnus Eläinten vedensaanti on järjestetty laitumella siten, että siellä on vesijohtoverkossa kiinni oleva teline, jossa on 2 3 juomakuppia. Vesi on samaa vesiosuuskunnan vettä kuin navetassa. Laidun on aidattu sähköpaimenella ja lohkoja siinä on 4. Laidunta kierrätetään päivittäisestä kierrosta (nurmen nopean kasvun aikaan) enintään neljän päivän väleihin. Laidun lannoitetaan kerran kuussa (touko, kesä, heinä) ja sille tehdään kolme hoitoniittoa kesässä (nurmi, jota lehmät eivät syö, niitetään pois). Laidunkauden pituus on 3 kk. Laidunkausi alkaa toukokuun lopulla, naudat ovat kesäkuulla 2 3 vk yötä päivää laitumella, heinäkuusta n. 2 vk (heinäkuusta ruoka kokonaan laitumelta), muu aika tuodaan vihreää ruohoa tai säilörehua navettaan, elokuun eka viikko yks viikko laidunta, 3 vk ruokaa navettaan. Lehmät ovat koko laidunkauden jomman kumman lypsyvälin navetassa syömässä. Lämpimällä ne ovat navetassa vilvoittelemassa päivät ja kylmällä lämmittelemässä yöt. Laidunkaudella annetaan laidunkivennäistä. Lisäksi lehmille annetaan seleeni-magnesium-kuuri ennen laitumelle laskua. Hiehoista vain 6 18 kk ikäiset ovat laitumela, nuoremmat ovat koko ajan navetassa. Hiehoilla ei ole mitään lisäruokintaa kesällä. Esimerkkilehmän päivittäinen ruokalista hintoineen Valitse karjasta noin 40 50 kg päivässä lypsävä lehmä ja kirjoita taulukkoon sen rehut ja päivittäiset syöntimäärät. Lehmän nimi: Lehmä (XXXX, FI XXXXX XXXX-X), poiki dd.mm.yyyy, (poikimisesta on kulunut nyt n. 3 kk) koelypsy dd.mm.yyyy: 50,6 kg maitoa, 3,03 valkuais-%, 1,88 rasva-% rehu nimi päiväannos kg viljaseos 9,4 rypsirouhe 1,0 puolitiiviste 8,0 Maitotilan tulonlähteet Maitotilan tulonlähteenä ovat maito ja liha. Mikä on maidon tuottajahinta ilman tukia? 37,69 snt/l Mikä on lehmän lihan tuottajahinta? 1,60 euroa/kg Mikä on lehmän arvo teurasarvon mukaan laskettuna? 400 600 euroa Entä maidon vuosituotannon mukaan laskettuna? 3 000 5 000 euroa vuosituotanto, (-2 000 2 500 euroa tuotantokustannuksia) Viljan hinta 145 e/1000 kg ostettuna, jos tekee ite, tuotantokustannukset on n. 120e/1000 kg Tartunnoilta suojautuminen Mitä suojavaatteita erilaisille vierailijoille navetassa on? Työhaalari tai kertakäyttöhaalari (täyshaalari), kumisaappaat tai kengänsuojat, kertakäyttökumihanskat. Onko tilalla käytössä lastausosasto tilalta lähteville eläimille? Ei varsinaisesti, otetaan sairaskarsinaan ja sitten liukuoven kautta ulos. Entä karanteeniosasto tilalle mahdollisesti tuleville eläimille? Jos ostetaan elukoita, pidetään sairaskarsinassa muutama päivä, että alkaa haisemaan omille eläimille. Karanteeniosastona pidetään ummessaolevien osastoa. Miten muut eläimet (kissat, koirat, linnut, rotat) pääsevät navettaan? Pääskyset pesii, varpuset on riesa, ovista tulevat sisään. Kissojen ja koirien kulkua ei ole estetty, naapurin eläimiä ei tilalla liiku. Miten ja milloin tuhoeläinten torjunta navetassa hoidetaan? Lintujen torjutaan äänihälyttimellä. Jyrsijöitä myrkytetään syksyllä, kun ilmat jäähtyy (tulee muutama sisään) laittamalla niille myrkkylaatikoita ja pitämällä kissoja. Eläinten terveydenhoito
Poikiminen Miten lehmäkortista löydetään siemennyspäivä? Ei näe, mutta sen voi katsoa huomiolista siemennetyille lapusta Odotettu poikimispäivä? Löytyy. Poikimiskerta? Löytyy. Kuinka poikimispäivä lasketaan siemennyspäivän perusteella? 9 kk + 65 päivää Lehmän odotetaan poikivan lähiaikoina ja emäntä kertoo eläinlääkärille lehmällä olevan kuukaudet täynnä, miten nopeasti vasikka on tulossa? Viikon sisään, jos ei, pyydetään käynnistyspiikki, jonka jälkeen poikii päivän parin sisään. Miten ja milloin lehmän ruokintaa muutetaan poikimisen lähestyessä? Tunnutusruokinta käyttöön ruokintasuunnitelman mukaisesti (ummessa ei mitään väkirehuja, poikimahetkellä jauhoja 1,5 kg, puolitiivistettä 1,0 kg, rypsirouhetta 200 g). Miten ja milloin poikivaa lehmää valvotaan? Joka tarkastuksella, poikimisen lähestyessä pyritään ottamaan sairaskarsinaan/poikimakarsinaan. Mitä vanhempi lehmä, sitä aiemmin otetaan sivuun. Mistä ulkoisista merkeistä päätellään poikimisen lähestyvän, kuinka lehmää tällöin tarkkaillaan? Utareen täyttyminen, hännänseudun jänteiden löystyminen, samat tarkkailut Jos lehmä poikii parressa, miten parsipaikka valmistellaan poikimiseen? Ei poi'ita parressa muuten kuin yllärinä. Missä vaiheessa lehmä siirretään poikimiskarsinaan ja sieltä takaisin muiden pariin? Ennen poikimista tavoitellaan (vanha viikonkin etukäteen, nuoret 1 vrk etukäteen), vanha voi olla 3 vrk poikimisen jälkeen erillään, jos on huono äiti voi olla vain 1 vrk. Vaikuttaa myös inhimillinen tekijä. Mitä tehdään 1. vuorokauden aikana poikimisen jälkeen? a) emälle: Lypsetään 2 krt vuorokaudessa, seurataan takapään lämpötila ja korvien lämpötila, mitataan kuume, seurataan että syö. b) vasikalle: Vasikka on automaattibaarissa (emän alla) tai tuttijuotossa, seurataan. Mitä apua talonväki antaa lehmälle poikimistilanteessa, mitä apuvälineitä on käytettävissä? Poikimisapu, takapään pesu, käsikopelolla asentovirhe = korjataan itse, kohtukierre = eläinlääkäri, poikimahalvaukseen Caldren 2 dl. Missä tilanteissa tarvitaan eläinlääkärin apua? Kohtukierre (erittäin harvinainen), prolapsi (erittäin harvinainen). Millaisia poikimistilanteeseen liittyviä ongelmia tilalla on ollut ja miten niistä on selvitty? vasikan virheasennot yksi sorkka edellä, tuupataan sorkka takaisin ja otetaan takaperin poi'itus (normaali, mutta huono hapensaanti) kohtukierre, kohdun esiinluiskahdus kerran 15 v aikana molempia, eläinlääkäri paikalle, 1,5 L pullolla sisälle, vaarinkaljapullolla (2 3 L) vastaan tuli vasikka, kohtu ja jälkeiset samassa köntsässä, mutta kohtu saatiin takas ja vasikkakin pelastu poikimahalvaukset ei oo tänä vuonna ollut yhtään, mutta joskus oli ongelmana, sen jälkeen siirryttiin niukkaan tunnutukseen, erotellaan ummessaolevien puolelle (ei väkirehuja) makaamaan jääneet ei oo ollut vuoteen yhtään, löytyy lehmännostoteline (valjaat ympäri ja nostetaan ylös) jälkeisten jääminen on ollut tänä kesänä, hoidettu lihakseen antibiootilla, muuten jälkeisten jäämistä ei hoideta Korkean tuotoksen vaihe Mitä rehua ja millaisia määriä lehmät syövät tässä tuotantovaiheessa? Taulukko, 9,4 + 1 + 8 + vapaa säilörehu. Miten eri rehut annostellaan? Automaatista kaikki. Montako kertaa päivässä lehmä saa korsirehua ja väkirehuja? Säilörehu vapaasti (pyritään, täydennys kahdesti päivässä), väkirehuja automaatista eli säilörehu on ensisijainen ruoka ja väkirehu on täydennysruoka. Esiintyykö tilan lehmillä tässä vaiheessa seuraavaa: pötsin sairaudet? Ei ole ollut, joskus halvauksen tukihoitona letkutettu. juoksutusmahasairaudet? Tilalla ollut 2 kpl juoksutusmahan kierrettä. ketoosi (asetonitauti)? Todella harvinainen, kun tuli väkirehukioski. sorkkakuume? Hiehojen ongelma, ei vaivaksi asti, sorkkahoitajan mielestä olisi ollut yksi kuumeinen. Kiimakierto ja tiinehtyminen Normaalin poikimisen jälkeen lehmän kohtu palautuu 3 4 viikossa ja kiimakierto alkaa. Terveen, hyvinvoivan lehmän voi siementää noin 8 vk poikimisen jälkeen. Tilalla siemennetään 6 vk poikimisen jälkeen. Kerro karjan hedelmällisyydestä raporteissa ilmoitettavin tunnusluvuin. Mitä tunnusluvut tarkoittavat? selitä luvut... Lehmä on hyvässä kiimassa, millaiset ovat tyypilliset oireet? Pihattolehmä seisoo toisen alla (seisova kiima). Kaikki lehmät eivät osoita kiimaa yhtä hyvin, kuinka lehmät saadaan siemennetyiksi? Huomiolista siemennetyille, jos ei oo ulkoisia kiiman merkkejä pyydetään eläinlääkäri paikalle (jos ei ole 3 kk sisään poikimisesta tullut mitään merkkejä). Millainen on tilan kiimantarkkailurutiini? Aamulla ennen aamulypsyä, aamuruokinnan jälkeen, ennen iltaruokintaa, ennen iltalypsyä, iltatarkastus. Miten seminologi kutsutaan paikalle ja mitä lehmän keinosiemennys maksaa eri vuodenaikoina? Soitetaan siemennystilaukseen 8.00 8.45 tai Ammun kautta. Riipuu sonnista. Halvimmillaan 5e/annos, normaali 15e/annos, valiosonni 30e/annos ja supervalio 70e/annos.
Miten tilalla varmistetaan, uusiiko kiima vai onko lehmä tiinehtynyt siemennyksen jälkeen? Ei tehdä progesteronitesti, seurataan kiimaa, siementäjä tekee tiineystarkastuksia. Missä vaiheessa lehmälle tehdään tiineystarkastus ja kenen toimesta? Seminologin toimesta, 6 vk siemennyksestä, kun kerkiää. Miten se merkitään lehmäkorttiin? + tai - (tiine tai ei-tiine) Mitä tilalla tehdään, kun lehmän kiimaa ei ole havaittu ollenkaan ja poikimisesta on kulunut 2 kk? Odotetaan vielä kuukausi ja soitetaan eläinlääkärille (koska 2 kk ei ole ongelma), tehostetaan kiiman tarkkailua. lehmä poiki normaalisti kuukausi sitten ja nyt sillä roikkuu peräpäästä punertavaa limaa? Ei mitään hätää, puhdistautuu itsestään. Jos 2 kk valuttaa vieläkin, on harmahtavaa = eläinlääkäri tarkastaa kohdun. lehmä on siemennetty jo kolme kertaa sen kuitenkaan tiinehtymättä? Vaihtoehdot: jos siemennyksestä on kulunut aikaa ja lehmä on huono = poistetaan, kun maitomäärät tipahtaa, jos lehmä on hyvä, kokeillaan vielä kerran, tai pyydetään eläinlääkäri katsomaan mikä vikana. Vaikuttaa suku ja tuotos. Utareterveys Meijeri määrittää tilalta ostamastaan maidosta solu- ja bakteeripitoisuuden, joita käytetään maidon hinnoitteluperusteina. Maidon soluluku meijerissä on vaihdellut välillä (30 000) 85 000-210 000 kpl/ml (kesällä tahtoo nousta). keskiarvo 150 000 (E-luokan alla) Meijerimaidon bakteeripitoisuus on ollut: 2 4, mutta jostain syystä nyt noussut jopa 216:een (seurataan miksi) Mitä muita selvityksiä / analyysejä meijeri tekee tilakohtaisista maitonäytteistä? Voihappobakteerien itiöt (jostain löytynyt juuri, vaikka säilörehu on ensiluokkaista, olisiko menny näytteet sekaisin), soluluvut, bakteerit, rasva ja valkuaisipitoisuudet, voihappobakujen itiöt, määrittää laktaattipitoisuuden (ei hinnoittelu), urea (ei hinnoitelu) Mitä tarkoittaa maidon laatuhinnoittelu? mitä sopivammat arvot, sitä parempi hinta Mitkä ovat laatuhinnoittelun perusteet? Rasva- ja valkuaispitoisuudet. Lehmän sairastuminen utaretulehdukseen merkitsee tuotantotappioita maidon määrän ja laadun suhteen. Lisäksi utaretulehdukset aiheuttavat runsaasti lisätyötä tilalla. Miten karjantarkkailuraportissa ilmoitetaan utareterveydestä? Utarerakenne ja utaretulehdus poistosyinä. Mistä karjanomistaja huomaa utaretulehduksen? Lypsyllä, jos epäilyttää tehdään lettupannutesti, jos tarkkailumaidoissa on paljon soluja, tehdään useammin lettupannuja. Millaisia utareongelmia tilalla on esiintynyt? S. aureus (liian monta) E. coli (monta), Klebsiella spp. (yksi) (Etsi utareista arpia, haavoja tai syyliä ja katso miltä ne näyttävät, miten ne vaikuttavat lypsyyn.) Ei lypsyyn vaikuttavia haavoja tai syyliä, pl. Klebsiellan tuhoama vedin, S. aureus-vetimet umpeutetaan. Vedinpolkemat, haavat tai ruhjeet? Ei merkittäviä. Utaretulehdukset/solut? S. aureus-neljännekset soluttavat. Tee lehmille lettupannutestejä. Ota karjantarkkailun lehmäkohtaisesta solulukuraportista selville, millä lehmillä ja mistä syystä soluluvut olivat kohonneet? S. aureus tai loppulypsykaudesta normaalisti, kun solut menee kovin alas iskee E. coli Lypsyyn tai lypsykoneeseen liittyvät ongelmat Tarkista vedinten kärjet ennen lypsykoneen asentamista ja heti lypsyn jälkeen, mitä huomaat? Joillakin tulee sulkijalihaksen esiinluiskahdusta, jota on korjattu suurentamalla irrotustaso 500 mg levyihin. Muut utareongelmat Etsi löydätkö lehmiltä hautumia utareen ja jalan välistä? Kesällä joillain hiehoilla voi olla jalan ja utareen väliin. Hoidettu hydraamalla ja talkilla, kun utareen turvotus laskee, hoituu itsellään. Mitä tilalla tehtäisiin, jos havaittaisiin yhdessä neljänneksessä kokkareista maitoa, lisäksi lehmä on kuumeinen? kipulääke ja sairaskarsinaan -> eläinlääkäri paikalle virkeällä ja hyvinsyövällä lehmällä soluja kahdessa neljänneksessä, utare olisi kuitenkin pehmeä, ei aristava? seurataan tilannetta, lypsetään erikseen, otetaan maitonäyte ja katotaan mikä baku, jos huono baku -> eläinlääkäri vastapoikineella lehmällä lievästi soluja kaikissa neljänneksissä? seurataan tilannetta vastapoikineella hieholla S. aureus bakteerin aiheuttama utaretulehdus? Ensin maitonäyte, jos herkkä, hoidetaan penisilliinillä. Jos kanta on resitentti, umpeutetaan neljännes (pystyy vielä umpeuttaa helposti, kun ei ole vielä lypsetty). Jos ei mikään näistä auta, niin poisto. Sorkkahoito Navetalta löytyy sorkkahoitokirja. Sorkkakylvyt sorkkahoitojen jälkeen, allas lypsyasemalta poistuessa, sorkat vielä pesty ennen allasta 3 4 kertaa vuodessa hoidot, emäntä tarkistaa hoidettavat eläimet lypsyjen yhteydessä. Onko navetassa lehmiä jotka nousevat ylös tai laskeutuvat makuulle poikkeuksellisella tavalla? Ei, pari vanhaa nousee hitaasti. jotka eivät varaa painoa toiselle takajalalle? Ei. joilla on haavoja nivelalueilla? Ei. joilla on turvotusta nivelalueella etu tai takajaloissa? Yhdellä on paise oikeassa takakintereessä.
joilla on kierresorkka? Yhdellä lehmällä on. jotka seisoessaan/syödessään nojaavat ruokintapöydän rakenteisiin tai seisovat etujalat ristissä? Ei. nostelevat jatkuvasti jalkojaan, vaihtavat painoa jalalta toiselle? Ei. Miten navetan/parren rakenteet, materiaalit vaikuttavat jalkavaivoihin, miten jalkavaivoja voidaan ehkäistä? Parret on tehty suuriksi, kumimattoa ja kuiviketta on runsaasti, enemmän kuiviketta olisi ongelma lietteessä Millaisia parsimattoja tai parsipetejä on markkinoilla, minkä hintaisia ne suurin piirtein ovat? Kuminen parsimatto 106 e/kpl Miten sorkkahoidosta huolehditaan? Sorkkahoitaja käy 3 4 kertaa vuodessa Mitä sorkkahoito maksaa? 20 lehmää 400e Missä vaiheessa vuotta tai lypsykautta sorkat hoidetaan? Ummessaolevilat ei hoideta, ei heti poikimisen jälkeen, muuten sillä välillä vähintään 2 hoitoa vuodessa, joillain jopa 0 vuodessa (emäntä tarkistaa silmämääräisesti ja seuraa kaikkia eläimiä). Mitä muutoksia sorkista on löytynyt sorkkahoidon yhteydessä? Yhdellä kierresorkat, muuten ollaan ylläpitohoidossa. Häiriökäyttäytyminen Minkä verran pikkuvasikoissa näkyy juoton jälkeen kielenpyörittäjiä? Ei yhtään. toisia eläimiä imeviä vasikoita? Ei yhtään. (vapaa hapanjuotto poistaa ongelman) toisia eläimiä imeviä aikuisia nautoja? Ei yhtään. (vasikkana hoitanut ongelmansa jo) Pohdi, mitkä tekijät ovat saattaneet ko. häiriön laukaista. Ei ole ongelmia. Jos olisi kaksi kertaa päivässä juotto vapaan hapanjuoton sijasta, voisi tulla imemistarpeeseen liittyviä häiriöitä. Jos olisi tylsää voisi tulla stereotypioita, kuten kielenpyöritystä. Kun on ryhmäkarsinat ja liikkumatilaa, niin ei tule ongelmia. Päiväkirja Päivittäin tekemäni työt, karjan päivittäisrutiinista poikkeavat tapahtumat sekä opitut asiat. 1. päivä Yhteenveto Työt: iltalypsy, lypsyaseman pesu Poikkeavat: minun saapuminen, tutustumiskierros navetassa Opit: kaikki uutta 2. päivä Yhteenveto Työt: lypsyaseman valmistelu, aamulypsy, lypsyaseman pesu, lypsyaseman valmistelu, iltalypsy, lypsyaseman pesu Poikkeavat: ilmastointiluukkujen sulkeminen talvea varten (mun homma), traktorien pesu, Opit: lähes kaikki uutta 3. päivä Yhteenveto Työt: lypsyaseman valmistelu, aamulypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus, lypsyaseman valmistelu, iltalypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus Poikkeavat: Räkä voitti maailmanmestaruuden Opit: pastöroimaton maito aiheuttaa voimakasta mahakipua 4. päivä Yhteenveto Työt: lypsyaseman valmistelu, aamulypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus, lypsyaseman valmistelu, iltalypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, säilörehun jako, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus Poikkeavat: lypsykoneen vuosihuolto, 48 lypsimen vaihto Opit: 2x6 kalanruoto ei syötä kolmea tehokasta lypsäjää, kuinka irroittaa nännikumi vanhan lypsimen metallihylsystä, Avantilla ajo vaatii totuttelua 5. päivä Yhteenveto
Työt: lypsyaseman valmistelu, aamulypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus, lypsyaseman valmistelu, iltalypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus Poikkeavat: De nada. Opit: Nihil sub sole novum. 6. päivä Yhteenveto Työt: lypsyaseman valmistelu, aamulypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus, lypsyaseman valmistelu, iltalypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus Poikkeavat: ruokintapöydän painepesu, keinosiementäjän käynti Opit: lypsyliinoissa on hyviä ja huonoja puolia 7. päivä Yhteenveto Työt: lypsyaseman valmistelu, aamulypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus, vasikan korvamerkintä, lypsyaseman valmistelu, iltalypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus Poikkeavat: vasikan nupoutus ja korvamerkintä, vanhojen rehujen siivoaminen rehuputken alta, Agri-market-käynti Opit: Hämeenkyrö on ihmeellinen paikka 8. päivä Yhteenveto Työt: lypsyaseman valmistelu, aamulypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus, lypsyaseman valmistelu, iltalypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus Poikkeavat: Isäntä ja emäntä Tampereella ravintolassa, minä kuskina. Opit: Jos menee nukkumaan myöhään, on aamulla väsynyt. 9. päivä Yhteenveto Työt: lypsyaseman valmistelu, aamulypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus, lypsyaseman valmistelu, iltalypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus Poikkeavat: Klebsiellaa mätivän neljänneksen vedin räjähti. Opit: Mätä haisee jännälle. 10. päivä Yhteenveto Työt: lypsyaseman valmistelu, aamulypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus, lypsyaseman valmistelu, iltalypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus Poikkeavat: isäntäperheen pienimmän nimipäiväjuhlat, poikiminen Opit: Joskus lääkitään tuttuun tyyliin ilman eläinlääkäriäkin. 11. päivä Yhteenveto Työt: lypsyaseman valmistelu, vasikan siirto sairaskarsinaan, aamulypsy, parsien kuivitus ja kolaus, vasikan juotto tuttipullosta, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus, sarven sahaus, lypsyaseman valmistelu, iltalypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus Poikkeavat: toinen poikiminen (tällä kertaa raapalle), erään lehmän sarvien sahaus (eläinlääkärikäynti) Opit: vastasyntynyt lantakäytävällä makaava vasikka on liukas, lehmät voivat olla agressiivisiakin, vasikka pitää nostaa siten, ettei sen niska notkahda (etujalat niskan päällä), jos sarveen laittaa kiristyssiteen, se ei vuoda paljon yhtään, eikä haise pahalle, jos ei pala. lehmä voi lypsää mansikkapirtelöä, vaikka alkusuihkut olisivat puhtaat. 12. päivä
Yhteenveto Työt: lypsyaseman valmistelu, aamulypsy, parsien kuivitus ja kolaus, lypsyaseman pesu, väkirehujen jako nuorkarjalle ja vasikoille, karsinoiden kolaus Poikkeavat: minun poistuminen Opit: Maaseutu avartaa. Harjoittelujakson antia Tätä en hevillä unohda: Lypsykoneen vuosihuoltoa ja sen yhteydessä tekemääni 48 uuden lypsimen 96 kumiletkun kiinnitystä. Klebsiellan räjäyttämää neljännestä. Vasikan kantamista ja juottamista pullosta. Sarven sahausta. Miten onnistuin harjoittelijana? Loistavasti. Olin aktiivinen, kyseleväinen, sopeutuva, tiedonhaluinen ja sosiaalinen.