Huhtikuu 2012 Uutiskirje sisältää BIOWAY-tiedonvälityshankkeen ja Lapin bioenergiaohjelman 2009 2013 alaisten hankkeiden ajankohtaiset tapahtumat ja tuoreimmat uutiset. Uutiskirjeen sisältö Lyhytjänteinen tukipolitiikka hankaloittaa uusiutuvan energian käytön lisäämistä Metsät Lapin energiavoimavarana Metla tutkii nuorten metsien energiapuuharvennuksen kannattavuutta Energiakoulun oppimisympäristöt tarjoavat eväitä ammattitaitoon Lapin Energiakoulussa koulutetaan ja tehdään asennustöitä keväällä 2012 Metsäenergian tuotanto ja logistiikka -täydennyskoulutukseen ilmoittautuminen käynnissä Lapin metsistä uusiutuvaa energiaa -hanke järjestää Metsäenergia-ala tunnetuksi -infoja keväällä Retki EkoPellettipäiville Ouluun huhtikuussa Tulevaisuus bioenergiasta bioenergiaa Lapista -seminaari jatkaa suosittujen BIOWAY-seminaarien sarjaa = Takaisin sisällysluetteloon
Lyhytjänteinen tukipolitiikka hankaloittaa uusiutuvan energian käytön lisäämistä Lyhytjänteinen ja epäjohdonmukainen tukipolitiikka vaikeuttaa uusiutuvan energian ja bioenergian käytön lisäämistä. Lapin bioenergiaohjelman 2009 2013 alaisen Lapin maaseudun bioenergian alueellisen koordinaatiohankkeen projektipäällikkö Ulla Huuskon mukaan uusiutuvan energian käytön lisäämiseen pyrkivän bioenergiaohjelman tavoitteet ovat kuitenkin realistisia. Ohjelman alainen hanketoiminta pyrkii bioenergian ja uusiutuvan energian käytön ja energiatehokkuuden lisäämiseen Lapissa, vastaa EU:n ilmastovelvoitteeseen, tiedottaa Lapin bioenergiapotentiaalista sekä tavoittelee alueen työllisyyden parantamista bioenergia-alan osaamista ja tietoa lisäämällä. Vuonna 2009 käynnistyneen bioenergiaohjelman tavoitteena on lisätä Lapin bioenergiaklusterin tuottamaa energiaa noin kahdella terawattitunnilla vuoden 2013 loppuun mennessä. Tavoitteiden toteutumiseksi alan toimijoiden ja yrittäjien on kuitenkin tiedettävä, miten tukipolitiikka ja muut poliittiset päätökset vaikuttavat alaan esimerkiksi viiden vuoden kuluessa. Uusiutuvan energian käytön lisääntyminen on osin tukisidonnaista. Alan toimijoiden pitäisi voida luottaa siihen, että päätökset tukien määrästä ja esimerkiksi veropolitiikasta ovat johdonmukaisia, Huusko toteaa. Tukipolitiikan lisäksi uusiutuvan energian ja bioenergian käytön lisääminen edellyttää myös uusia käyttökohteita uusiutuville energiamuodoille. Lapissa käyttökohteiksi sopivat esimerkiksi kaivokset ja matkailukeskukset, jotka haluavat profiloitua ympäristöystävällisiksi ja aluetaloudellisesti vastuullisiksi toimijoiksi, tai pienimuotoisemmin maatilat ja omakotitalot. Loppukäyttäjä valitsee edelleen energiamuodon usein hinnan perusteella; tukien riittämättömyys saattaa johtaa fossiilisten energialähteiden suosimiseen. Vaikka uusiutuvan energian raaka-aineiden tuotantoa tuettaisiinkin riittävästi, verokannustimet eivät välttämättä vielä rohkaise energiamuodon vaihtamiseen. Jos uusiutuvan energian käyttökohteita löytyy, löytyy myös raaka-ainetta, tekijöitä ja energiatuotteelle oikea hinta, Huusko uskoo. Uusiutuvan energian saatavuuden, hankinnan ja käyttäjälähtöisyyden ongelmat ovat kuitenkin ratkaistavissa. Uusiutuvan energian ja bioenergian kilpailukykyä voidaan parantaa esimerkiksi tehostamalla raaka-aineen hankintaa ja kehittämällä logistiikkaa. Lapin bioenergiaohjelman toteutus on edennyt suunnitelmien mukaisesti Bioenergia-alan kehittämishanketoiminnan osalta bioenergiaohjelman toteutus on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Ohjelman alaisena toimii parhaillaan viisi hanketta, jotka toteutetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, ESR- ja EAKRrahoituksen tai yritysrahoituksen tuella. Jo päättyneiden Puuenergiatoimiston, Kaivosenergiahankkeen ja Tunturikeskuksen bioenergian käyttö -hankkeen tulokset ovat kaikkien alasta kiinnostuneiden hyödynnettävissä. Bioenergiaohjelman tavoitteiden saavuttamisesta vastaa Metsäkeskuksen hallinnoima Lapin maaseudun bioenergian alueellinen koordinaatiohanke, joka selvittää ja sovittaa yhteen bioenergia-alan tuotantosuunta- ja toimialakohtaisia edellytyksiä. Hankkeet ovat lisäresurssi ja mahdollisuus kokeilla uusia asioita hankkeiden pohjustamista käytännöistä voi tulla joskus vakiintunutta toimintaa. Perimmäisenä ajatuksena on kuitenkin aina uusien tai olemassa olevien yritysten ja tätä kautta työpaikkojen kehittäminen ja lisääminen, Huusko kertoo. Lapin bioenergiaohjelman pääpainopistealueiden, metsäenergian ja muiden uusiutuvien energianlähteiden sekä alan koulutuksen kehittämisen osalta toimenpiteet ovat edenneet hyvin. Tuloksina ovat muun muassa Lapin Energiakoulun koulutustuotteet, Louen biokaasulaitos -oppimisympäristö, aurinko- ja tuulienergiakokeilut, Sallatunturin CHP-laitoksen selvitys sekä metsäenergian korjuun ja käytön lisäämiseen tähtäävä toiminta. Lisäksi Kevitsan kaivokselle on suunniteltu metsähaketta hyödyntävä biovoimalaitos. Alan kehitystyöllä, koulutuksella ja tiedottamisella on merkittävä vaikutus bioenergian käytön lisäämiseen. Ohjelman alaisen toiminnan viestinnästä vastaa Rovaniemen ammattikorkeakoulun toteuttama BIOWAY-tiedonvälityshanke. Mielestäni alan tiedonvälityksessä on onnistuttu Lapissa hyvin tietoa on varmasti tarjolla kaikille, jotka sitä tarvitsevat. Tiedonvälitystä tehostetaan entisestään esimerkiksi kunnallisten neuvontapisteiden avulla, Huusko kertoo.
Metsät Lapin energiavoimavarana Metla tutkii nuorten metsien energiapuuharvennuksen kannattavuutta Erilaisiin taustaoletuksiin perustuen arviot Lapin metsäenergiapotentiaalista vaihtelevat 1 2 miljoonan kuutiometrin välillä. Nykykäyttöön verrattuna määrä on huomattava. Metsäenergian asema lappilaisessa energiantuotannossa on vielä vähäinen vesivoimaan ja metsäteollisuuden sivutuotteisiin verrattuna. Metsäenergian tuotantoa on kuitenkin mahdollista lisätä. Lapin energiapuuvaroja on hyödynnetty mahdollisuuksiin nähden vähän ja alan kilpailu on vielä vaatimatonta. Tämä tekee Lapista houkuttelevan myös tulevien suurinvestointien, kuten Mustikkamaan biovoimalan ja Kemin biodieseltehtaan, kannalta. Energiapuuta kannattavasti nuorista metsistä Etelämpänä huomattava osa energiapuusta korjataan kuusivaltaisilta päätehakkuualoilta. Tällaisia kohteita Lapissa on vähän. Lapissa energiapuuta korjataan pääosin nuorista metsistä, joissa kannattava korjuu on haasteellista. Metlan tutkija Jaakko Repolan mukaan Lappi voisikin olla hyvänä esimerkkinä siitä, että puun kannattava energiakäyttö perustuisi nuoriin metsiin. Leimikon valinta on yksi merkittävä tekijä energiapuunkorjuussa. Pitäisi pystyä arvioimaan leimikkokohtaisesti, onko korjuu kannattavaa. Tämä on haastavaa, sillä korjuuolosuhteet ja hakkuukertymät vaihtelevat, Repola kertoo. Olosuhdevaihtelut ja kertymät vaikuttavat myös korjuuketjun valintaan. Pienpuun kilpailukykyä voidaan parantaa kehittämällä energiapuun korjuuketjuja ja -teknologiaa. Energiapuukauppa tutuksi Energiapuukauppa pitää tehdä tutummaksi myös metsänomistajille ja energiapuu pitäisi mieltää yhtenä puutavaralajina, Repola toteaa. Metsäkeskuksen toteuttamat hankkeet, Lapin metsistä uusiutuvaa energiaa ja Lapin metsäkoulutus ja -neuvonta, järjestävät runsaasti erilaisia tilaisuuksia, joissa on mahdollista saada ajankohtaista tietoa metsäenergiasta ja esimerkiksi uusista metsänhoitosuosituksista energiapuulle. Lappiin on tullut viime vuosina myös useita energiapuunostajia, jotka omalla panoksellaan lisäävät alan tietoutta. Metlan tutkija Anssi Ahtikosken mukaan käytännön päätöksenteon tueksi tarvitaan tutkimustietoa energiapuun korjuun kannattavuudesta. Alan tutkimusta on perusteltua lisätä metsäenergian talteenoton mekanismit ovat vielä vaillinaisesti tunnettuja, Ahtikoski kertoo. Metlan osuutena Lapin metsistä uusiutuvaa energiaa -hankkeessa on tutkia muun muassa nuorten metsien energiapuuharvennuksen kannattavuutta pohjoisissa olosuhteissa.
Energiakoulun oppimisympäristöt tarjoavat eväitä ammattitaitoon Lapin uusiutuvien energiavarojen tehokas hyödyntäminen vaatii ammattitaitoa. Rovaniemen ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymien yhteistyössä toteuttama Lapin Energiakoulu -hanke huolehtii ammattitaitoisen työvoiman kouluttamisesta energia-alalle. Energiakoulu tarjoaa nykyaikaiset, tekniikaltaan kehittyneet fyysiset oppimisympäristöt energia-alan koulutusten järjestämiseksi. Lapin Energiakoulun oppimisympäristöt palvelevat energia-alan tuotekehitystä ja koulutusta koko Lapin alueella. Energiakoulun metsäopetusta varten on hankittu uutta laitteistoa. Energiakoulun fyysisiä oppimisympäristöjä toisen asteen koulutusten järjestämiseksi ovat energiapuun korjuukoneet, biokaasutuotantolaitos, hakelämpölaitos ja tuulivoimala. Toisella asteella Energiakoulun oppimisympäristöissä opiskellaan raaka-aineiden korjuun, toimituksen ja energiaksi jalostamisen osaajiksi. Ammattikorkeakouluissa Energiakoulun oppimisympäristöt painottuvat uusiutuvan energian tuotannon toteutukseen toimihenkilötasolla ja tuotekehitykseen. Oppimisympäristöinä toimivat aurinkopaneeli- ja lämpöpumppujärjestelmät, tuulivoimala sekä monipuolinen mittauskalusto tuotekehitystä varten. Tuotekehitysoppimisympäristön avulla luodaan edellytykset uusien ratkaisumallien kehittämiselle bioenergian tuotantoon ja hyödyntämiseen. Lapin Energiakoulun fyysiset oppimisympäristöt ovat koulutusorganisaatioiden yhteiskäytössä. Näin opiskelijat voivat suorittaa opintojaan hyödyntäen eri oppilaitoksissa sijaitsevia ympäristöjä. Yhdistelemällä oppimisympäristöistä saatavia oppimismahdollisuuksia opiskelijat saavat kattavan kuvan uusiutuvien energiamuotojen tuotannosta ja tuotekehityksestä. Uusiutuvan energian käytön lisääminen on EU:n, Suomen ja Lapin ilmasto- ja kehittämistavoitteiden mukaista toimintaa, joka lisää energiasektorin työpaikkojen määrää raaka-ainetuotannossa, jalostamisessa ja tuotekehityksessä. Uudet, tekniikaltaan kehittyneet ja monipuoliset oppimisympäristöt antavat Energiakoulun opiskelijoille hyvät lähtökohdat työelämään siirtymiselle. Teksti: Kalle Santala Lapin Energiakoulussa koulutetaan ja tehdään asennustöitä keväällä 2012 Lapin ammattiopistolla on alkanut Lapin Energiakoulun toteuttama työvoimakoulutus, joka toteutetaan yhteishankintana energialaitosten kanssa. Koulutuksessa koulutetaan nykyisiä ja uusia työntekijöitä lämpölaitosten hoitajiksi. Lämpölaitoshoitajan tutkintokoulutukseen osallistuvista opiskelijoista seitsemän on rekrytointikoulutuksessa ja neljä täydennyskoulutuksessa. Täydennyskoulutuksessa olevat ovat aiemmin työskennelleet energialaitoksen muissa tehtävissä. Oppilaan taustan mukaan koulutuksen laajuus vaihtelee 120 oppilastyöpäivästä 240:een. Lapin Ammattiopiston Kairatien yksikköön asennetaan lämmityslaiteasentajan ammattitutkinnon fyysisiä oppimisympäristöjä, ja Ammattiopisto Lappian Louen toimipiste saa kevään aikana aurinkokeräimet. Lämmityslaiteasentajan ammattitutkintoon johtavan koulutuksen on tarkoitus alkaa tänä keväänä. Metsäenergian tuottaja -koulutuksessa opiskeleva Pertti Kössö on suuntautunut koulutuksessaan lämpölaitoksen hoitoon. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa alkaa toukokuussa metsäenergian tuotanto ja logistiikka -täydennyskoulutus. Viiden opintopisteen laajuiseen koulutukseen voi hakea vielä 15.4. (Lisätietoja koulutuksesta >>)
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa on käynnissä tuulivoimatekniikkaan, aurinkosähköjärjestelmiin, polttokennoihin, biodieselgeneraattoreihin ja vesivoimaan perustuvien sähköntuotantojärjestelmien ja generaattoreiden sähköverkkoliityntöjen oppimisympäristöjen suunnittelu ja asennustyö. Asennuksia jatketaan koko kevään ajan. Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat tiiviisti mukana suunnitteluja asennustöissä. Metsäenergian tuotanto ja logistiikka -täydennyskoulutukseen ilmoittautuminen käynnissä Keväällä 2012 Rovaniemellä käynnistyvä Metsäenergian tuotanto ja logistiikka -täydennyskoulutus on suunnattu metsätalouden toimihenkilöille. Täydennyskoulutuksen järjestävät Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Lapin ammattiopisto. Koulutuksen tavoite: Opiskelija tuntee energiapuun kasvatuksen, tuotannon, korjuun ja logistiikan pääperiaatteet. Opiskelija osaa määrittää metsäenergian hankintaan sopivia kohteita, tehdä kustannus- ja kannattavuuslaskelmia raaka-aineen tuottajan ja hankkijan kannalta sekä arvioida toteutuneiden työmaiden työnlaadun. Lisäksi opiskelija on perehtynyt energiapuun korjuun ja kasvatuksen ympäristövaikutuksiin ja on tietoinen alan tutkimustoiminnasta. Koulutusjaksot: Kuusi koulutuspäivää, klo 8:15 16:00. Yhden kontaktipäivän aikataulu ilmoitetaan myöhemmin. Koulutuspäivät: 11.5.2012; 24. 25.5.2012; 9. 10.8.2012 Paikka: Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Jokiväylä 11, 96300 Rovaniemi Hinta: Koulutuksen hinta on 950 Haku: Ilmoittautuminen 15.4.2012 mennessä osoitteeseen Oiva Hiltunen, Jokiväylä 11 c, 96300 Rovaniemi tai sähköpostitse osoitteeseen oiva.hiltunen[at]ramk.fi. Koulutukseen otetaan 15 henkilöä. Lisätietoja: puunhankinnan lehtori Oiva Hiltunen, puh. 020 798 5331, etunimi.sukunimi@ramk.fi Lapin metsistä uusiutuvaa energiaa -hanke järjestää Metsäenergia-ala tunnetuksi -infoja keväällä Eri puolilla Lappia järjestetään huhti toukokuussa noin 10 Metsäenergia-alan tunnetuksi -infotilaisuutta. Tilaisuuksien tavoitteena on herättää mielenkiintoa alaa kohtaan, antaa valmiuksia edistää metsäenergia-alaa ja tehdä metsäenergian käyttöä koskevia ratkaisuja. Tilaisuuksissa on tarjolla muun muassa tietoa energiapuun korjuusta, perustietoa lämmön tuotannosta ja lisäksi on mahdollisuus vierailla paikallisella lämpölaitoksella. Tilaisuudet ovat suunnattuja kuntien päättäjille, maaseutuyrittäjille ja metsäalan toimijoille. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Järjestäjänä on Suomen Metsäkeskuksen Lapin metsistä uusiutuvaa energiaa -hanke. Tilaisuuksien aikatauluista tiedotetaan paikallislehdissä, Lapinbiotie.fi:n tapahtumakalenterissa ja Metsäkeskuksen Internet-sivujen tapahtumaosiossa.
Retki EkoPellettipäiville Ouluun huhtikuussa Lapin maaseudun bioenergian alueellinen koordinaatiohanke järjestää retken Oulun EkoPellettipäiville 12.4.2012. Retkelle ovat tervetulleita bioenergiasta ja pellettilämmityksestä kiinnostuneet henkilöt. Tilaisuus ja matkat ovat ilmaiset. Retkelle lähdetään aamulla klo 8:00 ja lähtöpaikkana toimii Jorma Eton tie 8 (Lappia-talon parkkipaikka). Takaisin tullaan noin klo 17:00 samaan paikkaan. Matkareitti Rovaniemi-Tervola-Kemi-Oulu ja väliltä voi erikseen sopien nousta kyytiin. Omakustanteinen lounas syödään ennen tilaisuuteen menoa. Ekopellettipäivän ohjelma löytyy järjestävän hankkeen Internet-sivuilta www.oamk.fi/ekopelletti Ilmoittautumiset: 5.4.2012 klo16:00 mennessä www.metsakeskus.fi/lappi -> tapahtumat -> ilmoittautumislomake. Myös sähköpostitse voi ilmoittautua retkelle Mika Tuovilalle etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi Lisätietoa: Projektineuvoja Mika Tuovila puh. 020 772 8738 Järjestäjä: Lapin maaseudun bioenergian alueellinen koordinaatiohanke, Suomen Metsäkeskus Tulevaisuus bioenergiasta bioenergiaa Lapista -seminaari jatkaa suosittujen BIOWAY-seminaarien sarjaa BIOWAY-tiedonvälityshanke järjestää Tulevaisuus bioenergiasta bioenergiaa Lapista -seminaarin Rovaniemellä toukokuussa. Seminaarin aiheina ovat bioenergia-alan ja uusiutuvan energian kehittäminen ja tulevaisuus. Aika: Keskiviikko 9.5.2012 klo 09:30 16:00 Paikka: Borealis-sali, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Jokiväylä 11 B, Rovaniemi Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautumistiedot julkaistaan viimeistään viikolla 17. Lisätietoja: Projektisuunnittelija Helena Torkko, puh. 020 798 5779, etunimi.sukunimi@ramk.fi Uutiskirjeen tekstit: Helena Torkko, kuvat: Kalle Santala Lapinbiotie.fi Lapin bioenergia-alan tietokanava Lisätietoja BIOWAY-tiedonvälityshankkeesta: Projektisuunnittelija Helena Torkko, 020 798 5779 tai projektipäällikkö Raija Palokangas, 020 798 5775, etunimi.sukunimi@ramk.fi BIOWAY-tiedonvälityshanke edistää bioenergian käyttöä ja bioenergia-alan näkyvyyttä Lapissa ja tiedottaa Lapin bioenergiaohjelman 2009 2013 alaisesta toiminnasta. Hankkeen tavoitteena on Lapin bioenergiaohjelman toimijoiden, sidosryhmien ja yhteistyötahojen välisen vuorovaikutuksen edistäminen, bioenergia-alan rahoitusmahdollisuuksista kertominen, yrittäjyyden lisääminen ja työllisyyden parantaminen sekä alan uusimman tutkimustiedon ja innovaatioiden välittäminen toimijoille ja sidosryhmille. Hanke järjestää rahoitusinfoja, seminaareja ja yritysvierailuja. Kohderyhmänä ovat metsänomistajat, maaseutu-, metsäpalvelu-, metsä- ja lämpöyrittäjät ja yrittäjiksi aikovat, opiskelijat sekä maaseudun asukkaat.