Työpajojen rahoitusseminaari 5.11.2014 MUISTIPAPERI OSALLISTUJILLE CEO, rahoitusasiantuntija Päivi Korhonen PDGE 00120 Helsinki www.pdge.eu
Mten haen rahoitusta? EU- ja pohjoismaista rahoitusta voivat yleensä hakea yritykset, oppilaitokset, erilaiset järjestöt, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeus kelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. Valtiosta riippumattomille järjestöille ja kansalaisjärjestöille on tarjolla runsaasti EUrahoitusta, koska ne toimivat voittoa tavoittelematta monilla sellaisilla aloilla, joilla myös EU toimii. EU-tuen edellytyksenä hankkeille on aina myös omarahoitus / kansallinen rahoitus, eli valtion, kuntien ja projekteihin osallistuvien yritysten, järjestöjen ja organisaatioiden rahoitus, joka vaihtelee rahoitusmuodoittain. EU:lla on erilaisia tiedotusverkostoja ja -toimipisteitä, joiden tehtävänä on tarjota tarvitsemiasi tietoja. Oma yhteyspisteesi määräytyy sen mukaan, millaisesta hankkeesta ja rahoituksesta on kysymys. Lisää vastuullisista viranomaisista seuraavilla sivuilla rahoitusinstrumenteittain. Rahoittavat viranomaiset käynnistävät avoimia hakuja tarkemmin määriteltyihin teemoihin ja julkaisevat hakuja koskevia ilmoituksia. Seuraa rahoittavien viranomaisten tiedotusta ja tutustu tarkempiin hakupainotuksiin. Hyvän rakennerahastohankkeen ohjeet: http://www.rakennerahastot.fi/ millainen-hanke-voi-saada-rahoitusta-#.u_3alfk75of Voit etsiä rahoitusta myös aloittain: http://ec.europa.eu/contracts_grants/ grants_fi.htm Sinun Eurooppasi, EU-rahoituksen hakeminen -ohje: http://europa.eu/ youreurope/business/funding-grants/ access-to-finance/index_fi.htm EU:n avustusten hakumenettely selostetaan kuhunkin ohjelmaan liittyvässä ehdotuspyynnössä.
Tarkistuslista 6 avainkysymystä Seuraaviin kysymyksiin vastaamalla saat selville omaa kehitysideaasi parhaiten tukevan rahoitusmahdollisuuden. 1. Olenko hakukelpoinen hakija ohjelmaan/rahoitukseen? 2. Onko miettimäni kehittämiskohde ja menetelmä rahoituskelpoinen ko. Ohjelmassa? 3. Sopiiko rahoitusinstrumentti aikatauluuni? 4. Millaista taloudellista tukea voin saada? 5. Keitä muita projektissa on mukana? 6. Voinko hakea rahoitusta alueeltani? Rakennerahasto-ohjelmat http://www.rakennerahastot.fi on verkkopalvelu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksen hakijoille, viranomaisille ja kaikille EU-rahoituksesta kiinnostuneille. Suomen rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Rahoitusta voivat hakea esimerkiksi oppilaitokset, erilaiset järjestöt, tutkimuslaitokset, kunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt. Ohjelmaasiakirja määrittelee mahdolliset tuensaajat toimintalinjoittain. Hakijalla tulee olla hankkeen aiheeseen liittyvää osaamista sekä edellytyksiä toteuttaa hanketoimintaa ja jatkaa toimintaa hankkeen jälkeen. Tutustu huolellisesti hakemuspohjaan ja ohjeisiin. Hanketta suunniteltaessa tulee etukäteen selvittää, mihin esim. rakennerahasto-ohjelman toimintalinjoista ja erityistavoitteista hanke kuuluu. Valtaosa rakennerahastojen rahoituksesta kanavoituu ELY-keskusten kautta. ESR-rahoitusta hallinnoivat ELY-keskukset ja EAKR-rahoitusta maakuntien liitot yhdessä ELY-keskusten kanssa. Ota yhteyttä oman alueesi tai paikkakuntasi rakennerahastoista vastaaviin viranomaisiin. Maakuntien liitot www.reg.fi ELY-keskukset www.ely-keskus.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, Leader-Rahoitus Leader sisältyy Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan. Tavoitteena on vahvistaa ja kehittää alhaalta ylös -periaatteen mukaisesti paikallisia yhteisöjä ja yrityksiä elämän- laadun ja hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä elinkeinojen parantamiseksi. Leader-rahoitusta voi hakea yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen, investointihankkeeseen tai yrityshankkeeseen. Tukea voi saada hankkeesta riippuen20 100 % kuluista. Tuen haku on jatkuva. Rahoituksen yksityiskohdista tukiprosentteineen saat tietoa oman alueesi Leader- ryhmistä. EU:n ohjelmakaudella 2014 2020 Leader-rahoitusta voivat hakea yhdistykset, yritykset (alle 10 htv), kunnat ja säätiöt. Rahoitettavien hankkeiden tulee osua paikallisen kehittämisohjelman raameihin. Kilpailutilanteen vuoksi tuettavien toimialojen ulkopuolelle jäävät vähittäiskauppa, koneurakointi ja liikennöinti. Rahoittajaviranomainen: alueesi ELY- keskus tai paikallinen Leader-ryhmä Lisätietoja: http://www.leadersuomi.fi Alueellisen yhteistyön ohjelmat EAY-tavoitteella tuetaan rajat ylittävää, valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä EU:n sisärajoilla. Se on jatkoa kaudella 2007 2013 toteutetulle EAY- tavoitteelle ja edellisillä ohjelmakausilla toteutetulle INTERREGyhteisöaloitteelle. ENI-ohjelmilla sen sijaan tuetaan EU:n ulkorajat ylittävää, Venäjälle ja Valko-Venäjälle suuntautuvaa yhteistyötä. Kaudella 2014 2020 Suomi osallistuu yhdeksään EAY-ohjelmaan. Euroopan alueellinen yhteistyö (European Territorial cooperation, ETC) tunnetaan myös nimellä INTERREG. Botnia-Atlantica (Suomi-Ruotsi-Norja)
Ohjelman tavoitteena on vahvistettu itä-länsi -ulottuvuus ja osallistuminen pitkällä aikavälillä integroinnin ja yhteistoiminnan lisäämiseen voimakkaamman kasvun ja kestävän kehityksen aikaansaamiseksi Botnia- Atlantica alueella. Kasvua aikaansaadaan alueella kehittämällä alueiden osaamista ja rajat ylittäviä toimintoja. Saavutettavuutta ja rajat ylittävää yhteistyötä aikaansaadaan parantamalla liikenneyhteyksiä ja ympäristöyhteistyötä. Ohjelman tavoite toteutetaan kahden strategian avulla Alueiden välinen yhteenkuuluvuus lujitetaan liikenneyhteyksiä, luonto- ja kulttuuriympäristöä ja ihmisten välisiä yhteyksiä kehittämällä. Elinkeinoelämän, tekniikan ja yhteiskuntakehityksen osaamista ja kilpailukykyä edistävät innovatiiviset voimat vahvistetaan rajat ylittävän yhteistyön kautta. Ohjelmassa nostetaan esille kuusi teemaa, joihin sisältyy erilaisia toimintoja hankkeille. Teemat ovat ympäristö, liikenne, yhteenkuuluvuus, osaaminen, elinkeinoelämä ja yhteiskunta. Ohjelman arvopohja on kestävä kehitys. Tämä tarkoittaa että kaikki päätökset tehdään tasapuolisesti niin että taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön vaikuttavia seurauksia katsotaan pitkällä aikavälillä. Yksittäistapauksissa yksi tai kaksi näistä kolmesta perspektiivistä painottuu voimakkaammin lyhyellä aikavälillä Ohjelmasisältö: https//www.rakennerahastot.fi/documents/10179/42248/botnia- Atlantica+2014-2020+-+140430_fi.pdf/7f15a995-5092-4f9f-8ef0-0ca869cdc599 Ohjelman kotisivu: http://www.botnia-atlantica.eu/default.asp?lid=4 Hallintoviranomainen: Länsstyrelsen i Västerbotten, SE-901 86 UMEÅ Sihteeristö Suomessa: Pohjanmaan liitto, Ulf Grindgärds,etunimi.sukunimi@obotnia.fi
INTERREG Nord- Pohjoinen Ohjelman tavoitteena on valtakunnan rajojen ylittävän yhteistyön kautta tukea taloudellista ja sosiaalista kehitystä ohjelma-alueella. Ohjelman rahoitusta myönnetään hankkeille, joissa on toteuttaja vähintään kahdesta maasta. Jos hankkeessa on toteuttajia kaikista kolmesta maasta, se katsotaan hankkeelle eduksi. Ensimmäinen hakukierros aukeaa 15.tammikuuta 2015 ja se sulkeutuu 28.helmikuuta 2015. Lisätietoja hakumenettelystä tulee olemaan www.interregnord.com sivuilla. Ohjelman kotisivu: www.interregnord.com Kansallinen sihteeristö Lapin liitto: Anna-Mari Auniola puh: +358 400 762372, etunimi.sukunimi@lapinliitto.fi Pohjoinen Periferia ja Arktinen Nothern Perhiphery and Arctic Programme Pohjoinen periferia ohjelma tukee Euroopan syrjäisten alueiden taloudellista, kestävää kehitystä hankerahoituksella, jota hakija voi saada enintään 60 % hankekustannuksista. Ohjelma-alueeseen kuuluu maakuntia Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Skotlannista, Irlannista ja Pohjois-Irlannista sekä Islanti, Grönlanti ja Färsaaret kokonaisuudessaan. Ohjelmalla on kaksi painopistettä, joihin liittyviin hankkeisiin rahoitusta myönnetään: Innovaatioiden ja kilpailukyvyn kehittäminen syrjäisillä ja harvaan asutuilla alueilla Luonnonvarojen ja paikkakuntien kestävän kehityksen edistäminen Pohjoinen periferia ohjelman hakuehtoja Tukea voivat hakea yksityiset ja julkiset organisaatiot. Hankkeessa pitää olla toimijoita vähintään kolmesta ohjelma-alueen valtiosta. Sen sisällön pitää toteuttaa ohjelman painopisteitä ja muu kansallinen rahoitus olla varmistettu jo ennen hakemuksen jättämistä. Kansallista vastinrahoitusta myöntävät muun muassa TEM ja maakuntaliitot. Hanke voi olla suuruudeltaan 300.000 1.500.000 euroa.
Hakuajoista ilmoitetaan erikseen. Pohjoisen periferian valmisteluhanke Pohjoisen periferian hakemuksen valmisteluhankkeeseen vaaditaan toimijoita vähintään kahdesta ohjelma-alueen maasta. Sillä vahvistetaan hankekumppanuutta, muotoillaan ja viimeistellään hankesuunnitelmaa sekä sovitaan käytännön toteutuksesta. Hakukierrokset: Ensimmäinen 30.9 24.11.2014 päätökset 10.2.2015 Toinen 5.1. 4/2015 päätökset 6/2015 Kolmas 8/2015-10/2015 päätökset 12/2015 Valmisteluhankehakemuksia voi jättää kun komissio on hyväksynyt ohjelma-asiakirjan. Ohjelman kotisivu: http://www.northernperiphery.eu/en/content/show/&tid=238 Ohjelmasihteeristö e-mail: secretariat@northernperiphery.eu Kansallinen kontaktipiste: Lapin Liitto, Paula Mikkola, 040 711 8380 Central Baltic Programme 2014-2020 Keskisen itämeren ohjelma Central Baltic 2014 2020 on EU:n alueellisen yhteistyön ohjelma, johon osallistuvat rannikkoalueet neljästä Itämeren maasta. EESTI - Kirde-Eesti, Kesk-Eesti, Põhja-Eesti, Lääne-Eesti, Lõuna-Eesti SUOMI - Satakunta, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Etelä-Karjala, Ahvenanmaa LATVIA - Kurzeme, Riga, Pieriga, Vidzeme, Zemgale RUOTSI- Gävleborg, Uppsala, Stockholm, Södermanland, Östergötland, Gotland, Västmanland, Örebro Uudenmaan liitto hallinnoi ohjelma- kaudella 2014 2020 Central Baltic -kontaktipistettä, joka tiedottaa ohjelman rahoitusmahdollisuuksista ja edistää sen toteutumista. Kontaktipiste toimii osana liiton EU-palvelua. Ohjelman hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisena toimii Varsinais- Suomen liitto. Ohjelman muut kontaktipisteet sijaitsevat Virossa (Tallinna), Latviassa (Riika), Ruotsissa (Norrköping ja Tukholma) sekä Ahvenanmaalla. Yhteisrahoitusosuudet: 75 % Suomi, Ahvenanmaa, Ruotsi
85 % Eesti ja Latvia Central Baltic -ohjelman teemat: Taloudellisen kilpailukyvyn vahvistaminen Lisää innovatiivisia ja tietointensiivisiä yrityksiä Lisää yrittäjähenkisiä nuoria Pk-yritysten uusille markkinoille kohdentuvan viennin lisääminen Yhteisten varojen kestävä käyttö Luonnon ja kulttuurivarojen kehittäminen kestäviksi matkailukohteiksi Kestävä meri- ja rannikkoalue- suunnittelu Kaupunkisuunnittelun kehittäminen Itämereen päätyvien ravinteiden, haitallisten aineiden sekä myrkkyjen vähentäminen Saavutettavuuden parantaminen Ihmisten ja tavaroiden liikkuvuuden parantaminen Piensatamien palveluiden kehittäminen liikkuvuuden ja matkailun edistämiseksi Osaava ja osallistava keskisen Itämeren alue Yhteisöllisyyden lisääminen Kohdennetun ammattikoulutuksen ja -ohjelmien lisääminen keskisen Itämeren alueella Ensimmäinen haku avautuu 18.12.2014 ja sulkeutuu 9.2.2015. Toinen haku avautuu 24.8 ja sulkeutuu 23.10.2015. Ohjelman kotisivu: http://www.centralbaltic.eu/2014 2020 Ohjelmasihteeristö: Uudenmaan liitto ERASMUS+ Erasmus+ -ohjelma kokoaa yhteen koulutukseen, nuorisoon ja urheiluun liittyvät toimet EU:ssa ja sen kumppanimaissa. Ohjelma yhdistää 2007 2013 EU-ohjelmakaudelta tutut Elinikäisen oppimisen ohjelman, EU:n ja kolmansien maiden väliset yhteistyöohjelmat, nuorisotoimintaohjelman sekä uudet urheilulle suunnatut toiminnot yhdeksi ohjelmaksi. Ohjelmasta myönnetään tukea kolmentyyppisiin avaintoimiin: Yksilöiden oppimis- ja liikkuvuusmahdollisuudet EU:ssa ja sen ulkopuolella Innovatiivisten käytänteiden kehittämistä ja käyttöä edistävä yhteistyö oppilaitosten, nuorisojärjestöjen, yritysten, paikallis- ja alueviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kesken Politiikkalinjausten uudistaminen ja koordinointi
Erasmus+ -ohjelman tavoitteena on edistää oppilaitosten ja nuorisosektorin kansainvälistymistä ja parantaa osallistujien avaintaitoja, osaamista sekä taitojen työmarkkinavastaavuutta. Ohjelmalla tuetaan koulutusjärjestelmien nykyaikaistamista, edistetään tutkintojen tunnustamista koskevaa yhteistyötä sekä tuetaan nuorisotyöntekijöiden liikkuvuutta ja hyvien käytänteiden vaihtoa. Suomessa valtaosaa ohjelman toiminnoista hallinnoi kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Lisäksi ohjelmaan kuuluu Euroopan tasolla toteutettavia toimintoja kuten korkeakoulujen ja yritysten yhteiset Knowledge Alliance - ja ammatilliselle koulutukselle suunnatut Sector Skills Alliance verkostohankkeet; Capacity Building -hankkeet, jotka keskittyvät kolmansien maiden kanssa tehtäviin yhteistyö- ja liikkuvuustoimiin sekä yhteiset maisteriohjelmat, joita hallinnoi keskitetysti koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) Brysselissä. Ohjelman kotisivu: http://ec.europa.eu/programmes/erasmusplus/index_en.htm Tiedotus ja neuvonta Suomessa: www.cimo.fi Kansalaisten Eurooppa (Europe for Citizens) Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta rahoitetaan hankkeita, jotka tukevat aktiivista kansalaisuutta ja rohkaisevat kansalaisia osallistumaan päätöksentekoon ja Euroopan unionin kehittämiseen. Ohjelman tavoitteena on edistää tietämystä Euroopan historiasta, suvaitsevaisuutta ja rakentaa monimuotoista ja monikulttuurista Eurooppaa sekä parantaa eurooppalaisten toimielimien ja osallistujamaiden kansalaisten, kuntien ja kansalaisjärjestöjen keskinäistä vuorovaikutusta. Hankkeisiin voivat osallistua paikalliset ja alueelliset viranomaiset ajatushautomot erilaiset järjestöt (ammatti- kulttuuri-, nuoriso-, liikuntajärjestöt) koulutus- ja tutkimusjärjestöt Ohjelman kotisivu: http://ec.europa.eu/citizenship/index_en.htm Tiedotus ja neuvonta suomessa: http://www.cimo.fi/kansalaisteneurooppa
Pohjoismaiden Ministerineuvoston rahoitus Pohjoismaiden ministerineuvoston hankeapurahojen tärkein myöntämisperuste on se, että hanke hyödyttää Pohjoismaita ja itsehallintoalueita. Hankkeen on siis tuotettava pohjoismaista hyötyä. Vuosittain toteutetaan noin 500 hanketta. Pohjoismaisesta budjetista rahoitettavissa hankkeissa on ennen kaikkea varmistettava niiden pohjoismainen hyödyllisyys. Pohjoismaisen hyödyn periaate määrää sen, mikä toiminta toteutetaan yhteispohjoismaisessa ohjauksessa ja mikä kansallisesti. Kaiken pohjoismaisen toiminnan lähtökohtana on oltava se, että toiminta toteutettaisiin muuten kansallisesti, mutta yhteispohjoismaiset ratkaisut mahdollistavat huomattavat myönteiset vaikutukset toiminta ilmentää ja kehittää pohjoismaista yhteenkuuluvuutta toiminta lisää Pohjoismaiden osaamista ja kilpailukykyä. Hankkeen pohjoismaista hyödyllisyyttä arvioidaan hakemuksessa yleisluonteisten kysymysten avulla. Hankkeen on täytettävä yksi tai useampi pohjoismaisen hyödyn kriteeri. Hakijan on vastattava kysymyksiin tarkasti, sillä hankkeen tuottama pohjoismainen hyöty on apurahan ratkaiseva myöntämisperuste. Jos kysymyksiin ei ole vastattu, hakemusta ei käsitellä. Yleisluonteisten kysymysten lisäksi hakemusten arvioinnissa otetaan huomioon alakohtaiset painopisteet. Ministerineuvoston kaikki sektorit laativat toimintaansa koskevia suunnitelmia ja ohjelmia, jotka ovat kyseisen alan pohjoismaisen yhteistyön poliittisia tahdonilmauksia. Siten onkin luontevaa, että pohjoismaisin varoin rahoitettavien hankkeiden on vastattava myös näitä painopistealueita. Nordplus 2012-2016 Liikkuvuus Verkostot Hankkeet Nordplus on Pohjoismaiden ministerineuvoston koulutusohjelma. Nordplus koostuu viidestä osa-ohjelmasta, joilla on eri kohderyhmät esiopetuksesta korkeakoulutukseen.
Ohjelmasta tuetaan liikkuvuutta, hankkeita ja verkostoja, ja se on avoin kouluille, oppilaitoksille, organisaatioille ja muille koulutuksen ja elinikäisen oppimisen toimijoille. Nordplus kattaa viisi Pohjoismaata, Ahvenanmaan, Färsaaret ja Grönlannin sekä Viron, Latvian ja Liettuan. Nordplus-ohjelman osaohjelmat ovat Nordplus Horisontal Nordplus Junior (koulut) Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Voksen Nordplus Pohjoismaiset kielet Kussakin Pohjoismaassa on oma Nordplus-toimisto, jotka kaikki vastaavat yhdestä osaohjelmasta sekä yhteisvastuullisesti muista ohjelmista. Hakuaika päättyy vuosittain 1. helmikuuta. Lisätietoja, hakuohjeet sekä kansallisten Nordplus-toimistojen yhteystiedot saa Nordplusin sivustosta http://www.nordplusonline.org