Kutsuntaliite. Kutsunnat pähkinänkuoressa / Siviiliasiat kuntoon Puolustushaarat / Erikoisjoukot / Erityistehtävät

Kutsuntaliite Kutsunnat pähkinänkuoressa / Siviiliasiat kuntoon Puolustushaarat / Erikoisjoukot / Erityistehtävät

K U T S U N T A Tuottaja Graafinen suunnittelija Kaartinjääkäri Arttu Laaksokari Kaartinjääkäri Sakari Saukkonen Vastaava päätoimittaja Valokuvaajat Mikko Ilkko Kaartinjääkäri Petteri Hentilä Kaartinjääkäri Kristian Wallin Toimittajat Upseerikokelas Henri Kaarakainen Kansikuva Alikersantti Petja Kopperoinen Alikersantti Janne Karjalainen Alikersantti Henna-Riikka Liimatainen Kaartinjääkäri Sakari Saukkonen Korpraali Arttu Toivonen Painopaikka Kaartinjääkäri Juuso Kokkonen Pirkanmaan lehtipaino Kaartinjääkäri Totti Lammela 4 Ennen kutsuntoja 5 Kutsunnat pähkinänkuoressa 6 Siviiliasiat kuntoon 7 Puntilta puhtia palvelukseen 8 Maavoimat 9 Merivoimat 10 Ilmavoimat 11 Rajavartiolaitos 12 Erikoisjoukot 14 Erityistehtävät 15 Allt börjar med uppbådet Linkkipatteristo: Ruotuväki Puolustusvoimat puolustusvoimat.fi varusmies.fi ruotuvaki.fi varusmiesliitto.fi kela.fi marsmars.fi @ruotuvaki @puolustusvoimat @ruotuvaki @inttielamaa @ruotuvaki @inttielamaa L

I I T E 2 0 1 7 LÄHTÖLAUKAUS ASEVELVOLLISUUTEEN KUTSUNNAT ovat asevelvollisen ensimmäinen merkkipaalu. Sitä ei kuitenkaan kannata turhaan stressata. Kutsunnoissa saat selville, missä ja milloin aloitat varusmiespalveluksesi. Se on ensikosketuksesi asevelvollisuuteen, joka koskee jokaista Suomen miespuolista kansalaista sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta. Kutsuntatilaisuudessa voit esittää toiveita palveluspaikastasi eikä aiheeseen perehtyminen ole ollenkaan pahitteeksi. Omat toiveensa on helpompi perustella, jos on jo valmiiksi tutustunut aiheeseen. Ulkopuoliselle varusmiespalvelus saattaa olla vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. On puolustushaaroja, aselajeja ja komppanioita. Tämän liitteen tarkoituksena on selventää, millaisia eri mahdollisuuksia puolustusvoimat tarjoaa, ja mitä asevelvollisen kannattaa ottaa huomioon matkalla kohti varusmiespalvelusta. Ennen kutsuntoja kannattaa selvittää, millainen sotilaskoulutus juuri sinua kiinnostaa. Oletkin saattanut jo kuulla tornareita eli tornihuhuja sekä muita väritettyjä tarinoita intistä, jotka eivät välttämättä pidä täysin paikkaansa. Toivon tämän liitteen tuovan selkeyttä asevelvollisuutesi alkuun. Kutsuntaliitteen tuottaja, kaartinjääkäri Arttu Laaksokari KUVA: KRISTIAN WALLIN L

K U T S U N T A L ENNEN KUTSUNTOJA TOTTI LAMMELA POHDI NÄITÄ Millaisesta sotilaskoulutuksesta olet kiinnostunut? Missä haluaisit intin käydä? Palveluksen aloittamisajankohta? Kuinka pitkä palvelus; 165, 255 vai 347 vuorokautta? MITÄHÄN SITÄ INTISSÄ TEKISI? Ennen kutsuntoja on tärkeä perehtyä, mitä palveluksessa voi tehdä. Yhtä tärkeää on pohtia asiaa siviilielämän näkökulmasta. Kutsunnoissa on ensimmäinen mahdollisuus määrittää varusmiespalveluksen suuntaa. Kun tiedät, mitä tahdot ja määrätietoisesti pyrit haluamaasi tehtävää kohden, sinulla on parhaat mahdollisuudet myös päästä sinne. Pohjanmaan aluetoimiston kutsuntaupseerin, luutnantti Harri Kevarin mukaan kutsuntoihin tulevan kannattaa miettiä, missä haluaa varusmiepalveluksensa käydä, ja koska sen haluaa aloittaa. Huomioon täytyy ottaa myös kokonaisajatus siitä, haluaako palvella 165, 255 vai 347 vuorokautta. Palveluksen pituutta pohdittaessa kannattaa miettiä siviilielämää sekä esimerkiksi opiskelujen suuntaa. Talven saapumiserässä aloittavalle on ehkä helpompaa aloittaa seuraavana syksynä uudessa koulussa, jos palveluksen suorittaa 165 tai 255 vuorokauden miehistötehtävissä. Monet 347 vuorokauden palvelusta suunnittelevat suosivat kesän saapumiserää sen sopiessa paremmin yhteen oppilaitosten aikataulujen kanssa. Monissa erikoisemmissa, kuten laskuvarjojääkärin ja sukeltajan tehtävissä, palvelusaika on 347 vuorokautta. Pidempi palvelusaika on parempi vaihtoehto, jos on mieleisessä palvelustehtävässä. Toiset tehtävät eivät vaadi 165 vuorokautta kauempaa, mutta varuskuntien välillä on eroja, joten mielenkiintoisen tehtävän löytyessä tulee tarkistaa, missä kyseistä koulutusta annetaan. Kaikkia palvelustehtäviä ei ole jokaisessa varuskunnassa. Siviiliosaamisesta kannattaa ottaa hyöty irti. Jos alueella ei ole kiintiöpaikkoja merivoimiin tai ilmavoimiin, mutta näihin liittyville aloille olisi siviilissä suuntautumassa, niihin on mahdollisuus hakea erityisjoukko- tai erityistehtävähaussa, joko ennen palvelusta tai palveluksen aikana. Kutsunnoissa pyritään aina katsomaan se, että varusmiespalveluksesta olisi myös hyötyä tulevaisuudessa, Kevari toteaa. Kutsunnat antavat suunnan ja aikataulun, mutta uusia valintamahdollisuuksia tulee esimerkiksi ennen palveluksen aloittamista täytettävässä alokaskyselyssä ja senkin jälkeen perusyksikössä peruskoulutuskaudella. Eli ei pidä hätääntyä, jos vielä ei tiedä, mitä haluaa. Intti on mahdollisuuksia täynnä. Jokaiselle varmasti löytyy sopiva tehtävä, kunhan etukäteen tutkii mahdollisuuksia Piti sitten fyysisyydestä, älynsä haastamisesta tai sotilaskodin tarjoilusta. 4

I I T E 2 0 1 7 KUTSUNNAT PÄHKINÄNKUORESSA KUVA: KRISTIAN WALLIN KUVA: PUOLUSTUSVOIMAT MITÄ MUKAAN KUTSUNTOIHIN? Virallinen henkilöllisyystodistus (esimerkiksi passi tai ajokortti) Lääkärintodistukset, jos niitä ei ole aikaisemmin toimitettu kutsuntaviranomaisille Mahdolliset opiskelutodistukset, jos opiskelun vuoksi joutuu siirtämään palveluksen aloittamista Tavoitteellisilla urheilijoilla on hyvä olla todistus urheilemisesta, jos haluaa sen vuoksi jollekin tietylle paikkakunnalle palvelukseen (esimerkiksi Urheilukoulu Santahaminassa) JUUSO KOKKONEN TUO OMAT TOIVEESI ESIIN KUTSUNNOISSA Kutsunnat järjestetään vuosittain aina 18 vuotta täyttävälle miespuoliselle ikäluokalle. Kutsunnoissa kerrotaan varusmiespalveluksesta ja ennen kaikkea päätetään, kuinka asevelvollisuus jokaisen kohdalla jatkuu. Kutsuntoihin kannattaa saapua paikalle hyvissä ajoin. Alussa pidetään nimenhuuto ja kerrotaan varusmiespalveluksesta sekä kutsuntapäivän kulusta. Mukaan tulee ottaa virallinen henkilötodistus sekä lääkärintodistus, jos sitä ei ole aikaisemmin toimitettu kutsuntaviranomaisille. Myös opiskelutodistus kannattaa olla mukana, jos opiskelut vaikuttavat palveluksen aloittamisaikaan. Kutsuntalautakunnassa jokainen kutsunnanalainen haastatellaan yksitellen. Jokaisen toiveet tulevan palveluksen ajankohdasta ja paikasta pyritään ottamaan huomioon. Keski-Suomen aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Jukka Kentala kertoo, että aina tavoitteeseen ei kuitenkaan päästä. Aluetoimistot toimivat niiden kiintiöiden puitteissa, jotka puolustusvoimat on määrännyt, jotta saadaan jokainen joukko-osasto tasaisesti täyteen. Kyllä meillä on kova halu siihen, että mahdollisimman moni saisi ainakin sen toisen toiveensa eli paikan tai ajankohdan toteutettua, hän kertoo. Omia toiveita kannattaa tuoda esiin, ja varusmiespalveluksen tarjoamiin vaihtoehtoihin on hyvä tutustua ennen kutsuntoja. Jokaisen tulisi valmistautua siten, että osaa kertoa, mitä haluaa, Kentala sanoo. Päivän jälkeen jokaisella kutsunnanalaisella on lainvoimainen ja kirjallinen päätös siitä, kuinka oma asevelvollisuus jatkuu. Kutsuntoihin osallistuminen on asevelvollisuuslain mukainen velvollisuus. Kutsunnoista poissaolo luvatta johtaa etsintäkuulutukseen. Jos tietää, että kutsuntatilaisuuteen ei jostain pakottavasta syystä pysty osallistumaan, täytyy ottaa yhteyttä omaan aluetoimistoon. Sieltä kerrotaan, missä ja milloin kutsunnat voi suorittaa. 5

K U T S U N T A L SIVIILIASIAT KUNTOON ARTTU LAAKSOKARI KUVA: PUOLUSTUSVOIMAT VARUSMIESPALVELUS mullistaa elämän hetkellisesti kokonaan. Ennen palveluksen aloittamista kannattaa ainakin rahaan ja työssäkäyntiin liittyvät asiat hoitaa kuntoon, jotta palveluksen voi aloittaa murehtimatta siviilielämän asioita. Karjalan prikaatin sosiaalikuraattori Riikka Sarapelto vastaa kysymyksiin ja antaa vinkit tuleville varusmiehille. Voinko menettää työpaikkani inttiin lähtemisen vuoksi? Lain mukaan vakituista työpaikkaa ei voi menettää varusmiespalveluksen suorittamisen vuoksi. Työnantajaa on kuitenkin informoitava asiasta hyvissä ajoin ennen palveluksen aloittamista ja aikanaan ennen palveluksen päättymistä. Miten toimin, jos saan jatko-opiskelupaikan ennen inttiä? Ota opiskeluoikeus vastaan ja ilmoittaudu oppilaitoksen antamien aikarajojen puitteissa lukukaudelta poissaolevaksi opiskelijaksi. Tällöin voit jatkaa tai aloittaa opiskelut varusmiespalveluksen jälkeen ilman, että opinto-oikeusaikasi kuluu. Palveluksen aikana voit suunnitella tulevia opintoja, hakea opiskelemaan ja osallistua pääsykokeisiin tai vaikka ylioppilaskirjoituksiin. On kuitenkin syytä muistaa, ettei palveluksesta saa erillistä lukulomaa. Voiko palveluksen aloittamisajankohtaa muuttaa kutsuntojen jälkeen? Pakottavasta tarpeesta voit anoa aluetoimistolta palveluksen aloittamisajankohdan tai palveluspaikan muutosta. Saapumiseräsiirron syitä ovat esimerkiksi loukkaantuminen tai vakava sairastuminen, perheenlisäys palveluksen alkamisen kynnyksellä, taloudelliset ongelmat tai tärkeä vaihe opinnoissa. Muuttaessasi kutsuntatilaisuuden jälkeen mutta ennen varusmiespalveluksen alkua toiselle paikkakunnalle aluetoimisto voi anomuksesta muuttaa palveluspaikkakuntaasi. Mikä on sotilasavustus, ja kuka on oikeutettu saamaan sitä? Itsenäisesti asuvan varusmiehen on mahdollista saada Kelalta sotilasavustusta asumiskustannusten hoitamiseen. Varusmiehen on täytynyt todennettavasti asua omillaan vähintään kolme kuukautta ennen palveluksen alkua ollakseen oikeutettu asumisavustukseen. Kela voi korvata myös aikarajan jälkeen tai vasta palveluksen aikana hankitun asunnon kohtuulliset asumismenot, jos varusmies perustaa perheen palveluksen aikana, aloittaa opiskelun tai työn muualla kuin kotipaikkakunnalla 2 3 kuukauden sisällä palveluksen päättymisestä tai saa asunnon pitkähkön jonotuksen jälkeen. KUVA: PETTERI HENTILÄ 6

I I T E 2 0 1 7 PUNTILTA PUHTIA PALVELU- SEEN ARTTU LAAKSOKARI KUVA: PETTERI HENTILÄ VARUSMIESPALVELUKSEN fyysisestä rasituksesta suoriutuakseen ei tarvitse olla yli-ihminen. Aluksi fyysisen rasituksen määrä voi kuitenkin yllättää. Jääkäriprikaatin liikuntakasvatusaliupseeri ylikersantti Essi Fonseliuksen mukaan perusterve nuori mies tai nainen selviytyy palveluksesta, mutta tämä vaatii riittävää kestävyyttä ja lihaskuntoa. Mikäli henkilökohtainen kunto ja jaksaminen askarruttavat, on syytä aloittaa kunnon kohottaminen monipuolisin ja säännöllisin harjoittein. Jo pienet muutokset arjessa tukevat fyysisen kunnon kehittymistä: ajoneuvon sijasta kannattaakin valita omat jalat. Omaa fyysistä kuntoaan voi testata esimerkiksi juoksemalla 12 minuuttia mahdollisimman hyvää vauhtia. Jos tulos on yli 2900 metriä, aerobinen kunto on kiitettävällä tasolla. Mikäli tulos jää alle 2200 metrin, on syytä aloittaa säännöllinen liikunta. Lihaskuntoa voi testata 60 sekunnin etunojapunnerrus- ja vatsalihastesteillä, joissa kiitettävät tulokset ovat istumaannousussa 40 toistoa ja etunojapunnerruksessa 34 toistoa. KUVA: KRISTIAN WALLIN Varusmiespalveluksessa kävellään paljon, ja siihen kannattaakin totutella jo ennen palvelusta. Arkiliikunnan lisäksi treenatessa kannattaa vaalia monipuolisuutta. Lihaskuntoa voi kohottaa kuntosalitreenillä, lenkkeilemällä taas voi kehittää peruskestävyyttä. Lisäksi omaan ohjelmaan kannattaa ottaa mukaan ketteryyttä lisäävää pallopelailua. Hikiliikuntaa olisi hyvä harrastaa 3 4 kertaa viikossa. Puolustusvoimien marsmars. fi-sivusto tarjoaa tukea liikunnan aloittamiseen. Sivustolla voi testata oman inttikuntonsa ja saada treenivinkkejä kuntoiluun. Ohjelman avulla pääsee inttikuntoon kolmessa kuukaudessa. Vähemmän kokeneiden liikkujien on syytä aloittaa kevyesti. Rasitustasoa on helppo lisätä kunnon noustessa harjoitusten kestoa, vauhtia ja määrää lisäämällä. Treenaamisen lisäksi on syytä muistaa varata aikaa myös riittävään palautumiseen. Palautumisella on tärkeä merkitys, sillä kunto kehittyy juuri palautumisen aikana, Fonselius sanoo. 7

K U T S U N T A L MAAVOIMAT JUUSO KOKKONEN KUVAT: VALTTERI NEVALAINEN & OLLI LAITINEN MAAVOIMAT on puolustusvoimien suurin puolustushaara. Maavoimien sodan ajan joukkoihin kuuluu 160 000 sotilasta. Maavoimissa koulutetaan noin 20 000 varusmiestä vuosittain. Palkattua henkilöstöä on yli 4 000 henkilön verran. Maavoimien tehtäviin kuuluvat Suomen maa-alueen puolustaminen, viranomaisten tukeminen ja sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin osallistuminen. Maavoimat antaa virka-apua muille viranomaisille vuosittain yli 400 kertaa. Joukko-osastoja maavoimissa on kahdeksan: Jääkäriprikaati, Kaartin jääkärirykmentti, Kainuun prikaati, Karjalan prikaati, Maasotakoulu, Panssariprikaati, Porin prikaati ja Utin jääkärirykmentti. Maavoimat kouluttaa jalkaväki-, tykistö-, ilmatorjunta-, pioneeri-, viesti-, huolto- ja erikoisjoukkoja. Jalkaväessä koulutetaan noin puolet maavoimien varusmiehistä, ja jalkaväen koulutusta annetaan jokaisessa maavoimien joukko-osastossa. Tammikuussa 2017 palveluksensa Kainuun prikaatissa aloittanut alikersantti Joni Päivinen sai koulutuksensa jalkaväessä panssarintorjuntamieheksi. Päivisellä ei ollut varsinaista suunnitelmaa, mitä hän intiltä halusi. Tarkka-ampujan hommat vaikuttivat mielenkiintoiselta, ja sitä kautta minut ohjattiin kutsunnoissa maavoimiin, Päivinen kertoo. Tarkka-ampujaksi Päivinen ei kuitenkaan päätynyt. Hänet koulutettiin panssarintorjuntamieheksi. Toimimme jääkärilinjan kanssa ja teimme samoja juttuja heidän kanssaan. Sen lisäksi meillä oli omaa taistelukoulutusta, Päivinen kertoo koulutuksestaan. Panssarintorjuntamiesten koulutukseen kuului paljon oppitunteja. Kun teoria oli hallussa, painopiste siirtyi käytännön tekemiseen. Meillä oli paljon teoriaa ja pikku hiljaa käytiin käytännössä asioita läpi kuten NLAW:n (raskas lähipanssaritorjuntaohjus) käyttöä. Loppujen lopuksi harjoittelimme toimintaa jääkäriryhmän kanssa taisteluharjoituksissa. Päivisen mukaan opeteltavaa tuli lyhyessä ajassa paljon, mikä tuotti haasteita. Hän on kuitenkin pitänyt koulutustaan positiivisena kokemuksena. Kokemusta tuli huomattavasti, ja yllätyin positiivisesti, kuinka mukavaa siellä oli, ja kuinka hyvin asiat koulutetaan ja valmistellaan. Meillä oli tosi hyvä johtaja siellä. Paikoittain oli haastavaa. Vaikka fyysisesti olin hyvässä kunnossa, välillä otti koville. Kyllähän se oli vaikeaa omaksua niin paljon asioita lyhyessä ajassa, hän kertoo. 8

I I T E 2 0 1 7 MERIVOIMAT ARTTU TOIVONEN KUVAT: PUOLUSTUSVOIMAT & ANTTI KOSKINEN MERIVOIMIEN tehtävät ovat merialueiden valvonta ja alueloukkauksien torjuminen, meriyhteyksien turvaaminen ja tarvittaessa meriliikenteen suojaaminen sekä merellisten hyökkäysten torjunta. Merivoimat toimii siis pääosin merellä ja rannikolla. Merivoimiin kuuluvat laivasto- ja rannikkojoukot. Laivastojoukkojen tukikohdat sijaitsevat Turussa ja Kirkkonummella, joiden lisäksi toimintaa on merelläkin. Rannikkojoukot puolestaan koulutetaan Kirkkonummella Rannikkoprikaatissa ja Raaseporissa Uudenmaan prikaatissa. Kaikkiaan merivoimat kouluttaa vuosittain noin 3400 varusmiestä. Vaativien tehtävien takia merivoimissa suurin osa varusmiehistä koulutetaan miehistön erikoistehtäviin ja he palvelevat vähintään 255 vuorokautta. Osa merivoimien reserviupseerikurssilaisista koulutetaan Suomenlinnan Merisotakoulussa. Rannikkojoukoissa koulutetaan varusmiehiä monipuolisesti eri rannikkotaisteluun liittyviin tehtäviin. Näihin lukeutuvat muun muassa merivalvonta ja -tiedustelu sekä rannikkojääkäritoiminta. Meritiedustelulinjan apukouluttajan tehtävistä kesäkuussa 2017 kotiutunut aliluutnantti Julius Nordlund kertoo meren olevan vahvasti läsnä hänenkin tehtävässään. Meritiedustelussa valvotaan merta, johdetaan tulta sekä tarkistetaan ja valvotaan, ettei saarissa ole ketään sinne kuulumatonta, Nordlund avaa. Rannikkoprikaati on merivoimien suurin joukko-osasto. Varusmiehiä koulutetaan vuosittain noin 2000, mukaan lukien sukeltajien erikoisjoukko. Nordlundin mukaan Upinniemessä näkyy merivoimallinen tunnelma ja merivoimissa palvelemista pidetään kunniana. Uudenmaan prikaati kouluttaa rannikkojääkärijoukkoja. Dragsvikin erikoisuus on, että se on ruotsinkielinen joukko-osasto sinne saapuukin ruotsinkielisiä varusmiehiä ympäri Suomea. Varusmiehet harjoittelevat taistelua vaativissa olosuhteissa rannikolla ja saaristossa. Laivastossa palvelevat varusmiehet suorittavat peruskoulutuskauden Rannikkoprikaatissa tai Uudenmaan prikaatissa mutta saattavat siirtyä toiseen laivaston tukikohdista palveluksen edetessä. Laivastossa tehtäviin kuuluu palveluksen alkuvaiheiden jälkeen aluspalvelusta eri laivoilla. Pisimmät koulutuspurjehdukset suuntautuvat jopa Atlantin taakse tai Välimerelle. Kutsuntoihin lähteville Nordlund suosittelee merivoimia etenkin palvelustehtävien monipuolisuuden takia. Merivoimissa on monia eri vaihtoehtoja niin laivaston kuin rannikkojoukkojen puolella. On samanlaisia koulutuslinjoja kuin maavoimissa, mutta lisäksi on merivoimille erityisiä tehtäviä. 9

K U T S U N T A L ILMAVOIMAT TOTTI LAMMELA KUVA: ILMASOTAKOULU ILMAVOIMAT vastaa ilmapuolustuksesta ja ilmaoperaatioista. Lisäksi sen tehtäviin kuuluu muiden viranomaisten tukeminen ja kriisinhallintatehtävien toteuttaminen. Ilmavoimissa koulutetaan vuosittain noin 1300 varusmiestä. Pienestä varusmiesmäärästä huolimatta puolustushaaraan sodanajan tehtävä on merkittävä. Ilmavoimat suojaa yhteiskunnan elintärkeitä kohteita ilmahyökkäyksiltä sekä johtaa kaikkien puolustushaarojen ilmapuolustuksen tulenkäyttöä. Merkittävyyttä kuvaa hyvin se, että ilmavoimien käynnissä oleva HX-hanke on suurin maanpuolutukseen liittyvä hanke sen historiassa. HX-hankkeessa Suomi on ostamassa 2020-luvulla nykyisille Horneteillle korvaajia. Varusmiehiä koulutetaan neljässä varuskunnassa: Ilmasotakoulussa sekä Satakunnan, Karjalan ja Lapin lennostoissa. Tikkakoskella sijaitsevasta Ilmasotakoulusta löytyy muun muassa ilmavoimien aliupseerikoulu sekä ilmavoimien reserviupseerikoulu. Satakunnan lennosto Pirkkalassa ottaa vuosittain noin 165 nuorta palvelukseen, ja Karjalan lennosto noin 250. Lapin lennostossa Rovaniemellä ei ole peruskoulutusta, vaan sinne siirtyy Ilmasotakulusta erikoiskoulutuksen saaneita varusmiehiä palveluksensa loppuajaksi. Suurimmalla osalla ilmavoimien varusmiesten tehtävistä on vastineensa maavoimissa, mutta erona on toimintaympäristö. Ilmasotakoulussa palvelevan alikersantti Pyry Lappalainen toimii tukikohtien suojaustehtävissä. Äsken olleessa harjoituksessa olimme suojaamassa tukikohtaa. Tykkään eniten itse asiasta, eli taistelemisesta ja ampumista. Ilmavoimissa on mahdollisuus päästä lentokoneen puikkoihin jo varusmiehenä. Tikkakoskella sijaitsevalle lentoreserviupseerikurssille valitaan vuosittain viisivaiheisen valintaprosessin perusteella kolmisenkymmentä varusmiestä. Kurssilla lennetään Vinka-harjoituskoneilla, ja kokemusta saadaan laskuvarjohyppäämisestäkin. Myös muut erikoisjoukkohaussa olevat ilmavoimien erikoiskurssit tarjoavat monipuolisia tehtäviä. Voit hakeutua hävittäjä- tai helikopteriapumekaanikoksi, tilannevalvojaksi ja taistelunjohtajaksi sekä sotilaskuljettajaksi. Ilmavoimat on kiinnostava puolustushaara, kun täällä saa toimia lentokoneiden läheisyydessä, ja meidän toiminta perustuukin niihin. Täällähän niitä lentää taivaalla joka päivä, Lappalainen kehuu. 10

I I T E 2 0 1 7 RAJAVARTIOLAITOS HENNA-RIIKKA LIIMATAINEN KUVA: PUOLUSTUSVOIMAT RAJAVARTIOLAITOS on sisäministeriön alaisuudessa toimiva puolustushaara, jonka tehtävänä on rajaturvallisuuden ylläpitäminen. Rajavartiolaitos osallistuu sotilaalliseen maanpuolustukseen yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa. Rajavartiolaitoksessa annetaan varusmieskoulutusta kolmella paikkakunnalla: erikoisrajajääkärikoulutusta Imatralla sekä rajajääkärikoulutusta Ivalossa ja Onttolassa. Vuosittain varusmiespalveluksen Rajavartiolaitoksessa suorittaa noin 600 varusmiestä. Pohjois-Karjalan Onttolassa ja Suomen pohjoisimmassa varuskunnassa Lapin rajavartiostossa Ivalossa koulutetaan varusmiehiä poikkeusolojen ja sodan ajan tehtäviin rajajääkärikomppanioissa. Varusmiehet koulutetaan toimimaan tiedustelutehtävissä joko 165 tai 347 vuorokauden palvelusajalla. Kaikille varusmiehille koulutettaviin asioihin kuuluu muun muassa ase-, tiedustelu- ja pioneerikoulutus. Lisäksi kaikki saavat rajavartiokoulutuksen, joka mahdollistaa toiminnan Rajavartiolaitoksen päätehtävissä kriisin tai rauhan aikana. Halukkuus tulee ilmoittaa kutsuntojen ennakkokyselyssä ja kutsunnoissa, joissa palveluspaikka määrätään. Koulutuksen haastavuuden vuoksi fyysiset vaatimukset ovat palveluskelpoisuusluokka A, hyvä fyysinen kunto ja terveys sekä uimaja hiihtotaidot. Eduksi katsotaan suunnistus-, hiihto-, metsästys- ja partioharrastus. Onttolassa Rajajääkärikomppaniassa palveleva alikersantti Arttu Olli tuntee saaneensa parasta koulutusta, vaikka palvelus on ollut täynnä haasteita. Kun sopeutuu kasarmin kuriin ja metsän kurjuuteen, huomaa, että palvelus on loppujen lopuksi äärettömän siistiä hommaa. Missä muualla pääsee harjoittelemaan aseenkäsittelyä, sissiryhmän väijytystä taikka vangin sieppaamista? Entä missä muualla pääsee helikopterin kyytiin, juoksemaan palavien rakennusten läpi tai suojaamaan kohdetta hyökkäävältä viholliselta? Olli pohtii. ERIKOISRAJAJÄÄKÄRIKOU- LUTUS annetaan Raja- ja merivartiokoulun erikoisrajajääkärikomppaniassa Immolassa, Imatralla. Vuosittain palvelukseen astuu saapumiserä heinäkuussa. Palvelukseen hyväksyttyjen varusmiesten palvelusaika on 347 vuorokautta, jolloin kaikki saavat vähintään aliupseeritasoisen johtajakoulutuksen. Lisäksi osa koulutetaan reservin upseereiksi. Koulutukseen haetaan erillisellä valintalomakkeella, mikä tulee täyttää 6. joulukuuta mennessä. Sen perusteella hakijat hyväksytään pääsykokeeseen, jossa testataan hakijoiden fyysisiä ja psyykkisiä ominaisuuksia, kykyä yhteistyöhön sekä selvitetään hakijoiden terveydentila. Pääsykoe järjestetään tammikuussa. Monipuolisessa koulutuksessa varusmiehille annetaan valmiudet toimia yksikössään kriisin ajan vaativimmissa rajavartiointi- ja taistelutehtävissä. Erikoisrajajääkäri saa koulutuksen vaativiin tiedustelu- ja iskuosastotehtäviin raja-alueella. Jokaisen koulutukseen kuuluu ase- ja ampumakoulutusta, siirtymämenetelmäkoulutusta, rajavartiointikoulutusta sekä pitkälle vietyä erätaito-, selviytymis- ja lähitaistelukoulutusta. 11

K U T S U N T A L ERIKOISJOUKOT ARTTU TOIVONEN VARUSMIESPALVELUKSEN voi suorittaa tavanomaisempien vaihtoehtojen lisäksi myös erikoisjoukoissa. Erikoisjoukoissa voi hyödyntää aiempaa kokemusta mutta ennen kaikkea haastaa itsensä ja oppia paljon uutta. Erikoisjoukkokoulutukseen on monipuolisesti vaihoehtoja ympäri Suomen. Imatralla voi kouluttautua erikoisrajajääkäriksi, Säkylässä kansainvälisiin valmiusjoukkoihin, Utissa laskuvarjojääkäriksi ja Upinniemessä sukeltajaksi. Eri ilmavoimien joukko-osastoissa on lennoston erikoisjoukkoja ja jokaisessa maavoimien joukko-osastossa on valmiusyksikkökoulutusta. VALMIUSYKSIKKÖKOULUTUS on maavoimien uusi erikoisjoukko, jossa ensimmäiset varusmiehet ovat aloittaneet palveluksensa tänä kesänä. Valmiusyksikköjen tarkoitus on olla ensimmäisenä paikalla, jos turvallisuusymäristössä tapahtuu nopea muutos. Valmiusyksikkökoulutukseen ei tarvitse hakea ennen varusmiespalvelusta, vaan kiinnostus on hyvä ilmaista palveluksen alkuvaiheessa. Koulutus on monipuolista opettaen perustaitoja useista aselajeista. Valmiusyksiköt pääsevät harjoittelmaan usein myös muiden viranomaisten kanssa, jopa kansainvälisesti. LASKUVARJOJÄÄKÄRIKSI voi kouluttautua Utissa. Tehtävät ovat rankkoja mutta palkitsevia ja opettavaisia. Kaikki laskuvarjojääkärit koulutetaan vähintään alikersanteiksi ja palvelusaika on 347 päivää. Laskuvarjojääkärit harjoittelevat taistelua niin maastossa kuin kaupungissa ja tiedustelua vihollisrajan takana. Olennaisena lisänä ovat laskuvarjohypyt, joita monella joukolla ei ole. Vuonna 2014 kotiutunut reservin kersantti Jonne Kurokallio muistelee erikoisjoukkokoulutustaan positiivisin mielin. Koulutus on tosi monipuolista ja seuraava hyppy oli se, mitä aina odotti, Kurokallio kehuu. SUOMEN KANSAINVÄLISET VAL- MIUSJOUKOT koulutetaan Porin prikaatissa. Joukot saavat erikoiskoulu- tuksen kriisinhallintatehtäviin ja tämä parantaa mahdollisuuksia lähteä rauhanturvaajaksi varusmiespalveluksen jälkeen. Kansainvälisiä valmiusjoukkoja koulutetaan useiden eri aselajien tehtäviin, muun muassa jääkäreiksi, pioneereiksi ja viestimiehiksi. Kuten laskuvarjojääkärit, myös kaikki kansainvälisten valmiusjoukkojen varusmiehet saavat vähintään ryhmänjohtajakoulutuksen. ERINÄISIIN muihin tehtäviin on myös erillinen haku ennen varusmiespalvelusta. Lahjakkaat urheilijat voivat hakea Urheilukouluun ja soittajat Varusmiessoittokuntaan. Myös elektronisen sodankäynnin joukot Riihimäellä valitsee varusmiehensä etukäteishaun ja valintakokeiden jälkeen. Kaikkiin erikoisjoukkoihin paitsi valmiusyksikkökoulutukseen on jo ennen palveluksen alkua haettava erikseen. Erikoisjoukkoihin pääsy vaatii siis oma-alotteisuutta sekä menestystä mahdollisissa valintakokeissa. Koulutus on vaativaa mutta palkitsevaa ja sen 12 KUVA: PUOLUSTUSVOIMAT

I I T E 2 0 1 7 KUVA: KRISTIAN WALLIN aikana pääsee kokemaan paljon, mitä tavallinen varusmies ei näe. Kurokallio haki erikoisjoukkoihin laskuvarjojääkäriksi haastavuuden ja itselleen näyttämisen takia. Hän suosittelee hakemista erikoisjoukkoihin niille, keitä se vähänkin kiinnostaa, sillä varusmiespalveluksesta erikoisjoukoissa sai enemmän irti. Pääsykokeet ovat fyysisesti ja varsinkin henkisesti raskaat, mutta eivät mitenkään mahdottomat. Siellä viimeistään selviää, kestääkö koulutuksen vaatimaa rasitusta, Kurokallio toteaa. Koulutuksesta sekä pääsykokeista ja niiden rajoista löytyy hyvin tietoa netistä. Kurokallio kehottaa valmistautumaan pääsykokeisiin, jotta niissä pärjäisi. Erikoisjoukkokoulutuksesta voi saada tulevaisuuteen kokemusten lisäksi mukaan myös esimerkiksi sukellus- ja laskuvarjohyppytaidon. Koulutuksen haastavuus kasvattaa henkisesti ja kaverisuhteita syntyy intin jälkeiseen siviilielämään. ERIKOISJOUKKOJEN HAKUAJAN PÄÄTTYMISPÄIVÄT KOHTEITTAIN: Ilmasotakoulun Aliupseerikurssin lentotekninen linja, Aliupseerikurssin johtokeskuslinja ja Sotilaskuljettajakurssi 1.3. ja 1.9. Panssariprikaatin Elektronisen sodankäynnin koulutus 31.1. Urheilukoulun talvilajit 1.1. ja kesälajit 1.6. Puolustusvoimien varusmiessoittokunta 31.12. Laskuvarjojääkärit Utin jääkärirykmentissä 6.12. Erikoisrajajääkärit Immola Imatra 6.12. Porin prikaatin Suomen kansainväliset valmiusjoukot 15.1. Lentoreserviupseerikurssi 1.12. varusmies.fi/erikoisjoukot sivustolta löydät lisätietoja eri erikoisjoukkokohteista mukaan lukien pääsyvaatimuksista ja hakuohjeista 13

K U T S U N T A L ERITYISTEHTÄVÄT PETJA KOPPEROINEN KUVA: KRISTIAN WALLIN PUOLUSTUSVOIMAT hakee joka saapumiserästä varusmiehiä erityistehtäviin. Erityistehtävissä varusmiehet pääsevät hyödyntämään siviiliosaamistaan. Tehtäviin hakeutuminen on vapaaehtoista ja tapahtuu peruskoulutuskauden aikana verkossa. Joihinkin erityistehtäviin on mahdollista hakeutua myös aliupseeri- ja reserviupseerikurssien loppupuolella. Parhaat hakijoista kutsutaan haastatteluihin ja pääsykokeisiin, joiden perusteella lopulliset päätökset tehdään. Erityistehtäviin hakeminen ei edellytä yli-inhimillisiä taitoja, vaan harrastuneisuus voi johtaa tehtäviin pääsemiseen. Siksi aina kannattaa hakea! Halutessaan ja palveluspaikan tarpeen mukaan erityistehtäviin voi päätyä vasta johtajakoulutuksen jälkeen. Erityistehtävissä palvelevan miehistön palvelusaika on 255 vuorokautta ja johtajien 347 vuorokautta. Molemmissa tapauksissa noin puoli vuotta palveluksesta suoritetaan erityistehtävissä. Tässä muutamia esimerkkejä erityistehtävistä. Tehtäviä on useita ja esimerkiksi valokuvaajana osaamistaan voi hyödyntää monessa eri tehtävässä. Kaikki erityistehtävät löydät osoitteesta: varusmies.fi/erityistehtavat RUOTUVÄKI on puolustusvoimien virallinen uutislehti, joka ilmestyy 22 kertaa vuodessa. Printtilehden lisäksi Ruotuväki julkaisee uutisia ja artikkeleita verkkosivuillaan. Ne käsittelevät puolustusvoimiin ja yleiseen maanpuolustukseen liittyviä aiheita laajasti. Ruotuväkeen haetaan toimittajia, valokuvaajia, graafikkoa ja levikkisihteeriä. Toimittajan tehtävänä Ruotuväessä on tehdä juttukeikkoja, haastatteluja ja kirjoittaa niin uutisia kuin esimerkiksi kolumnejakin Ruotuväen eri julkaisuihin. Ruotuväen graafikko vastaa graafisten kuvien teosta ja hän myös taittaa Ruotuväen liitenumerot, kuten käsissäsi olevan kutsuntaliitteen. Varusmiehet saavat Ruotuväessä paljolti vastuuta, ja palvelus vaatiikin kykyä työskennellä itsenäisesti. COMBAT CAMERA -kuvaajat, eli taistelukameramiehet koulutetaan jalkaväkitaistelijoiksi. He toimivat kuvaajina osana taistelevaa joukkoa. Taistelukameramiehet toimivat maalla, merellä ja ilmassa. Heidän tehtävänään on kuvata niin videokuin still-kuvaakin, sekä editoida ja suunnitella käskettyjä tuotantoja. Combat Camera -kuvaajilta edellytetään hyvää fyysistä kuntoa ja kykyä itsenäiseen toimintaan. Suosituksena fyysiselle kunnolle on yli 2600 metrin tulos Cooperin juoksutestissä. Edellytyksenä tehtävään on kuvaamisen ja videoeditoinnin osaaminen, sekä kuvakerronnan perusteiden ymmärtäminen. OHJELMOIJIA työskentelee eri puolilla Suomea, monissa puolustusvoimien laitoksissa ja osastoissa. Esimerkiksi Tuusulassa puolustusvoimien palvelukeskusessa ohjelmoija toimii mobiiliopetuspelien kehittäjänä. Ohjelmoijilta vaaditaan muun muassa C#- ja JavaScript kielten hallintaa. Heiltä edellytetään myös ohjelmisto-osaamista, kuten Unityn käyttöä ja 3D-mallien tekoa. Vaatimukset kuitenkin vaihtelevat komennuspaikkojen mukaan, mutta useimmiten painotetaan oma-alotteisuutta ja kokemusta ohjelmointialalta joko työn tai harrastuksen muodossa. 14

I I T E 2 0 1 7 ALLT BÖRJAR MED UPPBÅDET HENRI KAARAKAINEN KUVA: NYLANDS BRIGAD DU har förmodligen redan per post fått material som berör din kommande militärtjänst, eller så har du redan införskaffat dig information exempelvis från nätet. Eftersom försvarsmakten vill att du vet så mycket som möjligt på förhand, får du också en order om att infinna dig vid uppbådet. UPPBÅDEN Uppbåden anordnas årligen från augusti till december: de är din första beröringspunkt med armén. Vid uppbåden får du mycket förhandsinformation om beväringstjänsten på förhand. Samtidigt får du också möjligheter att träffa en läkare för att kontrollera ditt hälsotillstånd förrän du rycker in. Förutom tjänsteduglighetsklassen, som grundar sig på ditt hälsotillstånd, beordras vid uppbåden tjänstgöringsplatsen och när tjänstgöringen inleds. Det här är en situation då det lönar sig att ta reda på lite om tjänstgöringen på förhand. Om du har ett uttryckligt önskemål gällande exempelvis inryckningstidpunkten, ska du föreslå detta för uppbådskommittén. De vill gärna höra din åsikt. Med till uppbådet bör du ta med identitetsbevis samt möjligen läkarutlåtanden och studiebevis. NYLANDS BRIGAD Större delen av de svenskspråkiga beväringarna genomgår sin tjänstgöring vid Nylands brigad i Raseborg, som är Finlands enda svenskspråkiga truppförband. Nylands brigad hör till marinen, och där utbildas bland annat kustjägare, båtförare och pionjärer för verksamhet i kustförhållanden. Garnisonen ligger cirka tre kilometer från Ekenäs centrum. Nylands brigad är emellertid inte det enda alternativet som tjänstgöringsplats. Denna text skrevs av en beväringsredaktör som själv som finskspråkig beväring inledde sin tjänstgöring vid Nylands brigad. Man kan alltså fastän man har svenska som modersmål tjänstgöra vid ett finskspråkigt truppförband. TJÄNSTGÖRING MED MÅNGA MÖJLIGHETER Det lönar sig att före uppbåden ta reda på de många olika tjänstgöringsalternativen som försvarsmakten erbjuder. Förutom traditionell beväringstjänstgöring finns det möjligheter att söka till olika specialtrupper och specialuppgifter. Vid exempelvis Björneborgs brigad utbildas beredskapstrupper för internationella uppdrag. Specialtrupperna har vanligtvis egna ansökningstider, så det gäller att passa på. Man kan också tjänstgöra i specialuppgifter, till vilka man söker efter att man inlett tjänstgöringen. Till dem hör till exempel den kyrkliga sektorn eller uppgifter inom kommunikationssektorn. Eftersom försvarsmakten behöver olika slags trupper, är det inte alltid möjligt att komma till den uppgift man själv helst vill. Men det lönar sig att försöka: dina önskemål tas nog på allvar. Militärtjänsten sker bara en gång i livet, därför lönar det sig att ta ut det mesta möjliga av den. Din tjänstgöringsplats eller -uppgift må sen vara vilken som helst, du kommer att få upplevelser för livet och som du kan ha nytta av också senare i livet efter tjänstgöringen. Lycka till vid uppbådet! 15

Erityistehtävät COMBAT CAMERA -KUVAAJA, TIEDUSTELIJA, KYBERVARUSMIES, GRAAFIKKO, IT-TUKIHENKILÖ, VALOKUVAAJA, LEVIKKISIHTEERI, RUOTUVÄEN TOIMITTAJA, OHJELMOIJA, 3D-MALLINTAJA, MEDIAVARUSMIES, YLLÄPITÄJÄ, VERKKOTOIMITTAJA, MEDIA-ASSISTENTTI, JÄRJESTELMÄASENTAJA, KUVATOIMITTAJA, TUTKIJA, TUTKIMUSAVUSTAJA, OHJELMISTOROBOTIIKAN KEHITTÄJÄ, PVMOODLE-TUKIHENKILÖ varusmies.fi/erityistehtavat 029 981 5121 #erityistehtävä /puolustus