PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 137/2017/2 Dnro ESAVI/2510/2016 Annettu julkipanon jälkeen 6.6.2017 ASIA LUVAN HAKIJA Pohjaveden ottaminen Selänpään pohjavesialueelta ja valmistelulupa, Kouvola Kouvolan Vesi Oy HAKEMUS Kouvolan Vesi Oy on 14.3.2016 aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa ottaa pohjavettä 3 000 m 3 /d Selänpään Hunkerinrompun kaivosta 114, oikeutta säilyttää vedenottamon tarkkailuun liittyvät pohjaveden havaintoputket ja seurata niistä pohjavedenpinnan korkeutta ja laatua sekä lupaa liikkua toisen alueella siltä osin, kuin se on tarkkailua varten välttämätöntä. Lisäksi hakija on hakenut valmistelulupaa aloittaa vedenotto sekä siihen liittyvät toimenpiteet ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 :n 1 momentin 2) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset Selänpään pohjavesialueelle on aikaisemmin myönnetty seuraavat vedenottoluvat: Itä-Suomen vesioikeus on 8.11.1971 antamallaan päätöksellä nro 89/Ym/71 myöntänyt Valkealan kunnalle luvan pohjavedenottamon tekemiseen ja pohjaveden ottamiseen siitä enintään 600 m 3 /d Valkealan kunnan Vuohijärven kaava-alueen asutuksen vedentarpeen tyydyttämiseksi. Itä-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 36/Ym/76 myöntänyt Oy Alko Ab:lle luvan vedenottoon Vuohijärvestä Okanniemen itäpuolella sijaitsevasta noin 30 m:n syvänteestä jatkuvasti enintään 20 000 m 3 /d ja tilapäisesti enintään 25 000 m 3 /d. Vedenotto-oikeus on rauennut. Itä-Suomen vesioikeus on 26.6.1975 antamallaan päätöksellä nro 62/Ym/75 myöntänyt Oy Alko Ab:lle luvan pohjavedenottamon rakentamiseen kiinteistölle Ojamylly RN:o 24:115 tai kiinteistölle Etukylänpää III RN:o 24:48 sekä pohjaveden ottamiseen enintään 3 000 m 3 /d ja tilapäisesti enintään 4 500 m 3 /d. Päätöksessä rakentamiselle varattua määräaikaa ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
Kaavoitustilanne 2 (31) on jatkettu vesioikeuden päätöksillä 25.5.1984 nro 46/Va II/84 ja 9.12.1993 nro 93/93/1. Alko-yhtiöt on 16.1.1998 jättänyt ilmoituksen luopua Valkealaan suunnitellun uuden Vuohijärven polttimon hankkeesta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 8.9.2014 antamallaan päätöksellä nro 146/2014/2 myöntänyt Liikelaitos Kouvolan Vedelle (nykyinen Kouvolan Vesi Oy) luvan ottaa Vuohijärven vedenottamon kaivosta pohjavettä enintään 2 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vaasan hallintooikeus on 24.9.2015 antamallaan päätöksellä nro 5/0255/2 pysyttänyt aluehallintoviraston päätöksen. Asian käsittely oli kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa tämän hakemuksen tullessa vireille aluehallintovirastossa. Korkein hallinto-oikeus ei ole sittemmin 1.7.2016 antamallaan päätöksellä taltionumero 2932 muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta. Kymenlaakson Vesi Oy on 1.7.2015 jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastoon hakemuksen pohjaveden ottamiseksi Selänpään pohjavesialueelta. Aluehallintovirasto on jakanut hakemuksen kolmeen osaan (Halisenromput, 3 000 m 3 /d, ESAVI/5583/2015, Hunkerinromput 2 000 m 3 /d, ESA- VI/5654/2015 ja Näkkimistö 1 000 m 3 /d, ESAVI/5656/2015). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 30.11.2015 antamallaan päätöksellä nro 242/2015/2 hylännyt ennenaikaisena hakijan hakemuksen pohjavedenoton lisäämiseksi Vuohijärven vedenottamosta määrään 4 000 m 3 /d, koska aiempi lupakäsittely koskien pohjavedenottoa enintään 2 000 m 3 /d oli vielä kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 7.4.2016 antamallaan päätöksellä nro 63/2016/2 myöntänyt hakijalle luvan Selänpää A pohjavesialueella hakijan omistamalla kiinteistöllä Vedenottamo 286-444-34-1 suoritettavaan koepumppaukseen. Luvan mukaan koepumppauksen vedenottomäärää tulee nostaa vaiheittain. Vedenottomäärä saa olla enintään 4 000 m 3 /d ja se on mitoitettava siten, ettei veden ottamisesta aiheudu haitallisia vaikutuksia Kauriosuon lähteikköalueeseen. Lupa on voimassa 31.12.2017 saakka. Hankealue kuuluu ympäristöministeriön 14.12.2010 vahvistamaan Kymenlaakson maakuntakaavaan. Alue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET), jolla osoitetaan maakunnallisen vesihuollon kannalta tärkeät vedenotto- ja imeytysalueet. Vuohijärven kylä on maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Kaavassa on vesiensuojelunäkökohtien, luonto- ja ympäristöarvojen sekä maisemakuvan säilyttämisen osalta määrätty, että yksityiskohtaisessa suunnittelussa on vesiensuojelunäkökohdat otettava huomioon siten, ettei alueen veden käyttöä vedenhankintaan vaaranneta.
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 3 (31) Kouvolan kaupungin rakennemallissa (23.11.2012) Vuohijärven kylä on esitetty palvelukyläksi, jossa on teollisuutta. Valkealan pohjoisosan rantayleiskaava (14.5.2007) ei ulotu kaivoalueelle. Hankealueella on voimassa Vuohijärven ajantasa-asemakaava (vahvistettu 29.6.1967 ja 22.1.1979). Vuohijärven vedenottamon kiinteistö on esitetty merkinnällä ET. Kaivo 114 ei sijaitse asemakaava-alueella. Kymenlaakson Vesi Oy:n ja Kouvolan Vesi Oy:n vuosina 2013 2015 tekemässä Selänpään pohjavedenottohankkeen ympäristövaikutusten arviointityössä tarkasteltiin kolmea erillistä pohjavedenottovaihtoehtoa: VE1: Pohjavedenotto 8 000 m 3 /d - VE1A: Pohjavedenotto Selänpäänkankaan Halisenromppujen alueelta - VE1B: Pohjavedenotto Selänpäänkankaan Hunkerinromppujen alueelta - VE1C: Pohjavedenotto Selänpäänkankaan Halisenromppujen (4 000 m 3 /d) ja Hunkerinromppujen alueelta (4 000 m 3 /d) VE2: Pohjavedenotto 15 000 m 3 /d - Pohjavedenotto Halisenrompuista 6 000 m 3 /d ja Hunkerinrompuista 9 000 m 3 /d VE3: Pohjavedenotto 22 000 m 3 /d ja suojaimeytys - Pohjavedenotto Halisenrompuista 9 000 m 3 /d ja Hunkerinrompuista 13 000 m 3 /d - Suojaimeytys Halisenrompuista 8 000 m 3 /d ja Hunkerinrompuista 10 000 m 3 /d Arvioinnin lopputulos oli, että toiminnan aikana vaikutukset vaihtoehtojen välillä ovat hyvin samankaltaiset. Merkittävimmät haitalliset vaikutukset kohdistuvat pohjavedenottoalueiden läheisiin yksityiskaivoihin, joiden antoisuus vähenee pohjavedenoton seurauksena. Myös pohjaveden laatuun kohdistuvat haitalliset vaikutukset voivat olla lieviä (VE1A, VE1C, VE3) tai kohtalaisia (VE1B, VE2). Pohjavesipurkaumien vähentyminen vaikuttaa merkittävästi Korvenpäänjoen virtaamiin sekä veden laatuun vaihtoehdoissa VE1A ja VE2 sekä kohtalaisesti vaihtoehdossa VE1C. Vaihtoehdossa VE3 on mahdollista vähentää vaikutuksia yksityiskaivojen antoisuuteen optimoimalla suojaimeytyskaivojen paikkoja. Ympäristövaikutusten arviointityön yhteydessä tehtiin erillinen luonnonsuojelulain (65 ) tarkoittama vaikutusten arviointi Selänpään-, Anttilan- ja Hevosojankankaan Natura-alueeseen. Natura-arvioinnin johtopäätös oli, että hanke ei aiheuta merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin missään hankevaihtoehdossa. Kaikilla tarkastelluilla hankevaihtoehdoilla arvioitiin olevan Natura-alueeseen
HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankeen tarkoitus ja yleiskuvaus 4 (31) kokonaisuutena vähäinen kielteinen vaikutus, mikä johtuu lähinnä hankkeeseen liittyvästä rakentamisesta. Yhteysviranomaisen lausunnossa on katsottu arviointiselostuksen olevan pääosin riittävä ja sen vastaavan YVA-lain ja -asetuksen keskeisiä vaatimuksia. Lausunnossa on esitetty eräitä huomioita ja tarkennustarpeita, jotka tulee ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa. Kouvolan Vesi Oy:n suunnitelma on lähimpänä vaihtoehtoa VE1C. Suunniteltu vedenottokaivo pisteessä 114 sijaitsee Kouvolan kaupungin Selänpään kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Multala 286-444-3-394. Hankkeen tarkoituksena on varmentaa Kuusankosken alueen vedenhankintaa vähentämällä ainoana vesilähteenä toimivan Pilkanmaan pintavesilaitoksen merkitystä lisäämällä pohja- ja/tai tekopohjaveden käyttöä korvaavina vesilähteinä. Hankkeella on tarkoitus varmentaa myös Kouvolan alueen vedenjakelua sekä korjata Valkealan alueen vesiosuuskuntien paineongelmia sekä vähentää talousveden laatuun liittyvää riskiä. Pilkanmaan pintavesilaitoksesta pyritään pitkällä tähtäimellä luopumaan riskialttiina sekä kustannuksiltaan korkeana yksikkönä sekä lyhyellä tähtäimellä vähentämään sen merkittävyyttä yhtenä päävesilähteestä. Lisäksi Selänpäästä tapahtuvaa vedenottoa on suunniteltu ja valmisteltu jo vuonna 2007, kun noin 20 km:n siirtolinja Selänpää Valkeala on toteutettu. Vuohijärven vedenottamon ja pisteeseen 114 suunnitellun uuden kaivon kautta on saatavissa pohjavettä yhteensä 5 000 m 3 /d. Tämä koko vesimäärä saadaan johdettua kulutukseen nykyisiä runkovesilinjoja myöten. Näin hanke on erittäin kustannustehokas sekä ympäristö- ja luontoarvoja säästävä. Hakijalla on 1,3 km pohjoiseen Vuohijärven ottamosta olemassa oleva Okaniemen rantaimeytykseen perustuva ottamo, jonka hyödyntämistä ja kapasiteettia ovat alusta saakka rajoittaneet maaperän karkeat maalajit. Rantaimeytys ei toimi toivotulla tavalla. Maaperä ei pysty kunnolla puhdistamaan vettä ja pohjaveden happipitoisuus on merkittävästi laskenut. Tämän vuoksi sen kapasiteettia ei voida hyödyntää riittävästi. Okaniemen ottamon vettä on johdettu Jaalan ja Valkealan taajamaan sekä vesiosuuskuntien käyttöön. Vuohijärven ottamolla voidaan korvata Okaniemen tuotantoa sekä johtaa vettä vuosina 2006 2007 rakennettua, halkaisijaltaan 225 mm:n suuruista putkea pitkin entisen Valkealan kunnan taajamaan sekä useammalle vesi-
5 (31) osuuskunnalle. Lisäksi tätä kautta voidaan pienellä lisärakentamisella varmentaa vedenhankintaa vähentämällä laadullisista häiriöistä kärsivien pohjavedenottamoiden merkittävyyttä. Vuonna 2007 rakennetussa runkolinjaosuudessa on tälle lisäkapasiteetille jo varaus. Uutta talousvedensiirtolinjaa ei siis tarvitse rakentaa Selänpäästä Kouvolaan, koska sellainen on jo olemassa. Kuusankosken alueen vedenjakelun varmistamista ja turvaamista parannetaan kehittämällä jakeluverkostoa ja rakentamalla erillinen siirtolinja, jonka tueksi tarvitaan pohjavedenottamo, josta saadaan hyvälaatuista vettä. Nykyisin Okaniemestä voidaan johtaa vettä Jaalan ja Valkealan taajamiin ns. Okaniemen linjaa pitkin sekä Kuusankoskelle pienellä lisärakentamisella. Jo suunnitellulla ratkaisulla haetaan mahdollisuutta ottaa käyttöön kustannustehokkaasti toteutettu infra, joka muutoin jäisi käyttämättä ja turhaksi investoinniksi. Tämä on esitetty myös vuonna 2009 laaditussa Kymenlaakson alueen maakunnallisessa vesihuollon kehittämissuunnitelman raportissa, jonka laatimisesta on vastannut Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja alueen kunnat. Pohjavesialue Selänpää A pohjavesimuodostuman pinta-ala on 24,21 km², josta pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen osuus on 19,14 km 2. Pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu 20 000 m 3 /d. Selänpäänkankaan laaja-alainen delta kuuluu II Salpausselän reunamuodostumaan. Vedenhankinnan kannalta tärkeä I luokan pohjavesialue Selänpää A on muodostuman länsiosassa ja Selänpää B on muodostuman itäosassa. Selänpään kylän kohdalla reunamuodostumaan yhtyy kaksi syöttöharjua pohjois luode -suunnalta. Maastossa syöttöharjut näkyvät kahtena suppajonona, joista lounais koillinen -suuntaiset ovat Halisenromput ja pohjois etelä -suuntaiset ovat Hunkerinromput. Hyvin vettä johtavaa soraa ja hiekkaa on kerrostunut alueelle erittäin paksusti. Maan pintaosassa esiintyy muodostuman pohjoisreunalla etupäässä karkeaa soraa ja hiekkaa, eteläreunalla hienorakeisempaa ja muodostuman keskiosassa paikoin silttiä. Muodostuman pohjoisreunalla esiintyy paikoin moreenikerrostumia, kuten esim. Multamäki, joka on pintaosiltaan hyvin lohkareinen. Alueella on useita maa-aineksen ottoalueita, joissa soranottotoimintaa ei kuitenkaan ole ulotettu pohjavedenpinnan tasoon asti. Pohjavedenjakaja kulkee länsi itä -suuntaisena lentokentän poikki maantien Mt369 pohjoispuolella. Pohjaveden pinta on syvällä, vedenottamoalueella ja sen lähiympäristössä noin korkeudella +78 +79 m. Vedenottamon itäpuolella pohjaveden yläpuolisten maakerrosten paksuudet ovat 15 30 m. Suppien kohdalla maakerroksien paksuus on noin 4 5 m. Pohjavesi purkautuu ympäristöönsä suotautumalla. Useista lähteikköpaikoista pohjavesi purkautuu ympäröiville suoalueille ja Vuohijärveen. Vuohijärven ve-
6 (31) denkorkeus on noin +76,5 m. Muodostuman länsiosan pohjavedet purkautuvat lampien kautta pitkin Korvenpäänjokea Kerunkijärveen. Vuohijärvi Vuohijärvi on Kymijoen vesistön Mäntyharjun reittiin kuuluva järvi Kouvolan kaupungin ja Mäntyharjun kunnan alueella. Järvi kuuluu Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Vuohijärven vedenpinta on korkeudella +76,5 m ja pinta-ala on 86,2 km 2. Järven suurin syvyys on 75,5 m ja keskisyvyys 16,3 m. Valuma-alueen pinta-ala on 5 216 km 2. Vuohijärvi on vähähumuksinen ja kirkasvetinen. Järven ekologinen tila on erinomainen ja kemiallinen tila hyvä. Vuohijärvi laskee Kymijokeen. Alueella suoritetut tutkimukset Nykyinen vedenhankinta Kaivosta 114 otettava vesimäärä vähentää Vuohijärveen purkautuvaa vesimäärää 3 000 m 3 /d, millä ole vaikutusta Vuohijärven vesitaseeseen. Hunkerinromppujen alueella on tehty pohjavesitutkimuksia 1970-luvulta alkaen. Viimeisimmät selvitykset on tehty pohjavedenhankinnan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana (2015) sekä meneillään olevan tekopohjaveden hankinnan ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Vuosina 1971 1972 tehtiin Selänpään alueella laajoja pohjavesitutkimuksia. Koepumppauksessa pisteessä 103 A (Hunkerinromppu) tuotto vaihteli välillä 5 000 6 000 m 3 /d. Pohjavedenpinta aleni pumppauspaikalla noin 2,0 m. Muulla osalla muodostumaa alenema oli 0,5 1,0 m. Tekopohjaveden hankinnan ympäristövaikutusten arvioinnin aikana luontokohteiden kartoitusta ja yksityisten kaivojen inventointia on täydennetty. Tekopohjaveden tuotantosimulaatioita varten myös aiempi (2000) yksikerroksinen virtausmalli päivitettiin kaksikerroksiseksi. Mallin toimivuus tarkasteltiin vertaamalla tuloksia aiempaan koepumppaukseen sekä pohjavedenhankinnan ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä päivitetyn virtausmallin tuloksiin. Suunnitellulla kaivon paikalla pisteessä 114 on tehty kairaus ja asennettu pohjaveden havaintoputki. Putkesta on tehty vedenjohtavuusmittaukset, joiden perusteella pisteen ominaisantoisuus on yhden metrin alenemalla 2 800 2 900 m 3 /d. Nykyisessä laajuudessa oleva Kouvolan Vesi Oy on muodostettu vuoden 2009 alussa, kun Elimäen, Kouvolan, Kuusankosken, Jaalan ja Valkealan vesihuoltolaitokset muodostivat uuden vesihuoltolaitoksen Liikelaitos Kouvolan Veden, joka vuonna 2014 alussa yhtiöitettiin Kouvolan Vesi Oy:ksi. Vesilaitos toimittaa vettä Kouvolan kaupungin alueelle. Hakijan toiminta-alueeseen kuuluvat Elimäen kirkonkylä ja Korian taajama, Jaalan kirkonkylä, Valkealan Kirkonkylä-Jokela-Riihikallio, Utti-Kuivala, Vuohijärvi, Tuohikotti ja Kääpälä, Kuusankosken ja Kouvolan kaavoitetut
7 (31) alueet. Lisäksi vesihuolto-osuuskunnilla on omia toiminta-alueita. Kouvolan kaupungin asukkaista noin 92 % kuuluu vesilaitosten vesijohtoverkoston piiriin. Kouvolan vedenhankinta käsittää Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen, Pilkanmaan pintavesilaitoksen ja useat pienet pohjavedenottamot eri puolilla Kouvolaa. Haukkajärveltä verkoston sallimissa rajoissa vettä voidaan johtaa myös Kuusankoskelle kaupungin vesijohtoverkostojen kautta. Okaniemen pohjavedenottamolta on siirtolinja Jaalaan, Kouvolan alueelle ja Valkealaan. Pilkanmaan laitokselta vettä pumpataan entisen Kuusankosken kaupungin alueelle, jonka vedenhankinta on nykyisellään lähes täysin riippuvainen Pilkanmaan pintavesilaitoksen tuotannosta. Pilkanmaan vesilaitoksella on ajoittain esiintynyt laatu- ja käyttöongelmia. Pilkanmaan pintavesilaitoksen raakavesi otetaan Kymijoesta. Pienten pohjavedenottamoiden vettä käytetään lähinnä paikallisesti vedenottamoiden läheisyydessä sijaitsevissa taajamissa. Haukkajärven ottamon raakavesi otetaan Haukkajärvestä, joka kuuluu Valkealan reittiin. Raakavesi Haukkajärvestä pumpataan imeytysaltaisiin ja edelleen imeytetään maaperään Utissa. Kouvolassa käytettävästä talousvedestä vuonna 2014 noin 70 % oli peräisin pohja- ja tekopohjavesilaitoksilta ja loput Pilkanmaan pintavesilaitokselta. Kokonaisvesimäärästä noin 45 % on tuotettu Haukkajärven tekopohjavesilaitoksella. Useilla Kouvolassa sijaitsevilla pohjavedenottamoilla on ilmennyt laadullisia ongelmia. Pääosin laadulliset rajoitteet johtuvat kloridi-, rauta- ja mangaanipitoisuuden noususta sekä happipitoisuuden laskusta. On ilmennyt myös korkeita humuspitoisuuksia. Ongelmista johtuen on ottamoiden tuottoa jouduttu rajoittamaan. Hakijan pohjavedenottamot on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Kouvolan Vesi Oy:n pohjavedenottamot Vedenottamo Maksimi- Rajoite Lupa ottomäärä Laatu Teknim 3 /d m 3 /d nen syy Rajoitteen syy Haukkajärvi (TPV laitos) 10 000 6 500 x KMn04-luku ja F-pitoisuus Jokela (varaottamo) 1 300 Ei käytössä, huono laatu x Humus, Fe-, Mn- ja F-pitoisuus Valio 600 600 x Kloridi- ja F-pitoisuus, ottamo tien vieressä Käyrälampi 2 000 1 000 x Kloridi- ja humuspitoisuus (2 kaivoa poistettu käytöstä) Villansuo 1 500 900 x Fe-, kloridi ja humuspitoisuudet Okaniemi 2 000 750 x Mn- ja Fe-pitoisuus, O2-arvo alhaalla
8 (31) Vuohijärvi 600 4 500 - x Lupa vain 600 m 3 /d F-pitoisuus Mettälä 400 + 400 450 x F-pitoisuus (F poistolaitos) Ruhmas - 50 x F-pitoisuus Ei luvitettu Elimäki kk (Varaottamo) - 0 F-pitoisuus Ei luvitettu Nuuttila 400 Ei käytössä x Fe-, Mn- ja F-pitoi-suus (Varaottamo) huono laatu Raviradan (Varaottamo) - Ei käytössä huono laatu Fe-, Mn- ja F-pitoisuus Ei luvitettu Voikkaan 250 0 x F-pitoisuus (Varaottamo) Utin 450 0 x F-pitoisuus (Varaottamo) Ruokosuo 1 500 1 000 x Fe-, Mn- ja F-pitoisuus (F poistolaitos) Tuohikotti - 20 Ei luvitettu Tarvittavan pohjaveden määrä Kouvolan kaupunki on Suomen 10. suurin kaupunki. Asukasluku oli vuoden 2014 lopussa 86 477 ja sen on ennakoitu vähenevän noin määrään 82 200 vuoteen 2030 mennessä. Hakijan toiminta-alueen vedenkulutusennuste on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Vedenkulutusennuste Vedenkulutusennuste Yksikkö 2014 2030 Asukasmäärä hlöä 86 477 82 212 Liittyjämäärä kpl 79 559 - Liittymisprosentti % 92 - Asutuksen l/as/d 145 146 ominaiskulutus Asutuksen m 3 /d 11 536 - vedenkulutus Teollisuuden/Maatalouden m 3 /d noin 450 - tms. vedenkulutus Muu käyttö m 3 /d 15 % - Vedenkulutus yhteensä m 3 /d 13 199 13 000 tieto vuodelta 2006 Palosammutusvesi, vuodot mittarivirheet, juoksutukset ja huuhtelu Hakijan Pilkanmaan pintavesilaitoksen vedenlaadussa on esiintynyt varsinkin kesäajan lämpiminä ajanjaksoina sekä sateiden ja sulamisvesien aikaan vedenlaadun vaihteluita. Tämän lisäksi on pienemmissä pohjavedenottamoissa esiintynyt laadullisia ongelmia ja käyttöä on jouduttu rajoittamaan. Hunkerinrompun vedenoton lisäämisellä pyritään varmentamaan Kuusankosken alueen vedenhankintaa ensitilassa vähentämällä Pilkan-
Vedenotto- ja vedensiirtojärjestelyt Vedenoton etusijajärjestys 9 (31) maan pintavesilaitoksen merkitystä ja myöhäisemmässä vaiheessa siirtämällä laitos kokonaan varakäyttöön. Lisäksi Hunkerinrompun vedenoton lisäämisellä varmistetaan mahdollisten poikkeus- ja häiriötilanteiden ja mahdollisten pinta- ja pohjaveden pilaantumistapausten varalta. Osa pienistä pohjavedenottamoista toimii jo nykyisin varavedenottamoina heikon vedenlaatunsa vuoksi. Lisäksi Kuusankosken alueen vedenjakelun varmistamista sekä koko Kouvolan alueen turvaamista ollaan parantamassa rakentamalla erillinen siirtolinja, jolle on jo suunnitelmat sekä maanomistajaluvat olemassa. Tämän tueksi tarvitaan hyvälaatuisen pohjavedenottamon käyttöönotto Vuohijärven vedenottamolta ja suunnitellusta kaivosta 114 on saatavissa pohjavettä yhteensä 5 000 m 3 /d. Tämä vesimäärä saadaan johdettua kulutukseen nykyisiä runkovesilinjoja myöten. Linjoihin kuuluu Selänpäähän vuonna 2007 toteutettu noin 20 km pitkä siirtolinja sekä Okanimen läntien linja. Hanke on erittäin kustannustehokas ja luontoarvoja säästävä. Nykyisin Okaniemestä voidaan johtaa vettä ns. Okaniemen linjaa pitkin Jaalan ja Valkealan taajamiin sekä pienellä lisärakentamisella myös Kuusankoskelle. Näillä kokonaisratkaisuilla haetaan mahdollisuutta ottaa käyttöön kustannustehokkaasti jo pääosin toteutettu infra. Kymenlaakson Vesi Oy on jättänyt oman hakemuksensa pohjaveden ottamiseksi Hunkerinrompusta (ESAVI/5654/2015) samalta pohjavesialueelta kuin hakijan Vuohijärven vedenottamo. Hakija on jättänyt muistutuksen koskien Kymenlaakson Vesi Oy:n hakemusta. Hakija on edellä mainitussa muistutuksessaan katsonut, että sillä on ensisijainen oikeus käyttää Hunkerinromppujen alueen pohjavesivarantoja talousvetenä. Lähtökohtana on hakijan olemassa oleva vedenottamo, jonka toimintaa kehitetään edelleen. Kaksi toimijaa samalla vedenottoalueella on aina riski, esimerkiksi haitallisten vaikutusten ja ongelmatilanteiden hallinta on vaikeampaa. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on esittänyt lausunnossaan (KASELY/83/2016) Kymenlaakson Vesi Oy:n lupahakemuksesta, että Hunkerinromppujen alueella vedenoton kehittämismahdollisuudet tulisi turvata ensisijaisesti hakijalle. Hakijalla on tekniset valmiudet ottaa Hunkerinromppujen alueelta pohjavettä 5 000 m 3 /d ja johtaa se kulutukseen. Virtausmallinnussimulaatioiden perusteella alueelta ei ole saatavissa suurempaa määrää hyvälaatuista pohjavettä. Hakijan ja Kymenlaakson Vesi Oy:n suunnittelemia hankkeita ei ole mahdollista toteuttaa samanaikaisesti.
10 (31) Kymenlaakson Vesi Oy:llä ei ole tarvittavia siirtolinjoja vaan lähimmät johdot ovat noin 35 km:n päässä. Hakemusten etusijajärjestystä arvioitaessa veden käyttötarkoitus on olennaisessa asemassa. Hakija ottaa alueelta vettä ensisijaisesti yhteiskunnan vesihuollon tarpeisiin ja on paikallinen toimija. Suurin osa Kymenlaakson Vesi Oy:n toimittamasta vedestä menee Kouvolan kaupungin ulkopuoliseen käyttöön ja merkittävä osa talousvedestä johdetaan teollisuuden käyttöön. Hakija selvittää myös mahdollisuutta tekopohjaveden muodostamiseen Hunkerinromppujen alueella. Tavoitteena 10 000 15 000 m 3 /d tuotanto. Tällä vesimäärällä on merkitystä koko Kymenlaakson vedenhankinnan varmistamisessa. Tekopohjaveden muodostamista koskeva ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnistynyt kesällä 2015. Vesivoimalaitokset Kaivosta 114 pumpattava vesimäärä 3 000 m 3 /d johdetaan putkistoa pitkin Kouvolan kaupungin vesijohtoverkkoon, mistä se palautuu takaisin jätevetenä Kymijokeen Mäkikylän jätevedenpuhdistamon kautta. Puhdistetut jätevedet johdetaan Kymijokeen Värelänkosken yläpuolelle. Vedenottopaikan ja purkupaikan välillä sijaitsee viisi vesivoimalaitosta: Siikakoski, Verla, Voikkaa, Kuusankoski ja Keltti. Hankkeen vaikutukset Pohjavedenpinnan aleneminen Pohjaveden pumppauksen vaikutuksia on arvioitu virtausmallilla. Pohjavedenpintojen alenema vedenottoalueella on 0,5 1,5 m tilanteessa, jossa kaivosta 114 otetaan pohjavettä 3 000 m 3 /d ja Vuohijärven ottamosta 2 000 m 3 /d. Riskienhallinnan sekä käytännön toimien kannalta on tarkoituksenmukaisinta, että Hunkerinromppujen vedenhankinta-alueen edelleen kehittäminen perustuu vain hakijan omistaman Vuohijärven vedenottamon käyttöön. Vedenoton pääasialliseksi vaikutukseksi jää tällöin Vuohijärven kylän yksityisten kaivojen mahdollinen antoisuuden heikkeneminen. Kaivot Hankkeen vaikutusalueella on yli 60 kiinteistöä, joilla on kaivo. Kiinteistöistä noin puolet on liittynyt vesijohtoverkkoon. Hakija vastaa aiheutuvista Vuohijärven kylän yksityisissä kaivoissa mahdollisesti tapahtuvasta vedenpinnan alenemisesta aiheutuvasta haitasta ja vahingosta.
11 (31) Luontovaikutukset Suunniteltu kaivo 114 sijaitsee Natura-alueella, jonka suojelun perusteena ovat harjumetsät (9060), lähteet ja lähdesuot (7160) ja puustoiset suot (91D0) -luontotyypit. Vedenotolla ei ole vaikutusta harjumetsä -luontotyyppiin, koska sen kasvillisuus ei ole pohjaveden varassa. Selänpään pohjavedenottohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen perusteella yhteysviranomainen on esittänyt lisäselvitystarpeen, mikä liittyy suunnitellun vedenoton mahdollisiin vaikutuksiin Kauriosuolle ja sen lähteisiin. Kymenlaakson Vesi Oy:n vedenottolupahakemuksessa ESAVI/5583/2015 on esitetty maatutkaluotauksin tutkitun kalliokynnyksen sijainti ja laajuus. Kynnys sijaitsee vedenottoalueen ja Kauriosuon välissä. Kalliokynnyksen vuoksi suunnitellun vedenoton vaikutukset eivät voi kohdistua Kauriosuon eteläosalla sijaitsevaan lähteet ja lähdesuot -luontotyyppiin eivätkä Kauriosuolla oleviin puustoiset suot (91D0) -luontotyyppiin. Lisäksi Kauriosuon lähteisiin purkautuvan veden on todettu olevan peräisin eri kerroksesta kuin Hunkkerinrompuista otettava vesi. Haitta-aineiden kulkeutuminen Alueen pohjavedessä on todettu pieniä pestisidipitoisuuksia. Torjuntaainejäämiä on käsitelty Selänpään pohjavedenhankinnan ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (2015). Hakija on käynnistänyt syyskuussa 2015 maaperän haitta-aineselvityksen Vuohijärven ottamon länsipuolella sijaitsevalla entisellä ratapiha-alueella. Alueelle on laadittu tutkimussuunnitelma, jossa koekuoppien sijainti ja määrä on suunniteltu vanhojen ilmakuvien ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen laatiman pohjaveden suojelusuunnitelman perusteella. Hakija on myös esittänyt koepumppausohjelmaa asian selvittämiseksi. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 7.4.2016 antamallaan päätöksellä nro 63/2016/2 myöntänyt hakijalle luvan Selänpää A pohjavesialueella hakijan omistamalla kiinteistöllä Vedenottamo 286-444-34-1 suoritettavaan koepumppaukseen. Tarkkailu Pohjaveden pintojen tarkkailu Pohjavedenkorkeuden mittaukset toteutetaan seuraavasti: - Vedenottokaivot, päivittäiset mittaukset - Havaintoputket 13, 103A, 114, 115, 116, 117, FCG1, FCG2, FCG4, PF1, PF2, PF3, PF8, Vuo1, KAS1/96, Vuo2, Vuo3 ja Vuo4 sekä talousvesikäytössä olevat yksityiskaivot 320, 331, 466 ja 336. Mittaukset kerran kuukaudessa. Noin vuoden kuluttua tarkkailun aloittamisesta päätetään tarkkailutulosten perusteella jatkossa tehtävän tarkkailun tiheys. Talousvesikaivojen tarkkai-
12 (31) lusta päätetään tehtävän koepumppauksen tulosten perusteella. Tarkkailuohjelman muutokset hyväksytään viranomaisten toimesta. Pohjaveden laadun tarkkailu Vedenottomäärät Tulosten raportointi Muu seuranta Oikeudet tarvittaviin alueisiin Pohjaveden laatua seurataan neljä kertaa vuodessa otettavilla vesinäytteillä vedenottokaivoista ja havaintoputkista Vuo1, Vuo2, Vuo3 ja Vuo4 sekä talousvesikäytössä olevista yksityiskaivoista 320, 331, 466 ja 336. Näytteistä analysoidaan sähkönjohtavuus, ph, sameus, kloridi, fluoridi, sulfaatti, happi, liukoinen rauta, liukoinen mangaani, CODMn, alkaniliteetti, nitraatti, ammonium, väri, haju, maku, lämpötila ja aistinvaraiset havainnot. Joka kolmas vuosi syyskuussa analysoidaan lisäksi pestisidit, raskasmetallit (VNA 214/2007), VOC-yhdisteet (sisältäen bensiinin komponentit ja klooratut halogenidit), PAH-yhdisteet ja mineraaliöljyt. Analyysivalikoimaa tarkistetaan tarvittaessa analyysitulosten perusteella. Tarkkailuohjelman muutokset hyväksytään viranomaisten toimesta. Pohjaveden ottomäärää kaivosta 114 seurataan vuorokausitasolla. Pohjavedenpintojen mittaustulokset, vedenottomäärät, vesinäytteiden analyysitulokset sekä näytteenottopöytäkirjat tallennetaan Excel- taulukoihin ja esitetään diagrammeina. Tarkkailutuloksista laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti, jotka toimitetaan Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristötoimelle. Havaintoputkien kunto ja toimivuus tarkastetaan jokaisella mittaus- ja näytteenottokerralla ja kirjataan seuranta- ja näytteenottolomakkeisiin. Mikäli tarvetta ilmenee, havaintoputkia huuhdellaan tai korjataan. Poikkeavuudet ja muutokset kirjataan raportteihin. Mikäli ympäristössä havaitaan toimintaa, jolla voi olla vaikutusta pohjaveden laatuun tai määrään, tieto dokumentoidaan. Mikäli veden laadussa tapahtuu oleellisia muutoksia, ilmoitetaan siitä välittömästi viranomaistahoille ja otetaan tarkistusnäytteet. Sadantatiedot kerätään vuosiraportteihin lähimmältä säähavaintoasemalta. Hakija on pyytänyt käyttöoikeutta seuraaviin alueisiin: - kaivoalue 20 m x 35 m = 700 m 2 - huoltotie 4 m x 324 m = 1 296 m 2 - vesijohtoalueet 4 m x 255 m = 1 020 m 2 ja 4 m x 36 m = 144 m 2
13 (31) Pysyvästä käyttöoikeudesta hakija on tehnyt taulukon 3 mukaisen korvausesityksen. Taulukko 3. Pysyvästä käyttöoikeudesta suoritettavat korvaukset Taulukon tiedot on poistettu tämän päätöksen www-versiosta tietosuojan vuoksi Voimalaitoskorvaukset Hakija on esittänyt korvauksia vesivoiman menetyksistä. Rakennetun vesivoiman menetystä syntyy pohjaveden oton seurauksena silloin, kun joen virtaamat ovat vesivoimalaitosten rakennusvirtaamia pienemmät. Sähköenergian menetyksen hintana on käytetty 6 snt/kwh. Pääomitus on tehty kertomalla vuosikorvaus 20:llä. Korvaukset on maksettava puolitoistakertaisina. Hakijan tekemän arvion mukaan vedenoton aiheuttamasta vesivoiman menetyksestä johtuva tuotannon menetys on vuositasolla eri laitoksilla x x euroa. Kertakaikkinen korvaus on x x euroa ja korvausten määrä on yhteensä x euroa. Muut edunmenetykset Hakijan arvion mukaan vedenotosta ei aiheudu muuta korvattavaa edunmenetystä. Mikäli ennakoimattomia vahinkoja syntyy, hakija korvaa ne täysimääräisesti. Mikäli yksityisen käytössä olevan kaivon käyttö estyy tai huomattavasti vaikeutuu, hakija ryhtyy toimenpiteisiin vedensaannin turvaamiseksi. Esitys lupamääräyksiksi HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Hakija on tehnyt esityksen lupamääräyksiksi. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Kouvolan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 20.6.2016. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualuetta, Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaista ja Kouvolan kaupunkia antamaan lausuntonsa hakemuksen johdosta.
14 (31) LAUSUNNOT 1) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut muun ohessa, että Kymenlaakson Vesi Oy:llä on Selänpään pohjavesialueella vireillä kolme vedenottolupahakemusta, joista yksi sijoittuu Hunkerinromppujen alueelle noin 350 m etelään kyseessä olevasta hakijan vedenottamosta (piste 114). Kymenlaakson Vesi Oy:n lupahakemuksesta vastuualue on esittänyt lausunnossaan, että Kymenlaakson Vesi Oy:lle ei tulisi myöntää lupaa pohjaveden ottoon Hunkerinromppujen alueelta ennen kuin hakijan pohjavesitutkimukset ja suunnitelmat valmistuvat ja lupatilanne selkiintyy. Lisäksi vastuualue on todennut samassa lausunnossaan, että Hunkerinromppujen vedenhankinta-alueella kehittämismahdollisuudet tulisi turvata ensisijaisesti hakijalle. Nykyisen lupatilanteen huomioiden vastuualue on kuitenkin katsonut, että hakemuksen mukaista lupaa ei tule myöntää myöskään hakijalle ennen kuin hakijan suunnitellut pohjavesitutkimukset (lupa myönnetty 7.4.2016) on saatettu päätökseen ja niistä saadut tulokset ovat hyödynnettävissä, suunnitelmat ja strategiat vedenhankinnan järjestämiseksi valmistuvat/varmistuvat (YVA-hanke) ja nykyinen lupatilanne selkiintyy. Suunniteltu vedenottamo (piste 114) sijaitsee Selänpään-, Anttilan- ja Hevosojankankaan Natura-alueella FI0424002, jolla on tarkoitus suojella luontodirektiivin luontotyyppejä harjumetsät, Fennoskandian lähteet ja lähdesuot sekä puustoiset suot. Suunnitellun vedenottokaivon osalta vaikutuksia Natura-alueeseen on tarkasteltu vain vedenoton osalta, mutta ei vedenottokaivon ja siihen liittyvien huoltoteiden ja putkilinjojen rakentamisen osalta. Hakemukseen ei myöskään ole liitetty luontoselvitystä vedenottokaivon ja siihen liittyvien rakenteiden alueelta. Mainituilta osin hakemus on siis puutteellinen. Mikäli aluehallintoviranomainen päättää kuitenkin myöntää hakijalle luvan pohjaveden ottamiseen Hunkerinromppujen alueelta, vastuualue on esittänyt, että se hakemuksen mukaisesti vahvistaa samalla myös ympäristövaikutusten tarkkailemiseksi esitetyn tarkkailuohjelman. Hakemuksen mukaisesti Kauriosuon välillä sijaitseva kalliokynnys rajoittaa pohjavesiyhteyttä itään Kauriosuolle päin. Lupahakemuksessa ei ole esitetty maatutkaluotausprofiileja. Tästä johtuen vastuualue on esittänyt muutoksena tarkkailuohjelmaan, että Kauriosuon kasvillisuusseuranta tulee tehdä vuosittain vähintään 5 vuoden ajan pohjaveden oton aloittamisen jälkeen ja sen jälkeen 3 vuoden välein, kunnes saadaan varmuus, että pohjaveden ottamisella ei ole pitkäaikaisiakaan vaikutuksia. Lisäksi Riihiahon alueen havaintoputkien pohjavesipinnan tarkkailua sekä lähteikköalueen virtaamatarkkailua tulee tehdä kerran kuussa (kolmen vuoden ajan), jotta mahdollisiin veden otosta johtuviin virtaamamuutoksiin voitaisiin reagoida mahdollisimman pikaisesti. Vedenotolla ei saa heikentää Natura-alueen luontoarvoja.
MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET 15 (31) Hakijan tulee korvata vedenoton aiheuttamat mahdolliset muutokset yksityiskaivojen antoisuudessa ja/tai vedenlaadussa. 2) Kouvolan kaupungin ympäristöpalvelut on ilmoittanut, että Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ei anna lausuntoa asiasta. 3) AA (Tammela 286-444-24-109) on lausunut, että kiinteistöllä on vesikaivo, joka on runsaassa käytössä kesäisin. Muistuttaja on toivonut, että pihakaivoveden laatu ja riittoisuus säilyvät myös tulevaisuudessa. Lisäksi muistuttaja on pitänyt tärkeänä, että Vuohijärven vedenkorkeus säilyy nykyisellä tasolla kasvavasta vedenotosta huolimatta. 4) BB (Telakka 286-444-24-203) on lausunut, että pohjavedenotolla ei saa olla isompaa vaikutusta Vuohijärven vedenkorkeuteen, jossa on jo nyt ranta-asujia ja kalastuksen harrastajia kiusaavia isoja vaihteluita. 5) Kymenlaakson Vesi Oy on vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, tulee hakijan sekä muistuttajan Hunkerinromppujen vedenottohankkeen yhteisvaikutukset arvioida ja ottaa huomioon lupaharkinnassa ja lupamääräyksissä. Muistuttaja on perustellut hakemuksen hylkäämistä Selänpään alueen epäselvällä vedenottolupatilanteella. Lisäksi muistuttaja on todennut, että hakijalla on käynnissä Selänpäässä tekopohjavesihankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vastaanottanut ympäristövaikutusten arviointiohjelman hakijalta 5.1.2016. Muistuttaja on jättänyt ohjelmasta mielipiteensä ja todennut, että Kymenlaakson Vesi Oy ei kannata Selänpään tekopohjavesihanketta, koska Kymenlaakson Vesi Oy:n pohjavedenottoa, jonka lupahakemus on käsiteltävänä aluehallintovirastossa, ja tekopohjaveden tuotantoa ei ole mahdollista toteuttaa yhtä aikaa Hunkerinromppujen alueella. Tekopohjavesihankkeen myötä luonnonpohjaveden ottaminen Hunkerinromppujen alueella muodostuisi Kymenlaakson Vesi Oy:lle mahdottomaksi. Kymenlaakson Vesi Oy:n kaivoalue sijaitsee niin lähellä tekopohjavesilaitoksen imeytysaluetta, että todennäköisesti viipymä kaivoalueelle jäisi veden puhdistumisen kannalla riittämättömäksi. Hakijalla on nyt kyseessä olevan hankkeen lisäksi meneillään lukuisia eri hankkeita saman pohjavesialueen samalla vedenottoalueella. Hakijan tavoitteet vedenottoalueella ovat epäselvät sekavan lupatilanteen takia. Vedenoton etusijajärjestys ja pohjaveden riittävyys Hakija on esittänyt hakemuksessaan, että vedenoton etusijajärjestyksen mukaan muistuttaja olisi huonommassa asemassa tähän verrattuna eikä
16 (31) hakija ole tämän vuoksi arvioinut eri toimijoiden hankkeiden yhteisvaikutuksia Vesilain 11 luvun 3 1 momentin kohdan perusteella Iupahakemuksessa on esitettävä asian ratkaisemisen kannalta riittävä selvitys hankkeen tarkoituksesta ja hankkeen vaikutuksista yleisiin etuihin, yksityisiin etuihin ja ympäristöön. Hakemuksessa ei ole selvitetty hankkeen vaikutuksia muistuttajan hankkeisiin eikä toimijoiden hankkeiden yhteisvaikutuksia. Lupaa ei jo tästä syystä voida myöntää hakemuksen perusteella, sillä se ei täytä vesilain asettamia lupahakemuksen sisältövaatimuksia. Veden ottamistarpeet on sovitettava yhteen ja vedenoton etusijajärjestys kuuluu vesilain (587/2011) 4 luvun 5 :n mukaan seuraavasti: Veden ottamista koskevaa lupa-asiaa ratkaistaessa on vesiesiintymään kohdistuvat veden ottamistarpeet sovitettava yhteen. Jos vettä ei riitä käytettäväksi kaikkiin tarpeisiin, noudatetaan näiden kesken seuraavaa etusijajärjestystä: 1) veden ottaminen käytettäväksi ottamispaikan lähistössä tavanomaista kiinteistökohtaista käyttöä varten; 2) veden ottaminen yhdyskunnan vesihuoltoa varten paikka kunnalla; 3) veden ottaminen paikkakunnan teollisuuden käyttöön tai muuten käytettäväksi paikkakunnalla sekä yhdyskunnan vesihuoltoa paikkakunnan ulkopuolella palveleva veden ottaminen; 4) veden ottaminen johdettavaksi tai kuljetettavaksi muualla käytettäväksi muuta tarkoitusta kuin yhdyskunnan vesihuoltoa varten. Samaan pohjavesiesiintymään kohdistuvat vedenottotarpeet on näin ollen sovitettava yhteen. Mikäli pohjavesiesiintymään kohdistuvia kaikkia vedenottotarpeita ei ole mahdollista toteuttaa, on lupaviranomaisen rajoitettava vedenottomääriä tasapuolisesti samalla etusijalla olevien eri hakijoiden osalta. Hunkerinromppujen alueelle kohdistuu nyt käsiteltävänä olevan hakijan hakemuksen lisäksi tämän voimassa oleva lupa ottaa pohjavettä 2 000 m 3 /d sekä muistuttajan aluehallintovirastossa vireillä oleva hakemus ottaa Hunkerinrompuista pohjavettä 2 000 m 3 /d. Hakijan suunnitelmissa on koepumppausten, imeytyskokeiden ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn jälkeen nostaa vedenottoa tekopohjaveden muodostamiseen perustuen määrään 10 000 15 000 m 3 /d. Hakija on todennut itsekin, ettei sen ja muistuttajan suunnittelemia hankkeita ole mahdollista toteuttaa samanaikaisesti. Muistuttaja on samaa mieltä hakijan kanssa siitä, että Hunkerinromppujen antoisuus ei riitä molempien toimijoiden suunnittelemiin pohjavedenottohankkeisiin. Koska haettuja vesimääriä ei ole otettavissa, määriä on rajoitettava tasapuolisesti eli samassa suhteessa molempien hankkeista. Muistuttaja on pyrkinyt optimoimaan oman vedenottonsa niin, että se on huomioinut oman hakemuksensa jättöhetkellä käsiteltävänä olleen hakijan hakemuksen ottaa pohjavettä Vuohijärven vedenottamosta 2000 m 3 /d.
17 (31) Muistuttajan suunnittelema Hunkerinromppujen vedenottamo on sijoitettu mahdollisimman kauas (vaarantamatta kuitenkaan toimivia vedenottoolosuhteita) Vuohijärven vedenottamosta sen vuoksi, että molemmilla toimijoilla olisi mahdollisuus ottaa pohjavettä alueelta kestävästi. Hakija ei ole toiminut omassa hakemuksessaan tai tekopohjavesilaitosta suunnitellessaan näin. Vesilain 4 luvun 5 :ssä mainittu etusijajärjestys ei oikeuta hakijaa olemaan ainoa toimija alueella. Hakijan tulee arvioida kaivosta 114 suunnitellun vedenoton vaikutukset muistuttajan Hunkerinromppujen suunniteltuun pohjavedenottoon. Sekä muistuttajan että hakijan vedentarve perustuu vesilain 4 luvun 5 :n 2 momentin kohtaan 2 eli veden ottamiseen yhdyskunnan vesihuoltoa varten paikkakunnalla. Etusijajärjestyksen perusteella molempien hankkeet ovat samalla sijalla. Tällaisessa tapauksessa, mikäli vettä ei riitä kaikkiin hankkeisiin, on noudatettava vedenoton rajoittamista tasapuolisesti siten, että veden ottamistarpeet voidaan sovittaa yhteen. Vesilain esitöissä (HE 277/2009) on todettu, että etusijasäännöksillä pyritään täsmentämään luvan myöntämisen edellytyksiä paikallisen vedensaannin ja muiden yhteiskunnan tärkeinä pitämien tarpeiden turvaamiseksi. Säännösten merkitys konkretisoituu esitöiden mukaisesti lupamääräysten sisällössä. Näin ollen, mikäli lupa päätetään myöntää, lupamääräyksissä tulee huomioida myös Kymenlaakson Vesi Oy:n vedenottotarve. Ympäristöministeriön julkaisussa Uudistunut vesilaki 2011, Keskeinen sisältö ja tärkeimmät muutokset todetaan, että paikkakunnalla ei tarkoiteta hallinnollisten rajojen mukaisia alueita, vaan samaan etusijaluokkaan voi kuulua yhdyskunnan vesihuolto myös esimerkiksi naapurikunnissa. Etusija on siis aina ottopaikan lähistöllä sijaitsevilla kiinteistöillä, mutta kakkossijalla voi olla vedenottokohteen sijaintikunnan lisäksi yhdyskunnan vesihuolto naapurikunnassa tai kunnissa. Myöskään hallituksen esityksen mukaan paikkakunnan käsitettä ei ole tarkoitettu tulkittavaksi kuntarajojen tai muiden hallinnollisten rajojen mukaisesti, vaan nimenomaisesti myös vesiesiintymän sijaintipaikan naapurikuntien yhdyskunnan vesihuollon tarpeet saattavat sisältyä tähän kategoriaan. Vesilain 4 luvun 5 :n 2 momentin kohdassa 2 tarkoitetulla paikkakunnan vesihuollolla tarkoitetaan vesihuoltolaissa säädettyä vesihuoltoa ja tällaiseen vesihuoltoon sisältyy asutukseen rinnastuvan elinkeinotoiminnan vesihuolto. Edelleen oikeuskirjallisuudessa on korostettu, etteivät vesihuollon verkostot rajoitu paikkakunnittain vedenoton lähikäyttöä arvioitaessa eikä vesihuoltoa tästä johtuen ole tarpeen rajata hallinnollisin perustein. Asian ratkaisemiseen ei vaikuta hakijan perustelu siitä, että tällä on tekniset valmiudet ottaa vettä. Hakija on todennut, että tekniset valmiudet, muun muassa uusi kaivo Vuohijärven vedenottamolle, oli rakennettu ilman vesilain mukaista lupaa. Luvatta rakennettu kaivo ei voi perustaa mitään etusijaoikeutta hakijalle suhteessa muistuttajaan ja tämän hakemukseen. Luvan hakijalla ei ole muistuttajan tiedossa olevaa kaivoa nyt luvan kohteena olevassa paikassa 114.
18 (31) Sekä hakijan että muistuttajan hankkeiden tavoitteena on paikallisen vesihuollon edistäminen. Kuten muistuttaja on mm. korkeimmassa hallintooikeudessa käsiteltävässä olleessa asiassa todennut, Kymenlaakson Vesi Oy on kaupunkien omistama tukkuvesiyhtiö, joten veden toimitusta on rajoitettava ja ensisijalla on yhdyskunnan vesihuolto. Vedenoton vaikutusten tarkkailu Mikäli lupa myönnetään, tulisi vedenoton tarkkailussa huomioida seuraavat asiat. Hakija on arvioinut, että kalliokynnyksen vuoksi suunnitellun vedenoton vaikutukset eivät voi kohdistua Kauriosuon eteläosalla sijaitsevaan lähteet ja lähdesuot -luontotyyppiin eikä Kauriosuolla oleviin puustoiset suot -luontotyyppiin. Lisäksi Kauriosuon lähteisiin purkautuvan veden on todettu olevan peräisin eri kerroksesta kuin Hunkerinrompuista otettava pohjavesi. Muistuttajan mielestä vaikutuksia luontotyyppiin tulee kuitenkin seurata. Pohjaveden pinnanmittauksia on esitetty tehtäväksi valikoiduista havaintoputkista sekä yksityiskaivoista kerran kuukaudessa. Muistuttaja on esittänyt, että seurantaa tulisi tehdä ainakin vedenoton alkuvaiheessa tiheämmin, jotta mahdolliset vedenotosta aiheutuvat muutokset muiden vedenottajien veden riittävyydessä ja laadussa voidaan selvittää. Hakija on esittänyt, että talousvesikaivojen tarkkaiiusta (pinnantarkkailu) päätetään tehtävän koepumppauksen tulosten perusteella. Hakemuksesta ei ilmene mistä koepumppauksesta on kyse, mutta muistuttaja on olettanut, että kyse on koepumppauksesta Vuohijärven pohjavedenottamon veden laadun varmistamiseksi. Tarkkailuohjelmaa tulisi päivittää koepumppaustulosten perusteella myös pohjaveden laadun tarkkailun (analyysit ja tiheys) osalta sekä tehdä myös arvio haitta-aineiden ja rantaimeytyvän veden kulkeutumisesta. HAKIJAN SELITYS Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnosta hakija on todennut, että sillä on lainvoimainen lupa ottaa Vuohijärven vedenottamolta vettä 2000 m 3 /d. Hunkerinromppujen osalta lupatilanne on selkeä. Muita voimassa olevia vedenottolupia alueella ei ole. Alueelta saatava vesi johdetaan olemassa olevia siirtolinjoja pitkin Kouvolaan. Tällä hetkellä hakijalla ei ole tarkoitus toimia Selänpään pohjavesialueella muualla kuin Hunkerinrompun alueella. Vastuualue on viitannut lausunnossaan käynnissä olevaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn. Kyseinen hanke koskee tekopohjaveden tuotantoa eikä pohjavedenottoa. Tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettava tekopohjavesivaihtoehto ei sulje pois eikä ole rinnakkainen nyt käsiteltävänä olevan 3 000 m 3 /d vedenottohakemuksen kanssa. Lupahakemuksen kohteena olevaa kaivoaluetta voidaan käyttää myös tekopohjaveden tuotannossa.
19 (31) Pohjavesitutkimuksilla vastuualue on tarkoittanut 08/2016 alkavaa koepumppausta. Kyseinen koepumppaus on tutkimus, jolla varmennetaan pohjaveden laatuun liittyviä kysymyksiä. Hunkerinrompun alueen määrälliset arviot hyödynnettävissä olevasta pohjavedestä perustuvat vuoden 1972 koepumppaukseen, jonka tiedot ovat edelleen ajantasaiset. Lisäksi pohjavedenoton vaikutuksia on koepumppaustulosten perusteella simuloitu pohjavesimallilla. Hakija ei ole nähnyt estettä Kymenlaakson Vesi Oy:n suunnitelmille ottaa vettä muualta Selänpään pohjavesialueelta Hunkerinrompun aluetta lukuun ottamatta. Hakija on laatinut selvityksen vedenottokaivon ja siihen liittyvien huoltoteiden ja putkilinjojen rakentamisen luontovaikutuksista. Tehty selvitys osoittaa, että vedenottokaivon 114 sekä vesijohdon ja huoltoteiden alueilla esiintyy Harjumetsät -luontotyyppiä. Suunnitellun vesijohdon ja huoltotien alueella luontotyyppi on luonnontilaltaan selvästi muuttunutta. Suunnitellut johto- ja ajoreitit noudattelevat maastoon syntyneitä ajouria. Suunniteltujen rakenteiden alueilla ei havaittu uhanalaista, silmälläpidettävää tai vaateliasta harjulajistoa. Rakenteilla on vain vähäisiä heikentäviä vaikutuksia harjumetsät -luontotyyppiin, vaikutusten laajuus on vähäinen, eivätkä vaikutukset ole kokonaisuudessaan merkittäviä Selänpään-, Anttilan- ja Hevosojankankaan Natura-alueelle. Kauriosuon kalliokynnyksen maatutkaluotausprofiilit eivät ole hakijan käytettävissä, vaikka ne on tehty osana ympäristövaikutusten arviointia, jossa eri vedenoton vaihtoehtojen vaikutuksia arvioitiin yhdessä Kymenlaakson Vesi Oy:n kanssa. Ympäristövaikutusten arviointia koskeva materiaali on toimitettu Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja aineistot ovat siten olleet keskuksen käytettävissä. Mikäli aluehallintovirasto kuitenkin arvioi seurannan välttämättömäksi, Kauriosuon kasvillisuuden ja Riihiahon lähteen seuranta voidaan toteuttaa vastuualueen esittämällä tavalla intensiteettiä tarkentaen. Seurantajakso olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa kolmena kertana ja kahden vuoden välein. Jos muutoksia syntyisi, niin tässä ajassa ne ehtivät ilmetä. Seurannan intensiteettiä ja laajuutta voidaan kuitenkin tarkentaa tarkkailutulosten perusteella. Kymenlaakson Vesi Oy:n muistutuksesta hakija on todennut, että muistuttajan vaatimukset vedenottohankkeiden yhteisvaikutusten selvittämiseksi eivät ole tarkoituksenmukaisia asian ratkaisemisen kannalta. Hakijan ja muistuttajan vireillä olevat pohjavedenottoa koskevat hankkeet ovat toisensa poissulkevia, koska alueelta ei ole saatavissa molempien hankkeiden toteuttamiseen tarvittavaa määrää pohjavettä 7 000 m 3 /d, koska alueen kokonaiskapasiteetti on 4 000 5 000 m 3 /d. Koska hankkeet ovat poissulkevia, niin yhteisvaikutusten arviointi ei ole tarkoituksenmukaista. Hankkeen vaikutukset on asianmukaisesti arvioitu YVA-menettelyssä (Selänpään pohjavedenottohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus),
20 (31) josta on 25.6.2015 saatu yhteysviranomaisen lausunto. Hunkerinromppujen pohjavedenhankintaa on tarkasteltu useilla eri vedenottomäärillä ja painotuksilla vaihtoehdoissa VE1B, VE1C, VE2 ja VE3. Muistuttaja on väittänyt, että hakijan tavoitteet vedenottoalueella ovat epäselvät. Tämä ei pidä paikkaansa. Hakijan tavoitteena on korvata Pilkanmaan pintavesilaitoksen sekä heikkolaatuisten pienten pohjavedenottamoittensa tuotanto hyvälaatuisella pohjavedellä. Nykyisen hakemuksen mukaisen vedenoton johtamiseksi verkostoon on pääosin olemassa valmiit johtoyhteydet. Hakija on lisäksi käynnistänyt tekopohjavesihanketta koskevan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn Hunkerinromppujen vedenoton kasvattamiseksi myöhemmin muodostamalla tekopohjavettä. Suurin tarkasteluvaihtoehto on 15 000 m 3 /d. Tällä kapasiteetin lisäyksellä puolestaan varmennetaan muun muassa Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen tuotantoa. Tällä vesimäärällä on merkitystä myös koko Kymenlaakson vedenhankinnan varmistamisessa. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnistynyt kesällä 2015. Hakijalla on etusija käyttää Hunkerinrompun alueella olevia pohjavesivarantoja muistuttajan tarpeisiin verrattuna. Lähtökohtana on hakijan olemassa oleva vedenottamo, jonka toimintaa kehitetään edelleen. Ottamolla on lupa ottaa vettä 2 000 m 3 /d. Muistuttajan suunniteltu ottamo pisteeseen 115 sijaitsee välittömässä läheisyydessä hakijan vedenottamosta (piste 114). Kaksi toimijaa samalla vedenottoalueella on aina riski, esimerkiksi haitallisten vaikutusten ja ongelmatilanteiden hallinta on vaikeampaa. Eri hankkeiden yhteensovittamista ja etusijajärjestystä tulee arvioita tarkastelemalla koko Selänpään pohjavesialuetta. Kun tarkastellaan yhteen Selänpään aluetta kokonaisuutena, voidaan eri toimijoiden vedenotto sovittaa yhteen ilman, että aiheutuu edellä mainittuja riskejä. Muistuttajalla on kaksi muuta vedenottolupahakemusta Selänpäänkankaan pohjavesialueelle (Halisenromput 3 000 m 3 /d ja Näkkimistö 1 000 m 3 /d). Vastuualue on esittänyt, että Hunkerinromppujen vedenhankinta-alueella kehittämismahdollisuudet tulisi turvata ensisijaisesti hakijalle. Lähtökohtana on olemassa oleva vedenottamo ja tekopohjaveden tuotannon suunnitelmat. Selänpäänkankaan pohjavesialueella edellytykset kahden vesiyhtiön vedenoton yhteensovittamiseen ovat jo olemassa eikä hakija ole vastustanut Halistenromppujen ja Näkkimistön alueen vedenottoa sinänsä, kunhan niiden vaikutukset selvitetään asianmukaisesti. Hakijalla on vedenhankintasuunnitelmia Selänpään alueella vain Hunkerinromppujen alueelle. Selänpään Halistenromppujen ja Näkkimistön alueen vedenhankintapotentiaali on luontaisen pohjaveden osalta samaa suuruusluokkaa kuin Hunkerinromppujen.