Suomen kielen ja kulttuurin tutkintovaatimukset 2011-2012 Tutkintovaatimukset Suomen kielen ja kulttuurin perusopinnot (Skk0100), aineopinnot (Skk0200) ja syventävät opinnot (Skk0300) muodostuvat pienemmistä opintojaksoista. Opintojaksoja voi suorittaa kurssi-, tentti- tai esseesuorituksina. Jotkut tutkintovaatimuksissa mainitut opintojaksot on aina suoritettava pakollisilla kursseilla. Opintojaksojen suoritustavoista kannattaa keskustella jakson vastuuhenkilön kanssa etukäteen. Suomen kielen ja kulttuurin opetusohjelmassa on jokaisen järjestetyn kurssin kohdalla kerrottu, mihin opintojaksoon tai opintojaksoihin kurssi käy suoritukseksi. Huom! Monia Suomen kielen ja kulttuurin tutkintovaatimuksissa mainittuja opintojaksoja voi suorittaa myös suomen kielen tai kotimaisen kirjallisuuden oppiaineiden kursseilla! Tässä luvussa on esitelty Suomen kielen ja kulttuurin tutkintovaatimukset. Ajankohtaiset tiedot lukuvuonna järjestettävästä opetuksesta löytyvät weboodista. Sekä tutkintovaatimuksiin että opetusohjelmaan kannattaa tutustua huolellisesti ja katsoa, mitkä kurssit sopivat eri opintokokonaisuuksiin. Huom! Kielitaitojaksot (Skk0110 Kielitaito, Skk0210 Kielitaito ja kirjoittaminen ja Skk0310 Kielitaito ja kääntäminen) on syytä suorittaa perus-, aine- ja syventävien opintojen alkupuolella. Skk0100 Perusopinnot 25 op Skk0110 Kielitaito Skk0120 Kielioppi ja fonetiikka Skk0130 Suomen kirjallisuus 1 Skk0140 Suomen historia ja yhteiskunta Skk0150 Suomen kulttuuri 10 op 5 op 3 op 3 op Skk0200 Aineopinnot 45 op (35 op sivuaineopiskelijalle) Skk0210 Kielitaito ja kirjoittaminen 7 op Skk0220 Äänne- ja muoto-oppi sekä johto-oppi 5 op Skk0230 Lauseoppi Skk0240 Suomen kielen variaatio Skk0250 Suomen kirjallisuus 2 Skk0260 Valinnaisia opintoja 8 op Skk0260-A Suomen kieli Skk0260-B Suomen kirjallisuus Skk0260-C Suomen kulttuuri Skk0270 Ammattiin ja työelämään orientoivat opinnot 3 op Skk0280 Proseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op Skk0300 Syventävät opinnot 80 op (60 op sivunaineopiskelijalle) Skk0310 Kielitaito ja kääntäminen 8 op Skk0320 Erikoisalan opintoja 10 op Skk0230-1 Suomen kielen rakenne, käyttö ja vaihtelu Skk0320-2 Suomen kirjallisuus Skk0320-3 Suomen kulttuuri Skk0320-4 Suomi toisena ja vieraana kielenä Sk0320-5 Kääntäminen ja tulkkaus Sk0330 Ammattiin ja työelämään orientoivat opinnot 5 op Skk0340 Seminaari 8 op Skk0350 Menetelmäkurssi 5 op Skk0370 Syventävien opintojen kirjatentti Skk0800 Pro gradu 40 op Skk0800T Sivuaineen syventävien opintojen tutkielma 20 op
Suomen kielen ja kulttuurin perusopinnot (Skk0100), 25 op Perusopinnoissa kohennetaan opiskelijoiden kielitaitoa erityisesti yliopistoyhteisössä selviytymisen kannalta. Lisäksi perehdytään suomen kielen rakenteeseen, variaatioon ja käyttöön, Suomen kirjallisuuteen sekä Suomen kulttuuriin ja historiaan. Ennen perusopintojen aloittamista opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (hops). Perusopinnot koostuvat viidestä opintojaksosta: Skk0110 Kielitaito (10 op), Skk0120 Kielioppi ja fonetiikka (5 op), Skk0130 Suomen kirjallisuus 1 (), Skk0140 Suomen historia ja yhteiskunta (3 op) ja Skk0150 Suomen kulttuuri (3 op). Skk0110 suoritetaan vapaavalintaisina kielitaitoa kohentavina kursseina; muut opintojaksot Skk0120 Skk0150 on mahdollista suorittaa kursseina, kirjatentteinä tai esseesuorituksina. Suoritustavoista on neuvoteltava etukäteen opintojakson vastuuhenkilön kanssa. Kursseihin, tenttimiseen tai muihin opintojaksoon liittyvissä kysymyksissä kannattaa kääntyä vastuuhenkilön tai kurssin opettajan puoleen. Perusopintojen vastuuhenkilö: Anna-Liisa Lepäsmaa Skk0110 Kielitaito (10 op) Opintojakson tarkoitus on vahvistaa ja monipuolistaa opiskelijan kielenkäyttötaitoa. Opintojakson voi suorittaa vain osallistumalla kursseille. Pakollisen kirjoituskurssin lisäksi opiskelija osallistuu kahteen seuraavista kursseista: Tekstikurssi, Suullinen viestintä, Rakenneharjoituksia. Vastuuhenkilö: Leila White Skk0120 Kielioppi ja fonetiikka (5 op) Opintojakso koostuu kahdesta osasta: kieliopista ja fonetiikasta. Tavoitteena on vahvistaa peruskieliopin hallintaa ja perehdyttää suomen kielen äännejärjestelmään. Opintojakson voi suorittaa kursseina tai kirjatentteinä. Kielioppi: I. Alho & A. Kauppinen, Käyttökielioppi (pääaineopiskelijoille), L. White, Suomen kielioppia ulkomaalaisille (sivuaineopiskelijoille) Fonetiikka: A. Lieko, Suomen kielen fonetiikkaa ja fonologiaa ulkomaalaisille tai K. Wiik, Fonetiikan perusteet. Vastuuhenkilö: Leena Silfverberg Skk0130 Suomen kirjallisuus 1 () Opintojen tarkoitus on antaa perustietoa Suomen kirjallisuudesta ja sen taustatekijöistä. Opinnoissa tutustutaan sekä kirjallisuuden historiaan että eri aikakausien teksteihin. Opintojakso kannattaa suorittaa osallistumalla kurssille. (Kokonaiskäsityksen Suomen kirjallisuuden vaiheista saa jatkamalla kirjallisuuden opiskelua aineopinnoissa, Skk0250 Suomen kirjallisuus 2.) K. Laitinen, Suomen kirjallisuuden historia (alkuosa) sekä tekstinäytteitä. Vastuuhenkilö: Sari Päivärinne Skk0140 Suomen historia ja yhteiskunta (3 op) Opintojen tarkoitus on antaa perustietoa Suomen historiasta ja yhteiskunnasta. Kurssilla tutustutaan Suomen historian tärkeimpiin tapahtumiin ja niiden seurauksiin. Opintojakson voi suorittaa joko kurssina tai kirjatenttinä. J. Vahtola, Suomen historia. Jääkaudesta Euroopan unioniin. Vastuuhenkilö: Leena Silfverberg Skk0150 Suomen kulttuuri (3 op) Opintojakson tarkoitus on antaa perustietoa suomalaisen kulttuurin eri osa-alueista. Opintojakson voi suorittaa joko kurssina tai kirjatenttinä. Kirjallisuus valitaan lähinnä seuraavista: Löytönen, Markku - Kolbe, Laura: Suomi: maa, kansa, kulttuurit, 1999; Kuusi, Matti - Anttonen, Pentti: Kalevala-lipas, 1985 (osin); Molarius, Päivi (toim.), Suomen taide ja kulttuuri, 1993. Myös Suomen kulttuurin jotakin osa-aluetta käsitteleviin cd-rom- tai video-ohjelmiin perehtyminen voi kelvata osasuoritukseksi. Vastuuhenkilö: Sari Päivärinne 2
Suomen kielen ja kulttuurin aineopinnot (Skk0200), 45/35 op Aineopinnoissa laajennetaan ja syvennetään opiskelijan oman valinnan mukaan kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta sekä kehitetään kielellistä ilmaisutaitoa, erityisesti tieteellisen kirjoittamisen taitoa. Opintoihin voi kuulua myös suomen kielen oppiaineen ja muiden lähitieteiden opintoja. Aineopintoihin kuuluvat kaikille yhteisinä seuraavat opintojaksot: Skk0210 Kielitaito ja kirjoittaminen (7 = 6 + 1 hops op), Skk0220 Äänne- ja muoto-oppi sekä johto-oppi (5 op), Skk0230 Lauseoppi (), Skk0240 Suomen kielen variaatio (), Skk0250 Suomen kirjallisuus 2 (), Skk0270 Ammattiin ja työelämään orientoivat opinnot (3 op). Lisäksi opiskelija suorittaa kohtaan Skk0260 Valinnaisia opintoja valitsemaltaan erikoistumisalalta (kieli, kirjallisuus tai kulttuuri) opintoja yhteensä 8 op. Aineopintojen aluksi Skk:n pääaineopiskelija päivittää henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa (hops) sekä pohtii suullisesti ja kirjallisesti opintosuunnitelmia ja opintojen etenemistä hops-ohjaajan kanssa. Pääaineopiskelijan aineopintoihin kuuluu proseminaari (Skk0280, 10 op) omalta erikoisalalta. Hyväksytty proseminaarityö kelpaa pääaineopiskelijan kandidaatintutkielmaksi, ja siitä kirjoitetaan HuK-tutkinnon kypsyysnäyte. Pääaineopiskelijat suorittavat Skk:n aineopinnoissa HuK-tutkintoon pakollisina kuuluvia tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opintoja (2 op) osana proseminaaria. Proseminaaria ja Kielitaito ja kirjoittaminen - opintojaksoa lukuun ottamatta aineopintoja voi suorittaa myös kirjatentteinä. Ennen aineopintojen aloittamista perusopintojen tulisi olla kokonaan tai lähes kokonaan suoritettuina. Lisäksi on hyvä neuvotella vielä vastuuhenkilön kanssa opintosuunnitelman pääpiirteistä. Aineopintoihin voi sisällyttää myös suomen kielen (Ssu) oppiaineen sekä sopimuksen mukaan muiden lähiaineiden (kuten kotimaisen kirjallisuuden) opintoja. Aineopintojen vastuuhenkilö: Lari Kotilainen Skk0210 Kielitaito ja kirjoittaminen (7 op = 6 + 1 hops) Opintojakson tarkoitus on laajentaa opiskelijan kielitaitoa niin, että hän pystyy lukemaan ja kirjoittamaan tieteellistä tekstiä suomen kielellä ja hallitsee suomen kielen oikeinkirjoitusnormit. Opintojaksoon kuuluvat pakollisina Kirjoitus- ja tekstikurssi (3 op) ja suomen kielen puolelta Ssu114 Kielioppi 4: Rakenteitä ja ilmiöitä - kurssin (3 op). Aineopintojen aluksi päivitetään henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops = 1 op; hops-piste kirjataan opintosuorituksiin aineopintojen lopussa). Sivuaineopiskelijat suorittavat hopsin sijasta vapaavalintaisia kielitaitoopintoja tai Kirjoitus- ja tekstikurssin laajempana. Vastuuhenkilö: Leena Silfverberg Skk0220 Äänne- ja muoto-oppi sekä johto-oppi (5 op) Opintojakson tarkoitus on antaa yleiskuva suomen kielen äänne- ja muotorakenteesta sekä sananmuodostuksesta. Opintojakso kannattaa suorittaa osallistumalla kursseihin. Kirjatenttivaihtoehdot: K. Laaksonen & A. Lieko, Suomen kielen äänne- ja muoto-oppi; A. Brown, A.-L. Lepäsmaa & L. Silfverberg, Miten sanoja johdetaan. Suomen kielen johto-oppia. Vastuuhenkilö: Anna-Liisa Lepäsmaa Skk0230 Lauseoppi () Lauseoppi käsittelee suomen kielen lauserakennetta, peruslausetyyppejä ja sijojen käyttöä. Opintojakso kannattaa suorittaa osallistumalla kurssille. M. Vilkuna, Suomen lauseopin perusteet. Vastuuhenkilö: Anna-Liisa Lepäsmaa Skk0240 Suomen kielen variaatio () Opintojaksossa tutustutaan murteiden ja muun puhutun suomen piirteisiin sekä suomen kirjakielen historiaan. Kieli ja sen kieliopit s. 233 256; L. Lehikoinen, Suomea ennen ja nyt; E. Lyytikäinen J. Rekunen - J. Yli- Paavola, Murrekuvat-video. Vastuuhenkilö: Salli-Marja Bessonoff 3
Skk0250 Suomen kirjallisuus 2 () Suomen kirjallisuus 2 on jatkoa perusopintojen opintojaksolle Suomen kirjallisuus 1. Opintojakso kannattaa suorittaa osallistumalla kurssille. K. Laitinen, Suomen kirjallisuuden historia P. Lassila (toim.) Suomen kirjallisuushistoria 3 (osin) tekstinäytteitä. Vastuuhenkilö: Sari Päivärinne Skk0260 Valinnaisia opintoja (8 op) Opintojaksoon kuuluu vapaavalintaisia opintoja 7 op yhdeltä seuraavista aloista: A. Suomen kieli B. Suomen kirjallisuus C. Suomen kulttuuri Erikoistumisala A-C tulee valita samalta alalta kuin proseminaari, johon aikoo osallistua. Kuhunkin valinnaiseen opintojaksoon kuuluu yksi pakollinen kirjatentti () Suomen kielen, kirjallisuuden tai kulttuurin alalta sekä lisäksi yksi kurssi () tai toinen kirjatentti () samalta alalta. Valinnaiset opinnot on suoritettava ennen proseminaarin osallistumista tai viimeistään sen aikana. Kirjatenteistä ja sopivista kursseista on sovittava vastuuhenkilöiden kanssa. Vastuuhenkilö: Leena Silfverberg Skk0260-A Suomen kieli Jakson tarkoitus on syvällisempi perehtyminen esimerkiksi suomen kielioppiin ja sen kuvausmalleihin, sanasemantiikkaan, Suomen puhuttujen ja kirjoitettujen kielimuotojen vaihteluun, eri tekstilajien ominaispiirteisiin tai vuorovaikutuksen tutkimukseen. Opintojakson suoritukseksi soveltuvat myös suomen kielen (Ssu) oppiaineen kurssit, erityisesti jokin kielitieteen peruskäsitteisiin opastava kurssi. Pakollinen kirjatentti: T. Onikki-Rantajääskö & M. Siiroinen: Kieltä kohti ja H. Kangasniemi: Sana, merkitys, maailma. Katsaus leksikaalisen semantiikan perusteisiin (yhteensä ). Vastuuhenkilö: Lari Kotilainen Skk0260-B Suomen kirjallisuus Tarkoitus on perehdyttää lähemmin suomalaiseen kirjallisuuteen. Opintojaksoon kuuluu tutustuminen kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteisiin sekä joihinkin Suomen kirjallisuuden klassikoihin, tyylikausiin tai kirjallisuudenlajeihin. Erityisen hyvin tähän sopii kotimaisen kirjallisuuden (Sko) Peruskurssi. Kursseja ja kirjallisuutta voi valita myös esim. yleisen kirjallisuustieteen (Tyy) ja folkloristiikan (Kkr) oppiaineiden tarjoamista kursseista ja kirjatenteistä. Pakollinen kirjatentti: M. Kantokorpi, P. Lyytikäinen & A. Viikari: Runousopin perusteet ja L. Koskela & L. Rojola: Lukijan ABC-kirja (yht. 3op) (Huom! Ne Skk-opiskelijat, jotka suorittavat kotimaisen kirjallisuuden oppiaineen peruskurssin (7 op) eivät tenti valinnaisten opintojen pakollista kirjatenttiä.) Vastuuhenkilö: Sari Päivärinne Skk0260-C Suomen kulttuuri Opintojen tarkoitus on perehdyttää lähemmin suomalaiseen kulttuuriin ja Suomen historiaan. Opintojaksoon kuuluu vapaavalintaisia opintoja seuraavilta aloilta: folkloristiikka ja kansatiede, Suomen historia, teatteritiede, elokuva- ja televisiotutkimus, taidehistoria, musiikkitiede. Suoritukseksi soveltuvat taiteentutkimuksen, kulttuurien tutkimuksen ja historian laitoksen kurssit. (Huom! Kaikkia näiden laitosten oppiaineita ei voi opiskella ilman erillistä opiskeluoikeutta. Ks. humanistisen tiedekunnan opinto-oppaan kohta Opiskeluoikeus humanistisessa tiedekunnassa.) Pakollinen kirjatentti: S. Knuuttila & U. Piela (toim.): Korkeempi kaiku. Sanan magiaa ja puheen poetiikkaa. (). Vastuuhenkilö: Lari Kotilainen Skk0270 Ammattiin ja työelämään orientoivat opinnot (3 op) Tässä opintojaksossa lähestytään Suomen kieltä ja kulttuuria käytännön työelämän näkökulmasta. Suorituksiksi kelpaavat esimerkiksi työharjoittelu (esim. käännöstoimistossa, koulussa tai muussa oppilaitoksessa), laitoksen kurssiassistenttina toimiminen, erilaiset kääntämiseen ja tulkkaukseen liittyvät opinnot sekä suomen kielen opetusta, erikoisalojen kieltä ja tekstejä käsittelevät kurssit. Vehmas-Lehto, I.: Kopiointia vai kommunikointia SEKÄ Helin, I. (toim.) Kääntäjä yrittäjänä (yht. 3 op) TAI Mela, M. - Mikkonen, P. (toim.): Suomi kakkonen. Tietolipas 198 SEKÄ Kalliokoski, J. - Siitonen, K.: Suomeksi maailmalla (yht. 3 op). Vastuuhenkilö: Salli-Marja Bessonoff 4
Skk008 Tieto- ja viestintätekniikan opinnot (tvt) pääaineopiskelijoille (2 op) Suomen kielen ja kulttuurin pääaineopiskelija suorittaa pääaineeseen liittyvät tvt-opinnot (Skk008, 2 op) sähköisten tutkimusaineistojen käyttöön perehdyttävällä opintojaksolla, joka täydentää tiedon- hankintakurssia. Opintojakson tavoitteena on parantaa Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijan tiedon- hakutaitoja ja (sähköisten) aineistojen tuntemusta. Pääaineeseen liittyvät tvt-opinnot on tarkoitettu Suomen kielen ja kulttuurin pääaineopiskelijoille. Ne ovat pakolliset kaikille syksyllä 2005 ja sen jälkeen yliopisto-opintonsa aloittaneille sekä niille vanhasta uuteen tutkintojärjestelmään ennen HuK-tutkintoa siirtyneille, jotka eivät ole suorittaneet tvt-opinnot korvaavaa suoritusta (ks. tietoa korvaavista suorituksista oppiaineen siirtymäsäännöistä). Pääaineeseen liittyvät tvt-opinnot suoritetaan samana lukuvuonna kuin proseminaari. Kurssin suoritustapana on läsnäolo harjoituskerroilla ja harjoitukset paikan päällä sekä 1 2 kotitehtävää. Vastuuhenkilö: Mari Siiroinen Skk0280 Proseminaari ja kandidaatintutkielma (10 op) vain pääaineopiskelijoille Proseminaarit ovat kursseja, joilla opetellaan itsenäistä tutkimustyötä ja tieteellisen kirjallisuuden lukemista, tieteellistä kirjoittamista ja keskustelua. Proseminaarissa laaditaan suomenkielinen kirjallinen esitys (kandidaatintutkielma), kehitetään kykyä keskustella valituista aiheista ja toimitaan opponenttina. Opiskelija osallistuu proseminaari-istuntoihin ja laatii kirjallisen työn, kandidaatintutkielman. Tutkielman aihe on opiskelijan valitsemasta Skk0260-opintojaksosta (A, B tai C). Proseminaariin kuuluu mahdollinen valmennusjakso, oman tutkimusaineiston kerääminen, tähän aineistoon tutustuminen ja sen analyysi jostakin teoreettisesta näkökulmasta, aineiston ja tutkimusaiheen esittely muille ryhmän jäsenille, tutkielman laadinta aineiston pohjalta, aktiivinen osallistuminen proseminaarin istuntoihin sekä erilaisia pienempiä kirjallisia ja suullisia tehtäviä. Työskentelytavat vaihtelevat jonkin verran eri proseminaareissa, mutta perussisältö on sama: paljon lukemista, paljon kirjoittamista ja paljon tieteellistä keskustelua. Proseminaarin suorittamisen konkreettisena tuloksena on kandidaatintutkielma, jonka laajuus on noin 15 20 sivua. Opiskelija kirjoittaa kandidaatintutkielman aihepiiristä kypsyysnäytteen humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa varten. (Ks. myös humanistisen tiedekunnan opinto-oppaan kohdat Ulkomailla kouluopintonsa suorittaneiden tutkinto ja Tutkielmat.) Huom! Valinnainen opintojakso Skk0260 (8 op) sekä Tiedonhankintakurssi ja tieteellisen kirjoittamisen kurssi on suoritettava ennen proseminaariin osallistumista tai samanaikaisesti proseminaarin kanssa. Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte kannattaa suorittaa mahdollisimman pian kandidaatintutkielman valmistumisen jälkeen. Sen voi suorittaa kahdella tavalla: 1) laatimalla tutkielman pohjalta tiivistelmän lomakkeelle, jonka saa Almasta 2) kirjoittamalla perinteisesti tenttitilaisuudessa käsin noin konseptin pituisen esseen tutkielman ohjaajan antamasta aiheesta. Kypsyysnäytteestä ei saa opintopisteitä, ja se arvostellaan asteikolla hyväksytty hylätty. FM-tutkinnon kypsyysnäytteestä ks. s. 72, Humanistisen tiedekunnan opinto-opas 2011-2012. 1) Tiivistelmä-kypsyysnäyte Tiivistelmä-kypsyysnäytteen laatijan kannattaa tutustua ohjeisiin, jotka ovat oppaassa Tutkiva suomen kielen opiskelija (löytyy Almasta). Tiivistelmä kirjoitetaan lomakkeelle ehdottomasti koneella. Tämä suoritustapa ei vaadi osallistumista tenttitilaisuuteen; tiivistelmä kirjoitetaan sitten, kun kandidaatintutkielma on valmis tai valmistumassa. Tiivistelmä toimitetaan kandidaatintutkielman ohjaajalle suljetussa tenttikuoressa. Ohjaaja kutsuu opiskelijan kuulemaan palautetta tiivistelmän sisällöstä ja kielenkäytöstä. Kun opiskelija on muokannut tiivistelmän saamansa palautteen pohjalta, hän toimittaa ohjaajalle tenttikuoressa sekä vanhan että muokatun version. Jos ohjaaja on antanut palautetta myös kirjallisesti lomakkeella, kuoreen laitetaan versioiden lisäksi palautelomake. Ohjaaja tarkistaa lopullisen version ja toimittaa tenttikuoren tiede- kunnan kansliaan rekisteröintiä varten. 5
2) Kypsyysnäyte tenttitilaisuudessa Perinteinen kypsyysnäyte tehdään proseminaarin jälkeen oman kandidaatintutkielman pohjalta. Opiskelija osoittaa laatimansa kirjoitelman avulla perehtyneensä omaan alaansa ja hallitsevansa äidinkielensä. Kypsyysnäyte on tutkielman aihepiiriin liittyvästä aiheesta kirjoitettu analyyttinen ja eheä kokonaisuus, jossa opiskelija esittelee ja analysoi tutkimuksensa aineistoa, tutkimusmenetelmiä ja tuloksia. Tutkielman tarkastaja antaa 1 3 tutkielman aihepiiriin liittyvää aihetta, joista opiskelija käsittelee yhtä. Yksityiskohtaisemman kuvauksen kypsyysnäytteestä voi lukea tiedekunnan opinto-oppaasta tai Internetsivuilta. Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan laitoksen tenttikuorella, joka osoitetaan proseminaarin vetäjälle tai erikseen ilmoitetulle kuulustelijalle. Kirjoitelman arvioi kandidaatintutkielmasta vastaava opettaja, joka arvioi sisällön lisäksi myös kypsyysnäytteen kielen. Arviointikriteereistä voi lukea tarkemmin tiedekunnan opintooppaasta tai Internetsivuilta. Kypsyysnäyte kirjoitetaan tenttitilaisuudessa tiedekunnan tenttipäivinä. Vastuuhenkilö: Lari Kotilainen Suomen kielen ja kulttuurin syventävät opinnot (Skk0300) 80/60 op Syventävät opinnot koostuvat tutkimusmenetelmiin johdattavista kursseista (Skk0350 Menetelmäkurssi, 5 op) sekä oman erikoisalan opinnoista (Skk0320, 10 op). Opintoihin kuuluu myös kielitaitoa kehittävä opintojakso (Skk0310 Kielitaito ja kääntäminen, 8 op), ammattiin ja työelämään orientoivia opintoja (Skk0330, 5 op), syventävien opintojen kirjatentti (Skk0370, ) sekä pääaineopiskelijoilla seminaari (Skk0340, 8 op = 7 + 1 hops). Pääaineopiskelijoilla pro gradu -tutkielma (40 op) ja sivuaineopiskelijoilla sivuaineen tutkielma (20 op) on osa syventäviä opintoja. Syventäviin opintoihin voi sisältyä ohjattua työharjoittelua. Sivuaineopiskelijat suorittavat seminaarin ja ammattiin ja työelämään orientoivien opintojen sijasta valinnaisia opintoja. Ennen syventävien opintojen aloittamista perusopintojen tulee olla kokonaan suoritettuina ja aineopintojen kokonaan tai lähes kokonaan suoritettuina. Ennen syventävien opintojen aloittamista on neuvoteltava professorin kanssa opintosuunnitelman pääpiirteistä. Syventäviin opintoihin voi sisällyttää sekä suomen kielen (Ssu) oppiaineen että muiden lähiaineiden opintoja. Korvaavuuksista on aina neuvoteltava vastuuhenkilön kanssa. Syventävien opintojen vastuuhenkilö: Salla Kurhila (sl 2013), Jyrki Kalliokoski (kl2014) Skk0310 Kielitaito ja kääntäminen (8 op) Opintojen tarkoituksena on kehittää edelleen opiskelijan suomen kielen taitoja ja lisätä tietoa oikeakielisyydestä ja kielenhuollosta. Suoritukseksi sopivat esim. kielenhuollon ja kääntämisen kurssit. Kursseja voi valita myös suomen kielen oppiaineen (Ssu) kursseista. Osan opintojaksosta voi suorittaa kirjallisena työnä. Jakson suorittamisesta kannattaa tulla keskustelemaan vastuuopettajan kanssa syventävien opintojen alussa. Vastuuhenkilö: Leila White Skk0320 Erikoisalan opintoja (10 op) Erikoistuminen on mahdollista yhdelle tai kahdelle seuraavista aloista (1 5). Pääaineopiskelijan kannattaa valita aloja, jotka tukevat hänen pro gradu -tutkielmaansa. Kursseja ja kirjallisuutta voi valita myös esim. seuraavien oppiaineiden tarjoamista kursseista ja kirjatenteistä: suomen kieli (Ssu), folkloristiikka, suomalaisugrilainen kansatiede, kotimainen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede, nordisk litteratur, teatteritiede, musiikkitiede, taidehistoria, elokuva- ja televisiotutkimus ja käännöstiede. Huom! Kaikkia oppiaineita ei voi opiskella ilman erillistä opiskeluoikeutta. Ks. humanistisen tiedekunnan opinto-opas. 1) Suomen kielen rakenne, käyttö ja vaihtelu Opintojen tarkoitus on laajentaa ja syventää aineopintojen suomen kielen tuntemusta. Kursseja ja kirja- tenttikirjallisuutta voi valita myös Ssu-kursseista ja -kirjatenteistä. 2) Suomen kirjallisuus Opintojen tarkoitus on laajentaa ja syventää aineopintojen kirjallisuuden tuntemusta. Opinnoissa paneudutaan suomalaiseen kaunokirjallisuuteen ja sen tutkimuksen teorioihin ja metodeihin. Kursseja ja kirjatenttikirjallisuutta voi valita esim. seuraavien oppiaineiden tarjoamista kursseista ja kirjatenteistä: suomen kieli (Skk, Ssu), kotimainen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede, teatteritiede, nordisk litteratur ja folkloristiikka. (Huom! Kaikkia oppiaineita ei voi opiskella ilman erillistä opiskeluoikeutta. Ks. humanistisen tiedekunnan opinto-opas.) 6
3) Suomen kulttuuri Opintojen tarkoitus on laajentaa ja syventää aineopintojen Suomen kulttuurin ja historian tuntemusta. Kursseja ja kirjatenttikirjallisuutta voi valita esim. seuraavien oppiaineiden tarjoamista kursseista ja kirjatenteistä: suomen kieli (Skk, Ssu), folkloristiikka, suomalais-ugrilainen kansatiede, musiikkitiede, taidehistoria, elokuvaja televisiotutkimus. (Huom! Kaikkia oppiaineita ei voi opiskella ilman erillistä opiskeluoikeutta. Ks. humanistisen tiedekunnan opinto-opas.) 4) Suomi toisena ja vieraana kielenä Opinnoissa paneudutaan suomen kieleen ja sen opettamiseen ei-syntyperäisen puhujan kannalta. Kursseja ja kirjatenttikirjallisuutta voi valita Ssu:n tai Skk:n suomea toisena ja vieraana kielenä käsittelevien opintojaksojen kursseista ja kirjatenteistä. 5) Kääntäminen ja tulkkaus Opintojen tarkoitus on paneutua kääntämisen ja tulkkauksen teoriaan sekä perehtyä ammattikääntämisen ja -tulkkauksen metodeihin. Kursseja ja kirjatenttikirjallisuutta voi valita kääntämiseen liittyvistä Skk- ja Ssukursseista ja -kirjatenteistä sekä käännöstieteen oppiaineen kursseista. Skk0330 Ammattiin ja työelämään orientoivat opinnot (5 op) Suorituksiksi kelpaavat esimerkiksi harjoittelu (esim. käännöstoimistossa, koulussa tai muissa oppilaitoksissa), kurssiassistenttina toimiminen, erilaiset kääntämiseen ja tulkkaukseen liittyvät opinnot sekä suomen kielen opetusta, erikoisalojen kieltä ja tekstejä käsittelevät kurssit. Kirjatenttinä suoritettavan osan voi valita seuraavista kirjoista: Oittinen, R. - Mäkinen, P. (toim.): Alussa oli käännös (3 op); Tarnanen, M.: Arvioija valokeilassa (3 op); Eurooppalainen viitekehys (WSOY) (3 op). Vastuuhenkilö: Salli-Marja Bessonoff Skk0340 Seminaari (8 op = 7 op seminaari + 1 op hops) Seminaari kokoontuu professorin johdolla säännöllisesti yhden lukuvuoden ajan. Pro gradu -tutkielma kirjoitetaan tänä aikana. Tutkielman aiheesta on syytä neuvotella professorin kanssa hyvissä ajoin ennen seminaarin aloittamista. Seminaarin aluksi laaditaan maisteriopintojen henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops) yhdessä professorin kanssa. Huom. ennen seminaarin aloittamista luetaan seuraava teos: S. Kniivilä, S. Lindblom-Ylänne & A. Mäntynen: Teksti ja tiede. Skk0350 Menetelmäkurssi (5 op) Opintojakson tarkoituksena on, että opiskelija perehtyy siihen tutkimusmenetelmään, jota hän käyttää pro gradu -tutkielmassaan. Suoritukseksi soveltuu esim. jokin suomen kielen tai kotimaisen kirjallisuuden oppiaineiden menetelmäkurssi. Tämä opintojakso on myös mahdollista suorittaa kirjatenttinä. Tämän kohdan suorituksesta on neuvoteltava professorin kanssa, mieluiten ennen lukukausien alkua. Skk0370 Syventävien opintojen kirjatentti () Tentti suoritetaan yhtenä kirjatenttinä professorille. Luettavasta kirjallisuudesta sovitaan erikseen professorin kanssa. Skk0800 Pro gradu -tutkielma (40 op) Pro gradu -tutkielma on syventävien opintojen aihepiiristä kirjoitettu tieteellinen työ. Näkökulma voi olla myös kontrastiivinen (opiskelijan äidinkieli ja suomi). Tutkielman tyypillinen pituus on n. 60 80 sivua ja se kirjoitetaan suomeksi. Aiheesta on syytä neuvotella professorin kanssa heti syventävien opintojen alussa. Myös nk. yhteisgradu on mahdollinen: tutkielman voi laatia yhdessä toisen opiskelijan kanssa. Tutkielman kirjoittaja osallistuu (Skk0340) seminaariin. Lisää ohjeita on suomen kielen laitoksen Alma-sivuilla. Ks. myös humanistisen tiedekunnan opinto-oppaan kohta Tutkielmat. Sivuaineopiskelijat tekevät pro gradu -tutkielman sijasta 20 opintopisteen laajuisen sivuaineen syventävien opintojen tutkielman. 7
Skk0800ST Sivuaineen syventävien opintojen tutkielma (20 op) Sivuaineopiskelijat tekevät pro gradu -tutkielman sijasta 20 opintopisteen laajuisen sivuaineen syventävien opintojen tutkielman. Näkökulma voi olla myös kontrastiivinen (opiskelijan äidinkieli ja suomi). Tutkielman tyypillinen pituus on n. 30 40 sivua, ja se kirjoitetaan suomeksi. Aiheesta on syytä neuvotella professorin kanssa heti syventävien opintojen alussa. Tutkielman kirjoittaja osallistuu seminaariin Skk0340. Lisää ohjeita on suomen kielen laitoksen Alma-sivuilla. Ks. myös humanistisen tiedekunnan opinto-oppaan kohta Tutkielmat. Maisterintutkinnon kypsyysnäyte Maisterintutkinnon kypsyysnäyte on pro gradu -tutkielman tiivistelmä. Tiivistelmä on kuvaus tutkielman sisällöstä, ja se liitetään osaksi pro gradua. Tiivistelmästä tulee selvitä tutkielman aihe, kohde, aineisto, tarkoitus ja tutkimusmenetelmät. Lisäksi tiivistelmästä pitäisi käydä ilmi keskeiset tutkimustulokset sekä tulosten perusteella tehdyt päätelmät. Tiivistelmä täytetään lomakkeeseen, jonka saa mm. tiedekunnan verkkosivuilta. Jos opiskelija on suorittanut vanhojen tutkintovaatimusten mukaisen HuK-tutkinnon mutta tekee maisterin tutkinnon uusien tutkintovaatimusten mukaan, gradun tiivistelmä käy maisterin tutkinnon kypsyysnäytteeksi. 8