LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA TERVEYS (SKIDI-KIDS)

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA TERVEYS (SKIDI-KIDS) TUTKIMUSOHJELMA SUOMEN AKATEMIA 2010-2013

1 Sisällysluettelo 1. Esipuhe... 2 2. Tutkimusohjelman tausta ja perustelut... 2 3. Tutkimusohjelman tavoitteet... 3 4. Tutkimusohjelman teema-alueet... 4 4.1. Lapsuuden kasvuympäristöt... 4 4.2. Palvelujärjestelmät... 4 4.3. Lasten terveyden ja terveyden edistämisen haasteet... 5 5. Tutkimusohjelman toteutus... 5 5.1. Tutkimusohjelman rahoitus... 5 5.2. Kansallinen rahoitusyhteistyö... 6 5.2.1. Opetusministeriö... 6 5.2.2. Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö... 7 5.3. Kansainvälinen rahoitusyhteistyö... 7 5.3.1. Yhteistyö Kanadan kanssa... 7 5.3.2. Kanadalaiset rahoittajat... 10 5.5. Johtoryhmä... 11 5.6. Ohjelman koordinaatio... 12 5.7. Ohjelman loppuarviointi... 12 6. Hakumenettely ja arviointikriteerit... 13 6.1. Aiehakemukset... 13 6.1.1. Yksittäisen tutkimusryhmän aiehakemus... 13 6.1.2. Konsortion aiehakemus... 14 6.2. Varsinaiset hakemukset... 15 6.2.1. Yksittäisen tutkimusryhmän varsinainen hakemus... 15 6.2.2. Konsortion johtajan varsinainen hakemus... 15 6.2.3. Konsortion muun osahankkeen vastuullisen johtajan hakemus... 16 6.3. Arviointikriteerit... 16 7. Lisätietoja... 17

2 1. Esipuhe Terveyden tutkimuksen toimikunta esitti syksyllä 2006 käynnistettäväksi lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevän tutkimusohjelman, jota kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta asettui tukemaan. Vuonna 2007 Akatemian ulkopuolelta tulleista ohjelma-aloitteesta seitsemän käsitteli lapsuuteen tai lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä aihepiirejä. Ohjelma-aloitteelle myönnettiin 20.11.2007 neuvotteluvaltuus ohjelma-aiheen edelleen kehittämiseksi. Suomen Akatemia järjesti 12.12.2007 pyöreän pöydän keskustelun tutkimusohjelmasta ja 13.2.2008 kaikille avoimen tutkivan työpajan Helsingissä kongressikeskus Paasitornissa. Ohjelmalle asetettiin 26.2.2008 valmisteluryhmä laatimaan ehdotus tutkimusohjelman käynnistämiseksi sekä muiden mahdollisten ohjelman rahoittamisesta kiinnostuneiden kansallisten ja kansainvälisten rahoittajien selvittämiseksi. Tutkimusohjelman valmisteluryhmän puheenjohtajana toimi professori Mikael Knip (Terveyden tutkimuksen toimikunta), varapuheenjohtajana professori Katariina Salmela-Aro (Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta), sekä jäseninä professori Helena Gylling (Terveyden tutkimuksen toimikunta) ja professori Pekka Ruohotie (Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta). Ohjelman valmisteluun osallistuivat myös yksikön johtajat Riitta Mustonen, Mikael Fogelholm ja Pirjo Hiidenmaa, ohjelmapäälliköt Sirkku Saarikoski ja Jukka Reivinen, tiedeasiantuntija Maiju Gyran sekä projektisihteeri Sanna Vitikainen. Valmisteluryhmä kuuli toimikautensa aikana ulkopuolisia asiantuntijoita. Suomen akatemian hallitus päätti kokouksessaan 11.11.2008 käynnistää Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys -tutkimusohjelman (SKIDI-KIDS) ja osoittaa ohjelman rahoitukseen 8,5 miljoonaa euroa vuoden 2009 myöntövaltuudesta. 2. Tutkimusohjelman tausta ja perustelut Lasten hyvinvoinnin kehitys on osa yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti muuttuvaa lapsuutta. Lasten elämänpiirit ja yhteisöt poikkeavatkin merkittävästi edeltävien sukupolvien kasvun ympäristöistä. Mahdollisuudet ottaa huomioon lasten ja nuorten itse määrittelemät tarpeet ovat olennaisesti lisääntyneet taloudellisen hyvinvoinnin vahvistuttua. UNICEF ja EU ovat vertailleet lasten hyvinvointia rikkaissa maissa. Raporttien mukaan tilanne Suomessa on varsin hyvä, vaikkakin maamme sijoittuu vertailuissa heikoimpien joukkoon lasten riskikäyttäytymisen, kuten päihteiden käytön yleisyyden suhteen. Sijoitus oli myös huono vertailtaessa lasten ruokailutottumuksia, fyysisen aktiivisuuden määrää sekä painon kehittymistä. Lisäksi suomalaisten lasten perhe- ja ystävyyssuhteissa sekä kouluviihtyvyydessä oli todettu kielteistä kehitystä. On viitteitä lasten eriarvoistumisen lisääntymisestä Suomessa. Kasvava joukko lapsia ja nuoria on vaarassa jäädä ilman tasapainoista ja tyydyttävää lapsuutta, mikä vaikuttaa myös

3 heidän mahdollisuuksiinsa tavoitella hyvää elämänlaatua aikuisena. Samalla heillä on riski jäädä myös ammattiin valmentavan koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät arvot ja asenteet, elintavat, käyttäytymismallit ja niihin vaikuttavat tekijät omaksutaan lapsuusvuosien aikana. Koulutuksen rooli syrjäytymisen ehkäisijänä on keskeinen, mutta sen toimintamekanismit voivat myös tuottaa ja vahvistaa eriarvoistumista. Väestöryhmien väliset terveys- ja muut hyvinvointierot tutkimusohjelman 1998-2000 (TERO) loppuarvioinnissa arviointipaneeli piti erityisen tärkeänä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän eriarvoistumisen syiden tutkimista tulevaisuudessa. Eriarvoistumisen ja syrjäytymisen syiden selvittäminen tutkimuksellisin keinoin on tämän tutkimusohjelman läpileikkaavana teemana. Suomalaiset nuoret menestyvät toistuvasti erinomaisesti tiedollista osaamista mittaavissa vertailututkimuksissa (PISA), mutta samaan aikaan ilmenee vahvoja viitteitä kouluuupumuksesta ja puutteista kouluhyvinvoinnissa. On myös arvioitu, että erilaisten tukijärjestelmien tarpeessa on yhä suurempi osa lapsista, mikä kertoo siitä, että kasvuympäristöt eivät aina tue lasta riittävästi. Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen jo lapsuudessa voi johtaa vakaviin kielteisiin kerrannaisvaikutuksiin, joiden taloudelliset, sosiaaliset ja inhimilliset kustannukset ovat mittavat niin yksilölle kuin koko yhteiskunnalle. Lasten kasvua, hyvinvointia ja terveyttä käsittelevässä ohjelmassa on tarkoitus koota kriittistä massaa tutkimusohjelman teema-alueiden piiriin kuuluvien tutkimuksellisten haasteiden monipuoliselle ja poikkileikkaavalle tarkastelulle. Terveyden osalta tässä tutkimusohjelmassa keskitytään erityisesti lapsuuden aikaiseen terveyteen, terveyden edistämiseen, sitä uhkaaviin riskeihin, sekä terveyteen vaikuttaviin sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin tekijöihin. Lapsuus määritellään tässä tutkimusohjelmassa siten, että se käsittää elämänkaaren alkuosan lapsen syntymästä murrosikäkehityksen loppuun saakka. Vaikka murrosikäkehitys ajoittuukin yksilöllisesti, katsotaan sen pääsääntöisesti päättyvän noin 18 vuoden iässä. Mahdollisten seurantatutkimuksien osalta yläikärajaa voidaan tulkita tarkoituksenmukaisuussyistä joustavasti. 3. Tutkimusohjelman tavoitteet tukea korkeatasoista, lasten hyvinvointiin ja terveyteen kohdistuvaa tutkimusta ja tutkijankoulutusta; tukea lasten myönteistä kehitystä edistävien ja sitä haittaavien tekijöiden kokonaisvaltaista tutkimista; selvittää tutkimuksen avulla lasten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvää eriarvoistumista ja syrjäytymisen syitä sekä tutkia keinoja tämän kehityskulun muuttamiseksi; edistää tieteiden välistä yhteistyötä, tutkimusryhmien yhteistyötä, monitieteisyyttä ja kokonaisvaltaista näkemystä lasten hyvinvointiin ja terveyteen; koota yhteen hajallaan olevaa tutkimuskapasiteettia laajojen tutkimusympäristöjen luomiseksi;

4 edistää tutkijoiden verkottumista sekä kansallisesti että kansainvälisesti; kerätä laadukkaita tutkimusaineistoja ja edistää niiden yhteiskäyttöä; edistää tutkimushankkeita, joihin lapset osallistuvat aktiivisina toimijoina 4. Tutkimusohjelman teema-alueet Tutkimusohjelmassa on kolme tutkimusteemaa, joita ei tule nähdä itsenäisinä, vaan toisiaan tukevina tutkimusalueina. Ohjelmaan toivotaan erityisesti hankkeita, jotka kattavat useita teema-alueita. Lisäksi ohjelmaan toivotaan monitieteisiä ja tieteidenvälisiä hankkeita. Tutkimusohjelman tuottaman tutkimustiedon tulisi auttaa ymmärtämään ja kehittämään lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia kokonaisuutena monilla tasoilla (perheen arki, päättäjät, palvelujärjestelmät) ja luomaan hyvinvoinnin mittaamiselle yksinkertaisia ja toimivia indikaattoreita. Tutkimusohjelman avulla voidaan myös kehittää uusia, monimuotoisia tutkimusmenetelmiä, joiden avulla mm. lapsen oma ääni ja omat näkemykset saadaan esille hyvinvointi- ja terveystutkimuksessa. Tutkimusohjelmaan toivotaan siten myös hankkeita, joihin lapset osallistuvat aktiivisina toimijoina. 4.1. Lapsuuden kasvuympäristöt Lasten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tarvitaan tutkimusta, joka tuottaa ymmärrystä lapsuuden kasvuympäristöistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Kasvuympäristö ymmärretään tässä laajasti ja siihen kuuluvat mm. fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kulttuuriympäristö. Teema-alueen aihealueita voivat olla esimerkiksi: lasten yhteiskunnallisen aseman muuttuminen yhteiskunnan kulttuuritaustan monipuolistuminen, maahanmuutto mediaympäristön muutos perheen elämäntilanteiden vaikutus lapsiin lasten kokema fyysinen tai henkinen väkivalta päiväkodin ja koulun merkitys lapsen hyvinvoinnille yhteisöllisyyden merkitys kehitykselle oppimisvaikeudet yhdyskuntasuunnittelun merkitys lasten hyvinvoinnille 4.2. Palvelujärjestelmät Palvelujärjestelmien kehittämistyö ja tutkimus eivät kohtaa parhaalla mahdollisella tavalla, koska tutkimus on hajanaista eikä siten tue palvelujen kehittämistä. Palvelujärjestelmien kehittämiseksi tarvitaan järjestelmiä koskevaa vaikuttavuus- ja arviointitutkimusta. Lisäksi

5 tarvitaan vaikuttavuus, arviointi- ja interventiotutkimusten menetelmällistä kehittämistä. Tutkimusmenetelmiä tulisi kehittää myös tutkimuskohteen näkökulmasta siten, että lapsen ääni tulee kuuluvaksi. Teema-alueen aihealueita voivat olla esimerkiksi: palvelujen oikeudenmukainen kohdistuminen alueellisesti ja eri väestöryhmissä palvelujen kustannusvaikuttavuus peruspalvelujen saatavuus, käyttö ja vaikuttavuus erityistukea tarvitsevien lasten ja perheiden tunnistaminen ja varhainen tukeminen lasten kriisitilanteet uusien teknologioiden merkitys palvelujärjestelmien kehittämisessä 4.3. Lasten terveyden ja terveyden edistämisen haasteet Lasten terveyteen liittyvä tutkimus on tällä hetkellä varsin ongelma- ja sairauslähtöistä, keskittyen toisinaan vain kapean ilmiön tarkasteluun eikä laajemmin terveyden edistämiseen. Väestötason kattavaa tutkimustietoa lasten terveyden tilasta ei ole juurikaan saatavilla. Suuri määrä lasten fyysisen ja psykososiaalisen kehityksen riskitekijöistä on tunnistamatta, koska tutkimus on tällä hetkellä pääosin segmentoitunut vallitsevan tiedejaon mukaisesti. Lasten terveyden edistämisen haasteena on, miten mahdolliset kielteiset kehityssuuntaukset saadaan kääntymään myönteisiksi ja mitkä tekijät kehitykseen vaikuttavat. Teema-alueen aihealueita voivat olla esimerkiksi: ylipaino, diabetes ja metabolinen oireyhtymä lasten ja nuorten pitkäaikaissairauksien kehittymisen syyt ja ehkäisy mielenterveyden ongelmien kuten masennuksen ja syömishäiriöiden syyt ja ehkäisy perimän merkitys terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen terveyteen vaikuttavien elintapojen, kuten liikunnan ja ravinnon merkitys päihteiden käyttö psyykkisten tekijöiden vaikutus somaattiseen terveyteen 5. Tutkimusohjelman toteutus 5.1. Tutkimusohjelman rahoitus Tutkimusohjelma toteutetaan nelivuotisena, jolloin se ajoittuu pääosin vuosille 2010-2013. Suomen Akatemian hallitus on varannut tutkimusohjelman toteuttamiseen 8,5 miljoonaa euroa. Tutkimusohjelman kanssa yhteistyötä tekevät suomalaiset tai ulkomaalaiset rahoittajat tekevät omat itsenäiset rahoituspäätöksensä SKIDI-KIDS -ohjelmaryhmässä käytävien neuvottelujen perusteella. Tutkimusohjelmassa järjestetään mahdollisesti vuonna

6 2010 kansainväliseen yhteistyöhön liittyvä toinen haku. Haun yksityiskohdista tiedotetaan myöhemmin ohjelman www-sivuilla. 5.2. Kansallinen rahoitusyhteistyö Ohjelmassa on sovittu rahoitusyhteistyöstä Opetusministeriön ja Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön kanssa. 5.2.1. Opetusministeriö Opetusministeriö on mukana lasten hyvinvointi- ja terveys -tutkimusohjelmassa liikuntatieteellisen tutkimuksen näkökulmasta. Liikuntapolitiikan painopiste on lasten ja nuorten liikunnassa. Liikunnan rooli lasten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osatekijänä on oleellinen. Opetusministeriö toivoo innovatiivisia liikuntatutkimuksia kaikilta kolmelta tutkimusohjelman teema-alueilta. Opetusministeriö hakee tutkimusohjelmalla vaikuttavaa, väestötason kattavaa tutkimustietoa lasten liikuntakäyttäytymisen ja fyysisen kokonaisaktiivisuuden tilasta sekä liikunnan vaikutuksista lasten kokonaisvaltaiseen, niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. Liikunnan mahdollisuudet lasten hyvinvoinnin edistämisessä eivät ole ainoastaan terveystaloudellisia. Olisi toivottavaa saada tutkimusta liikunnasta yhtenä lasten onnellisuuden ja elämänhallinnan rakennusaineksena, yhteisöllisyyden ja psyykkisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Opetusministeriö pitää tärkeänä, että tutkimusohjelmassa huomioidaan lasten osallisuus, lapsilähtöisyys ja laaja-alaisen tasa-arvon näkökulmat. Liikunta on lasten suosituin harrastus, mutta lasten kokonaisaktiivisuudessa ja liikuntakäyttäytymisessä on tapahtunut polarisaatiota. Osa suomalaislapsista liikkuu terveytensä ja hyvinvointinsa näkökulmasta liian vähän. Liikuntatutkimukselta toivotaan uusia avauksia lasten kokonaisaktiivisuuden lisäämiseksi. Opetusministeriön tavoitteena on parantaa tietopohjaa ja seurantaa lasten liikunnan tilasta sekä liikkumista edistävistä ja estävistä tekijöistä. Merkittäviä lasten liikuntaympäristön luojia ovat perheiden lisäksi päiväkodit, koulut ja oppilaitokset, urheiluseurat sekä erilaiset harrastusryhmät. Lapset harrastavat liikuntaa myös omatoimisesti ja itsenäisesti eri instituutioiden ulkopuolella. Opetusministeriö tarvitsee tutkimustietoa lasten liikuntakulttuurin muutostekijöistä, liikunnan nuorisokulttuurisista ulottuvuuksista ja siitä, miten lasten liikuntaa järjestävät toimijat tavoittavat lasten liikkumishalun. Myös alle kouluikäisten lasten liikunnasta tarvitaan tutkimustietoa. Opetusministeriö pitää tutkimusohjelmaa merkittävänä mahdollisuutena koota yhteen lapsia koskevaa tutkimusosaamista ja lisätä valtakunnan tason tietoisuutta lasten hyvinvoinnista ja terveydentilasta. Opetusministeriö pitää erityisen tärkeänä tavoitteena tutkimusohjelmalle eri tieteenalojen ja tutkimusryhmien välisen yhteistyön ja monitieteisyyden edistämistä.

7 Lisätietoja: Valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaoston sihteeri, suunnittelija Minna Paajanen, puh. 09-1607 7276, minna.paajanen@minedu.fi 5.2.2. Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö Säätiön tarkoituksena on tukea lääketieteellistä ja siihen liittyvää luonnontieteellistä tutkimusta, joka erityisesti kohdistuu psyykkisten tekijöiden vaikutukseen ihmisen fyysiseen olemukseen ja somaattiseen terveyteen. Näin ollen säätiö tukee ensisijaisesti psykosomatiikkaan kohdistuvaa tutkimustyötä. Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö on mukana lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys - tutkimusohjelmassa, koska se haluaa tukea korkeatasoista tutkimusta, jonka tavoitteena on edistää monipuolisesti lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Säätiö toivoo luovia, tieteenaloja ylittäviä tutkimushankkeita, missä pyritään selvittämään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä ylläpitäviä ilmiöitä ja rakenteita. 5.3. Kansainvälinen rahoitusyhteistyö Tutkimusohjelman rahoitusyhteistyössä ovat mukana Kanadan Institutes of Health Research (CIHR), Kanadan Albertan maakunta ja Albertassa sijaitseva Norlien Foundation (ks. kohta 5.3.1 ja 5.3.2). Suomen Akatemia rahoittaa Suomessa toimivia tutkimusryhmiä, sekä kansallisia että niitä, joilla on kansainvälistä yhteistyötä. Erityisesti toivotaan kuitenkin suomalaisten ja kanadalaisten ryhmien yhteishankkeita. Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta avaa mahdollisesti vuonna 2009 bilateraalisen haun oppimisen ja koulutuksen tutkimuksesta Chileläisen tutkimusrahoittajaorganisaation (CONICYT) kanssa. Yhteishausta rahoitettavilla hankkeilla voi olla mahdollisuus liittyä myöhemmin SKIDI-KIDS -ohjelmaan, jos ne sisällöllisesti soveltuvat ohjelman teemoihin. 5.3.1. Yhteistyö Kanadan kanssa Tutkimusohjelmaa koordinoi Suomen Akatemia ja se toteutetaan yhdessä seuraavien kanadalaisten organisaatioiden kanssa: Canadian Institutes of Health Research (CIHR), Norlien Foundation, Alberta Centre for Child, Family and Community Research (ACCFCR), ja Alberta Heritage Foundation for Medical Research (AHFMR). CIHR.sta ovat mukana seuraavat laitokset: Institute of Human Development, Child and Youth Health (IHDCYH) Institute of Gender and Health (IGH) ja Institute of Neurosciences, Mental Health and Addiction (INMHA).

8 Ohjelman puitteissa suomalaiset ja kanadalaiset tutkimusryhmät (kansainväliset konsortiot) voivat hakea yhdessä rahoitusta kahdenvälisiin hankkeisiin. Kukin rahoittajaorganisaatio rahoittaa oman maansa tutkimusryhmiä. Kanadalaiset osapuolet rahoittavat hankkeita 5,2 miljoonalla Kanadan dollarilla neljän vuoden ajan, vuoden 2010 alusta alkaen. Summa voi nousta, jos mukaan tulee vielä lisää rahoittajia. Yksittäiselle ryhmälle myönnettävä summa on enintään 350,000 Kanadan dollaria vuodessa korkeintaan neljän vuoden ajan. CIHR ja AHFMR rahoittavat vain Kanadassa toteuttavia ja CIHR:n laitosten ja AHFMR:n toimialan ja tutkimusprioriteettien kannalta tärkeitä hankeosuuksia. Norlien Foundation ja ACCFCR rahoittavat vain Albertassa toteuttavia ja niiden toimialan ja tutkimusprioriteettien kannalta tärkeitä hankeosuuksia. Ohjelman tavoitteena on tuottaa uutta tutkimustietoa. Sen avulla saadaan uutta tietoa, joilla voidaan selittää mekanismeja, arvioida ehkäiseviä toimenpiteitä ja lisätä tietämystä, joka on tärkeää kliinisten hoitokäytäntöjen parantamiseksi ja poliittisen päätöksenteon tueksi lasten ja nuorten mielenterveyttä ja riippuvuutta koskevissa asioissa. Kanadalaiset osapuolet rahoittavat monitieteisiä kansainvälisiä tutkimusryhmiä, joiden tavoitteena on selvittää tärkeitä mielenterveysongelmiin ja riippuvuuteen vaikuttavia varhaisia tekijöitä: päiväkodin ja muiden varhaislapsuuden ympäristöjen vaikutusta käyttäytymisongelmiin, mielenterveyteen ja riippuvuuteen; mahdollisuutta mielenterveys-, sosiaali- ja koulutuspalveluihin ja muutoksia lasten ja nuorison psykotrooppisten lääkeaineiden käytössä ja niiden vaikutusta kansanterveyteen. CIHR-IHDCYH, CIHR-IGH, CIHR-INMHA, Norlien Foundation, ACCFCR ja AHFMR rahoittavat seuraaviin teema-alueisiin liittyviä hakemuksia: A Mielenterveyteen vaikuttavat varhaiselämän tekijät Raskautta edeltävän ajan, raskauden ja varhaislapsuuden vaikutus lasten ja nuorten hermostolliskäyttäytymiselliseen kehitykseen ja mielenterveysongelmiin Sosiaalisen ympäristön ja sen taustalla olevien hermostollisten mekanismien vaikutukset lasten ja nuorten kongnitiiviseen ja käyttäytymisen kehitykseen Sosiaalisen ympäristön epigeneettiset vaikutukset aivojen kehityksessä Geenien ja varhaisen sosiaalisen ympäristön vuorovaikutukset lasten ja nuorten hermostolliskäyttäytymiselliseen kehitykseen ja mielenterveysongelmiin Perheestä ja yhteisöstä johtuvien riskitekijöiden (ml. äidin mielenterveys odotusaikana, perheväkivalta, hiljan tapahtunut maahanmuutto, kodittomuus) vaikutus lasten ja nuorten käytöshäiriöihin ja mielenterveysongelmiin Varhaislapsuudessa tehdyt interventiot mielenterveysongelmien ja käytöshäiriöiden ehkäisemiseksi B Riippuvuuden taustalla olevat varhaiset tekijät Sikiöaikaisen alkoholille (FASD), tupakalle ja huumeille altistumisen yhteys riippuvuuteen ja myöhempään riippuvuuskäyttäytymiseen Sosiaalisen ympäristön ja sen taustalla olevien hermostollisten mekanismien vaikutukset lasten ja nuorten myöhempään riippuvuuskäyttäytymiseen

9 Raskautta edeltävän ajan, raskausajan ja varhaislapsuuden vaikutukset myöhempään riippuvuuskäyttäytymiseen Geenien, epigeneettisten tekijöiden ja geeniympäristön vuorovaikutuksen merkitys riippuvuuskäyttäytymisen kehittymiseen Perheestä ja yhteisöstä johtuvien riskitekijöiden (ml. äidin mielenterveys odotusaikana, altistuminen perheväkivaltaan ja muihin haitallisiin kokemuksiin, krooniset stressitekijät, hiljan tapahtunut maahanmuutto, kodittomuus) vaikutus myöhempään riippuvuuskäyttäytymiseen Varhaislapsuudessa tehdyt interventiot riippuvuuskäyttäytymisen ehkäisemiseksi C Varhaislapsuuden hoitoympäristöt Päiväkodin ja muiden varhaislapsuuden hoitoympäristöjen vaikutus käyttäytymisen ja mielenterveysongelmien ja riippuvuuden kehittymiseen Lapsen, perheen ja yhteisön ominaisuudet ja interventiot, jotka lisäävät tai vähentävät myöhempää mielenterveys- ja riippuvuusriskiä. D Mielenterveys-, riippuvuus- ja käytösongelmaisten lasten ja nuorten mahdollisuus saada mielenterveys-, sosiaali- ja koulutuspalveluja Interventiot, joilla voidaan tehostaa hoitoon pääsyä ja mahdollisuutta saada mielenterveysammattilaisten, sosiaalityöntekijöiden ja kasvattajien tarjoamiin tukipalveluja Interventiot, joilla voidaan vähentää jonotusaikaa päästä tutkimuksiin, saada lähete, päästä hoitoon ja saada tukea Sosioekonomiset, kielelliset ja muut esteet hoitoon pääsyssä ja palveluiden saatavuudessa E Psykotrooppisten lääkeaineiden käytön farmakoepidemiologia mielenterveys- ja käytösongelmaisten lasten ja nuorten kohdalla Muutokset masennuslääkkeiden käytössä ja niiden vaikutus itsemurhalukuihin Piristävien lääkkeiden käyttö ja niiden yhteys käyttäytymiseen, koulusuoriutumiseen ja sosiaaliseen sopeutumiseen. CIHR-IHDCYH ja CIHR-INMHA rahoittavat kaikkiin yllä mainittuihin viiteen teemaan liittyvää tutkimusta. CIHR-IGH rahoittaa hakemuksia, joiden tutkimus liittyy suoraan sukupuolieroihin tai sukupuolen vaikutuksiin tai näihin molempiin. Norlien Foundation rahoittaa vain teemaan B liittyvää tutkimusta. ACCFCR rahoittaa teemoihin C ja D liittyvää tutkimusta ja voi tukea teemoihin A ja B liittyvää tietopohjan kartuttamista. AHFMR rahoittaa teemoihin A, B, D ja E liittyvää tutkimusta.

10 Jos useampi kanadalaisista osapuolista pitää hakemusta tärkeänä, osapuolet voivat harkita hankkeen rahoittamista yhdessä, jolloin on mahdollista rahoittaa useampia hankkeita. Suomalais-kanadalaisten ryhmien syntymistä edistääkseen CIHR-IHDCYH ja Suomen Akatemia laativat listan molempien maiden lasten ja nuorten mielenterveyttä ja riippuvuutta tutkivista tutkijoista. 5.3.2. Kanadalaiset rahoittajat CIHR on Kanadan julkinen terveystutkimusta rahoittava organisaatio. CIHR tavoitteena on tuottaa kansainvälisesti korkeatasoista uutta tietoa, jolla voidaan edistää kanadalaisten terveyttä, tuottaa tehokkaampia terveyspalveluja ja -tuotteita ja vahvistaa Kanadan terveydenhuoltojärjestelmää. CIHR Institute of Human Development, Child and Youth Health (CIHR-IHDCYH) CIHR-IHDCYH edistää ja tukee tutkimusta, jonka tavoitteena on parantaa äitien, imeväisikäisten, lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja kehitystä sekä Kanadassa että muualla maailmassa. Se rahoittaa laajasti erilaisiin terveyskysymyksiin, kuten lisääntymiseen, varhaislapsuuteen, lapsuuteen ja nuoruuteen liittyvää tutkimusta. CIHR Institute of Gender and Health (CIHR-IGH) CIHR-IGH tutkii sukupuolen vaikutusta naisten ja miesten terveyteen koko elinkaaren ajan ja edistää tutkimustiedon hyödyntämistä ajankohtaisten terveysongelmien ratkaisemiseksi. CIHR Institute of Neurosciences, Mental Health and Addictions (CIHR-INMHA) CIHR-INMHA rahoittaa tutkimusta, joka pyrkii edistämään mielenterveyttä, neurologista terveyttä, näkökykyä ja kuuloa, kognitiivista toimintaa sekä vähentämään niihin liittyviä sairauksia erilaisten ehkäisystrategioiden, seulonnan, diagnostiikan, hoidon, tukijärjestelmien ja palliatiivisen hoidon avulla. Norlien Foundation Norlien Foundation s Alberta Family Wellness Initiative edistää käytännön toimintaa lisäämällä albertalaisten tietämystä lapsuusajan kehityksestä ja sen elinikäisestä vaikutuksesta riippuvuuteen ja muihin terveysongelmiin. Se välittää albertalaisille parasta saatavilla olevaa, lasten kehitykseen, riippuvuuteen ja terveyteen liittyvää kokemusperäistä tietoa aivojen kehityksestä yhteyksiä luomalla, tiedonsiirrolla ja tiedon välittämisellä, koulutuksella, soveltavalla tutkimuksella ja arvioinnilla. Alberta Centre for Child, Family and Community Research (ACCFCR) Alberta Centre for Child, Family and Community Research kehittää ja kerää ajankohtaista tärkeää tutkimustietoa politiikan tarpeisiin. ACCFCR keskittyy tutkimusaiheisiin, jotka liittyvät varhaislapsuuden kehitykseen, lasten ja nuorten hyvinvointiin, perheiden ja yhteisöjen tukemiseen ja pitkän aikavälin tulosten seuraamiseen.

11 ACCFCR hallinnoi myös Child and Youth Data -laboratoriota, joka on maailman ensimmäinen yksinomaan lapsi- ja nuorisoväestöön keskittynyt laboratorio. CYDL tavoitteena on lisätä tietoa kansallisista, lasten hyvinvointia ja terveyttä edistävien linjausten ja ohjelmien vaikutuksesta ja tarpeista. Albertassa asuvien lasten ja heidän perheidensä perustarpeet ovat samat kuin muualla elävien lasten. Näin ACCFCR:lla on laajempaakin merkitystä uuden tiedon tuottajana lapsiin liittyvissä tärkeissä kysymyksissä. Alberta Heritage Foundation for Medical Research (AHFMR) AHFMR rahoittaa tutkijoita, joiden tutkimus tuottaa tietoa sekä Albertan asukkaiden että koko maailman väestön terveyden ja elämänlaadun parantamiseksi. Pitkäjänteisenä tavoitteena on rahoittaa kansainvälisesti korkeatasoista nuorten ja varttuneiden tutkijoiden sekä tutkijankoulutettavien tutkimusta. 5.4. Aikataulu Tutkimusohjelmassa on kaksivaiheinen haku. Ensimmäisen vaiheen aiehakemukset tulee toimittaa Suomen Akatemiaan 30.1.2009 klo 16.15 mennessä. Ohjelmaryhmä valitsee aiehakemuksien joukosta tieteelliseen laatuun, ohjelman tavoitteisiin ja ohjelmakokonaisuuteen parhaiten sopivimmat hankkeet, joilta pyydetään varsinaiset hakemukset 15.5.2009 klo 16.15 mennessä. Kansainväliset konsortiot, joilta pyydetään varsinaiset hakemukset, kutsutaan pienimuotoiseen tutkimusseminaariin 25.-26. maaliskuuta 2009. Seminaarin tarkoituksena on edistää suomalais-kanadalaisten ryhmien vuorovaikutusta ja auttaa ryhmiä yhteisen hakemuksen laatimisessa. Rahoitettavien tutkimushankkeiden rahoituskausi alkaa 1.1.2010. 5.5. Johtoryhmä Tutkimusohjelmaa johtava johtoryhmä koostuu Akatemian toimikuntien jäsenistä, ohjelmaan osallistuvien muiden rahoittajien edustajista sekä asiantuntijajäsenistä. Johtoryhmän kokouksiin voidaan kutsua myös muita asiantuntijoita. Johtoryhmän kokoonpano on nähtävissä tammikuussa 2009 ohjelman nettisivuilla www.aka.fi/skidi-kids. Johtoryhmän tehtävänä on: johtaa ja valvoa ohjelmaa, valmistella hakemusten arviointiprosessi, tehdä vastuullisille rahoittajaorganisaatioille esitys rahoitettavista hankkeista, tarvittaessa ehdottaa tieteellisille toimikunnille ja muille rahoittajille ohjelmaa täydentäviä hakuja ja/tai lisärahoitusta, tehdä esityksiä ohjelmaan myöhemmin liitettävistä hankkeista, suunnitella ja organisoida ohjelman loppuarviointi, ohjata ja tukea ohjelman koordinaatiota, edistää tutkimustulosten hyödyntämistä.

12 5.6. Ohjelman koordinaatio Tutkimusohjelma pyrkii kaikin tavoin tukemaan ja edistämään ohjelmaan valittujen tutkimushankkeiden kehittymistä ohjelmakokonaisuudeksi aktiivisen tiedonvaihdon ja yhteistyön kautta. Ohjelmaan valittavien hankkeiden johtajilta edellytetään, että he sitoutuvat ohjelman tavoitteisiin, yhteiskunnallisten vaikutusten edistämiseen ja toimivat aktiivisesti yhteistyössä ohjelman aikana ja arvioitaessa ohjelman tuloksia sen päätyttyä. Ohjelmaan valittujen hankkeiden vastuullisen johtajan tulee: vastata ja raportoida hankkeen tieteellisestä edistymisestä ja rahoituksen käytöstä ohjelmakoordinaation ja rahoittajien ohjeiden mukaisesti (ml. vuosiraportit ja loppuraportit); huolehtia että he itse ja/tai tutkimusohjelmasta rahoitusta saavat tutkijat osallistuvat ohjelman järjestämiin tapaamisiin, seminaareihin ja työpajoihin sekä edistää tiedonkulkua ja yhteistyötä ohjelman tutkimusryhmien välillä; osallistua tutkimusohjelman katsausten synteesien ja tiedotusmateriaalin tuottamiseen; levittää aktiivisesti tietoa ohjelman edistymisestä ja tuloksista julkisilla ja tieteellisillä foorumeilla. Tutkimusohjelman ohjelmapäällikkö pyrkii yhteistyössä hankkeiden kanssa edistämään ohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Ohjelmapäällikkö koordinoi tiedonkulkua ja edistää tutkijoiden yhteistyötä hankkeiden välillä. Yhteiset seminaarit, työpajat, tutkijankoulutustilaisuudet ja sähköiset viestintävälineet ovat keskeisiä kommunikointikeinoja. Tutkimusohjelman koordinaatiosta vastaa Suomen Akatemia ja ohjelmapäällikkö Jukka Reivinen yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa. 5.7. Ohjelman loppuarviointi Tutkimusohjelman arvioidaan ohjelman päätyttyä. Loppuarvioinnissa kansainvälinen asiantuntijaryhmä kiinnittää huomioita ohjelman alkuperäisiin tavoitteisiin ja mm. seuraaviin seikkoihin: ohjelman tavoitteiden toteutuminen ohjelman tuottama lisäarvo ohjelman tulosten tieteellinen laatu kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö tutkijankoulutus ja tutkijanuran edistäminen ohjelman tieteellinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikuttavuus tutkimusohjelman toteutus (ohjelman valmistelu, rahoituspäätökset, koordinaatio, ohjelmaryhmän toiminta, ohjelman toiminta) viestintä

13 Ohjelmasta rahoitusta saavien tutkimusryhmien tulee raportoida hankkeensa edistymisestä vuosittain tai ohjelmaryhmän päättämällä tavalla sekä toimittaa hankkeen päätyttyä loppuraportti Suomen Akatemiaan. Raporteista tulee ilmetä mm. hankkeessa tuotetut tieteelliset julkaisut ja ohjelman puitteissa suoritetut opinnäytetyöt. Loppuarvioinnin tulokset julkistetaan arvioinnin päätyttyä. 6. Hakumenettely ja arviointikriteerit Tutkimusohjelmasta voivat hakea rahoitusta sekä yksittäiset tutkimusryhmät, että useamman tutkimusryhmän muodostamat konsortiot. Haku on kaksivaiheinen. Suomalaisia tutkijoita kehotetaan yhteistyöhön kanadalaisten tutkimusryhmien kanssa, vaikka se ei olekaan edellytys rahoituksen saamiseksi. Haettaessa rahoitusta Akatemialta tulee noudattaa: 1) Akatemian tammikuun 2009 hakuilmoituksessa olevia kaikkia hakuja koskevia ohjeita 2) Yksityiskohtaisia hakemuksen jättämistä koskevia ohjeita www.aka.fi > Tutkijalle > Hakeminen > Hakuohjeet 3) Yksityiskohtaisia hakemuksen liitteiden muotoa ja pituutta koskevia ohjeita www.aka.fi > Tutkijalle > Hakeminen > Hakemuksen liitteet 4) Tätä tutkimusohjelmamuistiota 6.1. Aiehakemukset Akatemian sähköinen asiointi avautuu 19.1.2009 ja aiehakemukset on jätettävä asioinnin kautta viimeistään 30.1.2009 klo 16.15 mennessä. Hakuaika on ehdoton. Aievaiheen hakemusten arvioinnin kriteereinä ovat hankeen sopivuus tutkimusohjelman aiheeseen, ohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen sekä hanke-esityksen uutuusarvo ja hyödynnettävyys. Akatemia tekee päätökset maaliskuun 2009 alkuun mennessä varsinaiseen hakuun pyydettävistä hakemuksista. Akatemia tiedottaa tästä nettisivuillaan ja ilmoittaa päätöksestä kirjallisesti hakijoille. Hakemus liitteineen laaditaan englanniksi Suomen Akatemian sähköisessä asioinnissa osoitteessa www.aka.fi > Tutkijalle > Kirjaudu sähköiseen asiointiin. Valitse Uusi hakemus > Haun nimi SKIDI-KIDS aiehaku. 6.1.1. Yksittäisen tutkimusryhmän aiehakemus Sähköinen hakemuslomake Hakemuksen liitteet: aiesuunnitelma, enintään neljä sivua vastuullisen johtajan ansioluettelo, enintään neljä sivua

14 vastuullisen johtajan julkaisuluettelo, jossa korostettuna 10 tutkimussuunnitelman kannalta merkittävintä julkaisua 6.1.2. Konsortion aiehakemus Suomalainen konsortio: Sähköinen hakemuslomake Hakemuksen liitteet: konsortion aiesuunnitelma, enintään kuusi sivua konsortion johtajan ja osahankkeiden vastuullisten johtajien ansioluettelot yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi, enintään neljä sivua/tutkija konsortion johtajan ja osahankkeiden vastuullisten johtajien julkaisuluettelot yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi, jossa korostettuna kunkin osahankkeen johtajan 10 tutkimussuunnitelman kannalta merkittävintä julkaisua Suomalais-kanadalainen konsortio: Suomalais-kanadalainen konsortio laatii yhteisen aiehakemuksen. Suomalainen konsortiojohtaja toimittaa aiehakemuksen Suomen Akatemian sähköiseen asiointiin. Sähköinen hakemuslomake Hakemuksen liitteet: konsortion aiesuunnitelma (tutkimusohjelma), enintään kuusi sivua suomalaisen konsortiojohtajan ansioluettelo sekä osahankkeiden vastuullisten johtajien (suomalaisten ja kanadalaisten hakijoiden) ansioluettelot, yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi, enintään neljä sivua/tutkija. Kanadalaisten tutkijoiden on lisäksi ilmoitettava aikaisempi rahoitus (mistä ja minkälaista rahoitusta saatu, nimi, määrä/vuosi ja kesto) suomalaisen konsortiojohtajan julkaisuluettelo sekä osahankkeiden vastuullisten johtajien (suomalaisten ja kanadalaisten hakijoiden) ansioluettelot, yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi, jossa korostettuna kunkin osahankkeen johtajan 10 tutkimussuunnitelman kannalta merkittävintä julkaisua kanadalaiset hakijat: ensimmäiset kaksi sivua CIHR Research Modulesta (lisätietoja saatavilla CIHR funding opportunities -tietokannasta). Kansainväliset konsortiot, joilta pyydetään varsinaiset hakemukset, kutsutaan pienimuotoiseen tutkimusseminaariin 25.-26. maaliskuuta 2009. Seminaarin tarkoituksena on edistää suomalais-kanadalaisten ryhmien vuorovaikutusta ja auttaa ryhmiä yhteisen hakemuksen laadinnassa.

15 Suomalais-kanadalaisten ryhmien syntymistä edistääkseen CIHR-IHDCYH ja Suomen Akatemia laativat listan molempien maiden lasten ja nuorten mielenterveyttä ja riippuvuutta tutkivista tutkijoista. 6.2. Varsinaiset hakemukset Sähköinen asiointi toiseen hakuvaiheeseen kutsutuille hankkeille avautuu 20.4.2009 ja hakuaika päättyy 15.5.2009 klo 16.15. Hakemus liitteineen laaditaan englanniksi Suomen Akatemian sähköisessä asioinnissa osoitteessa www.aka.fi > Tutkijalle > Kirjaudu sähköiseen asiointiin. Valitse Uusi hakemus > Haun nimi SKIDI-KIDS. 6.2.1. Yksittäisen tutkimusryhmän varsinainen hakemus Sähköinen hakemuslomake Hakemuksen liitteet: abstrakti, enintään yksi sivu tutkimussuunnitelma, enintään 12 sivua vastuullisen johtajan ansioluettelo, enintään neljä sivua/tutkija vastuullisen johtajan julkaisuluettelo, jossa korostettuna tutkimussuunnitelman kannalta 10 merkittävintä julkaisua eettisen toimikunnan tai koe-eläintoimikunnan lausunto tarvittaessa edistymisraportti vastuullisen johtajan Akatemian rahoittamista tutkimushankkeista, joista ei ole annettu loppuraporttia jos työ suoritetaan ulkomailla: ulkomaisen yliopiston tai tutkimuslaitoksen kutsu. 6.2.2. Konsortion johtajan varsinainen hakemus Suomalainen konsortio: Sähköinen hakemuslomake, jossa haetaan rahoitusta vain konsortion johtajan oman tutkimusryhmän osalta. Hakemuksen liitteet: konsortio-ohjeen mukainen abstrakti, enintään yksi sivu konsortio-ohjeen mukainen tutkimussuunnitelma, enintään 15 sivua konsortion johtajan ja osahankkeiden vastuullisten johtajien ansioluettelot yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi, enintään neljä sivua/tutkija

16 konsortion johtajan ja osahankkeiden vastuullisten johtajien julkaisuluettelot yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi, jossa korostettuna kunkin osalta tutkimussuunnitelman kannalta 10 merkittävintä julkaisua eettisen toimikunnan tai koe-eläintoimikunnan lausunto tarvittaessa edistymisraportti konsortion johtajan ja osahankkeiden vastuullisten johtajien Akatemian rahoittamista tutkimushankkeista, joista ei ole annettu loppuraporttia, yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi jos työ suoritetaan ulkomailla: ulkomaisen yliopiston tai tutkimuslaitoksen kutsu Suomalais-kanadalainen konsortio: Hakemuksen liitteet konsortio-ohjeen mukainen abstrakti, enintään yksi sivu konsortio-ohjeen mukainen tutkimussuunnitelma, enintään 15 sivua suomalaisen konsortiojohtajan ansioluettelo sekä osahankkeiden vastuullisten johtajien ansioluettelot (suomalaiset ja kanadalaiset hakijat), yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi, enintään neljä sivua/tutkija. Kanadalaisten tutkijoiden on lisäksi ilmoitettava aiempi rahoitus (mistä ja minkälaista rahoitusta saatu, nimi, määrä/vuosi ja kesto) suomalaisen konsortiojohtajan julkaisuluettelo sekä osahankkeiden vastuullisten johtajien julkaisuluettelot, yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi, jossa korostettuna kunkin osalta tutkimussuunnitelman kannalta 10 merkittävintä julkaisua eettisen toimikunnan tai koe-eläintoimikunnan lausunto tarvittaessa suomalaiset hakijat: edistymisraportti konsortion johtajan ja osahankkeiden vastuullisten johtajien Akatemian rahoittamista tutkimushankkeista, joista ei ole annettu loppuraporttia, yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi jos työ suoritetaan ulkomailla: ulkomaisen yliopiston tai tutkimuslaitoksen kutsu kanadalaiset hakijat: ensimmäiset kaksi sivua CIHR Research Modulesta ja CIHR Budget Module kokonaan, yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi (lisätietoja saatavilla tammikuussa 2009 CIHR funding opportunities -tietokannasta). 6.2.3. Konsortion muun osahankkeen vastuullisen johtajan hakemus Sähköinen hakemuslomake, jossa haetaan rahoitusta vain osahankkeen vastuullisen johtajan oman tutkimusryhmän osalta Osahankkeen hakemukseen ei sisällytetä mitään liitteitä. Konsortion johtaja kerää konsortion kaikki liitteet osaksi hakemustaan 6.3. Arviointikriteerit Kansainvälinen asiantuntijapaneeli arvioi hakemusten tieteellisen tason. Arviointikriteerejä ovat:

17 hankkeen soveltuvuus tutkimusohjelmaan, tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu ja innovatiivisuus, tutkimussuunnitelman toteuttamiskelpoisuus, hakijan/tutkimusryhmän/konsortion kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto, tutkijankoulutus ja tutkimusympäristön kehittäminen, hakijan/tutkimusryhmän/konsortion pätevyys ja soveltuvuus sekä konsortiohankkeen tapauksessa konsortion tuottama lisäarvo tutkimukselle. Yksityiskohtaiset hakemusten arviointiohjeet arvioitsijoille löytyvät Akatemian www-sivuilta osoitteesta www.aka.fi > Tutkijalle > Arvioitko hakemuksia? Näihin tutustuminen on hyödyllistä. 7. Lisätietoja Lisätietoja on saatavilla ohjelman www-sivuilla: www.aka.fi/skidi-kids Yhteyshenkilöt: Suomen Akatemia: Ohjelmapäällikkö Jukka Reivinen Suomen Akatemia PL99 00501 Helsinki Puh: +358 9 7748 8332 GSM: +358 40 8487964 Projektisihteeri Sanna Vitikainen Puh: +358 9 7748 8305 Email: etunimi.sukunimi(at)aka.fi Fax: +358 9 7748 8388 Canadian Institutes of Health Research: CIHR - Institute of Human Development, Child and Youth Health Assistant Director, Anne-Cécile Desfaits The Montreal Children s Hospital Les Tourelles, T-118 2300 Tupper Street Montreal, Quebec H3H 1P3 Tel: +1 514 412 4414 Fax: +1 514 412 4253 Email: anne-cecile.desfaits(at)cihr-irsc.gc.ca