LASKENNALLISTEN TIETEIDEN TUTKIMUSOHJELMA

Transkriptio

1 1 LASKENNALLISTEN TIETEIDEN TUTKIMUSOHJELMA - malleja ja sovelluksia yhteiskuntatieteistä luonnontieteisiin LASTU Suomen Akatemia Ohjelmamuistio

2 2 Sisällysluettelo 1 ESIPUHE TUTKIMUSOHJELMAN TAUSTA LASKENNALLINEN TIEDE YHTEYDET MUIHIN TUTKIMUSOHJELMIIN VIITTEET TUTKIMUSOHJELMAN TAVOITTEET... 7 Laskennallisten menetelmien käytön edistäminen... 7 Metodologisten valmiuksien parantaminen... 7 Tieteiden välisen vuorovaikutuksen lisääminen... 7 Hyvien työkäytäntöjen edistäminen... 7 Kansainvälinen verkottuminen OHJELMAN AIHEALUEET TUTKIMUSOHJELMAN TOTEUTUS OHJELMAN RAHOITUS KANSALLINEN YHTEISTYÖ KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ AIKATAULU JOHTORYHMÄ OHJELMAN KOORDINOINTI LOPPUARVIOINTI HAKUMENETTELY JA HANKKEIDEN ARVIOINTIKRITEERIT AIEHAKEMUKSET Yksittäisen tutkimusryhmän aiehakemus Konsortion aiehakemus VARSINAISET HAKEMUKSET Yksittäisen tutkimusryhmän varsinainen hakemus Konsortion johtajan varsinainen hakemus Konsortion muun osahankkeen vastuullisen johtajan hakemus ARVIOINTIKRITEERIT LISÄTIETOJA...15

3 3 1 Esipuhe Suomen Akatemian hallitus päätti kokouksessaan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä myöntää neuvotteluoikeuden Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelman valmistelemiseksi. Tutkimusohjelman valmistelemiseen nimettiin valmisteluryhmä maaliskuussa Valmisteluryhmään kuuluivat Akatemian tieteellisten toimikuntien edustajina prof. Jaakko Astola (luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta; TTY, puheenjohtaja), prof. Jaana Bamford (biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta; JY), prof. Pia Vuorela (terveyden tutkimuksen toimikunta; ÅA) ja prof. Jaakko Pehkonen (kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta; JY). Lisäksi kutsuttuina asiantuntijoina työhön osallistuivat prof. Christer Carlsson (ÅA), prof. Mats Gyllenberg (HY), akatemiaprof. Risto Nieminen (TKK), prof. Pekka Neittaanmäki (JY) sekä prof. Marjo Yliperttula (HY). Valmisteluryhmän tieteellisenä asiantuntijasihteerinä toimi TkT Juha Fagerholm (CSC). Lisäksi valmisteluryhmän työskentelyyn osallistuivat Suomen Akatemiasta tiedeasiantuntija Tiina Forsman, johtava tiedeasiantuntija Pentti Pulkkinen sekä ohjelmapäälliköt Anssi Mälkki ja Merja Kärkkäinen. Pyöreän pöydän keskustelu pidettiin CSC:n tiloissa keskiviikkona Edellisten lisäksi keskustelussa kuultiin asiantuntijoina: prof. Raimo Hämäläinen (TKK), teknologia-asiantuntija Arto Kotipelto (Tekes), akatemiaprof. Hannu Oja (TaY), prof. Kari Rummukainen (OY), prof. Keijo Ruotsalainen (OY), prof. Outi Savolainen (OY) ja prof. Arto Urtti (HY). Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelman tutkiva työpaja pidettiin torstaina Hotelli Presidentin kokoustiloissa Helsingissä. Työryhmien puheenjohtajina toimivat prof. Risto Nieminen, prof. Pia Vuorela, prof. Jaana Bamford ja prof. Christer Carlsson. Tilaisuuteen oli ennakkoon ilmoittautunut 110 osanottajaa. Suomen Akatemiasta ohjelmaan osallistuvat biotieteiden ja ympäristön, kulttuurin ja yhteiskunnan, luonnontieteiden ja tekniikan sekä terveyden tutkimuksen toimikunnat ja ohjelma on suunniteltu viisivuotiseksi.

4 4 2 Tutkimusohjelman tausta Informaatioteknologian vallankumous on muuttanut ratkaisevasti tapaa, jolla tiedettä maailmassa tehdään. Laskennallinen tiede on noussut kolmanneksi tukipilariksi kokeellisen ja teoreettisen tieteen rinnalle. Laskennallisten menetelmien ja välineiden kehitys on voimakasta kaikilla tieteenaloilla. Laskennallisessa tieteessä ilmiöitä tutkitaan laskennallisten mallien avulla suorien kokeellisten mittausten tai matemaattis-teoreettisen analyysin sijaan tai tukena. Erona perinteiseen tietokoneavusteiseen tutkimukseen on laskennan intensiivisyys, suuret datamäärät ja usein laskennan interaktiivinen luonne. Laskennallisella lähestymistavalla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä, kun kalliita ja aikaa vieviä kokeita voidaan korvata tietokonesimulaatioilla. Yhä monimutkaisempien ilmiöiden tutkimuksessa laskennallisen tieteen käyttö on ainoa mahdollisuus ongelmien ratkaisemiseksi, esimerkkinä ihmisen genomin selvittäminen, sään ennustaminen tai yhteiskunnan monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen. Tieteen kehitys on mahdollistanut yhä kompleksisempien järjestelmien tilan mittaamisen ja siihen vaikuttamisen. Laskennallisen tieteen avulla voidaan käsiksi itse järjestelmän lainalaisuuksiin silloinkin kun sen kompleksisuus tekee perinteisen mallinnuksen mahdottomaksi. Näin ehkä voidaan paremmin vastata ihmiskunnan suuriin haasteisiin kuten ilmaston säätely, terveyden edistäminen, sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen jne. Laskennallisen tieteen avulla ratkotaan jo nyt haastavia tutkimusongelmia hyvin monilla tieteenaloilla. Laskennallisten menetelmien soveltamisessa tarvitaankin paitsi menetelmäosaamista, myös syvällistä sovellusalueen ymmärrystä. Näin ollen laskennalliselle tieteelle on tyypillistä eri alojen asiantuntijoiden tiivis yhteistyö ja tutkimuksen moni- ja poikkitieteellisyys. Samoin tyypillistä on se, että tutkimusalue ja sen laskennalliset menetelmät kehittyvät yhtäaikaisesti kiinteässä vuorovaikutuksessa. Avaintekijöinä laskennallisen tieteen läpimurrolle ovat tietotekniikan nopea kehitys, erityisesti tietokoneiden laskenta- ja tiedonhallintakapasiteetin erittäin voimakas kasvu, menetelmäosaamisen kehittyminen ja laajeneminen eri tutkimusalueilla, sekä yhä nopeampien ja tarkempien mittalaitteiden tuottamien datamäärien valtava kasvu. Laskennallinen tiede ja tekniikka ovatkin menossa kohti yhä kompleksisempia systeemejä, joissa yhdistyvät monet perinteiset tieteenalat ja joita leimaavat usein epälineaarisuus, monimittakaavaisuus, monitavoitteisuus ja dataintensiivisyys. Opetusministeriössä toimi talvella työryhmä, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus laskennallisen tieteen kansalliseksi kehittämiseksi. Työryhmä esittää mietinnössään (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:23), että opetusministeriö ja muu julkinen sektori rahoittavat poikkitieteellisiä laskennallisen tieteen hankkeita sekä menetelmätieteissä että sovellusalueilla vuosina Tekesin ja Suomen Akatemian tulisi vahvistaa laskennallisen tieteen tutkimusrahoitusta ja kehittää asiantuntemustaan laskennallisessa tieteessä. Samoin Suomen grid-strategiaa laatimaan asetettu työryhmä esittää raportissaan (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:7), että Suomeen on perustettava escience-ohjelma. Osana sitä ehdotetaan, että Suomen Akatemia ja Tekes valmistelevat ja rahoittavat laskennallisen tieteen tutkimusohjelman vuosille , jossa kehitetään ja hyödynnetään laskennallisen tieteen menetelmiä uusilla tieteenaloilla ja vahvistetaan laskennallisen tieteen osaamista. Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma on konkreettinen askel Suomen escience-ohjelman toteuttamiseen.

5 5 2.1 Laskennallinen tiede Laskennalliset tieteet on eri lähteissä määritelty eri tavoin. Yhdysvalloissa laskennallista tiedettä katsotaan ehkä hieman tiukkarajaisemmin kuin perinteisesti Euroopassa. Merkittävässä PITAC-raportissa [1] on esitetty seuraava määritelmä. Laskennallinen tiede on kasvava monitieteinen ala, joka käyttää kehittyneitä laskentamahdollisuuksia monimutkaisten ongelmien ymmärtämiseen ja ratkaisemiseen. Laskennallinen tiede yhdistää kolme eri osa-aluetta: 1. Algoritmit (numeeriset ja ei-numeeriset) ja mallinnus- sekä simulointiohjelmistot, jotka on kehitetty ratkomaan (esim. Biologisia, fysikaalisia ja sosiaalisia) luonnontieteen, tekniikan ja yhteiskuntatieteiden tehtäviä. 2. Tietotekniikka ja informaatiotiede, jotka kehittävät ja optimoivat kehittyneitä laitteistoja, ohjelmistoja ja tietoliikennettä sekä tiedonhallintakomponentteja, joita tarvitaan laskennallisesti vaativien, usein dataintensiivisten tehtävien ratkaisemiseen. 3. Laskentainfrastruktuuri, joka tukee sekä tieteellistä että teknistä ongelmanratkaisua ja sitä tukevaa tietotekniikkaa ja informaatiotiedettä. Määritelmässä on vahva paino kolmen osa-alueen yhdistämisellä ja vuorovaikutuksella. Erityisesti ensimmäisen ja toisen osa-alueen läheinen vuorovaikutus on oleellinen menestystekijä parasta ratkaisua etsittäessä. Paljon käytetty läheinen termi escience käsitetään usein laskennallisen tieteen synonyymiksi. Esimerkiksi Norjan evita-ohjelman toimintasuunnitelmassa (Action plan) [2] esitetty esciencen määritelmä on lähellä tässä esitettyä. 2.2 Yhteydet muihin tutkimusohjelmiin Tekesissä on menossa aihepiiriin liittyvä Mallinnus ja simulointi (MASI)-tavoitetutkimusohjelma vuosina MASIn painopisteitä ovat ilmiömallit ja niiden yhdistäminen, mallinnuksen menetelmät ja työkalut, palveluiden ja liiketoimintaprosessien kehittäminen sekä mallinnuksen käyttö ja hyödyntäminen. Edeltävänä aktiviteettina voidaan myös pitää Akatemian vuosina toteuttamaa Matemaattisten menetelmien ja mallien kehittäminen eri tieteenaloille (MADAME)tutkimusohjelmaa. Laskennallinen tutkimus, mallinnus ja simulaatio esiintyvät teemoina kaikissa strategisen huippuosaamisen keskittymissä (SHOK), joko erityisesti mainittuina tai yleisinä poikkileikkaavina aktiviteetteina. Täten tutkimusohjelmalla on hankkeiden kautta mahdollisuus merkittävästi tukea keskittymien aloilla tehtävää tutkimustyötä. Laskennallisen tieteen kehittäminen on kansainvälisesti todettu strategisesti tärkeäksi tekijäksi kilpailukyvyn kannalta, mm. Yhdysvaltojen, Kiinan, Intian, Japanin ja Euroopan Unionin innovaatiojärjestelmissä. EU:ssa siihen on voimakkaasti panostettu useimmissa jäsenmaissa, mutta

6 6 erityisesti Britanniassa, Saksassa ja viimeksi myös Ranskassa. Pohjoismaisella tasolla on myös käynnistynyt merkittäviä yhteishankkeita. Alan laaja-alaisia ja monitieteisiä tutkimusohjelmia on käynnissä mm. Yhdysvalloissa, Kiinassa, Englannissa ja Norjassa, jotka ovat potentiaalisia ohjelmayhteistyökumppaneita. Laskennallisen tieteen tutkimusohjelmalla on useita yhtymäkohtia EU:n 7. Puiteohjelman Capacities-osioon, jossa tuetaan erityisesti olemassa olevien eurooppalaisten infrastruktuurien optimaalista käyttöä ja uusien infrastruktuurien kehittämistä. Tutkimusohjelma helpottaa osaltaan suomalaisten ryhmien osallistumista näihin eurooppalaisiin hankkeisiin, vaikka sen painopiste onkin aivan muualla kuin infrastruktuurissa. Tutkimusohjelmalla on kytkentä pohjoismaiseen Nordforsk NORIA-net-ohjelmaan ( ) sekä Akatemian Nanotieteen tutkimusohjelmaan (finnano), samanaikaisesti käynnistyväksi suunniteltuun Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät -tutkimusohjelmaan sekä erasysbio ERA-NET-ohjelmaan. 2.3 Viitteet 1. Computational Science: Ensuring America s Competitiveness, Report to the President, President s Information Technology Advisory Committee, June Escience Infrastructure, Theory and Application (evita), Action Plan, The Research Council of Norway, January 2007.

7 7 3 Tutkimusohjelman tavoitteet Tutkimusohjelman tavoitteet voidaan lyhyesti tiivistää seuraavasti. Laskennallisten menetelmien käytön edistäminen Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelman keskeisenä tavoitteena on laskennallisten menetelmien käytön parempi hyödyntäminen tutkimuksessa ja yhteiskunnassa. Tämän tavoitteen mukaista on kehittää laskennallisia menetelmiä sekä niiden vaatimia tilastollisia, matemaattisia ja tietoteknisiä ratkaisuja, edistää infrastruktuurien tehokasta ja tarkoituksenmukaista käyttöä sekä tukea laskennallisten tieteiden tutkimusta sekä soveltaa laskennallisia menetelmiä laajasti eri tieteenalojen ja yhteiskunnan ongelmien ja ilmiöiden poikkitieteelliseen tutkimukseen. Metodologisten valmiuksien parantaminen Tähän tavoitteeseen liittyy matemaattisen ja tietoteknisen sivistystason nostaminen tutkimusyhteisössä sekä metodologisten valmiuksien parantaminen. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on matematiikan, tietojenkäsittelytieteen, tietotekniikan ja laskentaa soveltavien tieteiden vuorovaikutuksen edistäminen. Ongelmien monialaisuuden kautta ohjelma liittyy Akatemian kaikkien tutkimusalojen tutkimustoimintaan. Tieteiden välisen vuorovaikutuksen lisääminen Kahden yllä esitetyn tavoitteen kautta ohjelma pyrkii eri tutkimusryhmien ja tieteiden välisen vuorovaikutuksen lisäämiseen. Laskennallisen tieteen luonteeseen kuuluu poikkitieteellisyys ja yhteistyö substanssitieteiden sekä algoritmien ja menetelmien kehityksen välillä. Hyvien tieteellisten tuloksien saavuttamisen edellytyksenä on tällöin hyvä tiedonkulku. Hankkeissa tulisi mahdollisuuksien mukaan osapuolina olla eri tieteenalojen tai menetelmien tuntijoita. Yksittäisten fokusoitujen projektien merkitys voi olla suuri. Tutkimustyössä pyritään ratkaisuihin, jotka edustavat alansa kansainvälistä huippua ja näyttävät suuntaa tulevaisuuden tutkimuskäytännöille. Tutkimusyhteisöjen ja -ryhmien vuorovaikutusta lisäämällä voidaan luoda uusia yhteenliittymiä, jotka ylittävät kansainvälisen huipputason edellyttämän kriittisen massan. Tutkimusohjelma voi olla tekijä, joka aktivoi idea-asteella olleen yhteistyöhalun konkreettiseksi yhteistyöksi. Hyvien työkäytäntöjen edistäminen Ohjelman tavoitteena on myös edistää hyviä työkäytäntöjä laskennallisilla menetelmillä tehdyssä tutkimuksessa. Hyvä työkäytäntö tarkoittaa esimerkiksi tietoa data-aineistojen alkuperästä ja käyttökelpoisuudesta sekä huolellista dokumentointia. Ohjelmassa edellytetään lisäksi tiedonhallintasuunnitelman tekoa. Kansainvälinen verkottuminen Ohjelman yhtenä tavoitteena on myös tutkijoiden kansainvälinen verkottuminen. Verkottumista pyritään edistämään sekä tutkimusohjelman koordinaation että tutkijoiden omien kansainvälisten kontaktien kautta. Suunnitelmia pohjoismaisesta ja kansainvälisestä rahoittajayhteistyöstä on esitetty jäljempänä muistiossa.

8 8 4 Ohjelman aihealueet Tutkimusohjelman tieteellisen laaja-alaisuuden vuoksi ohjelman aihealueista ei ole tässä kattavaa luetteloa vaan lähinnä esimerkkejä mahdollisia tutkimusaiheista. Tyypillisesti monet tutkimusohjelman aihealueet ovat tieteidenvälisiä ja monitieteisiä. Tutkimusohjelman kohteena on ongelmalähtöinen laskennallinen tutkimus, joka pyrkii ratkaisuun laskennallisia menetelmiä käyttäen. Ohjelman piiriin kuuluvat sekä laskenta- että datapainotteiset tutkimusalueet kaikilla tieteenaloilla, mm. Biologiassa, fysiikassa, kemiassa, kielentutkimuksessa, terveyden tutkimuksessa, taloustieteissä, tekniikassa ja yhteiskuntatieteissä. Tärkeitä kriteereitä ovat tutkimuskohteen ainutlaatuisuus, merkittävyys, menetelmäkehitys ja datan kantavuus. Esimerkkinä ovat tietotekniikan kehityksen mukanaan tuomat uudet avautuvat mahdollisuudet monilla tieteenaloilla. Tärkeänä aihealueena ovat ns. Suuret haasteet ( Grand challenges ), joissa tutkitaan laskennallisesti hyvin vaativia ja tieteellisesti erittäin merkittäviä kysymyksiä, ajankohtaisina esimerkkeinä ilmastonmuutos, energiakysymykset, terveys ja hyvinvointi, globaalien tietoverkkojen turvallisuus sekä globaalin talouden hallinta. Näitä ongelmia kuvaavat mallit sisältävät useita toisiinsa liittyviä elementtejä ja niiden ratkaiseminen, verifiointi ja tulkinta ovat sekä yhteiskunnan kannalta tärkeää että tieteellisesti haastavaa. Muita tyypillisiä esimerkkejä ovat tautimekanismien sekä lääkkeen kulkeutumisen ja vaikutuksen mallintaminen, ultratehokkaan sekvensoinnin hyödyntäminen, luonnollisen kielen mallintaminen, logististen verkostojen hallinta, geneettisen säätelyn ymmärtäminen jne. Biologiassa ja yhteiskuntatieteissä on keskeistä uusien ja entistä huomattavasti laajempien aineistojen käyttö tutkimuksessa. Monet modernin fysiikan ja kemian perusongelmat ovat intensiivisen laskennallisen tieteen piiriin kuuluvan tutkimuksen kohteina. Koska tutkimusohjelman yhtenä tavoitteena on metodologisten valmiuksien parantaminen, laskennallisten menetelmien kehitys on olennaista. Tutkimusohjelmaan kuuluvat keskeisesti laskennallisen tieteen ongelmalähtöiset algoritmit ja menetelmät sekä simuloinnin ja mallinnuksen menetelmät. Yleisimpiä laskennallisen tieteen eri menetelmiin liittyviä teemoja on moniskaalamallinnus. Esimerkkejä laskennallisessa tieteessä käytetyistä menetelmistä ovat diskreetin matematiikan menetelmät, stokastisten ja determinististen menetelmien yhdistäminen, stokastisen, laajan skaalan ja kompleksin optimoinnin menetelmät, metaheuristiikat, adaptiiviset menetelmät, fysikaalisesti tai biologisesti inspiroidut algoritmit ja datalle perustuvat menetelmät. Monia muitakin algoritmeja ja menetelmiä sovelletaan laajalti. Algoritmisen ja tilastollisen data-analyysin sekä dataintensiivisen laskennan tueksi tarvitaan tiedonlouhinnan menetelmiä. Ongelman ratkaiseminen saattaa edellyttää mahdollistavien tekniikoiden ja työkalujen kehitystä, esimerkkeinä ohjelmien rinnakkaistaminen teraskaalalaskentaa varten, laajojen data-aineistojen ja tutkimustulosten visualisointi sekä suurten ja mahdollisesti rakenteisten data-aineistojen hallinta ja tallennus. Tutkimusohjelman painopiste on kuitenkin ratkaistavassa tieteellisessä ongelmassa, ei sen mahdollistavassa tekniikassa. Työkalujen ja tekniikan kehittäminen voi sisältyä hankkeeseen siinä määrin kuin se tukee tai on edellytyksenä valitun tieteellisen kysymyksen ratkaisemiseksi.

9 9 Infrastruktuurin kehitys ei ole tutkimusohjelman painopiste. Tieteellisiä laskentaresursseja myöntävän opetusministeriön omistaman Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n kanssa käytyjen keskustelujen perusteella tutkimusohjelman hankkeet ovat erityisasemassa resurssien myönnössä. Sellaisilla aloilla, joilla ei ole olemassa valmista tietoteknistä infrastruktuuria, tutkimusta tukemaan voidaan tarvita esimerkiksi tietotekniikan palveluja, ohjelmistoja tai tietokantoja, ja niiden rahoittaminen voi olla perusteltua. Ohjelmassa pyritään tukemaan erityisesti sellaisia hankkeita, jotka tukevat kansallisesti merkittävien tutkimusyhteisöjen muodostumista ja joiden hakijoilla on laajan kansainvälisen yhteistyön tuoman tietotaidon avulla mahdollisuus kehittää uusia läpimurtoja. Myös Akatemian toimikuntien rajat ylittäviä tutkimushankkeita kannustetaan.

10 10 5 Tutkimusohjelman toteutus 5.1 Ohjelman rahoitus Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma on Suomen Akatemian rahoittama tutkimusohjelma. Ohjelmaa koordinoi Akatemiassa ohjelmapäällikkö. Tutkimusohjelma on suunniteltu viisivuotiseksi siten, että siitä rahoitettaisiin vuosina 2010 ja 2011 alkavia nelivuotisia tutkimushankkeita vuosina Suomen Akatemian hallitus on myöntänyt ohjelman ensimmäiseen hakuun 8,5 M. 5.2 Kansallinen yhteistyö Tutkimusohjelma sivuaa aihepiiriltään Tekesin Mallinnus ja simulaatio (MASI)-tutkimusohjelmaa sekä Suomen Akatemian käynnissä olevaa nanotieteen tutkimusohjelmaa (finnano, ) ja valmisteilla olevaa Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät-tutkimusohjelmaa. 5.3 Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälisellä rahoitusyhteistyöllä pyritään edistämään ja tukemaan kansainvälistä yhteistyötä. Suomen Akatemian keskeisiä yhteistyömaita ovat lähivuosina Intia, Japani, Kiina ja Venäjä sekä Kanada, Yhdysvallat, Brasilia ja Chile, joiden kanssa vahvistetaan tutkimuksen rahoittajien välistä yhteistyötä. Tieteellisten toimikuntien kautta on ehdotettu laskennallisen tieteen aloihin liittyvää yhteistyötä Brasilian, Intian, Japanin, Kiinan ja Venäjän kanssa. Alustavasti on keskusteltu tutkimusohjelmayhteistyöstä NSF:n (Yhdysvallat) kanssa. Yhteistyössä Fotoniikka ja modernit kuvantamismentelmät-tutkimusohjelman kanssa avataan yhteishaku Kiinan NSFC:n kanssa vuonna Mahdollisten kahdenvälisten hakujen lisäksi vuoden 2008 ERA-NET (ERA-sysbio) haussa valitut suomalaishankkeet liitetään tutkimusohjelmaan. Norjan evita-ohjelman sekä yhteispohjoismaisen enoriahankkeen kanssa on keskusteltu yhteistyöstä esimerkiksi yhteisesti koordinoitujen tutkijaseminaarien muodossa. 5.4 Aikataulu Ohjelmassa rahoitetaan hankkeita vuosina Vuonna 2009 valittavien hankkeiden rahoituskausi alkaa viimeistään ja vuonna 2010 valittavien Hankkeet päättyvät vastaavasti viimeistään ja Tutkimusohjelma arvioidaan vuonna Ohjelmassa järjestetään kaksi kaksivaiheista hakua, vuosina 2009 ja Vuoden 2010 haun tutkimuskohteiden mahdollisesta suuntaamisesta päättää ohjelmalle asetettu ohjelmaryhmä vuoden 2009 aikana. Ensimmäisen vaiheen hakuun (tammikuu 2009, päättyy 30.1.; v päivä vahvistetaan myöhemmin) toimitettavat hakemukset ovat lyhyehköjä aiesuunnitelmia. Ohjelmaryhmä tekee jaostolle esityksen

11 11 hakemuksista, jotka parhaiten täyttävät ohjelman aihealueet ja tavoitteet. Jatkoon valitut osallistuvat varsinaiseen hakuun ( ), johon laaditaan täydelliset tutkimussuunnitelmat. Hakemusten tieteelliseen arviointiin perustuen ja ohjelman tavoitteet huomioon ottaen ohjelmaryhmä valmistelee ehdotuksen rahoitettavista hankkeista ohjelmajaostolle, joka tekee rahoituspäätökset. Ohjelman kansainvälisten yhteishakujen lopullinen aikataulu ja aiheet täsmentyvät myöhemmin ja niistä tiedotetaan ohjelman www-sivuilla. 5.5 Johtoryhmä Tutkimusohjelmaa johtaa johtoryhmä, joka koostuu Akatemian toimikuntien jäsenistä, ohjelmaan liittyvien muiden organisaatioiden edustajista sekä asiantuntijajäsenistä. Johtoryhmään voidaan lisäksi kutsua muita asiantuntijoita. Johtoryhmän kokoonpano löytyy ohjelman kotisivuilta tieteet. Johtoryhmän tehtävänä on: Johtaa ja valvoa ohjelmaa, Valmistella hakemusten arviointiprosessi, Tehdä vastuullisille rahoittajaorganisaatioille esitys rahoitettavista hankkeista, Tarvittaessa ehdottaa tieteellisille toimikunnille ja muille rahoittajille ohjelmaa täydentäviä hakuja ja/tai lisärahoitusta, Tehdä esityksiä ohjelmaan myöhemmin liitettävistä hankkeista, Suunnitella ja organisoida ohjelman loppuarviointi, Ohjata ja tukea ohjelman koordinaatiota sekä Edistää tutkimustulosten hyödyntämistä 5.6 Ohjelman koordinointi Ohjelman pyrkimyksenä on kaikin tavoin edistää tutkimushankkeiden kehittymistä ohjelmakokonaisuudeksi aktiivisen tiedonvaihdon ja yhteistyön kautta. Tämä edellyttää ohjelman koordinointia, joka pyrkii hankkeiden kanssa yhteistyössä edistämään ohjelman tavoitteiden toteutumista. Hankkeiden toivotaan näin vahvistavan toisiaan ja ohjelman synnyttävän uudenlaista monitieteellistä tutkimustietoa. Siksi ohjelmaan valittavien hankkeiden johtajilta edellytetään, että he sitoutuvat ohjelman tavoitteisiin ja toimimaan aktiivisesti yhteistyössä ohjelman aikana ja arvioitaessa ohjelman tuloksia sen päätyttyä. Ohjelmaan valittujen hankkeiden vastuullisten johtajien tulee: Vastata ja raportoida hankkeen tieteellisestä edistymisestä ja rahoituksen käytöstä ohjelmapäällikön ja rahoittajien ohjeiden mukaisesti Varmistaa oma ja tutkimusryhmän jäsenten osallistuminen ohjelman koordinaation järjestämiin tapaamisiin, seminaareihin ja työpajoihin sekä edistää tiedonkulkua ja yhteistyötä ohjelman tutkimusryhmien välillä, Osallistua tutkimusohjelman katsausten, synteesien ja tiedotusmateriaalin tuottamiseen, Jakaa aktiivisesti tietoa ohjelman edistymisestä ja tuloksista julkisilla ja tieteellisillä foorumeilla. Tutkimusohjelman ohjelmapäällikkö pyrkii yhteistyössä hankkeiden kanssa edistämään ohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Ohjelmapäällikkö koordinoi tiedonkulkua, edistää tutkijoiden

12 12 yhteistyötä hankkeiden välillä ja luo kontakteja yhteiskuntaan, teollisuuteen ja ulkomaisiin tutkimustahoihin. Yhteiset seminaarit, työpajat, tutkijankoulutustilaisuudet ja sähköiset viestintävälineet ovat keskeisiä kommunikointikeinoja. Tutkimusohjelman ohjelmakoordinaatiosta vastaa Suomen Akatemia ja ohjelmapäällikkö Merja Kärkkäinen. 5.7 Loppuarviointi Tutkimusohjelman toteutus ja tuloksellisuus arvioidaan ohjelman päätyttyä. Arvioinnissa otetaan huomioon mm. Seuraavat asiat: Ohjelman tavoitteiden toteutuminen Tutkimusohjelman toteutus (koordinaatio, ohjelmaryhmän rooli, osallistuminen ohjelmaan) Ohjelmassa saavutettujen tulosten tieteellinen laatu, Tulokset ja vaikutukset, tulosten integrointi ja synteesin tekeminen ohjelmatasolla Ohjelman tieteellisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen vaikuttavuuden toteutuminen, Tutkijankoulutus ja tutkijanuran edistäminen, Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö, Ohjelman tiedotustoiminta. Rahoitettavien tutkimusryhmien tulee raportoida hankkeensa edistymisestä vuosittain tai ohjelman johtoryhmän päättämällä tavalla sekä toimittaa hankkeen päätyttyä loppuraportti Suomen Akatemiaan. Raporteista tulee ilmetä mm. hankkeessa tuotetut tieteelliset julkaisut ja ohjelman puitteissa suoritetut opinnäytetyöt.

13 13 6 Hakumenettely ja hankkeiden arviointikriteerit Tutkimusohjelman haku on kaksivaiheinen. Hakuajat ovat ehdottomia. Hakemus liitteineen laaditaan englanniksi ja tehdään osoitteessa > Tutkijalle > Kirjaudu sähköiseen asiointiin. Valitse Uusi hakemus > Haun nimi Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Tutkimusohjelmasta voivat hakea rahoitusta sekä yksittäiset tutkimusryhmät että useamman tutkimusryhmän muodostamat konsortiot. Haettaessa rahoitusta Akatemialta tulee noudattaa: 1. Akatemian tammikuun 2009 hakuilmoituksessa olevia kaikkia hakuja koskevia ohjeita 2. Yksityiskohtaisia hakemuksen jättämistä koskevia ohjeita > Tutkijalle > Hakeminen > Hakuohjeet 3. Yksityiskohtaisia hakemuksen liitteiden muotoa ja pituutta koskevia ohjeita > Tutkijalle > Hakeminen > Hakemuksen liitteet 4. Tätä tutkimusohjelmamuistiota 6.1 Aiehakemukset Aiehakemukset on jätettävä sähköisen asioinnin kautta viimeistään klo Hakuaika on ehdoton. Hakemukseen liitetään vain pyydetyt liitteet ja niiden on oltava Akatemian ohjeiden mukaisia. Aievaiheen hakemusten arvioinnin kriteereinä ovat hankeen sopivuus tutkimusohjelman aiheeseen, ohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen sekä hanke-esityksen uutuusarvo ja hyödynnettävyys. Akatemia tekee päätökset maaliskuun 2009 aikana varsinaiseen hakuun pyydettävistä hakemuksista. Akatemia tiedottaa tästä nettisivuillaan ja ilmoittaa päätöksestä kirjallisesti hakijoille Yksittäisen tutkimusryhmän aiehakemus Sähköinen hakemuslomake Hakemuksen liitteet: Aiesuunnitelma, enintään neljä sivua Vastuullisen johtajan ansioluettelo, enintään neljä sivua Hakijan julkaisuluettelo, jonka pituutta ei rajoiteta. Hakijaa pyydetään korostamaan tutkimussuunnitelman kannalta 10 merkittävintä julkaisua Konsortion aiehakemus Vain konsortion johtaja jättää aiehakemuksen. Sähköinen hakemuslomake Hakemuksen liitteet: Konsortion aiesuunnitelma, enintään kuusi sivua Konsortion johtajan ja osahankkeiden vastuullisten johtajien ansioluettelot yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi, enintään neljä sivua/tutkija

14 14 Konsortion johtajan ja osahankkeiden vastuullisten johtajien julkaisuluettelot yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi, jossa korostettuna kunkin osahankkeen johtajan 10 tutkimussuunnitelman kannalta merkittävintä julkaisua 6.2 Varsinaiset hakemukset Varsinaiseen hakuun kutsuttavat hankkeet valitaan aiesuunnitelmien perusteella maaliskuun 2009 aikana. Sähköinen asiointi toiseen hakuvaiheeseen kutsutuille hankkeille avautuu noin kuukautta ennen hakuajan päättymistä. Hakuaika päättyy klo Hakuaika on ehdoton. Hakemukseen liitetään vain pyydetyt liitteet ja niiden on oltava Akatemian ohjeiden mukaisia Yksittäisen tutkimusryhmän varsinainen hakemus Sähköinen hakemuslomake Hakemuksen liitteet: Abstrakti, enintään yksi sivu Tutkimussuunnitelma, enintään 12 sivua Vastuullisen johtajan ansioluettelo, enintään neljä sivua/tutkija Vastuullisen johtajan julkaisuluettelo, jossa korostettuna tutkimussuunnitelman kannalta 10 merkittävintä julkaisua Eettisen toimikunnan tai koe-eläintoimikunnan lausunto tarvittaessa Edistymisraportti vastuullisen johtajan Akatemian rahoittamista tutkimushankkeista, joista ei ole annettu loppuraporttia Jos työ suoritetaan ulkomailla: ulkomaisen yliopiston tai tutkimuslaitoksen kutsu Konsortion johtajan varsinainen hakemus Sähköinen hakemuslomake, jossa haetaan rahoitusta vain konsortion johtajan oman tutkimusryhmän osalta. Hakemuksen liitteet: Konsortio-ohjeen mukainen abstrakti, enintään yksi sivu Konsortio-ohjeen mukainen tutkimussuunnitelma, enintään 15 sivua Konsortion johtajan ja osahankkeiden vastuullisten johtajien ansioluettelot yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi, enintään neljä sivua/tutkija Konsortion johtajan ja osahankkeiden vastuullisten johtajien julkaisuluettelot yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi, jossa korostettuna kunkin osahankkeen johtajan 10 tutkimussuunnitelman kannalta merkittävintä julkaisua Eettisen toimikunnan tai koe-eläintoimikunnan lausunto tarvittaessa Edistymisraportti konsortion johtajan ja osahankkeiden vastuullisten johtajien Akatemian rahoittamista tutkimushankkeista, joista ei ole annettu loppuraporttia, yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi Jos työ suoritetaan ulkomailla: ulkomaisen yliopiston tai tutkimuslaitoksen kutsu Konsortion muun osahankkeen vastuullisen johtajan hakemus Sähköinen hakemuslomake, jossa haetaan rahoitusta vain osahankkeen vastuullisen johtajan oman tutkimusryhmän osalta

15 15 Osahankkeen hakemukseen ei sisällytetä mitään liitteitä. Konsortion johtaja kerää konsortion kaikki liitteet osaksi hakemustaan 6.3 Arviointikriteerit Kansainvälinen asiantuntijapaneeli arvioi hakemusten tieteellisen tason. Arviointikriteerejä ovat: Hankkeen soveltuvuus tutkimusohjelmaan, Tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu ja innovatiivisuus, Tutkimussuunnitelman toteuttamiskelpoisuus, Hakijan/tutkimusryhmän/konsortion kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto, Tutkijankoulutus ja tutkimusympäristön kehittäminen, Hakijan/tutkimusryhmän/konsortion pätevyys ja soveltuvuus sekä Konsortiohankkeen tapauksessa konsortion tuottama lisäarvo tutkimukselle. Asiantuntijoille annettavat yksityiskohtaiset hakemusten arviointiohjeet löytyvät Akatemian www-sivuilta osoitteesta > Tutkijalle > Arvioitko hakemuksia? Näihin tutustuminen on hyödyllistä. 7 Lisätietoja Lisätietoja on saatavilla Suomen Akatemian verkkosivuilla osoitteesta tieteet Yhteyshenkilöt Ohjelmapäällikkö Merja Kärkkäinen puhelin: (09) Ohjelmapäällikkö Anssi Mälkki puhelin: (09) Projektisihteeri Ritva Helle puhelin: (09) Faksi: (09) Sähköposti: etunimi.sukunimi@aka.fi