PYLVÄSTYÖ OSA 4 Pylväästä pelastaminen
Alustus Pylvästyöskentely on väärin toteutettuna erittäin vaarallista. Tavallisimmin vaaratilanteita aiheuttavat huonokuntoiset pylväät, pylvästyövarusteiden virheellinen käyttö ja väärin valitut varusteet. Pylvästyöskentelyssä tapahtuneet tapaturmat johtavat usein vakavaan vammautumiseen tai kuolemaan. Työmaalla täytyy aina olla pylväässä työskentelevän henkilön lisäksi pelastustaitoinen henkilö, joka osaa ja kykenee pelastamaan pylväästä tapaturman sattuessa!
Katso perehdytysvideo
Mahdollinen tilanne työmaalla? Löytyisivätkö alaslaskuvälineet? Osaisitko toimia oikein?
Harjoitus 1 Kysymys: Miksi alaslaskukoulutusten ja harjoittelun toistuvuus on erityisen tärkeää?
Harjoitus 1 Perustelu: Jokaisen pylvästyötä tekevän täytyy osata pelastaa työparinsa harjoiteltua menetelmää käyttäen. Tämän vuoksi koulutusten toistuvuus ja säännöllinen harjoittelu on tärkeää, jotta kenenkään henki ei vaarantuisi taitamattomuuden tai varusteiden puutteen vuoksi.
Harjoitus 2 Kysymys: Miksi alaslaskuvälineiden täytyy olla mukana työkohteessa?
Harjoitus 2 Perustelu: Työmaalta täytyy aina löytyä tarvittavat laitteet pylväästä pelastamiseen. Alaslaskuvälineet kuuluvat pylvästyötä tekevien asentajien varustukseen. Välineiden on oltava työkohteessa, jotta loukkaantunut saadaan maahan mahdollisimman nopeasti.
Harjoitus 3 Kysymys: Miten toimit jos pylväässä työskentelevä työparisi on saanut sähköiskun pienjännitejohdosta ja on edelleen kiinni sähkössä osana virtapiiriä. a) Lähden laskemaan häntä alas harjoiteltua menetelmää käyttäen b) Poistan sähköstä aiheutuvan vaaran ja lisävauriot loukkaantuneelle tekemällä kohteen jännitteettömäksi tai erottamalla loukkaantuneen jännitteestä vaarantamatta itseäni ennen pelastustyön aloittamista. c) Soitan hälytyskeskukseen ja tilaan ambulanssin paikalle
Harjoitus 3 Perustelu: Oikea vastaus on vaihtoehto b) Poistan sähköstä aiheutuvan vaaran ja lisävauriot loukkaantuneelle tekemällä kohteen jännitteettömäksi tai erottamalla loukkaantuneen jännitteestä vaarantamatta itseäni ennen pelastustyön aloittamista. Jos pienjännitteistä kohdetta ei saa nopeasti jännitteettömäksi, voit käyttää loukkaantuneen erottamiseen eristävää välinettä esim. kuivaa laudanpätkää tai eristävää oksasahan vartta Toimintaohje: 1. Tee nopea tilannearvio 2. Jos kyseessä on sähkötapaturma, tee laitteisto jännitteettömäksi tai irrota henkilö sähköstä itseäsi vaarantamatta. Suurjännitetapaturmissa pelastustoimet voidaan aloittaa vasta kun laitteisto on tehty jännitteettömäksi ja maadoitettu. 3. Soita hälytyskeskukseen ja kerro tilanne. Pidä hälytyskeskuksen linja avoinna koko pelastustyön, ajan jos käytettävissäsi on hands-free laite. Muutoin kerro meneväsi pelastamaan loukkaantunutta pylväästä ja lupaa soittaa heti sen jälkeen uudelleen. 4. Mieti mitä teet ja miten teet, jotta pystyt toimimaan itseäsi ja loukkaantunutta vaarantamatta. 5. Pelasta henkilö pylväästä harjoitellulla menetelmällä. 6. Jatka hälytyskeskuksen ohjeiden mukaan ja aloita ensiapu.
Harjoitus 4 Kysymys: Miten toimit jos pylväässä työskentelevä työparisi on saanut sähköiskun suurjännitejohdosta ja on jäänyt tajuttomana jännitetyöalueelle lähelle ilmajohtoja. a) Lähden laskemaan häntä alas harjoiteltua menetelmää käyttäen b) Soitan hälytyskeskukseen ja tilaan ambulanssin paikalle c) Poistan sähköstä aiheutuvan vaaran ja lisävauriot loukkaantuneelle tekemällä kohteen jännitteettömäksi ja työmaadoittamalla ennen pelastustyön aloittamista.
Harjoitus 4 Perustelu: Oikea vastaus on vaihtoehto C) Poistan sähköstä aiheutuvan vaaran tekemällä kohteen jännitteettömäksi ja työmaadoittamalla ennen pelastustyön aloittamista. Jännitteisen Suurjännitejohdon jännitetyöalueelle ei saa mennä tekemään pelastustoimia! Jos suurjännitteistä kohdetta ei saa nopeasti jännitteettömäksi kohteesta käsin, soita verkkoyhtiön käyttökeskukseen ja pyydä johtolähtö jännitteettömäksi. Pyydä samalla käyttökeskusta hälyttämään apua kohteeseen. Kun kohde on jännitteetön, totea jännitteettömyys ja työmaadoita kohde. Tämän jälkeen voit aloittaa pelastustoimet. Toimintaohje: 1. Tee nopea tilannearvio 2. Jos kyseessä on sähkötapaturma, tee laitteisto jännitteettömäksi tai irrota henkilö sähköstä itseäsi vaarantamatta. Suurjännitetapaturmissa pelastustoimet voidaan aloittaa vasta kun laitteisto on tehty jännitteettömäksi ja maadoitettu. 3. Soita hälytyskeskukseen ja kerro tilanne. Pidä hälytyskeskuksen linja avoinna koko pelastustyön, ajan jos käytettävissäsi on hands-free laite. Muutoin kerro meneväsi pelastamaan loukkaantunutta pylväästä ja lupaa soittaa heti sen jälkeen uudelleen. 4. Mieti mitä teet ja miten teet, jotta pystyt toimimaan itseäsi ja loukkaantunutta vaarantamatta. 5. Pelasta henkilö pylväästä harjoitellulla menetelmällä. 6. Jatka hälytyskeskuksen ohjeiden mukaan ja aloita ensiapu.
Harjoitus 5 Kysymys: Mikä etu vastapainolla tehtävässä alaslaskutekniikassa on?
Harjoitus 5 Perustelu: Menetelmän etuna on mahdollisuus laskeutua samaa matkaa loukkaantuneen kanssa ja ohjailla tätä esteiden ohi.
Harjoitus 6 Kysymys: Millaisessa pelastustilanteessa voidaan käyttää alaslaskua ankkuripisteestä?
Harjoitus 6 Perustelu: Jos pylväässä ei ole esteitä, voidaan loukkaantunut laskea alas ilman suurempaa ohjailua. Pelastuslaite voidaan tällöin kytkeä suoraan nauhalenkin sulkurenkaaseen.
Harjoitus 7 Kysymys: Jos työmaalla on paikalla useampia alaslaskukoulutettuja henkilöitä millä tekniikalla alaslasku kannattaa suorittaa? a) Ryhmässä alaslasku b) Alaslasku vastapainoa hyödyntäen c) Alaslasku ankkuripisteestä
Harjoitus 7 Perustelu: Oikea vastaus on vaihtoehto a). Jos työmaalla on paikalla useampia alaslaskukoulutettuja henkilöitä, kannattaa alaslasku toteuttaa ryhmätyönä. Tällöin ylämies hoitaa pelastuslaitteen kiinnityksen ja loukkaantuneen irrotuksen pylväästä. Alamies on kiinnittyneenä pelastuslaitteeseen ja laskee loukkaantuneen alas kommunikoiden ylämiehen kanssa. Ylämies saattaa sekä ohjailee loukkaantunutta ja ottaa tämän maassa vastaan.
Onneksi olkoon! Olet käynyt läpi opiskeluaineiston ja harjoitukset!