SEURAKUNTA EFESOLAISKIRJEEN VALOSSA Jumalanpalvelus Tukikhta-seurakunta 23.1.2011 Markku Kellmäki [RK: Ef. 4:11-16] 11. Hän anti tiset apstleiksi, tiset prfeetiksi, tiset evankelistiksi, tiset paimeniksi ja pettajiksi 12. tehdäkseen pyhät valmiiksi palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen, 13. kunnes me kaikki saavutamme ykseyden uskssa ja Jumalan Pjan tuntemisessa, kypsän miehuuden, Kristuksen täyteyden täysi-ikäisyyden mitan. 14. Sillin emme enää le alaikäisiä, jtka ajelehtivat ja vat kaikkien pintuulten heiteltävinä ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa junissa, 15. vaan nudatamme ttuutta rakkaudessa ja kaikin tavin kasvamme häneen, jka n pää, Kristus. 16. Hänessä kk ruumis, yhteen liittyneenä ja kssa pysyen jkaisen jänteensä avulla, kasvaa ja rakentuu rakkaudessa sen viman mukaan, jka kullakin ruumiinsalla n. tavitteena n sekä yhteisön (seurakunnan) että yksilöiden kasvu seurakunnan kasvu n seurausta yksilöiden kasvusta! seurakunnan tavitteena n yhtenäisyys, kssapysyminen yhteys Jeesukseen n avainasemassa, Hän n pää 1. Viisi Hengen virkaa sittaa Jumalan inthimn seurakunnan kehittymiseksi apstlit = lähettiläät. Sana apstli, kreik. apóstls, jta käytetään nin 80 kertaa UT:ssa tulee verbistä apstéllein, 'lähettää matkaan, lähettää sanmaa tai tiettyä tehtävää varten'. erilaisia apstleja Jeesus: lähetetty taivaasta pelastamaan maailma 12 apstlia: Jeesuksen kuleman ja ylösnusemuksen tdistajat Paavali: pakanain apstli, jlle Jeesus ilmestyi Nykyään: seurakunnan istuttaja, jnka Jumala n lähettänyt tätä tehtävää varten Lievimmässä mudssa kuka tahansa, jnka Jumala lähettää matkaan tiettyä tehtävää varten Vain Jeesuksen ylösnusemuksen tdistajat ja silminnäkijät livat valtuutetut kirjittamaan raamattua Pyhän Hengen hjauksessa prfeetat Sumen sana»prfeetta» jhtuu kreikan sanasta prfçtês (verbistä prófêmi, 'puhua edessä, sana julki; ennustaa'). ei ainastaan tulevin ennustamista, vaan Jumalan tahdn ylilunnllista julistamista tähän hetkeen VT:n prfeetat ennustivat Israelin vaiheita ja khtalita vetäen sitä parannukseen, tivat esiin lupauksen Messiaasta ja lisäksi ennustivat lpun ajan tapahtumista VT:ssä vain tietyt, tarkasti valitut henkilöt prfetivat UT:ssä Pyhä Henki n vudatettu kaiken lihan päälle: [RK: Ap. t. 2:14-21]
14. Pietarin puhe helluntaipäivänä Sillin Pietari astui esiin niiden yhdentista kanssa, krtti äänensä ja puhui heille: "Juutalaiset miehet ja te kaikki, jtka asutte Jerusalemissa! Tulkn tämä teille tiettäväksi, kuulkaa mitä sann: 15. Eivät nämä le juvuksissa, niin kuin te luulette, nhan nyt vasta päivän klmas tunti, 16. vaan tämä n sitä, mistä n puhuttu prfeetta Jelin kautta: 17. 'Viimeisinä päivinä n tapahtuva, san Jumala, että minä vudatan Henkeni kaiken lihan päälle. Teidän pikanne ja tyttärenne prfetivat, nurukaisenne näkevät näkyjä ja vanhuksenne uneksivat unia. 18. Myös palvelijitteni ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vudatan Henkeni, ja he prfetivat. 19. Minä annan näkyä ihmeitä ylhäällä taivaalla ja merkkejä alhaalla maan päällä, verta, tulta ja savupatsaita. 20. Aurink muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennen kuin tulee Herran päivä, suuri ja listava. 21. Ja n tapahtuva, että jkainen, jka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.' UT:n prfeettja Jeesus: ennusti Jerusalemin tuhn ja lpunaikjen tapahtumia Jhannes Agabus: nälänhätä, Paavalin vankeus Nykypäivän seurakunnassa prfeetan virka jatkuu Jumalan tahdn ilmtuksen ja ennustamisen mudssa, mutta ei enää Jumalan sanan kirjittajina evankelistat Evankelista, kreik. euangelistçs tarkittaa henkilöä, jka tu hyvän tai ilisen sanman. Verbi euangelÿdzó, 'julistaa hyvää sanmaa', esiintyy viitisenkymmentä kertaa UT:ssa ja sitä käytetään Raamatusta itsestään, Gal. 3:8, Jeesuksesta, Matt. 11:5, Paavalista, Rm. 1:15, Filippuksesta, Ap. t. 8:40, hajaantuneista Jerusalemin uskvista, Ap. t. 8:4, mutta substantiivi "evankelista" esiintyy vain klmessa khdassa: Ap. t. 21:8, Ef. 4:11 ja 2Tim. 4:5. evankelistan virankin esikuvana n Jeesus Paimenen ja pettajan virka khdistuu pääasiassa sisällepäin, mutta evankelistan timinta suuntautuu ulspäin, ensi sijassa niihin, jtka elävät Jumalan seurakunnan yhteyden ulkpulella, niihin, jtka eivät tunne evankeliumia tai vat välinpitämättömiä tai etsiviä. Hänen sanmansa keskittyy Jumalan pelastukseen Kristuksessa, ja hänen julistukseensa sisältyy kehtus henkilökhtaiseen usknratkaisuun, vrt. Ap. t. 8:12. Evankelistaa visikin sana seurakunnan ulkmaailmalle jennetuksi kädeksi. evankelistaa ei pidä sita liian kankeisiin kaavihin ja mniin timintamutihin seurakunnassa evankelistalle pitää antaa tilaa liikkua ihmisten parissa ja Jumalan jhdatusta etsien paimenet Jeesuksesta käytetään raamatussa useasti sanaa paimen hyvä paimen, jka uhrautuu lauman edestä Sum. kaitsija-sanaa vastaa kreik. epÿskps (jsta sum. piispa), 'silmälläpitäjä', 'valvja', Ap. t. 20:28, Fil. 1:1, 1Tim. 3:1,2, Tit. 1:7, vrt. 1Piet. 2:25 (käytetty Jeesuksesta). Tit. 1:57:stä käy selvästi ilmi, että presbýters,'vanhin' (myös esim. Ap. t. 11:30, 1Tim. 5:17, 1Piet. 5:1) ja epÿskps, 'kaitsija', tarkittavat samaa. Sanat
prástámens, "jhtaja", ik. 'edessä t. jhdssa seisva', Rm. 12:8, 1Tess. 5:12, 1Tim. 3:4,12, jka n partisiippimut verbistä pr stêmi, 'jhtaa, hallita', (myös 1Tim. 3:5, 5:17, Tit. 3:8,14) sekä pimçn,'paimen', Ef. 4:11, vrt. 1Piet. 5:1-4, tarkittanevat myös samaa viranhaltijaa, kaitsijaa. Ne vain ilmaisevat viran eri pulia. UT:n seurakunnan kaitsijat mainitaan virantimituksesta puhuttaessa aina mnikssa, Fil. 1:1, 1Tess. 5:12, Ap. t. 20:28. Tämä viittaa siihen, että seurakuntaa jhtivat useat vanhimmat l. kaitsijat yhdessä. Varsinaista sisäistä arvjärjestystä alkukristillisessä seurakunnassa ei tunnettu. Aina er li yksilön persnallisuudessa ja hengellisessä varustuksessa sekä tästä jhtuvassa palvelustehtävässä jllakin tisella mnipulisen kaitsijantimen alueella. Jillakin li esim. erityinen kutsumus pettajantehtävään, vrt. 1Tim. 3:2, 5:17, Tit. 1:9. Oli varmasti tarpeellista ja tarkituksenmukaista, että yksi vanhimmistn jäsenistä kykyjensä ja persnallisuutensa ansista timi muiden ja seurakunnan jhtajana. Tällainen näyttää lleen Jaakbin, Jeesuksen veljen, asema Jerusalemin seurakunnassa, Ap. t. 12:17, 15:13, 21:18, Gal. 1:19, 2:9, vrt. 1Kr. 12:28 (lahja hallita). Tällainen jhtajuus (primus inter pares = ensimmäinen vertaistensa jukssa) n aivan erilainen kuin apstlien ajan jälkeinen tehtäväjak. Sellainen seurakunnan järjestysmut, jssa yksi n jhtajana vertaistensa keskuudessa, li ilmeisesti seurakunnan Herran hyväksymä, kskapa Hän jkaisessa seitsemässä sanmassaan Vähän-Aasian seurakunnille khdistaa sanansa "seurakunnan enkelille", ts. sen (jhtavalle) kaitsijalle, Ilm. 1:20, 2:1,8,12,18, 3:1,7,14. Seurakunnan kaitsijan edellytyksistä ja tehtävistä, ks. Vanhin, UT. pettajat Jeesusta kutsuttiin pettajaksi ja rabbiksi 2. Jeesus Kristus, Jumalan Pika, tuli Jumalan luta pettajaksi, kreik. didáskals, Jh. 3:2. Sanan k ris, 'herra', hella n didáskals tavallisimpia Jeesuksen puhuttelusanja UT:ssa, missä sana esiintyy ainakin 40 kertaa. Sana vastaa aram. sanaa rabbi, jta tsin käytettiin muistakin kuin pettajista. JVT:ssä Jumalan sanan pettajila li tärkeä tehtävä 3. Pyhä Henki n helluntain jälkeen jumalallinen pettaja. Tisaalta Hän muistuttaa Jeesuksen suullisesta petuksesta ja valaisee sitä, Jh. 14:26, tisaalta Hän sen phjalta selvittää täydellisesti sen, mitä petuslapset eivät vineet käsittää Jeesuksen maallisen elämän aikana, 16:12. Hengen petuksen sisältönä n Jeesuksen Kristuksen persna ja työ, 16:14, ja kaikki mitä Jumala n ihmiselle lahjittanut, 1Kr. 2:9-13. Hän jhdattaa kaikkeen ttuuteen, Jh. 16:13. Pääasiallisen petustehtävänsä Henki n saattanut päätökseen apstleille antamansa inspiraatin välityksellä, ja näin syntynyt petusaines n nähtävissä UT:n kirjituksissa. Jkainen kristitty vi niiden välityksellä päästä salliseksi Hengen petuksesta, 1Jh. 2:20,27.. Opettajan viralla n hallitseva asema Jumalan seurakuntaan asettamien virkjen jukssa. Tämän viran hitajat eivät lukkaa sitä Jeesuksen sanaa, Matt. 23:10, että Hän n aina»mestari». Oikeat pettajat eivät vi esittää uutta ppia, vaan ainastaan pettaa Jeesuksen ja Hänen valtuuttamiensa apstlien ppia. Opettajanviran, samin kuin kaikkien muidenkin seurakuntavirkjen hitamisen edellytyksenä n Hengen armlahja. Opettajat vat taivaaseen nusseen Jeesuksen lahjja seurakunnalleen, Ef. 4:11; heidän tehtävänään n mm. jhtaa yksityiset kristityt ja kk seurakunta täyteen kypsyyteen ja taitn Jumalan tarkitusperien palvelemisessa, jj. 12,13. Opettajien tehtävänä n myös sujella seurakuntaa väärien pettajien vaikutukselta, j. 14.
Seurakuntien jhtajien kuuluu pettaa, Ef. 4:11. Vaikkakaan kaikki vanhimmat eivät le varsinaisia julistajia ja pettajia, 1Tim. 5:17, pitäisi kaitsijan kuitenkin kyetä pettamaan, 3:2. Henki antaa pettajille ylilunnllisen kyvyn puhua»viisauden sanja» ja»tiedn sanja», 1Kr. 12:8. Jumalan seurakunnan pettajilla n suuri vastuu, Jaak. 3:1 ss.; sen vuksi vain Jumalan kutsuman spii ryhtyä tähän tehtävään. Opettaja nimittäin antaa persnallisuudellaan ja elämäntavillaan epäsurasti elämänhjeita niille, jtka vat hänen vaikutuspiirissään, Hebr. 13:7, 1Tim. 4:12,16, Tit. 2:7,8. - Opettajien n tehtävä Jumalalle tili heille usktuista sieluista. Niinpä pettajat jatkuvasti valvvat heidän tilaansa vidakseen pastaa ja jentaa heitä, Hebr. 13:17. Yksityisen uskvan n sen vuksi sitettava pettajaa khtaan kuuliaisuutta ja nöyrää tttelevaisuutta, 13:17. Ef. 4:11:n mukaan pettajien timinta vi tapahtua ikealla tavalla vain siellä, missä apstlit, prfeetat ja evankelistat (ks. Lähetys) vat laskeneet perustan kristilliselle usklle ja elämälle. Opettajat rakentavat apstlien ja prfeettjen perustukselle. Kristillisen uskn lemuksesta jhtuu, että pettajanvirka n saanut kristillisissä seurakunnissa hallitsevan aseman. Kristinuskssa n lennaista selkeä tiet Jumalan pelastusteista Kristuksessa ja siitä tulkinnasta, jnka Henki n niille antanut apstlien julistuksessa. Ks. Tiet. 2. Miksi Jumala satsaa seurakuntaan? Tehdäkseen pyhät valmiiksi palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen, seurakunta ei le Jumalalle säilytyspaikka, taivaan dtusaula, jssa kaikki tuskailevat myöhässä levaa lenta usknelämän vaellus n ennemminkin madventures kuin aurinkmatka seurakunta n aktiivinen rakennustyömaa, jka ei tule valmiiksi tässä maailmanajassa seurakunnat, jtka vat jääneet laakereilleen lepäilemään, vat sivussa Jumalan tahdsta [RK: 1. Kr. 3:8-9] 8. Istuttaja ja kastelija vat yhtä, mutta kumpikin saa palkan man vaivannäkönsä mukaan, 9. sillä me lemme Jumalan työtvereita. Te lette Jumalan viljelysmaa ja Jumalan rakennus. 3. Tavitteet? Ykseys ja yhteys uskssa ja Jumalan Pjan tuntemisessa, täysi-ikäisyys ja kypsyys Jeesuksen seuraajina, vakaus pissa, ttuuteen ja rakkauteen situtuminen, kasvaminen kiinni Kristukseen kunnes me kaikki saavutamme ykseyden uskssa ja Jumalan Pjan tuntemisessa seurakunta ei rakennu vain kasvaneiden yksilöiden varaan, vaan myös kasvaneen yhteyden varaan uskssa kasvaminen merkitsee myös yhteyden kasvamista kypsän miehuuden, Kristuksen täyteyden täysi-ikäisyyden mitan vakaus, valmius ttaa vastaa vahvaa rukaa, kykeneminen hulehtimaan uskssaan nuremmista ja heikista Sillin emme enää le alaikäisiä, jtka ajelehtivat ja vat kaikkien pintuulten heiteltävinä ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa junissa nykypäivä n täynnä kaupallistunutta hengellisyyttä, uusia pin tuulia ja viimeistä huuta levia tutteita
karismaattisuus n kärsinyt inflaatita, kska se ei le aina ankkuritunut Sanaan uusilla peilla tehdään paljn myös bisnestä; n ertuttava, jtta kirjja ja DVD:itä menisi kaupaksi vaan nudatamme ttuutta rakkaudessa ja kaikin tavin kasvamme häneen, jka n pää, Kristus. ttuus ja rakkaus timivat vain yhdessä ttuus ilman rakkautta jhtaa julmuuteen rakkaus ilman ttuutta jhtaa Jumalan sanan hylkäämiseen seurakunnan ja yksilöiden tulisi kasvaa yhä riippuvaisemmaksi Kristuksesta, jka n pää ilman päätä seurakunta n tarkituksettmasti harhaileva zmbi, elävä kullut 4. Yhteenliittyminen, kssapysyminen, yksilön vastuu 16. Hänessä kk ruumis, yhteen liittyneenä ja kssa pysyen jkaisen jänteensä avulla, kasvaa ja rakentuu rakkaudessa sen viman mukaan, jka kullakin ruumiinsalla n. kasvu tapahtuu yhteydessä, yhteen liittyneenä ajattele ihmisen keha veren n virrattava ruumiinjäseneltä tiselle, että kaikki kehn sat saisivat ravinta ja visivat kasvaa tasapainisesti js veri ei virtaa, tulee surkastumia ja kuliita js kaikki ruumiinsat lisivat vain yhteydessä päähän, mutta eivät tisiinsa, ne eivät visi timia järkevästi tämän ajan yksilökeskeisyys stii Jumalan sanan periaatetta vastaan kssa pysyminen seurakunnan yhteyttä ja yksimielisyyttä n vaalittava [RK: Ef. 4:3-7] 3. Pyrkikää rauhan yhdyssiteen avulla säilyttämään Hengen ykseys: 4. yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin teidät n kutsuttukin yhteen ja samaan tivn, jnka te kutsumuksessanne saitte; 5. yksi Herra, yksi usk, yksi kaste; 6. yksi Jumala ja kaikkien Isä, jka n yli kaikkien, kaikkien kautta ja kaikissa. 7. Mutta itse kullekin meistä n annettu arm Kristuksen lahjan mitan mukaisesti. se n tunnusmerkkinä ulspäin [RK: Jh. 13:35] 35. Siitä kaikki tuntevat teidät minun petuslapsikseni, että teillä n keskinäinen rakkaus." kaikkien n kehtettava tisiaan Herran tuln lähestyessä [KR92: Hepr. 10:25] 25. Me emme saa lyödä laimin seurakuntamme yhteisiä kkuksia, niin kuin muutamilla n tapana, vaan meidän tulee rhkaista tisiamme, sitä enemmän mitä lähempänä näette Herran päivän levan.
5. Tukikhta n seurakunta, jnka Jumala haluaa kasvavan täysi-ikäisyyteen Jumala n jakanut meillekin lahjjaan ja Hengen virkja se n merkkinä Jumalan tahdsta rakentaa seurakunta Itse ken sen vailla epäilystä Jumalan tahdksi ja hänen antamaksi näyksi sisäinen rauha emme le vielä valmiita, mutta matkalla tivttavasti lemme AINA matkalla, kunnes Jeesus tulee! seuraavan pulen vuden aikana tavitteena vahvistaa vanhimmista luda seurakunnan jhtsääntö eli määritellä, millainen seurakunta me lemme yhdessä vastuunkantajien ja kk seurakunnan kanssa anmisessa ja rukuksessa Herran edessä [KR92: Ef. 6:18] 18. Tehkää tämä kaikki rukillen ja anen. Rukilkaa jka hetki Hengen antamin vimin. Pysykää valveilla ja rukilkaa hellittämättä kaikkien pyhien pulesta. ratkaista tilakysymys parantaa vastuunkantajien tukea LÄHTEET: 1. Raamattu kansalle-käännös 2. Digi-IRT (Is raamatun tietsanakirja)