Luonnontieteiden Akateemisten Liiton

Luonnontieteiden Akateemisten Liiton Kuntasektorin palkkaopas Toimittanut Suvi Liikkanen ja Kirsi-Marja Valariutta LUKIJALLE 1

2 Kuntasektorin Palkkaopas

Sisältö XXLukijalle 3 XXLAL:n jäsenistö 5 XXPalkkauksesta neuvotteleminen 7 Uuteen toimeen tai virkaan 7 Tehtävänkuvan muutokset 8 Käy esimiehesi kanssa palkkaneuvotteluja 9 Ole yhteydessä luottamusmieheen 10 XXKuntasektorin palkkauksen perusteet 11 Tehtävien vaativuus 11 Henkilökohtainen suoriutuminen 12 Luonnontieteilijän palkkaukseen vaikuttavat tekijät 13 Lisäkoulutus 15 Esimiesasemassa olevien palkkaus 16 Erityismääräyksiä 18 XXKVTES 21 Palkan osat 21 Palkkataulukot 27 XXTekninen sopimus 31 Palkan osat 33 Palkkataulukot 35 XXOVTES 36 XXYhteystietoja 38 LUKIJALLE 1

2 Kuntasektorin Palkkaopas

XX Lukijalle Palkat nousevat yleiskorotusten, järjestöjen neuvottelutyön ja jokaisen jäsenen henkilökohtaisen palkkaneuvottelun ansiosta. Jotta kuntasektorin luonnontieteilijöiden palkkataso saadaan korjattua oikealle tasolle, vaatii se järjestön ja jäsenten välistä yhteistyötä. Jäsenen vaikutusmahdollisuudet ovat parhaimmillaan palkkakeskustelussa, jossa menestyminen vaatii riittävää tietoa palkkatasoista ja hyvää valmistautumista neuvotteluihin. Tämä opas on tarkoitettu LAL:n kuntasektorin jäsenten avuksi ja rohkaisuksi palkkaneuvotteluihin ryhtymiseen. Opas on tarkoitettu myös JUKOn luottamusmiehille luonnontieteilijöiden palvelussuhteen ehtojen ja palkkatason selventämiseksi. Omasta palkastaan on syytä neuvotella ainakin silloin, kun siirtyy uuteen työpaikkaan, tehtävät muuttuvat vaativammiksi tai oma pätevyys on kasvanut. Lisäksi tulee huolehtia palkan kehittyminen myös pitkässä työsuhteessa toimenkuvan pysyessä lähes ennallaan. Tukea ja varmuutta palkkaneuvotteluiden käymiseen saat LAL:n palkkakursseilta. Neuvotteluihin esimiehen kanssa voit pyytää mukaan myös paikallisen JUKOn luottamusmiehen. Tähän oppaaseen on koottu lyhyesti KVTES:n ja TS:n palkkausta koskevat määräykset ja Luonnontieteiden Akateemisten Liiton ohjeet kuntasektorin jäsenten palkkauksesta vuodelle 2009. Lisäksi selvennetään hinnoittelun ulkopuolisten ryhmien palkkatason määräytymistä. LUKIJALLE 3

Oppaan pohjana on käytetty Suomen Psykologiliiton julkaisemaa Kuntasektorin psykologien palkkaopas 2008 -kirjasta. XXKoska sopimuskaudella 2009 tapahtuu KVTES:n ja TS:n perusteella korotuksia yleiskorotusten ja järjestelyerien muodossa, tässä esitteessä nyt julkaistut keskiarvopalkat tulee huomioida korotuksella. 4 Kuntasektorin Palkkaopas

XX LAL:N JÄSENISTÖ Luonnontieteilijät sijoittuvat työmarkkinoilla pääasiassa yksityiselle sektorille sekä yliopistoille ja valtion virastoihin. Kuntasektorilla jäsenkunnasta on noin 10 %. Suurin osa LAL:n kuntasektorilla toimivista jäsenistä työskentelee yliopisto-, keskus- tai aluesairaaloiden palveluksessa sekä kunnallisissa elintarvike- ja ympäristölaboratorioissa. Sairaaloiden tutkimushenkilöstö toimii sairaaloissa potilasnäytteiden analytiikan puolella sellaisilla tehtävissä, jotka vastaavat vaativuudeltaan erikoislääkäreiden tehtäviä. Sairaalageneetikot vastaavat geneettisten testien tulosten tulkinnasta, sairaalakemistit taas kliinisen kemian tutkimuksista ja menetelmien kehittämisestä. Sairaalamikrobiologit vastaavat mm. infektiotautien diagnostiikkaan liittyvistä mikrobiologisista tutkimuksista ja sairaalasolubiologit patologisten näytteiden diagnostiikasta esimerkiksi syövän hoidossa. Lisäksi kaikki ammattiryhmät seuraavat uusimpien analyysimenetelmien kehitystä ja vastaavat niiden käyttöönotosta. Tehtävät edellyttävät ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi aina vuosia kestäviä erikoistumisopintoja. Sairaaloiden tutkimushenkilöstö on siirretty Kunnan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) palkkahinnoittelun ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa sitä, että työehtosopimukseen ei enää ole kirjattu hinnoittelun ulkopuolelle sijoitettujen ammattiryhmien peruspalkkoja, jotka sitoisivat työnantajia tai työntekijöitä. Tästä johtuen palkasta neuvotteleminen on olennaisesti aiempaa vapaampaa, ja tarjoaa mahdollisuuden palkkatason nopeampaan korjaamiseen. Muut KVTES:n palkkausta LAL:n jäsenistö 5

esimerkiksi ylityökorvaukset ja muut työehtoja koskevat määräykset ovat kuitenkin hinnoittelemattomienkin kohdalla edelleen voimassa. Kunnallisissa elintarvike- ja ympäristölaboratorioissa työskentelevät luonnontieteilijät vastaavat ympäristömme terveydestä ja turvallisuudesta. Luonnontieteilijöitä toimii myös erilaisissa tarkastustehtävissä. Tyypillisiä nimikkeitä ovat kemisti, mikrobiologi, laboratorion johtaja ja erilaiset tarkastaja-päätteiset nimikkeet. Näiden ammattiryhmien tekemä työ on luonteeltaan ennaltaehkäisevää, eikä sen vaikutuksia välttämättä havaita muuten kuin toiminnan puuttuessa. Kuntalaboratorioiden henkilöstön palkkaukseen sovelletaan Teknisen sopimuksen (TS) pykäliä. Muut palvelussuhteen ehdot tulevat suurelta osin KVTES:n puolelta. Luonnontieteilijöitä on myös Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piirissä. LAL:n jäsenistö on sijoittunut lähinnä ammatti- ja ammattikorkeakoulujen opetustehtäviin, ja he vastaavat laboratorioalan ammattilaisten kouluttamisesta muun muassa teollisuuden tarpeisiin. Lisäksi luonnontieteilijöitä työskentelee biologian, fysiikan, kemian ja maantiedon opettajina lukioissa. Tyypillisiä nimikkeitä luonnontieteilijöille ovat opettaja, tuntiopettaja ja lehtori. 6 Kuntasektorin Palkkaopas

XX PALKKAUKSESTA NEUVOTTELEMINEN Palkkauksen tulee vastata työn vaativuutta ja henkilön suoriutumiskykyä työstään. Palkkaukseen liitetään aina myös oikeudenmukaisuuden ja kannustavuuden vaatimus. Palkkatasoon vaikuttavat ammattialan yleinen arvostus ja palkkaus, virka- ja työehtosopimuksen palkkatasot ja korotukset, työnantajan palkkapolitiikka sekä henkilökohtainen kyky neuvotella palkankorotuksista. Liiton toiminta kohdistuu kahteen ensimmäiseen seikkaan ja luottamusmiehet ovat muovaamassa työpaikalla sovittuja periaatteita. On tärkeää kuitenkin muistaa tuoda oma palkankorotustarve myös itse esille, jotta pääsee osalliseksi ylimääräisistä korotuksista. Myös tasa-arvolaki määrittelee palkkauksen oikeudenmukaisuutta. Samasta tai samanarvoisesta työstä saman työnantajan palveluksessa ei saa maksaa perusteettomasti eri palkkaa. Tarkempaa tietoa oikeasta palkkatasosta saat tämän oppaan palkkatiedoista, LAL:n vuosittaisesta työmarkkinatutkimuksesta ja ammatillisista jaostoista. XXUuteen toimeen tai virkaan Tehtävien vaativuus ja palkkaus tulee arvioida uudelleen aina työntekijän/viranhaltijan siirtyessä uuteen tehtävään tai solmittaessa uutta työsopimusta. Uuden työntekijän/virkamiehen kohdalla ensimmäinen palkkaneuvottelu on palvelussuhteen alkaessa. On tärkeää, että jo tässä vaiheessa oikea palkkataso on tiedossa, jottei alihinnoittelu estä tulevaa palkka- Palkkauksesta neuvotteleminen 7

kehitystä. Ensimmäisessä palkkaneuvottelussa olisi hyvä sopia seuraavasta palkantarkistuksen ajankohdasta. Palkkauksesta tulee sopia aina ennen työsopimuksen allekirjoittamista tai uusien tehtävien aloittamista. Työsopimuksessa tehtäväkuvasta on syytä sopia mahdollisimman yksityiskohtaisesti, jotta myöhemmin tehtävien muuttuessa uusia tehtäviä ja tehtäväkokonaisuutta voidaan arvioida suhteessa aiemmin sovittuun tehtäväkuvaan. XXTehtäväkuvan muutokset Kun sovittuja tehtäviä muutetaan, tulee myös palkkausta tarkistaa. KVTES:n ja TS:n palkkalukujen mukaan viranhaltijan tai työntekijän tehtäväkohtainen palkka tarkistetaan aina, mikäli hänen tehtäviensä vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään 10 työpäivän ajaksi. Palkkauksen muutoksesta pitää sopia ennen kuin muuttuvia tehtäviä ryhdytään hoitamaan. Perusteita tehtävien vaativuuden uudelleenarvioimiselle ovat, jos henkilö XX määrätään hoitamaan toista tehtävää XX hän vastaanottaa määräaikaisia lisätehtäviä tai XX tehtävät muutetaan olennaisesti vaativammiksi. Tehtäväkohtaista palkkaa ei muuteta, jos siirto toiseen palvelussuhteeseen tai tilapäiset tehtävämuutokset on alun perin huomioitu palkassa, esimerkiksi toimiminen tilapäisesti esimiehen sijaisena. Tehtäväkohtainen palkka voi myös laskea kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, mikäli tehtävien vaativuus on uudessa työssä alempi. 8 Kuntasektorin Palkkaopas

Tehtävien ja tarvittavan osaamisen muuttuessa on syytä huomioida myös henkilökohtaisten lisien kehittämisen mahdollisuus. XXKäy esimiehesi kanssa palkkaneuvotteluja Sinun on helpompaa ottaa palkkakorotustoive esille keskustelussa esimiehen kanssa, kun tehtävänkuvaasi tarkistetaan, tai kun palkantarkistuksista on sovittu yhteisesti edellisessä kehityskeskustelussa. XX Valmistaudu esittämään korotustarpeelle perustelut työnkuvasi tai suoriutumisesi johdosta. XX Kirjoita perustelut paperille tueksesi keskustelua varten. XX Varaudu työnantajan vastaväitteisiin. XX Varaudu myös siihen ettet saa korotusta. Palkankorotuksista neuvotteleminen on pitkäjänteinen prosessi, missä ei yhdellä hyvällä perustelulla tai pyynnöllä välttämättä saa vielä tuloksia. Toisaalta korotustarvetta on syytä säännöllisesti pitää esillä, jotta se varmemmin tulee huomioitua. On syytä myös muistaa, että sopimukset eivät enää aseta rajoja palkantarkistuksille ja palkka on yksi arvostuksen mitta. Luottamusmieheltä saa apua myös oikean palkkatason määrittelyyn paikallisella tasolla, ja hän pystyy myös arvioimaan esimerkiksi henkilökohtaisen lisän oikeaa osuutta palkasta. Luottamusmiestä kannattaa käyttää palkkaneuvotteluissa, kun omalla sopimusalalla (esim. KVTES) on jaossa yleiskorotusten lisäksi paikallisia järjestelyvaraeriä. Muistuta myös luottamusmiestä säännöllisesti oman ammattiryhmäsi palkkauksen epäkohdista. Palkkauksesta neuvotteleminen 9

Voit aina neuvotella esimiehesi kanssa palkastasi joko kehitys- tai palkka keskustelun yhteydessä, tai kun tehtäväsi muuttuvat, olet hankkinut lisäpätevyyttä, ja ehdottomasti aina kun menet kokonaan uuteen tehtävään. XXOle yhteydessä luottamusmieheen Akavalainen paikallinen edunvalvonta on järjestetty neuvottelujärjestö JUKOn nimissä kullekin sopimusalalle valittujen luottamusmiesten kautta. LAL:n jäsenten asioita hoitavat yleensä luottamusmiehet, joiden vastuulla ovat muut kuin opettajat tai lääkärit. Kunnasta tai kuntayhtymästä löytyy myös JUKOn pääluottamusmies, jonka puoleen LAL:n jäsen voi tarvittaessa kääntyä. Ole yhteydessä omaan JUKO:n luottamusmieheen muutama kuukausi ennen yleiskorotuksien yhteydessä jaettavia paikallisia järjestelyvaraeriä, mikäli et ole saanut neuvoteltua esimiehesi kanssa palkkauksesta. Esitä luottamusmiehelle perustelut, mikäli palkkauksesi on jälkeenjäänyt, tai et ole saanut pitkään aikaan henkilökohtaista korotusta. Muista, että palkkauksen parantaminen on pitkäjänteistä työtä, ja vaatii jatkuvan yhteydenpidon luottamusmiehiin. Tulevat sopimuskorotukset ja järjestelyvaraerien jakoperusteet löydät LAL:n verkkosivujen jäsenosiosta Työsuhdeasiat ja sopimukset. Liitto tiedottaa myös LAL:n jäsenistölle sopivista perusteluista järjestely erien saamiseksi. 10 Kuntasektorin Palkkaopas

XX KUNTASEKTORIN PALKKAUKSEN PERUSTEET Kuntasektorille on sovittu palkkausjärjestelmistä, joihin kuuluvat työn vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnit, sekä tulosten läpinäkyvyys palkkaan suhteutumisessa. Kuntasektorilla työskentelevän luonnontieteilijän palkka muodostuu sovellettavasta sopimuksesta riippumatta vähintään kahdesta osasta; tehtäväkohtaisesta palkasta sekä henkilökohtaisesta lisästä. Jotta palkasta voi neuvotella, tulee tietää mistä osista oma työnkuva koostuu, ja miten ne suhteutuvat eri palkan osiin. XXTehtävien vaativuus Kunnan sisällä tulisi olla käytössä jonkinlainen työn vaativuuden arviointijärjestelmä, joko kaupallinen, paikallisesti rakennettu tai sopimusalan sisällä yleisesti käytetty. Palkoissa voi olla määritelty palkkaryhmän minimipalkka (tekninen sopimus), joka ei kuitenkaan rajoita maksimipalkkaa. Tehtävien vaativuuden arviointi tapahtuu työpaikoilla, kunnissa ja kuntayhtymissä. Arviointi perustuu työntekijän/viranhaltijan todellisiin tehtäviin eikä pelkästään viran kelpoisuusehtoihin. Tehtävien vaativuuden arvioinnin tulee perustua tehtäväkuvaukseen, josta käyvät ilmi tehtävän tarkoitus ja siihen kuuluvat olennaiset tehtävä kokonaisuudet. Tehtävien vaativuuden arviointi ja henkilökohtaisen suoriutumisen kuntasektorin palkkauksen perusteet 11

tulokset eivät ole tarkoitettu vain työnantajan käyttöön, vaan mikäli tietoja ei ole annettu, on sinulla oikeus pyytää ne itsellesi. Suurimmassa osassa kuntia ja sairaanhoitopiirejä tehtävien vaativuuden arviointi ja vuosittaiset kehityskeskustelut on hoidettu hyvin, mutta on vielä paljon paikkoja, joissa työ on jäänyt jopa kokonaan tekemättä. Tehtävien vaativuuden oikeanlainen arviointi ja sitä kautta saatavat perusteet palkkauksen korotuksiin ovat oleellisia kuntasektorilla työskentelevien palkkauksen parantamisessa. Ensimmäinen askel palkkauksen korjaamiseen on oman tehtävänkuvan listaaminen ja sen muuttumisen tarkastelu lähivuosien aikana. Mikäli palkkaus on pysynyt ennallaan, vaikka tehtävänkuva on muuttunut vaativammaksi, on se peruste palkankorotukselle. XXHenkilökohtainen suoriutuminen Henkilökohtaista lisää maksetaan tehtäväkohtaisen palkan päälle työssä suoriutumisen perusteella. Henkilökohtaisten lisien käyttöönottoon kannustetaan, ja se on tärkeä osa palkkausta. Henkilökohtaisessa lisässä on automaattisesti karttuva vuosisidonnainen osa ja esimiehen arvioima harkinnanvarainen osa. Henkilökohtainen lisä myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi eli pysyvästi, mutta myös määräaikainen lisä voi olla mahdollinen. Henkilökohtaisen lisän maksamisperusteet määritellään paikallisesti, ja niiden painoarvot voivat vaihdella eri yksiköissä. Huomioitavaa on, että myöntämisen jälkeen henkilökohtaista lisää voidaan alentaa tai kokonaan poistaa vain silloin, kun tehtävät olennaisesti muuttuvat ja palkkausperusteet arvioidaan uudelleen, tai kun 12 Kuntasektorin Palkkaopas

kyseessä on viranhaltijasta/työntekijästä itsestään johtuva työtulosten huomattava huonontuminen. Henkilökohtainen lisä on osa työntekijän kokonaispalkkaa tai varsinaista palkkaa (KVTES palkkaluku 16 ), ja sitä tulee näin ollen aina maksaa myös sairaus-, äitiys- ja vuosi lomien aikana. Tavoite on, että henkilökohtaisen lisän osuus kokonaispalkasta tulevaisuudessa kasvaa, jotta sillä on todellinen sopimuksen tarkoittama motivoiva vaikutus. KVTES palkkaluvun 6 :ssä on määräys siitä, kuinka paljon kyseistä lisää tulee olla vähintään maksussa työpaikkakohtaisesti sekä ohjeet esimiehille henkilökohtaisen lisän arviointi- ja maksamisperiaatteista. XXLuonnontieteilijän palkkaukseen vaikuttavat tekijät kuntasektorilla KVTES:n piirissä olevilla LAL:n jäsenillä on suurimmalla osalla hinnoittelun ulkopuolella oleva nimike, sillä he kuuluvat sairaaloiden tutkimushenkilöstön ryhmään. Tämä tarkoittaa sitä, että työehtosopimukseen ei enää ole kirjattu hinnoittelun ulkopuolelle sijoitettujen ammattiryhmien peruspalkkoja, jotka sitoisivat työnantajia tai työntekijöitä. Tästä johtuen palkasta neuvotteleminen on olennaisesti aiempaa vapaampaa, ja tarjoaa mahdollisuuden palkkatason nopeampaan korjaamiseen. Muut KVTES:n palkkausta ja työehtoja koskevat määräykset ovat kuitenkin hinnoittelemattomienkin kohdalla edelleen voimassa. Palkkahinnoittelun ulkopuolisten osalta voidaan sopivana vertailuryhmänä oikean palkkatason määrittämisessä käyttää samantyyppis- kuntasektorin palkkauksen perusteet 13

tä työtä tekevien palkkahinnoittelua, jopa sopimusrajojen ulkopuolelta. Eli esimerkiksi sairaalakemistin palkkaa voidaan verrata vastaavaa työtä tekevien sairaaloiden erikoislääkäreiden palkkoihin. KT:n yleiskirjeen 6/2001 ohjeistus on siis yhä voimassa: XX Palkkahinnoittelusta on poistettu sairaaloiden tutkimushenkilöstö (sairaalafyysikot ja sairaalakemistit yms.). Em. viranhaltijoiden /työntekijöiden palkkauksesta päättää työnantaja noudattaen KVTES:n palkkausluvun xxx soveltamisohjeen määräyksiä. Peruspalkan tasoa määriteltäessä käytetään apuna luonteeltaan samantyyppisistä ja vaativuudeltaan samanarvoista työtä tekevien viranhaltijoiden kuten vastaavien sairaaloiden lääkärien palkkausta ottaen huomioon se, että sairalafyysikoiden ja sairaalakemistien yms. säännöllinen työaika on sairaaloiden lääkäreiden työaikaa lyhyempi. KT:n yleiskirje 6/2001 Teknisen sopimuksen piirissä palkkauksen tasoon vaikuttaa eri palkkaryhmiin sijoittuminen. Teknisen puolen palkoissa on selkeä kahtiajakoisuus, osassa tehtäviä tienataan todella hyvin, mutta osassa palkat ovat matalat. Luonnontieteilijöiden sijoittuminen erilaisiin tarkastusja valvontatehtäviin on jähmettänyt palkkojen nousua, sillä tehtävänkuva luokitellaan yleensä palkkaryhmään II (I III). Tämä taas johtuu siitä, että aikaisemmin suurin osa tarkastajista on ollut alemman koulutustason suorittaneita. Vaikka palkkaryhmän tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat eivät ole rajoitteena maksimipalkoille, katsotaan niiden kuitenkin käytännössä rajoittavan palkkakehitystä. OVTES:n piirissä olevilla jäsenillä palkkaus määräytyy muun muassa koululaitoksen, pätevyyden ja opetusmäärien mukaan. 14 Kuntasektorin Palkkaopas

Lisäksi tulee tietää millä tasolla liikutaan muissa luonnontieteen tehtävissä ja ennen kaikkea kuntasektorin muissa ammattiryhmissä. Luonnontieteilijöiden ammattiryhmät ovat kuntasektorin sisällä niin pieniä, että ilman liiton tuottamaa vertailutietoa, ei yksittäisen jäsenen tai luottamusmiehen ole helppo neuvotella LAL:n jäsenten palkoista. Monessa kunnassa tai kunnan toimintayksikössä he ovat oman alansa ainoita eritysasiantuntijoita. XXOta selvää oman palkkasi muodostumisesta, mikä osuus tulee tehtäväkohtaisesta palkasta, ja mikä henkilökohtaisesta suoriutumisesta. Vertaa tilannetta säännöllisesti, ja pyydä palkankorotusta, mikäli tehtävät muuttuvat vaativammiksi. XXEtsi sopiva vertailuryhmä palkkakehityksen seurantaa varten omasta tai muista luonnontieteilijöiden ammattiryhmistä ja seuraa tilannetta vuosittain palkkatutkimuksista. Esitä havaintosi palkkakeskustelussa esimiehelle. Pyydä tarvittaessa apua liiton toimistolta. XXLisäkoulutus Luonnontieteilijöiden tehtävät kuntasektorilla ovat toimenkuvaltaan usein sellaisia, ettei niitä käytännössä tehdä pelkällä maisterin pätevyydellä. Sairaaloiden tutkimushenkilöstön tehtävät vaativat poikkeuksetta lisä- ja täydennyskoulutusta ja kokemusta. Myös opetusalalla monella ammattikorkeakoulussa opettavalla on joko lisensiaatin- tai tohtorintutkinto. Aina ei jatkokouluttautuminen kuitenkaan automaattisesti tuo lisää palkkaa. kuntasektorin palkkauksen perusteet 15

XXTehtävät, joissa edellytetään erikoistumiskoulutusta, ovat lähtökohtaisesti aina selvästi tavanomaisia tehtäviä vaativampia. Samoin tavanomaista vaativampia tehtäviä ovat tehtävät, joiden kelpoisuus- tai hakuehdoissa edellytetään peruspätevyyden lisäksi lisätai jatkokoulutusta. XXEsimiesasemassa olevien palkkaus Esimiesasemassa olevien työntekijöiden/viranhaltijoiden palkkaus määräytyy periaatteessa vapaasti. Suhteessa muihin kunnan työntekijöihin/viranhaltijoihin heidän palkkaukseensa sovelletaan työehtosopimusten erityisiä kohtia. Teknisen sopimuksen palkkausluvun 9 :n mukaan esimiesasema on huomioitava tehtäväkohtaisessa palkassa, sillä asema organisaatiossa on lueteltu tehtäväkohtaiseen palkkaan vaikuttavana tekijänä. Lisää tehtäväkohtaiseen palkkaan vaikuttavista tekijöistä löydät oppaan osios ta Tekninen sopimus. KVTES:ssa on määritelty esimiesasemassa olevien tehtäväkohtaiseen palkkaan vaikuttavista seikoista tarkemmin palkkausluvun kohdissa Lisätehtävä ja -vastuu ja Esimiesasema. Näissä kohdissa määritellään lisävastuun tuomaa palkankorotusta sekä esimiehen korkeampaa palkkatasosta alaiseensa nähden. 16 Kuntasektorin Palkkaopas

XXLisätehtävä ja -vastuu Viranhaltijalle tai työntekijälle voidaan määrätä hänen tavanomaisten tehtäviensä lisäksi lisätehtäviä ja -vastuita, mikä osaltaan vaikuttaa tehtävien vaativuuteen ja sitä kautta tehtäväkohtaisen palkan määrään. Mikäli lisätehtävä on määräaikainen, voidaan tästä aiheutuva tehtäväkohtaisen palkan korotustarve tarvittaessa määritellä määräaikaisena korotuksena. X XEsimiesasema Esimiesten ja alaisten tehtäväkohtaisten palkkojen pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa nähden siitä riippumatta, kuuluvatko he samaan vai eri palkkaryhmään. Pääsääntöisesti esimiesasemassa olevan tehtäväkohtaisen palkan pitää olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisensa, jollei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua syytä. XX Johto- ja esimiestehtävissä toimivan tehtäväkohtaista palkkaa harkittaessa on otettava huomioon mm. johdettavan yksikön koko, vastuualueen tai johdettavan yksikön palvelutarjonnan laajuus ja moninaisuus, erikoispalveluiden tuottaminen sekä muut erityispiirteet, yhteistyövaatimus muiden hallinnonalojen ja palvelujen tuottajien kanssa, sekä esimiestyön merkitys toiminnan tuloksellisuudessa ja toimintaedellytysten luomisessa. kuntasektorin palkkauksen perusteet 17

XXErityismääräyksiä Määräaikaisten ja sijaisten palkkaus: KVTES:n palkkaluvun 5 :n ja TS:n palkkaluvun 9 :n mukaan tehtäväkohtainen palkka määräytyy ensisijaisesti tehtävän vaativuuden perusteella. Määräaikaisuus tai sijaisuus ei ole alemman tehtäväkohtaisen palkan peruste. Osa-aikaisen työntekijän palkkaus KVTES palkkaluvun 13 :n ja TS:n palkkaluvun 11 :n mukaan osaaikaisen työntekijän palkka määräytyy suoraan suhteessa tehtyyn työaikaan. Esimerkiksi 50 prosentin työaikaa tekevän työntekijän palkka on 50 prosenttia kokoaikatyötä tekevän työntekijän palkasta. Harjoittelijan palkkaus Harjoittelijalle tulee KVTES palkkaluvun 3 :n ja TS palkkaluvun 10 :n mukaan maksaa vähintään kuntasektorin vähimmäispalkkaa, joka on 1.9.2008 lukien 1 298,01 euroa kuussa. Vähimmäispalkkamääräys on ehdoton palvelussuhteen kestettyä kolme kuukautta. 18 Kuntasektorin Palkkaopas

XX LUKIJALLE 19

XX 20 Kuntasektorin Palkkaopas

XX KUNNALLINEN YLEINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS (KVTES) KVTES:ssä määrätään palkkauksen perusteiden lisäksi myös koko kuntasektoria koskevista työajasta ja korvauksista, vuosilomasta, virka-, työ- ja perhevapaista, äitiysloman palkasta, lomauttamisesta ja irti sanomisajoista. Palkkaluvun 2 :n mukaan palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukyky. Tavoitteeseen pyritään oikeudenmukaisella palkalla, jonka perusteena ovat XX 1. Tehtävät ja niiden vaativuus. Niiden pohjalta määritellään tehtäväkohtainen palkka. XX 2. Työtulokset, ammatinhallinta sekä palvelusaika. Niiden pohjalta määritellään palkkauksen henkilökohtainen lisäosa. Näiden lisäksi voidaan maksaa tulospalkkioita, jotka perustuvat toimintayksikön tulokseen. Lisäksi voidaan maksaa muita sopimuksissa erikseen mainittuja lisiä, palkkioita tai korvauksia. XXTehtäväkohtainen palkka KVTES:ssä Hinnoittelun ulkopuolella olevien tehtäväkohtaisille palkoille ei ole sovittu virka- ja työehtosopimukseen minimi- tai maksimitasoa. Tämä KVTES palkan osat 21

tarkoittaa sitä, että oman tehtävänkuvan kiinnittyminen euromääräiseen tasoon pitää huolehtia muuten. Työn vaativuuden arvioinnissa huomioidaan KVTES:n piirissä ensisijaisesti seuraavat tekijät: XX Tehtävien vaativuus XX Tehtävässä tarvittava koulutus pätevöityminen tehtävään työhistorian ja mahdollisten lisäkoulutusten avulla XX Lisätehtävät ja -vastuut kaikki tavanomaisen tehtävänkuvan yli menevät osuudet myös tyypillisten tehtävien tavallista vaativammat muodot XX Esimiesasema esimiesten ja alaisten oikea palkkasuhde lisäksi huomioitava esimiesaseman tuomat erityisvaatimukset osaamiseen XX Vertailu ammattialan yleiseen palkkatasoon XX Vertailu muihin kuntasektorin luonteeltaan vastaaviin asiantuntija tehtäviin Vaikka KVTES:ssä puhutaan lisäkoulutuksen vaikutuksesta palkkatasoon, ei tohtorintutkinnon suorittamisesta kuitenkaan automaattisesti saa palkankorotusta. Tämä on koettu epäkohtana, johon voisi saada helpotusta sairaaloiden tutkimushenkilöstön oman paikallisesti sovellettavan työn vaativuuden luokittelutason kautta. Lisäksi ongelmana TVA:ssa akateemisten kohdalla on yleensä ollut, ettei se erottele tehtävien vaativuuksia tarpeeksi. 22 Kuntasektorin Palkkaopas

XXYksinkertaisena esimerkkinä sairaaloiden tutkimushenkilöstölle käy seuraava vaihtoehto tehtävänkuvan, taitojen ja erikoistumisen jaotteluperusteista: perustehtävä / aloitteleva sairaalakemisti tai vastaava vaativa tehtävä / itsenäinen / erikoistunut suppealle erityis alalle esim. hormonianalytiikka tai lääkeainemääritykset erittäin vaativa tehtävä / ekspertti / ylikemisti XXRyhmät ovat paikallisesti sovittavissa, ja tulisikin pyrkiä siihen, että käytetään kullekin paikalle sopivinta mallia. XXTutkintojen suorittamisesta olisi syytä saada automaattiset palkankorotukset. Portaita voidaan luoda perustutkintojen maisterin ja dosentin välille, mutta myös pienemmistä erikoistumiseen liittyvistä lisäpätevyyksistä tulisi saada automaattinen korvaus. Tällaisia yksittäisen ammattiryhmän sisäisiä palkkarakenteita on jo valmiina eräiden ammattiryhmien kohdalla, ja siihen tulisi pyrkiä myös sairaaloiden tutkimushenkilöstön kohdalla. Mallin rakentamista kannattaa ehdottaa paikalliselle JUKOn luottamus- tai pääluottamusmiehelle. KVTES:n mukaan sopivia tarkasteltavia vaativuustekijöitä ovat seuraavat, joiden avulla sijoittuminen eri tasoille saadaan: XX työn edellyttämä osaaminen (tieto, taito, harkinta) XX työn vaikutukset ja vastuu (laajuus, pysyvyys, johtaminen, vaikutukset toimintaedellytyksiin) XX työn edellyttämät yhteistyötaidot (vuorovaikutus- ja ihmis suhde taidot) ja XX henkiset ja fyysiset työolosuhteet. KVTES palkan osat 23

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä sairaaloiden tutkimushenkilöstön luokittelu eri malliryhmiin on tehty juuri näillä perusteilla. Osa vaativuustekijöistä on tutkimushenkilöstön kohdalla heti suurimmalla vaatimustasolla, mikä on palkitsevuuden kannalta huono piirre esimerkiksi lisäkoulutusta tai -tutkintoja suoritettaessa, mutta toisaalta ymmärrettävää työn vaativuuden vuoksi. Työn vaativuuden ryhmistä muodostuvien palkkaryhmien sisällä tehtävänkuvia tulisi tarkastella niin, että työt tulevat palkkauksenkin suhteen vaativuusjärjestykseen. Huomioitavaa on, ettei kaikilla ryhmän sisällä ole välttämättä sama palkka. XXHenkilökohtaiset lisät KVTES:ssä Henkilökohtaiset lisät määräytyvät KVTES:n palkkaluvun 6 :n perusteella. Luottamusmies neuvottelee työpaikan henkilökohtaisten lisien maksukriteereistä, mutta jokainen jäsen henkilökohtaisesti hakee itselleen korotusta henkilökohtaiseen lisään. Jokaisen tulisi myös saada tietoonsa henkilökohtaisen lisän perustelut. Henkilökohtaisia lisiä ovat: XX henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiset osat XX harkinnanvaraiset henkilökohtaiset lisät. Henkilökohtaista lisää maksetaan työtulosten, ammatinhallinnan sekä muiden henkilökohtaisten taitojen perusteella. Henkilökohtaisen lisän maksamisperusteet määritellään paikallisesti. Sen voi saada esimerkiksi työtulosten lisäksi monitaitoisuuden, työssä oleellisten erityistietojen ja -taitojen perusteella. Erityistekijöitä voivat olla esimerkiksi yhteistyökyky, vastuuntunto, joustavuus ja kehityshakuisuus. Luottamusmiehet neuvottelevat työnantajan kanssa maksamisperiaatteista. 24 Kuntasektorin Palkkaopas

KVTES:ssä ei ole määritelty henkilökohtaisen lisän maksimimäärää, mutta esimerkiksi teknisen sopimuksen puolella se voi olla maksimissaan 30 % tehtäväkohtaisesta palkasta. Muutenkin tulisi korostaa oikeaa tehtäväkohtaisen palkan tasoa, eikä korjata peruspalkkaa korkeilla lisillä. Esimerkkejä henkilökohtaisiin lisiin vaikuttavista tekijöistä: XX Hyvät työtulokset organisaation, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien näkökulmasta XX Ammatinhallinta: työkokemuksen ja/tai erikoiskoulutuksen myötä saadut erityistiedot ja -taidot XX Työtulosten kannalta tärkeät henkilökohtaiset ominaisuudet: hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot XX Oman työn kehittäminen henkilökohtaisen pätevöitymis- ja koulutussuunnitelman avulla XX Tehtävässä hyödylliseksi arvioitava jatkokoulutus tai -tutkinto XX Muut työn onnistumisen kannalta tärkeät tekijät XX Henkilöstön saatavuus omalla alalla XXHenkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa Työkokemuksella on merkittävä vaikutus työstä suoriutumisen arvioinnissa. Henkilökohtaista lisää pitää olla palkassa viiden palveluvuoden jälkeen vähintään viisi prosenttia ja kymmenen palveluvuoden jälkeen kymmenen prosenttia. Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa palvelusaikaa on 1) kaikki palvelu saman kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa XX 2) muu työ samalla ammattialalla tai tehtävässä, josta on olen- XX naista hyötyä nykyisessä tehtävässä. KVTES palkan osat 25

XXHarkinnanvarainen henkilökohtainen lisä Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä perustuu esimiehen arviointiin. Harkinnanvaraisen lisän myöntämisen ja muuttamisen pitää perustua henkilön työsuorituksen arviointiin, joka voidaan suorittaa esimerkiksi vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä. Henkilökohtaisen lisän perusteina voivat työtulosten ja tavanomaisten työtehtävien hallinnan lisäksi olla esimerkiksi lisäkoulutus ja pätevyys, monitaitoisuus sekä erityistiedot ja -taidot, mikäli näitä voidaan käyttää omaa pääasiallista vastuualuetta laajemmin hyväksi työyhteisössä, taikka muut työn onnistumisen kannalta tärkeät tekijät. Tällaisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi yhteistyökyky, vastuuntunto, joustavuus ja kehityshakuisuus. Uusia viranhaltijoita ja työntekijöitä otettaessa voidaan palvelussuhteen alusta lukien maksaa henkilökohtaista lisää, jonka perusteena on lähinnä aikaisemmassa toiminnassa todettu ammatinhallinta ja työtulokset. Henkilökohtaisen lisän perusteluna voivat olla myös henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat. XXMuut lisät KVTES:n palkkaluvussa mainitaan tulospalkkiot, kannustuslisä, kielilisä, syrjäseutulisä, kokouspalkkiot ja luentopalkkiot. Tulospalkkion maksamisen perusteet on yleensä sovittu paikallisesti. On kuitenkin selvää, että kunnan tai kuntayhtymän peruspalkkauksen tulee olla kunnossa ennen kuin muilla palkitsemisen muodoilla on suurtakaan merkitystä henkilöstön motivoinnin ja sitouttamisen keinoina. 26 Kuntasektorin Palkkaopas

XX PALKKATAULUKOT Luonnontieteiden Akateemisten Liitto tekee vuosittain jäsentensä keskuudessa palkkoihin ja muihin työsuhteen ehtoihin liittyviä kyselyitä. Näitä tuloksia käytetään mm. jäsenten palkkatoivomusten määrittelyssä, ajankohtaisten työmarkkinakysymysten määrittelyssä sekä muun edunvalvonnan taustamateriaalina. Liitto antaa vuosittain palkkasuositukset yksityiselle sektorille ja opiskelijoille. Viimeisimmän palkkatutkimuksen (lokakuu 2008) perusteella kuntasektorilta vastanneiden keskimääräinen bruttopalkka oli 3 775 euroa/ kk. Tilastossa ovat mukana kokoaikaisesti ja vakituisessa työsuhteessa toimivat työntekijät/viranhaltijat. Sairaaloiden tutkimushenkilöstön keskiarvopalkat olivat lokakuussa 2008 ( /kk): Nimike Teht.koht. Bruttopalkka palkka Sairaalageneetikko, -solubiologi 3 653 4 034 Sairaalakemisti 3 335 4 135 Sairaalamikrobiologi 3 067 4 060 Erikoistuva 2 916 2 977 Ylikemisti 4 719 5 457 Palkkatutkimuksen tuloksista kävi selvästi ilmi, että nimikettä tärkeämpi palkkaan vaikuttava tekijä oli luonnollisesti työkokemusvuodet. Palkkasuositukset on laadittu tältä pohjalta. KVTES palkkataulukot 27

Vertailuryhmien säännöllisen työajan ansio vuonna 2007 ( /kk) (suluissa vast. LAL nimikkeet) Sairaalalääkäri (erikoistuva sairaalakemisti tai vast.) 3 146 Erikoistuva lääkäri (erikoistuvat) 3 269 Fyysikko, sairaalafyysikko (sair.kemisti tai vast.) 4 076 Erikoislääkäri (sairaala-alkuiset) 5 119 Apulaisylilääkäri (apulaisyli-alkuiset) 5 894 Osastonylilääkäri (yli-alkuiset) 6 326 Ylilääkäri (yli-alkuiset) 6 651 Lähde: Tilastokeskus Lääkärien palkat nousivat vuonna 2008 keskimäärin 4,6 % ja nousevat edelleen 3,2 % vuonna 2009 sopimuskorotusten myötä (muita henkilö kohtaisia korotuksia ei ole huomioitu). LAL:n tehtäväkohtaisen palkan suositukset 2009 ( /kk) Sairaalakemisti, -mikrobiologi, -geneetikko,- solubiologi 5-10 vuoden työkokemus 3 500 10-20 vuoden työkokemus 3 800 20- vuoden työkokemus 4 000 Ylikemisti tai vastaava 4 800 Erikoistuva 3 000 28 Kuntasektorin Palkkaopas

LUKIJALLE 29

XX 30 Kuntasektorin Palkkaopas

XX KUNNAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS (TS) TS-palkkaluku sisältää palkkausjärjestelmän kuvauksen ja palkan määräytymistä koskevat määräykset. Palkkausjärjestelmällä tarkoitetaan eri tarkoituksia palvelevista palkan osista muodostuvaa kokonaisuutta. Palkkausjärjestelmä edellyttää tehtäväkohtaista palkkaa ja henkilökohtaista lisää koskevat paikallisesti vahvistetut periaatteet. Lisäksi voidaan maksaa tulospalkkioita, jotka perustuvat toimintayksikön tulokseen ja muita sopimuksissa erikseen mainittuja lisiä, palkkioita tai korvauksia. XXTehtäväkohtainen palkka TS:ssa Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisestä säädetään TS:n palkkaluvun 9 :ssä. Sen mukaan viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaisen palkan tasoon vaikuttavat ensisijaisesti seuraavat kahdeksan vaativuustekijää: XX tehtäviin kuuluva päätösvalta XX töiden ja toimintojen järjestämistä koskevan vastuun laajuus XX asema organisaatiossa XX tehtävien vaatimat tekniset tiedot, taidot ja osaaminen XX työnantajan edellyttämä koulutus XX työnantajan edellyttämä kokemus XX XX tehtävien edellyttämät vuorovaikutustaidot työolosuhteet tekninen sopimus palkan osat 31

Näiden tekijöiden lisäksi ei ole muita tekijöitä, joka vaikuttavat tehtäväkohtaiseen palkkaan, eli lista on tyhjentävä. Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisen tulee perustua ajan tasalla olevaan kirjalliseen tehtäväkuvaukseen ja paikallisesti hyväksyttyyn arviointijärjestelmään. XXHenkilökohtaiset lisät TS:ssa Henkilökohtainen lisä on tehtäväkohtaisen palkan ohella TS:n palkkausjärjestelmän toinen keskeinen osa. Henkilökohtaisen lisän maksamisperusteena on työssä suoriutuminen. Työnantaja päättää viranhaltijan/työntekijän harkinnanvaraisesta euromääräisestä henkilökohtaisesta lisästä mm. seuraavin perustein: XX XX XX XX XX XX XX XX XX XX työtulokset ammattitaito työkokemus koulutettavuus monitaitoisuus oma-aloitteisuus vastuuntunto yhteistyökyky tehokkuus luovuus Muitakin perusteita kuin edellä mainitut voi olla, eli lista ei ole tyhjentävä. Henkilökohtainen lisä voi olla suuruudeltaan enintään 30 % tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna. 32 Kuntasektorin Palkkaopas

XXAmmattialalisä Työntekijälle/viranhaltijalle maksetaan TS:n soveltamisalalla ammattialalisää hänen oltuaan virka- tai työsuhteessa asianomaiseen kuntaan tai kuntayhtymään tai muun työantajan palveluksessa tehtäviään vastaavalla ammattialalla tai sellaisessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä. Muun kuin oman kunnan tai kuntayhtymän palvelusta on esitettävä luotettava kirjallinen selvitys, esim. työtodistus, ammattialalisää haettaessa. Ammattialalisän määrä on tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna XX 5 % kolmen vuoden palvelusajan jälkeen XX 9 % viiden vuoden palvelusajan jälkeen XXErillislisät TS:n palkkausluvun 14 :ssä on määritelty palkkausjärjestelmään kuuluvat erillislisät. Erillislisät voivat poistua tai pienentyä tehtäväkohtaisen palkan tarkistuksen yhteydessä tai henkilökohtaisen lisän ja ammattialalisän maksamisen vuoksi. Työnantaja voi myös päättää, että erillislisä poistuu tai pienenee palkan yleiskorotusten yhteydessä. Erillislisiä on maksettu mm. rekrytoinnin helpottamiseksi ja lisän pieneneminen tai poistuminen on tullut monelle yllätyksenä. XXMuut lisät TS:n palkkaluvun 15-18 sisältävät määräykset tulospalkkioista, syrjäseutulisästä, kokouspalkkiosta ja luentopalkkioista. Tulospalkkioina voidaan maksaa ao. tulosyksikön henkilöstölle osa hyödystä, joka kunnalle tai kuntayhtymälle voidaan todeta koituneen tuloksellisuuden tekninen sopimus palkan osat 33

parantumisesta. Tulospalkkion maksamisen perusteet sovitaan paikallisesti. Tulospalkkioihin voidaan käyttää vuodessa enintään 5 % ao. tulosyksikön vuotuisesta palkkasummasta. 34 Kuntasektorin Palkkaopas

XX PALKKATAULUKOT Teknisen sopimuksen piirissä työskentelevien keskiarvopalkat olivat lokakuussa 2008 ( /kk): Nimike Teht.koht. palkka Bruttopalkka Kemisti, mikrobiologi 2 725 3 625 Terveys-, ympäristö-, 2 488 2 725 elintarviketarkastaja Ympäristösihteeri, 2 693 3 040 -suunnittelija Laboratorion johtaja 3 062 3 610 Ympäristöjohtaja 3 352 4 030 Teknisten sopimuksen piirissä olevien keskiarvopalkaksi muodostui 3 393 euroa/kk. LAL:n suositukset tehtäväkohtaisiksi palkoiksi ( /kk) Kemisti, mikrobiologi 3 000 Laboratoriopäällikkö, laboratorion johtaja 3 300 Terveys-, elintarvike-, ympäristötarkastaja 2 800 Ympäristösihteeri, -asiantuntija, -suunnittelija 2 800 Ympäristöjohtaja 3 500 tekninen sopimus palkkataulukot 35

XX OVTES Opetusalan palkkataso muodostuu koulutusyksiköistä, opettajan pätevyydestä ja tuntimäärästä riippuen erilaiseksi. Lisätietoa palkkauksesta saat liiton toimistolta kuntasektorin asiamieheltä. OVTES-alueella keskiarvopalkka oli 3 061 euroa/kk lokakuussa 2008. 36 Kuntasektorin Palkkaopas

LUKIJALLE 37

XX YHTEYSTIETOJA Pyydä ongelmatilanteissa apua luottamusmieheltäsi tai Luonnontieteiden Akateemisten Liitosta. XX XX LAL:n toimisto p. 09 2511 1660 Kuntasektorin asiamies Suvi Liikkanen suvi.liikkanen@luonnontieteilijat.fi, puh. 09 2511 1663 tai 050 382 9263. LAL:n kuntasektorilla toimivat ammatilliset jaostot: XX Sairaalakemistit ry XX Sairaalasolubiologijaosto XX Ympäristöterveyden luonnontieteilijät XX Ympäristökemistien jaosto Kuntasektorin palkkatietoja löydät verkosta: XX www.luonnontietelijat.fi Jäsensivujen Palkkatutkimukset ja -suositukset XX www.kuntatyonantajat.fi, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen palkkatilastot XX www.tilastokeskus.fi Palkat ja työvoimakustannukset Kuntasektorin palkat 38 Kuntasektorin Palkkaopas