Mitä on Siun sote ja mitä se tarkoittaa maakunnallisesti? Tuottavuusseminaari 16.11.2017 Joensuu Ilkka Naukkarinen, hallintojohtaja Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
26.10.2015 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
26.10.2015 Kunnat päättivät suunnilleen samalla kellon lyömällä Siun soten perussopimus v1:stä, perussopimusta päivitettiin 6/2016 Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa puolesta alueensa väestölle yhdenvertaisilla periaatteilla lainsäädännön mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, jotka eri lakien mukaan ovat jäsenkuntien järjestämisvastuulla. Tällä sopimuksella jäsenkuntien järjestämisvastuu siirtyy kuntayhtymälle. Lisäksi pelastuslain 24 :ssä tarkoitetun alueellisen pelastustoimen palvelut valtioneuvoston vahvistamalla alueella Lisäksi ympäristöterveydenhuollon tehtävät sekä leirintäalueviranomaistehtävät
Miksi ei jääty odottamaan? Koska asioiden täytyy muuttua: Talouden realiteetit: muutoksia on tehtävä, jotta lähipalvelut saadaan turvattua. Kuntien talouden kantokyky ja sotekustannusten kehitysnäkymät ristiriidassa keskenään sotekulukehitys n. + 5% ja tulokehitys n. + 1% Mahdollisuus rakentaa kustannustehokas ja asukaskeskeinen palvelujärjestelmä Koska me voimme: Yhdessä tekemisen perinne ja asioiden sopimisen kulttuuri maakunnassa. Luottamuspääomaa on. Riittävä väestöpohja (170 000) myös erikoissairaanhoitoon, yksi keskussairaala, ei aluesairaaloita
Minkälainen maakunta? Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
14 jäsenkuntaa, 170.000 asukasta Valtimo Nurmes Väestötiheys (/km3) Suomi 17,5 Pohjois-Karjala < 10 Pääkaupunkiseutu 170 Juuka Lieksa Kys-erva alue (820.000 asukasta) Outokumpu Polvijärvi Kontiolahti Ilomantsi Keskipitkät välimatkat Liperi Joensuu Heinävesi Rääkkylä Tohmajärvi Keskussairaala, Joensuu Honkalampi keskus (kehitysvammaisten Kitee erityishuolto), Liperi 300 km 150 km Pth-sosiaalitoimen palvelupisteet kunnissa 8
Maakunnan arki Sote-palvelujen palvelutarve on noin 1,25 1,4 kertainen valtakunnan keskiarvoon verrattuna Tulotaso on noin 80 % maakuntien keskiarvosta (alueellinen BKT) Väestötase miinuksella Kuolleita > syntyviä Lähtömuuttajia > tulomuuttajia Maahan muuttajia > maasta muuttajia
Tiedot koottu Satakunnan sairaanhoitopiirissä
Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2015, sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku = 100 Pohjois-Karjalan shp Etelä-Savon shp Päijät-Hämeen shp Keski-Pohjanmaan shp Kainuun shp Kanta-Hämeen shp Etelä-Karjalan shp Keski-Suomen shp Satakunnan shp Länsi-Pohjan shp Kymenlaakson shp Pirkanmaan shp Kaikki yhteensä Varsinais-Suomen shp Pohjois-Pohjanamaan shp HUS Etelä-Pohjanmaan shp Itä-Savon shp Lapin shp Pohjois-Savon shp Vaasan shp 109 108 107 107 107 105 105 102 102 100 96 96 95 95 95 95 92 90 121 121 121 0 20 40 60 80 100 120 140 23.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2015 Tilastoraportti 6/2017 11
Minkälainen yhteisö? Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Muutamia lukuja Henkilöstöä n. 7000 Maakunnan suurin työnantaja Budjetti n. 700 miljoonaa euroa Investoinnit n. 25 m /v
Organisaatio Tarkastuslautakunta Valtuusto Hallitus Yksilöasiainjaosto Henkilöstöjaosto Sisäinen tarkastus Toimitusjohtaja Ymp.th. jaosto Pelan johtokunta Hallinto Henkilöstö Yhteiset palvelut Hoitotyö Kehittäminen Talous Terveys- ja sairaanhoito -palvelut Ikäihmisten palvelut Perhe- ja sosiaalipalve lut Ympäristöterveydenhu olto Pelastuslaitos Viestintä
Siun soten arvot Vastuullisuus Välittäminen Asiakaslähtöisyys Yhdenvertaisuus
Siun soten missio Turvaamme arkeasi Asukkaan marraskuu (2015) selvitys Yleinen turvallisuuden tunteen puute - yksi keskeisistä sote-ongelmakohdista väestön keskuudessa
Visio Asiakkaan arvostama
Miten toiminta rahoitetaan? Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Jäsenkuntien maksuosuudet Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat nettokustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamalla korvauksella (= kuntien maksuosuudet). Omistajaohjauksessa määrätään maksuosuuksilla kerättävän määrän muutos vuosittain. Muutoksen pohjana käytetään kuluvan vuoden ennustetta (Siun sote). (Perussopimus 24 ) 2018 loppuun saakka kuntien osuudet: 95 % käytön mukaan, 5 % asukasmäärän mukaan 2019 -> pelkästään käytön mukaan Ensihoidossa, pelastustoimessa ja ympäristöterveydenhuollossa omat malli KIINTEÄ RAHOITUS!!!
Omistajaohjaus Yhtymähallitus neuvottelee kuntien kanssa kuntayhtymän taloudesta ja investointitarpeista Kuntien maksuosuudet Vuosi 2017: - 0,7 % (ennakoidusta toteumasta 2016) Vuosi 2018: + 0,25 % (vuoden 2017 talousarviosta)
Tulevaisuus? Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Väestömuutos ikäryhmittäin
Paikkatarve vuonna 2040, jos 92 % asuu kotonaan LIIKAA PAIKKOJA LISÄTARVE 2040 Taso 92 % kotona Taso 92 % kotona Juuka -75 Salla -15 Hollola 152 Nurmijärvi 300 Kotka -46 Veteli -15 Kaarina 153 Salo 309 Nurmes -35 Luvia -14 Tornio 160 Mikkeli 310 Ilomantsi -35 Vesanto -14 Mäntsälä 168 Seinäjoki 329 Heinävesi -31 Lappajärvi -13 Ylöjärvi 189 Hyvinkää 337 Kitee -28 Merikarvia -13 Kokkola 189 Järvenpää 346 Ylitornio -27 Huittinen -13 Kangasala 190 Porvoo 349 Vöyri -26 Outokumpu -13 Vihti 199 Lappeenranta 369 Kuortane -26 Nivala -12 Hämeenlinna 200 Jyväskylä 468 Haapavesi -25 Pyhäjärvi -12 Pirkkala 209 Lahti 516 Pieksämäki -20 Kemijärvi -12 Nokia 232 Turku 784 Sulkava -18 Humppila -12 Naantali 235 Kuopio 814 Miehikkälä -18 Kärsämäki -11 Lohja 271 Tampere 960 Valtimo -17 Jämijärvi -10 Kirkkonummi 272 Vantaa 1067 Laitila -17 Hyrynsalmi -10 Joensuu 276 Oulu 1152 Rautavaara -15 Hamina -10 Kerava 292 Espoo 1666 Puolanka -15 Savukoski -10 Tuusula 292 Helsinki 2235 Jalasjärvi -15 Koko maa -986 Rovaniemi 299 Koko maa 22956
Rahoitustarpeen muutos maakunnittain eur/as 24 Sopeuttamiskyky huom. eur/as Nykyarvo eur/as Veroprosenttia Asl Asl 2017 2030 2030 2030 2017 2017 Uusimaa 1 650 428 1 825 830-1 119 749-613 -900 573-546 -2,48 Varsinais-Suomi 477 324 494 420-424 306-858 -341 253-715 -4,22 Satakunta 222 431 217 931-163 662-751 -131 627-592 -3,67 Kanta-Häme 176 043 179 635-112 809-628 -90 728-515 -3,10 Pirkanmaa 515 083 548 162-299 726-547 -241 058-468 -2,77 Päijät-Häme 209 004 210 225-77 097-367 -62 007-297 -1,84 Kymenlaakso 171 170 165 317-140 266-848 -112 811-659 -3,98 Etelä-Karjala 130 716 127 697-71 884-563 -57 813-442 -2,73 Etelä-Savo 140 115 132 335-100 235-757 -80 615-575 -3,96 Pohjois-Savo 253 547 253 960-200 364-789 -161 146-636 -4,18 Pohjois-Karjala 168 018 165 351-61 579-372 -49 526-295 -2,13 Keski-Suomi 274 077 277 683-105 953-382 -85 214-311 -2,04 Etelä-Pohjanmaa 197 692 197 711-128 571-650 -103 405-523 -3,71 Pohjanmaa 178 548 187 249-101 825-544 -81 894-459 -2,88 Keski-Pohjanmaa 69 062 70 150-40 334-575 -32 439-470 -3,19 Pohjois-Pohjanmaa 415 431 436 121-226 091-518 -181 837-438 -2,86 Kainuu 74 197 68 935-59 217-859 -47 626-642 -4,40 Lappi 180 375 177 642-156 774-883 -126 087-699 -4,50 Koko maa 5 503 261 5 736 354-3 536 419-616 -2 844 211-517 -2,93
Haasteita 25 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Toiminnan ja talouden yhteensovittaminen Muutosjohtamisen läpivienti ja juurruttaminen Integraatiohyötyjen realisoiminen Lähipalvelujen uudet tuottamistavat Toimipisteverkoston ja palvelutarpeiden optimointi Hyvän työnantajamaineen säilyttäminen Ammattilaisten rekrytointi Lääkärit, sosiaalityöntekijät Potilasvirtojen hallinta valinnanvapauden kentässä
Integraatio Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Palvelujen integraatio - miten ja kenen ehdoilla?
Dimensions of Integrated Care Person centered care Clinical integration Professional integration Organizational integration Systemic integration Functional integration Normative integration (Source: IFIC, International Foundation of Integrated Care; Building Blocks; Dr Viktoria Stein and Dr Nick Goodwin)
Mielenkiintoista seminaaria!!! Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä