23.10.2015 Viitaten seminaarissa (Helsingissä) 19.10.2015 esitettyyn huomioon, että sidosryhmät voivat halutessaan toimittaa näkemyksiä metsähallitusuudistuksesta asianomaisille ministeriöille sekä ministerille, Suomen luonnonsuojeluliitto esittää seuraavat huomiot: Suomen luonnonsuojeluliitto: - vastustaa tapaa, jolla ministeriöt vievät metsähallitusuudistusta eteenpäin ilman avointa kuulemista. - esittää avoimen lausuntokierroksen järjestämisestä. - huomauttaa, että EU edellyttää vain kilpailuneutraliteetin vaatimuksen toimeenpanon, ei esimerkiksi tasesiirtoja eikä organisaation muutoksia. Mikäli lakiin tehdään muutoksia, Suomen luonnonsuojeluliitto ensisijaisesti - esittää, että pykälään viisi palautetaan viittaus yleisiin vesialueisiin. - esittää, että kirjanpitovelvollisuuksiin (pykälä 33) ei tehdä nyt esitettyjä muutoksia. - esittää, että lakiin lisätään poistetut pykälät liittyen saamelaisten kotiseutualueen heikentämiskieltoon sekä työllisyysvelvoite yhteiskunnallisiin velvoitteisiin. Yleistä Suomen luonnonsuojeluliitto vastustaa tapaa, jolla istuva hallitus maa- ja metsätalous- sekä ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen johdolla, vie metsähallitusuudistusta eteenpäin. Lakiesitys on muuttunut oleellisesti vuoden 2014 lausunnolla olleesta ehdotuksesta. Tästä huolimatta uudesta lakiesityksestä ei ole järjestetty lausuntokierrosta. Uudistuksesta järjestetyt seminaarit ovat ministeriöiden kutsun mukaan avoimia kuulemistilaisuuksia, joihin kuitenkaan todellisuudessa eivät kaikki järjestöt ole päässeet edes pyytämällä mukaan. Tilaisuuteen ei ole ollut pääsyä myöskään tiedotusvälineillä. Syynä tähän on annettu, että sidosryhmillä on oltava mahdollisuus lausua ehdotuksesta luottamuksellisesti. Normaalissa lausuntomenettelyssä annettavat lausunnot ovat kuitenkin saatavilla ministeriöiden kirjaamoista ja niistä laaditaan yhteenveto annettavan lain perusteluosioon. Ministeriöiden järjestämissä tilaisuuksissa lähes kaikki mukaan päässeet tahot, riippumatta siitä mitä sisällöllisiä huomioita lakiin on ollut, ovat kritisoineet lausuntokierroksen puuttumista. Euroopan unionista tuleva vaatimus parantaa kilpailuneutraliteettia on huomioitu lakiesityksessä siten, että ehdotetaan Metsätalous oy:n perustamista Metsähallituskonsernin sisälle. Tämän lisäksi lakiesityksessä on tehty lukuisia muita muutoksia, joihin EU ei millään tavalla edellytä, vaan jotka ovat valmistelijoiden itsensä lakiin ajamia muutoksia. Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että lakiin ei tule tehdä muita kuin aivan välttämättömät, EU:n edellyttämät muutokset. Kaksi muuta tärkeintä huomiota on, että pykälään viisi on palautettava viittaus yleisiin vesialueisiin, jolloin ne pysyvät Luontopalveluiden taseessa. Tämä on oleellista, koska vesialueisiin sisältyy yleisiä yhteiskunnallisia intressejä. Lisäksi kirjanpitovelvollisuuksiin ei saa tehdä nyt esitettyjä muutoksia pykälään 33. Esitetty muutos heikentäisi entisestään Metsähallituksen toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Lisäksi koko Metsähallituskonserni, myös uusi perustettava osakeyhtiö, on velvoitettava noudattamaan julkisuuslakia.
Vaikka uudistus toteutettaisiin Suomen luonnonsuojeluliiton ehdottamalla tavalla, ei tämä estäisi valtionmaiden talouskäyttöä, vaan ainoastaan tekisi siitä demokraattisempaa ja avoimempaa sekä yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpää ja ekologisesti kestävämpää. 13.10.2015 julkistettu lakiehdotus sen sijaan muuttaa Metsähallituksen toimintaa ihmisten ja luonnon kannalta huonompaan suuntaan. Jos lakiin päädytään tekemään muita kuin EU:n edellyttämiä muutoksia, esittää Suomen luonnonsuojeluliiton seuraavat yksityiskohtaiset kommentit Luku 2: 2 Kevään 2014 versioon nähden tehtäviin on lisätty kulttuurisen pääoman vaaliminen, mikä on hyvä asia. 5 Kevään 2014 versioon nähden on muutettu perusteluihin ja pykälään kirjaus oikeudesta yleisiin vesialueisiin. Annetun lain mukaisia Metsähallitukselle kuuluvia tehtäviä ei enää todettaisi julkisiksi hallintotehtäviksi, koska lain mukaa Metsähallitukselle kuuluu yleisellä vesialueella vain omistajanhallintatehtäviä, joihin ei liity yleisempää yhteiskunnallista intressiä ja että Metsähallitus voisi luovuttaa vesialueella toteutettavalle hankkeelle tai toimenpiteelle omistajaluvan muiden lakien puitteissa. Nyt uutena esitelty kolmas tase mutkistaa Metsähallituksen organisaatiota tarpeettomasti. Tämä kirjaus on muutettava siten, että vesialueet säilyvät Metsähallituksen sisällä Luontopalveluiden taseessa. Ei siis riitä, että ne säilyvät valtiolla. Vesialueisiin liittyy yleisiä yhteiskunnallisia intressejä. SLL esittää palautusta pykälään viisi, momenttiin kaksi: 2) erämaalaissa (62/1991), kalastuslaissa (379/2015), kolttalaissa(253/1995), maastoliikennelaissa (1710/1995), metsästyslaissa(615/1993),oikeudesta yleisiin vesialueisiin annetussa laissa (204/1966), ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa (1299/2004), pelastuslaissa (379/2011),poronhoitolaissa,porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetussa laissa (986/2011) ja ulkoilulaissa (606/1973) säädetyt tehtävät; Lisäksi Ylä-Lapin luontaiselinkeinojen alueet tulee säilyttää Luontopalveluiden taseessa. Luontaiselinkeinojen käyttöön varatuilla alueilla on hoidettavanaan yleisiä yhteiskunnallisia velvoitteita ja niihin liittyy yleisiä yhteiskunnallisia intressejä muun muassa saamelais- ja kolttalain sekä poronhoitolain kautta. Niillä tapahtuvasta toiminnasta pitää jatkossakin päättää julkisten hallintotehtävien alla, eli näiden alueiden on kuuluttava Luontopalveluiden (julkisten hallintotehtävien) taseeseen. Luku 3: 6 Kevään 2014 versioon verrattuna yhteiskunnallisista velvoitteista on poistettu työllisyyden edistämiseen liittyvät kirjaukset. Työllisyystyöt, vankityöt ja muut ovat tärkeitä työllistämisnäkökulmasta ja tämä velvoite tulee palauttaa lakiin. Vuoden 2014 luku 5 on kokonaan poistettu: Silmiinpistävää saamelaisten kotiseutualueen heikentämiskieltoluvun poistaminen kokonaan vuoden 2014 lausuntokierroksella olleeseen versioon nähden. Koko viides luku eli saamelaisten kotiseutualuetta koskevat erityissäännökset, pykälät 11 (saamelaisten kotiseutualueilla tapahtuva suunnittelu) sekä pykälä 12 (heikentämiskielto) on poistettu. Lisäksi suunnittelun neuvottelukunta perustettaisiin ainoastaan sellaisten kuntien alueille, jotka kuuluvat kokonaisuudessaan saamelaisten kotiseutualueeseen.
Luku 5: 11 Metsähallituksen hallituksen kahdella jäsenellä tulee olla luonnonsuojelun asiantuntemus. Luku 6: 16 Perusteluihin on tullut uusi kirjaus kirjaus: Tarkoitus on, että julkisten hallintotehtävien yksikön käyttöön osoitettaisiin sellainen valtion maa- ja vesiomaisuus, joka on Metsähallitukselle osoitettujen julkisten hallintotehtävien hoidon kannalta tarpeellista. Julkisten hallintotehtävien hoitoon osoitetulla omaisuudella ei ole tuottovaatimusta. Peruspääomaan osoitettaisiin maa-ja vesiomaisuus, jota hyödynnetään taloudellisesti tai jonka taloudellista hyödyntämistä ei ole erikseen suojelu- tai kaavoituspäätöksillä estetty. Viime kädessä kysymyksen siitä, mikä osa Metsähallituksen hallinnassa olevasta maa- ja vesiomaisuudesta olisi taloudellisen hyödyntämisen piirissä, ratkaisisi eduskunta päättäessään peruspääoman muutoksista. Julkisten hallintotehtävien käyttöön osoitettujen maa- ja vesialueiden ja muun omaisuuden hoidossa on otettava huomioon, mitä valion omaisuuden hoidon ja käytön osalta muuten on yleisesti säädetty ja määrätty Taseiden rakentamisessa logiikan tulisi olla toisinpäin: Liiketalouden taseeseen vain alueet, joita käytetään jo nyt puuntuotantoon. Luontopalveluiden taseeseen tulee siirtää esimerkiksi valtion retkeilyalueet, dialogikohteet sekä Metsä-Lappi-kohteet. Ristiriitaista on myös linjata, että Luontopalveluiden taseeseen, eli muuhun omaan pääomaan, sijoitettaisiin vain sellainen omaisuus, jonka taloudellinen hyödyntäminen on estetty. Useimmat kansallispuistot ja erämaa-alueet sekä muut luonnonsuojelualueet ovat varsin intensiivisen taloudellisen hyödynnyksen piirissä esim. luontomatkailun ja poronhoidon kohdealueina. Uusi tase perustelutekstissä: Maa- ja vesiomaisuus, joka ei liity julkisten hallintotehtävien hoitoon ja jolle ei perustellusta syystä asetettaisi tuottovaatimuksia, sijoitettaisiin muuhun pääomaan erillisenä tase-eränä. Kolmas tase sekoittaisi valtionmaiden hallintaa ja ohjausjärjestelmää. Tase-erien siirtoja kolmen eri taseen välillä ei ole yksiselitteisesti määritelty siten, että Eduskunnan tulee päättää muutokset. 19 Perusteluissa on uusi kohta kevään 2014 versioon nähden: Esityksen tavoitteena on luoda edellytykset Metsähallituksen yhtenäisemmälle johtamisjärjestelmälle siltä osin kuin se on julkisten hallintotehtävien hoidon riippumattomuudelle ja puolueettomuudelle asetettujen vaatimusten vuoksi mahdollista. Metsähallituksen hallituksen aseman korostaminen mm. taloudellisten päätösten ohjaamisessa voi kuitenkin vaarantaa taseiden välisen palomuurin ja julkisten hallintotehtävien riippumattomuuden. Julkisten hallintotehtävien hoito, ohjaus ja valvonta Seminaarissa 19.10.2015 (Helsinki) maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion esitteli Metsähallituksen organisaatiokaavion muutoksen jälkeen. Kaaviosta jää erittäin epäselväksi mikä taho itseasiassa ohjaa mitäkin Metsähallituksen toimintoa. Esimerkiksi julkisia hallintotehtäviä ei näytä kaavion mukaan ohjaavan oikein kukaan, kun taas uuden osakeyhtiön ja eduskunnan välillä ohjausta kuvaava nuoli menee molempiin suuntiin. Aiemmissa organisaatiokaavioissa maankäyttö on lisäksi ollut erillisenä osanaan niiden yhteiskunnallisen merkittävyyden takia. Nyt ne on niputettu Laatumaan ja kiinteistötoimituksen kanssa samaan pakettiin.
Kuva 1: Metsähallituksen organisaatiokaavio uudistuksen jälkeen, Jaana Husu-Kallio (MMM) 19.10. 2015 (Helsinki) Kuva 2: Metsähallituksen organisaatio uudistuksen jälkeen, Juha Ojala (MMM) 31.1.2014 (Helsinki)
Muutoksena itse pykälätasolla kevään 2014 versioon nähden on, että maastoliikenne asiat kuuluvat sekä luontopalvelujohtajalle että eräjohtajalle. Tämä muutos pitäisi poistaa. Luku 9: 33 On ehdotettu uusi (myös kevään 2014 lakiversioon nähden) kirjanpitoa koskeva säännös, joka poikkeaa Metsähallitukseen sovellettavasta lainsäädännöstä siten, että julkisia hallintotehtäviä koskevasta erillisestä kirjanpidosta luovuttaisiin. Valtion talousarviolaissa ja -asetuksessa tarkoitettu erillinen tilinpäätös laadittaisiin Metsähallituksen liikekirjanpidon perusteella. Tämä vähentää oleellisesti Metsähallituksen toimien avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, eikä ole perusteltavissa, kun kyse on kansallisomaisuuden käytöstä ja sen raportoinnista, joiden tulee lähtökohtaisesti olla julkista ja helposti saatavilla. Tämän pykälän muuttamisen lisäksi koko konsernin (myös uuden perustettavan osakeyhtiön) tulee noudattaa julkisuuslain periaatteita ja varmistaa kansalaisten ja eduskunnan tiedonsaantioikeus. 34 Metsähallitukselle avataan uusi vahvistava tase. Taseen yhteydessä on erittäin oleellista mitä alueita ja minkä verran menee mihinkin taseeseen. Tasemuutoksia pitäisi tehdä vain siihen suuntaan, että peruspääomasta siirtyy aiemmin perusteltuja alueita ilman tuottovaadetta olevaan muuhun omaan pääomaan. Luontopalveluiden taseeseen on siirrettävä taseen avaamisen yhteydessä: kaikki sellaiset alueet, joilla ei harjoiteta metsätaloutta ja jotka siksi vain rasittaisivat liiketalouden tasetta. jouto- ja kitumaat sekä kaikki valtion vesialueet. laajat luonnontilaiset metsäalueet ja vanhojen metsien alueet Itä- ja Pohjois-Suomessa (eli ns. dialogiprosessin kohteet) METSO-ohjelman mukaiset kohteet valtionmailla sekä siinä kesken olevat toimenpidekohteet sekä soidensuojelun täydennysohjelman valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisten toimien kohteet (muun muassa suometsämosaiikit). alue-ekologisten suunnitelmien erikoisalueet (mm. luontokohteet ja ekologiset yhteydet ) valtion retkeilyalueet kansallisissa ja maakunnallisissa selvityksissä sekä kaavoituksen yhteydessä esille tulleet luonnonsuojelullisesti tai virkistyskäytöllisesti arvokkaat alueet saamelaisten kotiseutualue epäonnistuneet metsäojitusalueet ja ennallistettavat suo-metsämaat Risto Sulkava puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Lisätietoja - Risto Sulkava, puheenjohtaja, puhelin 050 560 2113, risto.sulkava@sll.fi - Ilpo Kuronen, johtava asiantuntija, 0400 153 133, ilpo.kuronen@sll.fi - Paloma Hannonen, suojeluasiantuntija, puhelin 050 5323 219, paloma.hannonen@sll.fi