Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Samankaltaiset tiedostot
Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Kuva Pohjavesialueet Hannukaisen alueella.

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV 01021

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen


Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: Tilaaja:

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

Analyysi Menetelmä Yksikkö Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu loka marraskuu 2015

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu marraskuu 2014

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

Sysmäjärvi - Heposelän alueen yhteistarkkailu elokuu 2019

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2

LIITE 9. Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta. Kartta vedenlaadun seurantapisteistä. Koosteet seurantatuloksista

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu joulukuu helmikuu 2016

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu - syyskuu 2015

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus

Vuoden 2016 aikana tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan todeta seuraavaa:

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia

Näytteenottokerran tulokset

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Järvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Liite 3 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 56. kokouksen pöytäkirjaan

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

Kynnarträskin veden laatu Heinäkuu 2017

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

Sanginjoen ekologinen tila

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2013

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

Transkriptio:

Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2

1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen alueella tarkkailupisteissä (Kuva 1-8-18): Rautuoja (), Kylmäoja (FS3) ja Laurinoja (FS4). Purojen vedet ovat vähähumuksisia (keskimääräiset CODMnarvot 7, 9, mg/l) ja hieman happamia (keskimääräiset ph arvot 6,7 6,8). Veden ph on laskenut kevättulvien aikaan alle 6 (Kuva1-8-19, Taulukko 1-8-1). Purovesien puskurikyky happamoitumista vastaan on ollut kevättulva-aikaa lukuun ottamatta joko hyvä tai erinomainen. Keväällä happamat sulamisvedet alentavat veden ph-arvoa. Vaikutus on havaittavissa erityisesti jokien latvavesillä ja pienimmissä puroissa. Hapen kyllästysprosentti on ollut keskimääräisesti 88 9 % ja happitilanne pääosin joko hyvä tai erinomainen. Rautuojan ja Kylmäojan keskimääräiset sähkönjohtavuudet (2,9 4,1 ms/m) ovat alhaisia. Laurinojan keskimääräinen sähkönjohtavuus on ollut niitä korkeampi 7,7 ms/m, mutta pysynyt tasolla, joka on tyypillinen luonnonvesille. Purojen kiintoainepitoisuuksissa on ollut vaihtelua näytekerroittain (Kuva 1-8- 18) ja keskimäärin pitoisuudet (3,6 4,9 mg/l) (taulukko 1-8-1) ovat olleet hieman suuremmat kuin Äkäsjoessa (1,8 2,7 mg/l) (ks. Taulukko 1-8- 7). Purojen kesäaikaiset kokonaistyppipitoisuudet kuvaavat karuja vesistöjä typen ollessa kasvua rajoittava minimitekijä. Rautuojan veden keskimääräinen fosforipitoisuus (3 ) kuvaa rehevää vesistöä. Kylmäojan fosforipitoisuus 21 ja Laurinojan vastaava luku 18 viittaavat lievästi rehevään vesistöön. Rautuojan, Kylmäojan ja Laurinojan metallipitoisuudet ovat mangaania lukuun ottamatta olleet jokaisella näytekerralla matalammat kuin talousvedelle asetetut vaatimukset ja suositukset (Taulukko 1-8-16). Korkeimmat Rautuojasta ja Laurinojasta mitatut alumiini- ja kuparipitoisuudet sekä Kylmäojasta mitattu korkein elohopeapitoisuus ovat ylittäneet EU:n vesiekosysteemien suojelemiseksi asettamat kriteeriarvot. Muut metallipitoisuudet ovat jokaisella näytekerralla olleet matalampia kuin kriteeriarvot (Taulukko 1-8-16). Laurinojan alumiini-, koboltti-, kupari- ja nikkelipitoisuudet ovat olleet suuremmat kuin Rautuojassa ja Kylmäojassa (Taulukko 1-8-16, Kuva 1-8-2). Laurinoja virtaa vanhalla Rauta-ruukin kaivosalueella, mikä voi myös näkyä korkeampina pitoisuuksina muihin puroihin verrattuna. 8 7, ph FS3 FS4 4 4 Kiintoaine (mg/l) FS3 FS4 7 3 3 6, 2 6 2 1, 1 8..7 23..7 24.8.7 26.9.7 2.3.8 24.4.8 26..8 13.8.8 13.1.8.4.9 11..9 2.6.9 1.7.9 16.1.9 26.1.1 6..1 19..1 1.7.1 7.9.1 1.3.11..11 2..11 28.7.11 8..7 23..7 24.8.7 26.9.7 2.3.8 24.4.8 26..8 13.8.8 13.1.8.4.9 11..9 2.6.9 1.7.9 16.1.9 26.1.1 6..1 19..1 1.7.1 7.9.1 1.3.11..11 2..11 28.7.11 4 4 3 N TOT () FS3 FS4 7 6 P TOT () FS3 FS4 3 2 2 4 3 1 1 2 1 8..7 23..7 24.8.7 26.9.7 2.3.8 24.4.8 26..8 13.8.8 13.1.8.4.9 11..9 2.6.9 1.7.9 16.1.9 26.1.1 6..1 19..1 1.7.1 7.9.1 1.3.11..11 2..11 28.7.11 8..7 23..7 24.8.7 26.9.7 2.3.8 24.4.8 26..8 13.8.8 13.1.8.4.9 11..9 2.6.9 1.7.9 16.1.9 26.1.1 6..1 19..1 1.7.1 7.9.1 1.3.11..11 2..11 28.7.11 Kuva 1-8-19. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) ph, kiintoaine-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet vuosina 27 21. 21

Taulukko 1-8-1. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) vedenlaatutulosten keskiarvot sekä pienimmät ja suurimmat pitoisuudet vuosina 27 211. Kevät = toukokuu, kevät = kesä-elokuu. O 2 O 2 Kiintoaine Sameus S-joht Alk ph Väri CODMn N TOT NH 4 N NO 2-3 N P TOT PO 4 -P SO 4 Fe mg/l % mg/l FNU ms/m mmol/l mg Pt/l mg/l mg/l Rautuoja, / vuodet 28 211 (1 näytettä) keskiarvo 11,3 88 4,9 1,4 2,9,21 6,7 81 9, 218 3,3 14 3 21 1,9 48 min. 9,7 78,6,6 1,3,2,6 1 1,4 < 2 2 2 13 1, 17 maks. 13, 1 47 2,8 3,9,29 7, 13 22 44 7 76 6 28 3,2 766 kevät 11, 84 3,1 1,1 2,3,14 6,6 18 1 291 3 36 22 1,7 32 kesä 1, 93 1,6 1,6 3,2,2 6,9 82 9,1 161 3 7 34 22 1,7 9 Kylmäoja, FS3 / vuodet 27 211 (19 näytettä) keskiarvo 11,4 9 3,6 1, 4,1,2 6,8 9 7, 233 12 4 21 8 4,6 64 min. 9,8 69,6,9 1,4,4,9 1 1,3 17 < 2 2 6 3 1,4 183 maks 13,7 12 2 2,9 6,7,2 7,2 11 16 41 7 141 6 21 8,6 21 kevät 11,3 9,7 1,6 2,7,1 6, 81 11 37 4 33 33 11 3, 817 kesä 1,2 94 1, 1,4 4,3,26 7,1 66 6,7 17 2 8 16 6 4,2 31 Laurinoja, FS4 / vuodet 27 211 (19 näytettä) keskiarvo 11,6 9 4, 1,6 7,7,32 6,7 71 8,6 224 4 28 18 7 2 882 min. 9,6 82,, 2,6,,9 1 1,6 <1 < 2 2 2 2, 232 maks. 13,6 16 33 9,2 13,6 1,14 7, 17 18 42 11 77 3 26 4 71 kevät 11,9 9 2, 1,2,,11 6,4 8 12 313 4 22 24 9 12 73 kesä 1,1 9 2,9 1, 7,,6 6,8 14 1 224 2 1 13 16 732 Taulukko 1-8-16. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) metallipitoisuudet vuosina 29 211, talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset sekä EU:n vesiekosysteemien suojelemiseksi määrittelemät veden laadun ohjearvot (Direktiivi 26/44/EY ja direktiivi 28/1/EY). Piste Fe Al As Cd Co Cr Cu Hg Mn Mo Ni Pb Zn Sb U Talousveden laatuvaatimukset 1 2 1 2 1 1 Talousveden laatusuositukset 2 2 EU:n veden laadun ohjearvot 1,8, 2 7,2 3 Rautuoja, keskiarvo 441 49,9 <,,12, 1,,2 7,,2,26,6 1,8,3 min. 17 1 <, <,2,,4,3 <,2 1,9 <,,14,2,4 <,1 maks. 766 121,1,9,3,6,4,4 19,4,47,9 9,,18 Kylmäoja, FS3 keskiarvo 43 3,6,3,27,3,4,17 24,18,49,,8 <,1,9 min. 183 8 <, <,2,9,2,2 <,1 8,6,3,1 <,2 <,1,6 maks. 733 86,11,7,76,3,8,17 2,28,76,13 2,7,2,13 Laurinoja, FS4 keskiarvo 824 73,6,3 1,7,4 3,4 <,2 29,19 1,,7 1,9,3,39 min. 232 16,6 <,2,4,2, <.1 1,8,6,1,9 <,1,9 maks. 71 191,11,1 7,4 1,1 6,4,4 13,3 2,4,3 3,8,2, 22

Äkäsjoen vesistöalueen vedet ovat vedenlaatutietojen perusteella pääosin karuja, vähähumuksisia ja hyvälaatuisia vesistöjä. Typpi on vesistöjen rehevyyttä rajoittava minimiravinne. Tutkituista vesistöistä Valkeajoki on puhtain ja sen ravinnepitoisuus alhaisin. Alueen purojen ja pikkujokien humus-, ravinne- ja metallipitoisuudet ovat olleet pääosin korkeampia kuin vastaavat arvot Äkäsjoen, Kuerjoen ja Valkeajoen vesissä. Vanhan, suljetun kaivosalueen vaikutus on nähtävissä Laurinojan metallipitoisuuksien kohonneina arvoina. 6 Fe () FS3 FS4 3, 2, Ni () FS3 FS4 4 2, 3 1, 2 1, 1,, 7, 6,, 4, 3, 2, Cu () FS3 FS4 8 7 6 4 3 2 Co () FS3 FS4 1, 1, 1,2 1,,8,6,4,2, Cr () FS3 FS4 1 9 8 7 6 4 3 2 1 Zn () FS3 FS4 Kuva 1-8-2. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) Fe-, Ni-, Cu-, Co-, Cr- ja Zn-pitoisuudet vuosina 29 211. 23

Kuva 1-8-21. Niesajoen tarkkailupisteet (FS13, FS14, FS1, FS16, FS17). 24

1.8.4.7 Niesajoki Niesajoen vedenlaatua on tarkasteltu tarkkailupisteestä (Kuva 1-8-21), jotka sijaitsevat: Niesajen suulla (), joen alaosassa (FS16), joen yläosassa (FS1) ja Niesajoen yläjuoksulla sijaitsevalla Niesajoen altaalla (FS13). Tarkkailupisteessä (FS14) on otettu näytteitä altaasta lähtevistä vesistä. Niesajoen vesi on vähähumuksista. Veden väriluku ja COD Mn -pitoisuudet kasvavat hieman jokea alaspäin mentäessä. Veden keskimääräiset ph-arvot ovat vaihdelleet välillä 6,8 7,2. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan on erinomainen (Taulukko 1-8-17, Kuva 1-8-22). Taulukko 1-8-17. Niesajoen vedenlaatutulosten keskiarvot, pienimmät ja suurimmat pitoisuudet 2-luvulla. Kevät = toukokuu, kesä = kesä-elokuu. Niesajoen pisteiden (, FS16, FS1) happitilanne on ollut hyvä. Niesajoen altaassa (FS13, FS14) happitilanne on ollut pääosin tyydyttävä, mutta kevättalvella se on ollut ajoittain myös heikko. Vesien keskimääräiset sähkönjohtavuudet ovat vaihdelleet välillä 12 3 ms/m. Korkeimmat sähkönjohtavuusarvot on mitattu Niesajoen altaalla ja altaasta pois virtaavasta vedestä (Taulukko 1-8-17). Niesajoen altaan (FS13) kesäaikainen keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus 171 kuvaa erittäin rehevää vesistöä ja kokonaisfosfori 17 lievästi rehevää vesistöä. Kuitenkin kesäaikaan joen alaosan (, FS16) keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet (14 ) ja kokonaistyppipitoisuudet (334 37 ) kuvaavat rehevyydeltään karua vesistöä. Sen sijaan joen yläosalla (FS1) kesäajan keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus (611 ) kuvaa rehevää ja kokonaisfosforipitoisuus (21 ) lievästi rehevää vesistöä. Niesajoessa kasvua rajoittava minimiravinne on fosfori. O 2 O 2 Kiintoaine Sameus S-joht Alk ph Väri CODMn N TOT NH 4 N NO 2-3 N P TOT PO 4 -P SO 4 Fe mg/l % mg/l FNU ms/m mmol/l mg Pt/l mg/l mg/l Niesajoki, / vuodet 2 211 (68 näytettä) keskiarvo 1, 8 2,3 1,8 12,43 7, 7 8,7 349 11 69 18 26 668 min. 8,1 61,4, 3,1 6,2 3 2,4 138 < 2 2 8 1,7 31 maks. 13,1 1 2,9 27,6 7, 171 26 1876 184 24 8 27 1 18 kevät 1, 79 2,6 1, 6,3 6, 1 12,9 348 26 24 22 9,4 79 kesä 9,7 92 1,2 1,6 14,44 7,2 61 7,8 334 7,4 8 14 3 3 67 Niesajoki, FS16 / vuodet 2 211 (6 näytettä) keskiarvo 1,1 82 2, 1,7 12,2,36 6,8 7 8,3 363 19 88 18 26 612 min. 7,7 68,4,6 3,1,11 6,2 1 2,4 126 1 2 4 1 7, 22 maks 12,4 96 16,, 24,,2 7,3 17 2 13 283 3 18 2 kevät 9,9 78 4,4 2,,9,2 6, 17 13 362 39 34 2 8 12 86 kesä 9,4 87 1,3 1, 14,9,39 7, 6 7,1 37 12 11 14 3 37 24 Niesajoki, FS1 / vuodet 2 211 ( näytettä) keskiarvo 1,2 84 4, 2,6 19,8,43 6,9 67 8,4 499 67 18 2 6 62 848 min. 8, 73,9,8,3,16 6,3 19 3,3 18 2 11 1 13 29 maks. 13, 14 42 1 28,,8 7,4 19 4 986 64 72 1 3 13 44 kevät 1,2 82 1 4,2 11,1,33 6,7 112 12 48 12 37 11 26 1369 kesä 9,2 87 1,7 2, 22,8,42 7,1 4 6,9 611 63 272 21 3 83 629 Niesajoki, FS14 / vuodet 27 211 (18 näytettä) keskiarvo 8, 77 2, 2,3 27,78 7,2 2 6,9 339 8 37 27 3 93 877 min., 3,6,6,6 18,63 6,4 2,2 19 < 2 2 18 < 2 39 11 maks 14,2 142 9, 8,9 47 1,1 7,7 1 8, 9 87 288 46 7 19 33 kevät 9,9 87 3,4 4,2 26,77 7, 63 6,6 43 22 2 27 96 132 kesä 8,7 9 1,4 1,3 27,69 7, 41 7,3 276 2 34 2 3 97 278 Niesajoki, FS13 / vuodet 27 211 (19 näytettä) keskiarvo 8,3 76 3,2 2,7 3,37 6,9 37 3,9 1237 613 236 29 4 13 663 min.,4 3,8,4 24,17 6,2 2, 18 3 2 8 < 2 3 maks. 13,2 126 6,2,6 4,81 7,8 8 6,9 26 23 91 99 24 23 232 kevät 11,4 97 4,7 3,9 34,46 6,9 42 3,4 1418 138 62 3 2,3 19 794 kesä 8,7 9 2,3 2,2 36,26 7,1 26 3,7 171 747 44 17 < 2 143 36 2

Niesajoki on alustavan ekologisen luokittelun mukaan luokiteltu tilaltaan hyväksi (Ramboll Finland Oy 212, Liite 1). Niesajoen vesien metallipitoisuudet ovat olleet rautaa ja mangaania lukuun ottamatta alhaisempia kuin talousvesille asetetut vaatimukset ja suositukset (Taulukko 1-8-18). Rautapitoisuudet ovat olleet kuitenkin luonnonvesille tyypillisellä tasolla. Enimmäkseen Niesajoen veden metallipitoisuudet ovat olleet matalampia kuin EU:n vesiekosysteemien suojelemiseksi säätämät kriteeriarvot. Korkeimmat mitatut alumiinipitoisuudet pisteillä ja FS16 Niesajoen alajuoksulla, elohopea-arvot pisteellä FS16, ja kuparipitoisuudet pisteellä FS13 Niesajoen altaalla ovat ylittäneet EU:n säätämät kriteeriarvot yksittäisillä näytekerroilla (Taulukko 1-8-18). Niesajoen altaasta (FS13) mitatut mangaani-, kupari-, koboltti-, ja sinkkipitoisuudet ovat korkeampia kuin muilla mittauspisteillä saadut arvot. Altaasta ulosvirtaavissa vesissä on korkeampia arseeni-, nikkeli- ja uraanipitoisuuksia kuin mittaustuloksissa, joita on saatu muilta tarkkailupisteiltä (Taulukko 1-8-18, Kuva 1-8-23). Niesajoen yläosalla altaan metallipitoisuuksia nostavat Ylläksen jätevedenpuhdistamon jätevedet ja Rautuvaaran rikastamon varastoaltaasta pois johdetut vedet. Niesajoen metallipitoisuudet ovat yleensä korkeampia kuin vastaavat Äkäsjoen vesistä mitatut pitoisuudet. Veden laatu Niesajoessa on hyvä, ellei oteta huomioon sitä, että veden sähköjohtavuus on korkeampi kuin on tavallista Suomen sisävesissä. Niesajoen rehevyystaso vaihtelee rehevästä tai lievästi rehevästä vesistöstä karuksi luokiteltavaan vesistöön. Joen rehevyyttä rajoittava minimiravinne on fosfori. Ylläksen jätevedenpuhdistamolta peräisin olevat jätevedet ja jätevedet, jotka johdetaan ulos Rautuvaaran suljetun rikastamon varastoaltaasta, voidaan havaita Niesajoessa kohonneina ravinne- ja metallipitoisuuksina ja kohonneina sähkönjohtavuusarvoina. ph 8, FS1 7,8 7,6 7,4 7,2 7, 6,8 6,6 6,4 6,2 6, 2 21 22 23 24 2 26 27 28 29 21 211 Fe () 2 FS1 18 16 14 12 1 8 6 4 2 2 21 22 23 24 2 26 27 28 29 21 211 N TOT () 1 FS1 9 8 7 6 4 3 2 1 2 21 22 23 24 2 26 27 28 29 21 211 N TOT () 1 FS1 9 8 7 6 4 3 2 1 2 21 22 23 24 2 26 27 28 29 21 211 Kuva 1-8-22. Niesajoen jokisuun () ja yläosan (FS1) veden ph, rauta-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet 2-luvulla. 26

Taulukko 1-8-18. Niesajoen metallipitoisuudet vuosina 29 211, talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset sekä EU:n vesiekosysteemin suojelemiseksi määrittelemät veden laadun ohjearvot (Direktiivi 26/44/EY ja direktiivi 28/1/EY). Piste Fe Al As Ba Cd Co Cr Cu Hg Mn Mo Ni Pb Zn Sb U Talousveden laatuvaatimukset 1 2 1 2 1 Talousveden laatusuositukset 2 2 EU:n veden laadun ohjearvot 1,8, 2 7,2 3 Niesajoki, keskiarvo 672 34,27 7,2,3,27,31 1,22,2 43,16 1,8,3 1,2,1,16 min. 37 7,6, <,2,9,2,66 <,1 1,6 1, <,1,3 <,1,9 maks. 18 13,47 9,3,11,93,42 2,41, 18,2 3,,9 2,7,3,23 Niesajoki, FS16 keskiarvo 92 44,33 7,3,3,4,32 1,1,3 77,1 2,3,4 1,9,2,27 min. 22 6,13,8 <,2,9,2,8 <,1 1,9 1,2,1,3 <,1,27 maks. 166 166,9 9,4,1 1,4,4 2,8,24 24,2 3,9,11 6,1,7,27 Niesajoki, FS1 keskiarvo 799 24,82 9,7,4 2,,26 2,1,4 241,16,, 1,8,2 min. 29,3,2 7,8 <,2,27,1 1,3 <,1 84,7 3,3,1,8 <,1 maks. 2 74 1,98 12,13 6,,87 3,9,29 6,22 1,24 3,7,4 Niesajoki, FS14 keskiarvo 62 21,7 1,4,98,39 2,1 <,2 89,1 13,7 2,7,4 1,3 min. 11 2,6 12 <,2,1,11 1,2 <,1 2,38 7,,2,,3 1,1 maks. 189 63 9,9 24,14 2,9 2,6 2,8,29 278,68 22,22 7,3,8 1, Niesajoki, FS13 keskiarvo 664 24,6 16,4 12,1 4,1 <,2 1186 <, 9,1,6 7,3,2,12 min. 4 <, 1 <,2 3,,2 1, <,1 38 <, 4,9,2 1,6 <,1,11 maks. 232 7,11 22,13 3,31 9,4,16 216,7 17,17 28,9,14 27

2 Fe () FS13 2 Ni () FS13 2 FS14 FS1 2 FS14 FS1 1 FS16 1 FS16 1 1 1 9 8 7 6 4 3 2 1 Cu () FS13 FS14 FS1 FS16 3 3 2 2 1 1 Co () FS13 FS14 FS1 FS16 3, 2, Cr () FS13 FS14 3 2 Zn () FS13 FS14 2, 1, FS1 FS16 2 1 FS1 FS16 1, 1,, Kuva 1-8-23. Niesajoen Fe-, Ni-, Cu-, Co-, Cr- ja Zn-pitoisuudet 29 211. 28

Kuva 1-8-24. Ylläsjoen tarkkailupisteet (FS44, FS4). Taulukko 1-8-19. Ylläsjoen vedenlaatutulokset vuoden 212 näytteistä. O2 mg/l O2 % Kiintoaine mg/l Sameus S-joht Alk ph Väri CODMn NTOT NH4N NO2-3N PTOT PO4-P SO4 Fe 2, 2,,13 6,6 1 33 368 13 28 16 1, 87 3, 2,6,14 6,6 1 16 392 13 34 21 7 1,8 94 FNU ms/m mmol/l mg Pt/l mg/l mg/l Ylläsjoki ala, FS44 / vuosi 212 (1 näyte) arvo 1,6 81 2, Ylläsjoki ylä, FS4 / vuosi 212 (1 näyte) arvo 11, 83 2,8 Taulukko 1-8-2. Ylläsjoen metallipitoisuudet vuodelta 212, talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset sekä EU:n vesiekosysteemin suojelemiseksi määrittelemät vedenlaadun ohjearvot (Direktiivi 26/44/EY ja direktiivi 28/1/EY). Piste Fe Al As Ba Cd Co Cr Cu Hg Mn Mo Ni Pb Zn Sb U 2 1 2 1, 2 7,2 3 Talousveden laatuvaatimukset Talousveden laatusuositukset 1 2 EU:n veden laadun ohjearvot 2,8 1 Ylläsjoki, FS44 arvo 87 77,14 8,6,6,14,6,4-21,14,4, 2,4 - - 94 86,1 9,,6,21,6,7-32,12,, 2, - - Ylläsjoki, FS4 arvo 29

1.8.4.8 Ylläsjoki Ylläsjoen vedenlaatua on tarkkailtu kahdessa pisteessä (Kuva 1-8-24), jotka sijaitsevat: Ylläsjoki ala, Ylläsjokisuussa (FS44) Ylläsjoki ylä, Kattilamaan kohdalla (FS4) Ylläsjoki on keskisuuri turvemaiden joki, joka on ekologiselta ja kemialliselta tilaltaan luokiteltu hyväksi. Tornionjoen toimenpideohjelman (Lapin ELY-keskus 29) mukaan joen keskeiset vedenlaatumuuttujat ovat seuraavat: kokonaistyppi 383, kokonaisfosfori 23 ja minimi ph,9. Tulokset ovat samansuuntaiset alla olevassa taulukossa (Taulukko 1-8-19) esitettyjen Northlandin vedenlaatutulosten kanssa. Vedenlaatutulokset Ylläsjoen tarkkailupisteiden välillä eivät juuri poikkea toisistaan. Esitettyjen tulosten mukaan kokonaistyppipitoisuus kuvaa rehevyydeltään karua vesistöä ja kokonaisfosforipitoisuudet puolestaan lievästi rehevää vesistöä. Ylläsjoen vesi on lievästi hapanta (ph 6,6) ja veden väriluvun (1 mg Pt/l) mukaan humuksista tai jopa erittäin humuksista. Ylläsjoesta otettujen näytteiden määrä on kuitenkin niin vähäinen, ettei vedenlaadun arvioiminen ole mielekästä. Ylläsjoen metallipitoisuudet ovat rautaa lukuun ottamatta alhaisempia kuin talousvesille asetetut vaatimukset ja suositukset (Taulukko 1-8-2). Rautapitoisuudet ovat olleet kuitenkin luonnonvesille tyypillisellä tasolla. Ylläsjoen metallipitoisuudet näiden näytteiden osalta alittavat EU:n vesiekosysteemien suojelemiseksi säätämät kriteeriarvot (Taulukko 1-8-2). Kuva 1-8-2. Muonionjoen veden laadun tarkkailupisteet (FS23, FS24, M71, Mkjs). 21

1.8.4.9 Muonionjoki Muonionjoen vedenlaatua on tarkkailtu neljässä pisteessä (Kuva 1-8-2): Äkäsjoen yläpuolelta (FS24), Niesajoen yläpuolelta (FS23), Niesajoen alapuolelta (M71) ja Kaunisjokisuun kohdalta (Mkjs) Kolarinsaaren alapuolelta. Muonionjoen vedenlaatu on hyvä. Vesi on vähähumuksista ja kevättulva-aikaa lukuun ottamatta happamuudeltaan lähes neutraalia. Puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä tai erinomainen. Veden sähkönjohtavuus on alhainen ja kiintoainepitoisuudet pieniä kevättulvaa lukuun ottamatta. Happitilanne joessa on ollut pääosin hyvä tai erinomainen (Kuva 1-8-26, Taulukko 1-8-19, Liite 42). Veden kesäaikaiset keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet (9 12 ) ja typpipitoisuudet (189 232 ) kuvaavat karua vesistöä (Taulukko 1-8-19). Ravinteiden tasapainosuhdetarkastelun perusteella typpi on vesistön kasvua rajoittava minimiravinne. Muonionjoen vedenlaadussa ei voida havaita selkeitä muutoksia näytepisteiden välillä (Liite 42, Taulukko 1-8-21). Muonionjoki on luokiteltu fysikaalis-kemialliselta ja ekologiselta tilaltaan luokkaan erinomainen (Hertta 211). Muonionjoen veden metallipitoisuudet ovat jokaisella näytekerralla olleet matalia. Keväällä rautapitoisuus on ollut hieman koholla, mutta talvella ja kesällä se on matala. Eri mittauspisteiden välillä ei ole selviä eroja metallipitoisuuksissa (Kuva 1-8-27, Taulukko 1-8-22). Muonionjoen veden metallipitoisuudet ovat enimmäkseen olleet matalampia kuin EU:n vesiekosysteemien suojelemiseksi asettamat kriteeriarvot. Korkeimmat elohopea- ja sinkkiarvot ovat yksittäisillä näytekerroilla ylittäneet EU:n kriteeriarvot (Taulukko 1-8-22). 8, 7,8 7,6 7,4 7,2 7, 6,8 6,6 6,4 ph 6,2 6, 23 24 2 26 27 28 29 2 18 16 14 12 1 8 6 4 COD Mn (mg/l) 2 23 24 2 26 27 28 29 12 N TOT () 2 P TOT () 1 2 8 6 4 1 1 2 23 24 2 26 27 28 29 23 24 2 26 27 28 29 Kuva 1-8-26. Muonionjoen Kaunisjokisuun (Mkjs) ph, COD Mn -, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet vuosina 23 29. 211

Taulukko 1-8-21. Muonionjoen vedenlaatutulosten keskiarvot, pienimmät ja suurimmat pitoisuudet 2 luvulla. Kevät = toukokuu, kesä = kesä-elokuu. O 2 O 2 Kiintoaine Sameus S-joht Alk ph Väri CODMn N TOT NH 4 N NO 2-3 N P TOT PO 4 -P SO 4 Fe mg/l % mg/l FNU ms/m mmol/l mg Pt/l Muonionjoki, FS24 / vuodet 27 211 (19 näytettä) mg/l mg/l keskiarvo 11,6 93 3, 1,8 4,,41 7, 6 6,4 29 6 33 17 4,2 2,9 62 min. 9,3 79,3,7 1,6,13 6, 2 2,3 1 < 2 2 < 2 1,1 178 maks. 16,3 11 12 6,4 1,4 2,2 7,3 11 11 43 2 241 44 13 7,9 16 kevät 12, 92 7,1 3, 2,7,18 6,8 8 9,2 31 4 8 28 6,9 1,9 18 kesä 9,9 99 1,2 1,2 2,9,68 7,2 4,7 189 9 < 2 2,9 36 Muonionjoki, FS23 / vuodet 2 211 (26 näytettä) keskiarvo 11,2 9 2,7 1,6 3,3,24 7, 7 6,6 274 7 19 18 4 2,8 492 min. 8,7 72 <,,7 1,6,11 6,4 1 2, 138 < 2 2 6 1 1,3 12 maks 13,9 18 1 4,2,9,4 7, 1 11 13 46 88 49 12 4,6 16 kevät 11,8 9, 2,7 2,6,17 6,7 78 9,1 419 11 9 31 6 2, 798 kesä 9,7 94 1,8 1,1 3,,19 7,1 7 6,7 22 6 11 2 2,3 33 Muonionjoki, M71 / vuodet 2 29 (27 näytettä) keskiarvo 1,4 93 2,7 1, 4,6 7,1 1 6, 227 4 9 18 2 min. 8,7 64 1,2, 1,6 6,4 6 2,7 126 2 4 1 maks. 13,3 12,2 2,3 7,6 7,7 97 16 3 1 27 88 8 kevät 1,3 81 3,8 2,1 6, 86 8,7 263 8 9 kesä 9,7 11 2,7,7 3,8 7,3 3 6, 213 8 12 2 Muonionjoki, Mkjs / vuodet 23 29 (87 näytettä) keskiarvo 1,4 89 1, 3,7 7, 6 7,3 266 9 19 min. 8, 61,4 1,7 6,2 3 1,6 11 2 2 1 maks 13, 11 6,4 7,6 7, 17 19 19 24 1 22 84 kevät 11,4 87 1,9 2,6 6,8 91 11 314 6 18 48 11 kesä 9,4 9 1,2 3,2 7,1 7, 232 6 12 2 212

18 16 14 12 1 8 6 4 2 Fe () FS24 FS23 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2 Ni () FS24 FS23,, 4, 4, 3, 3, 2, 2, 1, 1,,, Cu () FS24 FS23,3,2,2,1,1,, Co () FS24 FS23 Cr (),6 FS24 FS23, 6 Zn () FS24 FS23,4 4,3 3,2 2,1 1, Kuva 1-8-27. Muonionjoen Fe-, Ni-, Cu-, Co-, Cr- ja Zn-pitoisuudet näytekerroittain 29 211. 213

1.8. Pohjakasvillisuus Pohjakasvillisuus, erityisesti piilevät soveltuvat hyvin veden laadun tarkkailuun, kuten EU:n Vesipuitedirektiivi toteaa (Eloranta ym. 27). Myös pohjapiilevät ovat hyviä vedenlaadun indikaattoreita (esim. Kwadrans ym. 1998). Hannukaisen hankealueelta otettiin piilevänäytteet 2. 27.8.29 Jyväskylän yliopiston toimesta (WSP Environmental Oy 21). Näytteet otettiin noin 1 1 kiveltä jokaisessa jokinäytepisteessä. Näytteitä otettiin kolmesta pisteestä: Hannukaisen kohdalla Äkäsjoesta, Äkäsjoen Pulkkasaaresta, ja Rautuvaarassa Niesajoesta (Kuva 1-8-28). Eri OMNIDIA-tietokoneohjelman avulla laskettujen indeksien mukaan suurin osa pohjalevänäytteistä osoittaa veden olevan laadultaan joko erinomaista tai hyvää (Taulukko 1-8-23). Oheisessa taulukossa on lisätietoa OMNIDIA-ohjelmasta ja indeksistä. Taulukko 1-8-22. Muonionjoen metallipitoisuus 29 211 ja talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset sekä EU:n vesiekosysteemin suojelemiseksi määrittelemät veden laadun ohjearvot (Direktiivi 26/44/EY ja direktiivi 28/1/EY). Piste Fe Al As Ba Cd Co Cr Cu Hg Mn Mo Ni Pb Zn Sb Talousveden laatuvaatimukset 1 2 1 2 1 Talousveden laatusuositukset 2 2 EU:n veden laadun ohjearvot 1,8, 2 7,2 3 Muonionjoki, FS24 keskiarvo 44 3, 7,6,3,7,22,37,3 16,23,29,4 1,,1 min. 178 9 <, 4,3 <,2,2,14,17 <.1 3,9,1 <,1 <,2 <,1 maks. 16 83,13 19,4,7,27,41,8,287 8,49 1,4,11 6,8,7 Muonionjoki, FS23 keskiarvo 397 33, 7,,,7,2,69,11 13,22,27,6 4,6,2 min. 12 9 <, 4,1 <,2,2,12,2 <,1 2,8,8,13,1,3 <,1 maks. 97 83,9 1,2,24, 4,6,98 4,33,72,31 1,1 214