TYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN

Samankaltaiset tiedostot
MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

VÄESTÖENNUSTE

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme. Varsinais-Suomi

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus. Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

TIETOISKU VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

Turun väestökatsaus. Lokakuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

Turun väestökatsaus. Marraskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus. Joulukuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus. Toukokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus. Maaliskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

1. Väestö. 1.1Johdanto

Turun väestökatsaus. Helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Turun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Väestönmuutos Pohjolassa

Turku. Keskusverkkoselvitys 1: Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

VÄESTÖENNUSTE

KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008

6. Päihteet. 6.1Johdanto

VARSINAIS-SUOMESSA 2012

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana Turku Hannu Sulin

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

TALOUSTUTKIMUS OY:N TUTKIMUS VARSINAISSUOMALAISTEN MIELIKUVISTA SAARISTOMERESTÄ

Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

Varsinais-Suomen ruokaketju

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi

Päätös 1 (5)

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2014

Perhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 11/2014

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Varsinais- Suomessa vuonna 2016 Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Rusko

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2014

Kuntaneuvottelut syksy 2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2/2014

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 11/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 4/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013

Varsinais-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2014

Aluejärjestöraportti Varsinais-Suomen Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

IKÄIHMISTEN PERHEHOITOA VARSINAIS-SUOMESSA. Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö, Kirsi Ollonqvist 22.3.

VSSHP, sisäiset lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat , TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana

Työttömien määrä väheni vuodentakaisesta lähes joka toisessa kunnassa

Pöytyä. Kuntaraportti

Kemiönsaari. Kuntaraportti

Lieto. Kuntaraportti

VIEMÄRIIN KUULUMATTOMAT KIINTEISTÖT KUNTAKOHTAISESTI

Loimaa. Kuntaraportti

Raisio. Kuntaraportti

Transkriptio:

KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN Tuoreimman tulevaisuuden väestökehitystä arvioivan Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan nykyisten väestöltään kasvavien kuntien väestönkasvu tulee maltillistumaan seuraavien vuosien ja vuosikymmenien aikana. Noin kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen kunnista tulee olemaan väestöltään kasvavia ja kolmannes väheneviä. Kasvu kohdistuu Turun kaupunkiseudulle. Suhteellisesti voimakkainta kasvua laskelmoidaan Maskuun, Lietoon ja Auraan ja voimakkainta vähennystä Vehmaalle, Marttilaan ja Somerolle. Määrällisesti eniten kasvaisivat Turun lisäksi Lieto ja Kaarina. MALTILLISTUMISEN TAUSTALLA LASKENTAOLETUKSET SEKÄ VAL- LITSEVAN TALOUSSUHDANTEEN VAIKUTUS MUUTTOLIIKKEISIIN Väestönkasvun maltillistumisen syynä ovat muuttuneet laskentaoletukset (kuolleisuus) sekä taloussuhdanteen selvä heijastuminen muuttoliikkeisiin. Heikko taloussuhdanne näkyy aina muuttojen vähenemisenä. Tuolloin maakuntarajat ylittävät muutot kasvukeskuksiin vähenevät kuin myös muutot keskuskaupungista kehyskuntiin. Tämä jälkimmäinen ilmiö näkyy erityisen hyvin Turun seudulla, jossa Turku on viime vuosina kasvanut huomattavasti aiempia vuosia nopeammin samalla kun kehyskuntien väestönkasvu on hidastunut tai jopa kääntynyt negatiiviseksi. Tuoreimman trendilaskelman mukainen kuntien väkilukuarvio vuodelle 2030 onkin pienempi kuin vuonna 2009 laaditun trendilaskelman vastaava väkilukuarvio suurimmassa osassa Varsinais-Suomen kuntia. Kuntien välinen muuttoliike on nollasummapeliä: Kun Turku saa enemmän, jää muille varsinaissuomalaisille kunnille vähemmän. Tuoreimmassa trendilaskelmassa iäkkäiden määrän ei oleteta kasvavan enää niin voimakkaasti kuin aiemmin on arvioitu. Tämä näkyy hyvin koko maakuntaa koskevissa luvuissa (ks. tietoisku maakuntatasoisista laskelmista). SALON VÄKILUKU EI TULE KASVAMAAN KUTEN TRENDILASKELMASSA ARVIOIDAAN Salon kohdalla kasvuvauhti tulee tuskin noudattamaan uusinta trendilaskelmaa. Salon väkiluku on laskenut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Salon väestönkehitys on jo nyt noin 300 henkeä trendinmukaista kehitystä alemmalla tasolla. TYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA Parhaassa työiässä (tässä 20 59-vuotiaat) olevien määrä tulee laskemaan suurimmassa osassa maakunnan kuntia. Työikäisten määrän kasvaisi trendilaskelman mukaan vain Turun seudun itäisissä kunnissa sekä Maskussa ja Oripäässä. Voimakkainta väheneminen on Vakka-Suomen alueella. VOIMAKKAASTI KASVAVISSA KUNNISSA MYÖS IÄKKÄIDEN MÄÄRÄ KASVAA VOIMAKKAASTI Ikääntyminen ei ole vain maaseutumaisten kuntien ilmiö. Ihmiset ikääntyvät myös kasvavilla kaupunkiseuduilla. Sivun 7 karttakuvioista voidaan havaita, kuinka 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa juuri alueilla, jonne trendilaskelma osoittaa muutenkin voimasta väestönkasvua. Tilastokeskus julkaisi 28.9.2012 kuntakohtaiset väestökehitysarviot eli trendilaskelmat (väestöennusteet) vuoteen 2040 asti. Tietoiskussa käytetyt tiedot tuoreimman trendilaskelman tuloksista on poimittu Tilastokeskuksen ilmaisesta StatFin-tietokannasta. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin väestökehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisen kaltaisena. Niitä ei siis tule tulkita vääjäämättä toteutuvana kehityksenä. Väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla kehitykseen voidaan vaikuttaa. Laskelmat päivitetään keskimäärin joka kolmas vuosi. Edellisen kerran laskelmat tehtiin vuosina 2009, 2007, 2004 ja 2001. Varsinais-Suomen liitto on arkistoinut aiempina vuosina laaditut ennusteet. 1

2

Kunta Tilastokeskuksen Väkiluvun toteutunut kehitys Muutos (hlö) Muutos (%) trendilaskelma 2012 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 80-90 90-00 00-10 10-20 20-30 30-40 80-90 90-00 00-10 10-20 20-30 30-40 Varsinais-Suomi 406 360 425 282 447 103 465 183 484 209 499 915 509 109 18 922 21 821 18 080 19 026 15 706 9 194 4,7 5,1 4,0 4,1 3,2 1,8 Turku 163 680 159 180 172 561 177 326 185 500 191 503 196 236-4 500 13 381 4 765 8 174 6 003 4 733-2,7 8,4 2,8 4,6 3,2 2,5 Salo 47 638 49 834 52 604 55 235 56 831 58 180 58 841 2 196 2 770 2 631 1 596 1 349 661 4,6 5,6 5,0 2,9 2,4 1,1 Kaarina 19 351 24 390 26 746 30 911 33 668 35 656 36 637 5 039 2 356 4 165 2 757 1 988 981 26,0 9,7 15,6 8,9 5,9 2,8 Raisio 18 017 21 120 23 149 24 427 25 660 26 631 27 152 3 103 2 029 1 278 1 233 971 521 17,2 9,6 5,5 5,0 3,8 2,0 Naantali 11 328 14 622 16 743 18 807 19 933 20 995 21 512 3 294 2 121 2 064 1 126 1 062 517 29,1 14,5 12,3 6,0 5,3 2,5 Loimaa 18 612 18 457 17 585 16 916 16 139 15 882 15 702-155 -872-669 -777-257 -180-0,8-4,7-3,8-4,6-1,6-1,1 Lieto 9 763 12 255 14 169 16 260 19 010 20 836 21 741 2 492 1 914 2 091 2 750 1 826 905 25,5 15,6 14,8 16,9 9,6 4,3 Uusikaupunki 17 326 18 432 17 019 15 833 15 049 14 628 14 128 1 106-1 413-1 186-784 -421-500 6,4-7,7-7,0-5,0-2,8-3,4 Parainen 14 563 15 712 15 295 15 501 15 707 15 961 15 983 1 149-417 206 206 254 22 7,9-2,7 1,3 1,3 1,6 0,1 Paimio 8 366 9 614 9 815 10 402 11 326 12 035 12 386 1 248 201 587 924 709 351 14,9 2,1 6,0 8,9 6,3 2,9 Masku 5 209 6 887 7 763 9 455 11 214 12 472 13 232 1 678 876 1 692 1 759 1 258 760 32,2 12,7 21,8 18,6 11,2 6,1 Somero 10 289 10 002 9 789 9 330 8 833 8 570 8 413-287 -213-459 -497-263 -157-2,8-2,1-4,7-5,3-3,0-1,8 Pöytyä 8 365 8 465 8 332 8 494 8 684 8 971 9 128 100-133 162 190 287 157 1,2-1,6 1,9 2,2 3,3 1,8 Laitila 8 855 9 342 8 821 8 440 8 221 8 062 7 920 487-521 -381-219 -159-142 5,5-5,6-4,3-2,6-1,9-1,8 Mynämäki 7 359 7 667 7 870 8 041 8 057 8 198 8 272 308 203 171 16 141 74 4,2 2,6 2,2 0,2 1,8 0,9 Kemiönsaari 9 022 8 371 7 663 7 191 6 871 6 772 6 682-651 -708-472 -320-99 -90-7,2-8,5-6,2-4,5-1,4-1,3 Rusko 3 361 4 542 5 174 5 816 6 136 6 430 6 595 1 181 632 642 320 294 165 35,1 13,9 12,4 5,5 4,8 2,6 Nousiainen 3 430 3 996 4 189 4 865 5 045 5 224 5 331 566 193 676 180 179 107 16,5 4,8 16,1 3,7 3,5 2,0 Aura 2 470 2 960 3 338 3 911 4 434 4 793 5 000 490 378 573 523 359 207 19,8 12,8 17,2 13,4 8,1 4,3 Sauvo 2 545 2 808 2 851 3 045 3 270 3 500 3 651 263 43 194 225 230 151 10,3 1,5 6,8 7,4 7,0 4,3 Koski Tl 2 878 2 803 2 550 2 436 2 335 2 264 2 215-75 -253-114 -101-71 -49-2,6-9,0-4,5-4,1-3,0-2,2 Vehmaa 2 951 2 777 2 539 2 378 2 207 2 175 2 159-174 -238-161 -171-32 -16-5,9-8,6-6,3-7,2-1,4-0,7 Pyhäranta 2 244 2 385 2 311 2 236 2 148 2 106 2 059 141-74 -75-88 -42-47 6,3-3,1-3,2-3,9-2,0-2,2 Marttila 2 278 2 282 2 135 1 994 1 877 1 836 1 803 4-147 -141-117 -41-33 0,2-6,4-6,6-5,9-2,2-1,8 Tarvasjoki 1 683 1 839 1 921 1 945 1 955 2 000 2 029 156 82 24 10 45 29 9,3 4,5 1,2 0,5 2,3 1,5 Taivassalo 2 012 1 976 1 821 1 700 1 690 1 732 1 749-36 -155-121 -10 42 17-1,8-7,8-6,6-0,6 2,5 1,0 Oripää 1 480 1 414 1 342 1 414 1 552 1 637 1 698-66 -72 72 138 85 61-4,5-5,1 5,4 9,8 5,5 3,7 Kustavi 1 285 1 150 1 008 874 857 866 855-135 -142-134 -17 9-11 -10,5-12,3-13,3-1,9 1,1-1,3 3

Yllä olevissa neljässä kuviossa on vertailtu, miten Tilastokeskuksen eri vuosina laaditut trendilaskelmat eroavat toisistaan erikokoisissa kunnissa. 4

5

6

7