Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Samankaltaiset tiedostot
Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU) Liikenteen parlamentaarinen työryhmä Merja Turunen, ympäristöneuvos, YM

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Uusiutuvan energian direktiivi RED II ja valtioneuvoston kirjelmä U 5/2017 vp

CANEMURE. Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Ilmastonmuutos haastaa kunnat ja maakunnat

Kunnianhimoa ilmastonmuutoksen hillintään

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo

Ilmastopolitiikka, FICCA ja IPCC:n synteesiraportti. Mikael Hildén SYKE Ilmastonmuutoksen strateginen ohjelma

YHDYSKUNTASUUNNITTELUN ml. LIIKENTEEN NÄKÖKULMA

Kuntien ilmastotyö vauhtiin!

Kuntien ilmastotyö osana Suomen ilmastotyötä

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030

Esittäjän nimi alatunnisteeseen 1

Energia- ja ilmastostrategia ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Kestävän liikenteen sitoumukset ja valtakunnalliset tavoitteet, Tero Jokilehto Liikenne- ja viestintäministeriö

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus, Ympäristövaliokunta,

CANEMUREn konkreettiset toimet. Laura Saikku, Suomen ympäristökeskus SYKE, Kuntien keinot hiilineutraaliin kiertotalouteen

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät

Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia. Jyrki Kauppinen

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittaminen tavoitteet & toimenpiteet. Kuntaliitto Olli-Pekka Pietiläinen & Miia Berger, YM

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

U 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa , taakanjakoehdotus

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

St1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma. Eduskunnan ympäristövaliokunta suojeluasiantuntija, Otto Bruun

Hiilineutraali Helsinki Jari Viinanen

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Info- ja lähtölaukaustilaisuus Green Deal -sopimuksesta kiinnostuneille

Edessä väistämätön muutos

Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.

Energia- ja ilmastostrategia tienä hallituksen bioenergiatavoitteisiin

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo

Ympäristöministeriö MUISTIO YM YSO Nummelin Marjo(YM)

KAHINA-hanke Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi Pienemmät päästöt, isommat säästöt

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari

Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus Kansallismuseo

Ilmastobarometri 2019

Maakuntahallitus

Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Toimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmistelu - katsaus budjettiriiheen Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030/Energian kulutuspiikkien hallinta

Kohti vähähiilistä rakentamista Joensuu Wood City

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Ilmastokatu Vähähiilinen ja viihtyisä kaupunkiympäristö. Projektikoordinaattori Mikko Martikka

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Vapaaehtoiset Green Deal - sopimukset. Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät , ympäristöministeriö Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka:

Ilmastonmuutos ilmiönä ja yhteiskunnassa

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Kohti päästötöntä liikennettä Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä

Suuret muutokset vaativat strategisen tason johtamista. Tyrsky-Konsultointi Oy Pirkko Kasanen Kuntien ilmastokonferenssi 2016

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 (KAISU)

Ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset vaikutukset

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

Laadukasta kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria investointituen vauhdittamana Mitä tavoitellaan, miksi ja miten?

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

Prof. Kai Kokko. Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä

Ilmansuojeluyhdistyksen syysseminaari Projektikoordinaattori Mikko Martikka Helsingin ympäristökeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintävaliokunta

Tulevaisuuden asemanseudut tehdään yhteistyöllä

Suomen kansainvälinen ja kansallinen ilmastopolitiikka ja tulevaisuuden näkymät. Kuntaliitto Olli-Pekka Pietiläinen, Pirkko Heikinheimo YM

Green Deal Suomen näkökulmasta. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Green Deal askel kestävään infrarakentamiseen, YGOFORUM seminaari, 2.11.

Alueidenkäytön kehityksestä -ajankohtaista ympäristöministeriöstä. MRL-neuvottelupäivät Vaasassa Timo Turunen ympäristöministeriöstä

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti

Kasvihuonepäästöt IMOssa tapahtuu. Meriteollisuus ry:n syysseminaari Vilja Klemola

Kohti vähäpäästöistä Suomea

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

KULTU-kokeiluhankkeet

ProAgria Maitovalmennus

Transkriptio:

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijalausunto Mikael Hildén, Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskus, Talousvaliokunta, 17.10.2017

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) ympäristövaikutukset KAISUlla toteutuessaan sekä hyödyllisiä että kielteisiä SOVAlain tarkoittamia vaikutuksia Arvioinnissa pyritty tunnistamaan esitettyjen toimien merkittävimpiä ympäristövaikutuksia erityisesti toimeenpanon ja vaikutusten seurannan kannalta Linkki raportteihin: http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/- /asset_publisher/10616/ilmastosuunnitelmalla-kohtikestavaa-vahahiilista-yhteiskuntaa 2

KAISU pyrkii luoman perustan entistä kunnianhimoisemmille toimille Pariisin sopimus luo EU:lle ja Suomelle puitteet nostaa toimien kunnianhimon tasoa. EU:n ja kansainvälisen politiikan kehitys synnyttää toimien toteuttamisessa sekä mahdollisuuksia että riskejä (esimerkiksi LULUCF ja RED II, mutta myös laajempi kansainvälinen keskustelu). Kustannustehokkuuden parantamiseksi sekä taloudellisten riskien ja ilmastonmuutokseen liittyvien riskien minimoimiseksi on perusteltua tarkastella huolellisesti vaihtoehtoisia tapoja edetä kohti hiilineutraaliutta eri sektoreilla. 3

KAISUn toimien ympäristövaikutukset syntyvät vaikutusketjujen kautta Esimerkkejä toimista KAISU:ssa Toteutetaan valtion ja kaupunkiseutujen yhteinen kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma vuosina 2018-2022. Kehitetään asemanseutuja markkinakokeilujen ja kaupunkikehittämisen pilottien avulla Merkittävimmät vaikutukset taakanjakosektorilla tapahtuvien KHKpäästövähennysten lisäksi Tukee terveyttä edistävää liikkumista, parantaa ilman laatua ja rajoittaa ruuhkia. Myönteisiä terveysvaikutuksia. Lisäinvestoinnit kuluttavat luonnonvaroja ja aiheuttavat päästöjä. Syntyy uusia palveluita jotka elävöittävät asemia. Elävöittäminen lisää myös turvallisuuden tunnetta. Oletettu vaikutusketju vaikutusten taustalla Investoinnit kyetään toteuttamaan siten, että kasvava osa automatkoista korvautuu kävellyllä ja pyöräilyllä. Asemien läpi kulkevat ihmisjoukot ovat kiinnostuneet käyttämään uusia palveluita. Uudet palvelut lisäävät yleisesti asemien käyttöä ja julkista liikennettä. 4

KAISUn laaja politiikkatoimien kirjo on potentiaalinen kokeilualusta Osa toimista voidaan toteuttaa erillisinä kokeiluina, joissa kunnianhimoa nostetaan ja joissa haetaan erityisesti innovatiivisia ratkaisuja. Liikennettä voi paikallisesti sähköistää ja tehostaa oletettua voimakkaammin ja nopeammin [ liikkuminen palveluna ]. Kiertotaloutta voi edistää ja kulutusta ohjata vähäpäästöiseen suuntaan kunta- tai maakuntatason kokeiluissa [ uudet liiketoimintamallit ja kulutuksen ohjauksen kannustimet ]. Tulee ymmärtää miksi ja miten halutut vaikutukset ilmenevät ja mitä mahdollisia sivuvaikutuksia syntyy. Johdonmukainen seuranta ja arviointi on tärkeä. 5

Seurannan ja arvioinnin tärkeä merkitys Vuoden 2030 tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että kaikilla päästövähennysten osa-alueilla onnistutaan KAISUN lisätoimenpiteiden ja perusskenaarion toteutumiseen liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta Tarvitaan hyvä seuranta- ja arviointijärjestelmä, jotta pystytään nopeasti reagoimaan korjaaviin toimenpiteisiin tai tukemaan niitä osa-alueita, joista päästöhyödyt saadaan helposti aikaiseksi Vuosittaisen päästölaskennan lisäksi tarvitaan tietoa eri alueiden päästökehityksestä sekä indikaattoreista, joilla saadaan ajan tasalla olevaa tietoa helposti päätöksenteon tueksi 6

Vaikutusten osoittaminen on avain kansainväliseen näkyvyyteen Palkitun Innovatiiviset vähähiiliset palvelut -projektin toteuttavat yhteistyössä Iin Micropolis Oy ja PROTO Pohjois-Suomen muotoilijat ry. Pohjois-Pohjanmaan liitto on myöntänyt projektille tukea Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). 7

Kun luodaan uutta tärkeää myös purkaa vanhoja rakenteita KAISUssa on tarkasteltu rajoitetusti tarvetta tunnistaa ja muuttaa rakenteita, jotka ylläpitävät korkeaa energian ja luonnonvarojen kulutustasoa. Myönteinen esimerkki on suunniteltu selvitys työmatkakulujen verovähennysoikeuden päästöohjausvaikuttavuudesta. Vanhat jarruttavat rakenteet saattavat selittää, miksi politiikkatoimet eivät saavuta niille asetettuja tavoitteita. Esimerkiksi kestävien hankintojen ongelmana ovat olleet mm. epävarmuus mahdollisista riskeistä (markkinaoikeus, taloudellinen riski) sekä osaamisen puute. Uudet ratkaisut saatetaan ottaa nopeasti ja laajasti käyttöön, kun rakenteita muutetaan. Esimerkiksi ruokahävikkiä on voitu vähentää poistamalla ruoan jakamiseen liittyviä esteitä. 8