Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tervolan kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Mika Simoska 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Mika Simoska kunnanjohtaja 040 506 2928 mika.simoska@tervola.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 24.02.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Kunnanhallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Kyllä - Linjaus on tarkoituksenmukainen, mutta säännös jää epämääräiseksi, mitä tarkoittaa mahdollisuuksien mukaan ja mitä saatavuuden ja laadun turvaaminen. Säädöksen tulisi olla sitovampi lähipalveluihin palvelun saajan näkökulmasta katsottuna. Samoin esim. tekninen esteettömyys (mm. toimivat tietoliikenneyhteydet) tulee huomioida. 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? Avoimet vastaukset: Kyllä - ei olennaista muutosta nykyiseen 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä - Määritelmät tulee olla selkeämmät, tehtävien vastuut sekä järjestämistavat ovat lakiluonnoksessa sekavat. Erityisvastuualueiden rooli sekä tehtävät eivät ole selkeät. Erityisvastuualueiden muodostuminen tulisi määritellä selkeämmin, jotta kukin toimija tietäisi, mitä kunkin tahon tulisi tehdä ja mistä vastata. Kehittämistä, tutkimusta ja johtamista ei tulisi erottaa palveluiden järjestämisestä sekä toisistaan. Maantieteellisten alueiden
ja olosuhteiden tuntemus sekä konkreettinen toiminta tulisi olla mukana ja osana kehittämistä. Sosiaali- ja terveyspalveluja ei pidä erottaa muista yhteiskunnallisista palveluista. Kunnat tuottavat monia muitakin asukkaidensa hyvinvointiin kuuluvia palveluita, mm. kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä toimivat alueensa elinkeinotoiminnan merkittävinä kehittäjinä. 11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? Avoimet vastaukset: Kyllä - Mikäli halutaan toimiva integraatio sosiaali- ja terveystoimen välillä mukaan lukien erikoissairaanhoito, tulisi palvelujen kuulua yhden toimijan järjestämisvastuulle. 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? - Uudistuksen tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon entistä tiiviimpi integraatio. Tavoite on hyvä, vain toimivalla integraatiolla voidaan vastata tulevaisuuden haasteisiin. Uudistusta ei kuitenkaan saisi kytkeä pelkästään väestöpohjavaatimuksiin, vaan alueille tulisi antaa selkeästi valtaa päättää toimintojen järjestämisestä. Lähes puolet Suomen pinta-alasta kattava Lappi ei muodosta alueellisesti ehjää kokonaisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta. Lapin harva asutus ja pitkät etäisyydet muodostavat haasteita palveluiden saatavuudelle ja saavutettavuudelle, Lapissa ollaan selvittämässä alueelle soveltuvaa omaa sote-mallia. Tälläisille alueen omista lähtökohdista rakentuville malleille olisi säädöksissä annettava mahdollisuus. Uudistuksen hallintomallin kytkeminen pelkästään vastuukuntamalliin ja maakunnan keskuskaupunkiin tulisi poistaa ja antaa alueille mahdollisuus suunnitella palvelut ja hallinto tarkoituksenmukaisella tavalla, esim. kuntayhtymämallilla. Uudistuksessa esitetyt väestörajat perustason palveluille ja sote-alueelle sotkevat kokonaisuutta, tavoitteena tulisi olla alueen palveluiden, jotka sisältävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelut, kautta rakentuva sote-alue. Lapissa sote-alueet rakentuisivat siten nykyisten sairaanhoitopiirien alueiden pohjalle.perustason alueita ja väestöpohjavaatimuksia ei siten tarvittaisi.
13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? ota kantaa - Perustason alueita ei tarvita. Malli tulee rakentua sote-alueiden pohjalle. Sote-alueiden tulee käsittää sosiaalija terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelut, tällöin ei väestöpohjavaatimuksia tarvita. 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla vähemmän palveluja - Perustason alueita ei tarvita. Malli tulee rakentua sote-alueiden pohjalle. Sote-alueiden tulee käsittää sosiaalija terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelut, tällöin ei väestöpohjavaatimuksia tarvita. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät?
16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Ennen tämän lainsäädäntötyön jatkamista tulisi tehdä selkeät linjaukset siitä, mitkä tehtävät tulisi siirtää valtion vastuulle ja mitkä tehtävät sote- ja/tai perustason alueille. Erikoissairaanhoitolain ja terveydenhuoltolain sekä valmisteilla olevan sosiaalihuoltolain tulee olla ristiriidattomia järjestämislain kanssa. Erva-alueen muodostaminen lisää byrokratiaa ja erva-aluieden rooli on epämääräinen. Mikä on erva-aluieden rooli
suhteessa sote-alueisiin, miten erva-alueiden päätökset sitovat sote-alueita? Päätöksenteon etääntyessä on vaarana myös organisaation vieraantuminen alueen ja asiakkaiden tarpeista. Uudistuksen tavoitteet ovat hyvät ja kannatettavat, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon entistä syvempi integraatio. Uudistuksen keskeisenä päämääränä on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden turvaaminen tulevaisuuden haasteissa. Uudistuksen hallintomallin kytkeminen pelkkään vastuukuntamalliin ja maakunnan keskuskaupunkiin ei kuitenkaan sovi kaikkialle Suomeen, esim. Lapin harva asutus ja pitkät etäisyydet eivät tue vastuukuntamallia. Jotta uudistuksella päästäisiin parhaisiin, alueen olosuhteet huomioiviin ratkaisuihin alueille tulisi antaa mahdollisuus toimintojen järjestämiseen alueen omiin tarpeisiin kuitenkin siten, että sote-alueiden tulee kattaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä erikoissairaanhoito. Tällöin ei keinotekoisia väestöpohjavaatimuksia eikä perustason alueita tarvita. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? - Tavoitteena tulisi olla hallinnon yksinkertaistaminen. Vastuukuntamalli tuo uuden toimijan, jolla on järjestämisvastuu palveluista. Sen sijaan palveluiden taloudellinen vastuu on viimekädessä kuitenkin peruskunnilla. Myös päätöksenteko etääntyy kauemmaksi palveluiden käyttäjistä. Valta- ja vastuusuhteet tuleekin määritellä tarkemmin. 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? - Päätöksenteko ja hallinto etääntyvät kauaksi asiakkaan arjesta ja toimintaympäristöstä. Asiakasnäkökulma unohtuu, mikä tulee näkymään entistä suurempina määrinä kanteluna ja oikaisuina. 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että
kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? Avoimet vastaukset: Kyllä - Uudistuksessa tärkeintä on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon integraation syventäminen. Alueilla tiedetään parhaiten, minkälaisilla hallintoraketeilla tämä saadaan aikaan, kunnallista itsehallintoa kunnioittaen. 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää?
23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? - Toimielin päättää palveluiden järjestämisestä, saatavuudesta jne. Koska peruskunnat viime kädessä vastaavat mm. taloudellisesti asioista, on jokaisesta kunnasta oltava edustus toimielimessä. 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? - Toimielimen tulee vastata koko alueen palveluiden järjestämisestä, toimielimen asiantuntijuus tulee turvata. 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä
edustajainkokouksessa? Avoimet vastaukset: Kyllä 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? - Erva-alueen päätösten sitovuustaso jää epäselväksi, samoin päätöksentekotaso sote-alueen ja erva-alueen välillä 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? - Erva-alueen hallituksen tulee koordinoida sote-palveluiden järjestämisestä koko alueellaan. Hallitukseen tulee valita useampi edustaja sote-alueilta, jotta riittävä alue ja sote-asiantuntemus voidaan taata. 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että
erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? - Alueiden vastuut muuttuvat monimutkaisimmiksi erva-alueiden myötä. Erva-alueiden päätösvalta tulee rajata tarkasti ja kirjata ervan päätösvaltaan kuuluvat asiat. 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä - Hallintoa ei voida erottaa toiminnallisesta ympäristöstä. Päätöksentekomenettely tulee selkeyttää ja tehdä esitettyä läpinäkyvämmäksi. Pohjois-Suomen erva-alueeseen kuuluisi yli 60 kuntaa, joiden palveluiden yhteensovittamiseta erva-alue päättäisi. Erva-alueiden päätöksentekomenettely ei esitettyssä muodossa turvaa kuntien vaikutusmahdollisuuksia sote-asioissa. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä - Kehittäminen tulisi olla osa johtamista ja arjen toimintaa. Kansallinen kehittämisohjelma tulisi olla luonnosteltuna järjestämislain yhteydessä, jotta asioita pystyisi konkretisoimaan. Osaamiskeskukset tulisi yhdistää perustettaviin uusiin organisaatioihin, ervaan ja sote-alueisiin. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? - Yksi kunta voi kaataa sopimuksettomuudellaan muiden kuntien sopimushalukkuuden. Kapitaatiomalli on selkeä, mutta palveluiden käytön seuranta on erityisen tärkeää, sillä palveluiden sijainti vaikuttaa merkittävästi palveluiden käyttöön. 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä?
- Rahoitusmalli on epäselvä, perustason alueita ei tulisi hyväksyä lainkaan. 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? - Ervan talousarvion tulee olla sitova. 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? - Alijäämien kattamisvelvollisuusaika tulisi olla riittävän pitkä. 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä Ei vastauksia.
36. Huomioita 6 luvun säännöksistä - Säännöksistä ei käy ilmi, miten huolehditaan siitä, että ruohonjuuritason toimijoillekin varmistetaan valvontatietojen saanti 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? - Nykyinen kotikuntalaki on suhteellisen uusi. Mikäli palveluiden järjestämisvastuu on sote-alueella, vaikuttaa palveluiden sijoittaminen palveluihin hakeutumiseen. Erikoistuneiden palveluiden järjestämishalukkuus vähenee, mikäli palvelun käyttäjästä tulee palvelupaikan asukas. 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? Avoimet vastaukset: Kyllä - Tällä mahdollistetaan, että asiakas- ja potilastiedoilla on tarkoituksenmukaiset, laajat tietojen siirto- ja käyttömahdollisuudet asiakkaan palveluita järjestettäessä. 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä Ei vastauksia.
40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? - Väestökriteereitä ei tule olla, vaan sote-alueet tulee perustaa alueen omista lähtökohdista siten, että alueet kattavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelut. Tällöin ei perustason alueita tarvita. 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? - Lain voimaantulon jälkeen alueiden suunnittelulle varattava riittävästi aikaa. 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? - Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueelle ei pidä luoda lailla eriarvoista asemaa. Lain tulee antaa koko maahan sama päämäärä sote-palvelujen integraatio mukaan lukien erikoissairaanhoito ja lain tulee mahdollistaa erilaiset toteutustavat tähän päämäärään pääsemiseksi
43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? - Mikäli sote-alueet muodostetaan siten, että ne kattavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon, ei perustason alueita tarvita 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Avoimet vastaukset: Kyllä - Henkilöstön asema on turvattu siten, että henkilöstö siirtyy sote-alueen palvelukseen liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti. Ammattitaitoisen sote-henkilöstön saatavuus on turvattava jatkossakin. Henkilöstön asemaa koskevien säädösten on oltava yhteneväiset muiden vastaavien siirtojen kanssa, esim. ympäristöterveydenhuolto. 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? - Kuntayhtymät ovat kuntien omistamia ja kuntayhtymien omaisuus on kuntien omaisuutta. Esitetyllä järjestelyllä
muodostettaisiin päällekkäisiä organisaatioita, mikä ei pitäisi olla linjauksena. Sote-alueiden muodostaminen siten, että ne kattavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon ratkaisisi myös omaisuusjärjestelyt 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? - Rahoitusta toiminnan käytännön organisointiin sekä mahdolliseen palkkaharmonisointiin, henkilöresursseja kehittämiseen sekä uuden toimintamallin selvittämiseen 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Uudistuksen tavoitteet ovat hyvät ja kannatettavat, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon entistä syvempi integraatio. Uudistuksen keskeisenä päämääränä on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden turvaaminen tulevaisuuden haasteissa. Uudistuksen hallintomallin kytkeminen pelkkään vastuukuntamalliin ja maakunnan keskuskaupunkiin ei kuitenkaan sovi kaikkialle Suomeen, esim. Lapin harva asutus ja pitkät etäisyydet eivät tue vastuukuntamallia. Jotta uudistuksella päästäisiin parhaisiin, alueen olosuhteet huomioiviin ratkaisuihin alueille tulisi antaa mahdollisuus toimintojen järjestämiseen alueen omiin tarpeisiin kuitenkin siten, että sote-alueiden tulee kattaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä erikoissairaanhoito. Tällöin ei keinotekoisia väestöpohjavaatimuksia eikä perustason alueita tarvita. Samalla myös omaisuusjärjestelyt ratkeavat automaattisesti nykyisten sopimusten pohjalta.