HELSINKI SUUNNITTELEE : Liikenneonnettomuudet Helsingissä vuonna
Onnettomuuskehitys ehitys Suomessa pitkän aikavälin liikenneturvallisuustavoitteeksi on asetettu visio, jonka mukaan liikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään, joka noudattaa liikennesääntöjä, tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Kaupunkisuunnitteluvirasto on asettanut -7 toimintansa tavoitteeksi, että liikenneonnettomuuksissa loukkaantuvien ja kuolevien kokonaismäärän vähenemistrendi on vähintään % vuodessa. Lähtökohtana on ollut YTV:n asettama tavoite puolittaa liikenteen uhrimäärä vuodesta vuoteen. Henkilövahinko-onnettomuudet Personskadeolyckor Liikennesuorite milj. km Trafikarbete milj. km Liikennesuorite Trafikarbete Henkilövahinko-onnettomuudet / Poliisi Personskadeolyckor / Polisen Henkilövahinko-onnettomuudet / VALT Personskadeolyckor / VALT Liikenneturvallisuuden kehitystä seurataan Helsingissä vuosittain. Seurannan painopiste on Poliisin tilastoimissa henkilövahinko-onnettomuuksissa. Vuonna Helsingissä tapahtui henkilövahinkoihin johtanutta liikenneonnettomuutta. Vähennystä edellisvuodesta %. Liikenne kasvoi keskimäärin prosentin vuonna. Henkilövahinko-onnettomuudet / Personskadeolyckor 7 7 8 8 Henkilövahinko-onnettomuudet ja liikennesuorite Helsingissä 7 Personskadeolyckor och trafikarbete i Helsingfors 7- Liikenneturvallisuus on jo useana viime vuotena kehittynyt Helsingissä parempaan suuntaan. Vaikka poliisin tilastoimat henkilövahinko-onnettomuudet vähenivät vain % viime vuonna, on vähennystä vuodesta ollut keskimäärin % vuodessa. Liikenneturvallisuustilanne oli vuonna vähintään yhtä hyvä kuin -luvun alkupuolen lamavuosina. Tuolloin henkilövahinkojen määrä laski väliaikaisesti noin :aan. Tämä oli seurausta yleisestä taloudellisesta lamasta ja autoliikenteen kasvun pysähtymisestä, mutta myös liikenneturvallisuustoimenpiteistä kuten esimerkiksi kantakaupungin laajasta km/h nopeusrajoituksesta vuonna. Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunnan (VALT:in) tilaston valossa kehitys ei ole ollut yhtä myönteinen. Kaikkien liikennöijäryhmien, jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja autolla liikkuvien turvallisuus on parantunut viime vuosina. Pidemmällä aikavälillä, -luvun lamavuosista auto-onnettomuudet ovat kuitenkin lisääntyneet liikenteen kasvaessa. Pyöräonnettomuudet ovat vähentyneet Helsingissä vuodesta. Ainakin osittain tämä johtuu siitä, että pyöräliikenteen kasvu taittui vuonna. Jalankulkijoiden turvallisuus on sen sijaan parantunut selkeästi jo -luvun alkupuolelta alkaen. VALT tilastoi Helsingissä yhteensä liikennevahinkoa vuonna. Luvussa ovat mukana myös pelkät omaisuusvahingot. Lisäystä edellisestä vuodesta oli %. Liikennevahinkojen kokonaismäärä alkoi Helsingissä kasvaa vuodesta. Kasvu näyttää nyt pysähtyneen :een. Tilanne on toistaiseksi parempi kuin ennen -luvun lamaa. Moottoriajoneuvo-onnettomuudet Motorfordonsolyckor Jalankulkijaonnettomuudet Fotgängarolyckor Pyöräonnettomuudet Cykelolyckor 8 8 Henkilövahinko-onnettomuudet onnettomuuslajeittain Helsingissä 8 Personskadeolyckor efter olyckslag i Helsingfors 8- Koko maan liikenteessä kuoli vuonna ennakkotietojen mukaan 7 henkilöä, eli lähes sama määrä kuin edellisenä vuotena. Kahtena perättäisenä vuonna päästiin selvästi alle kuolleen, kun määrä sitä ennen oli :n tuntumassa aina -luvun puolivälistä asti. Vuonna loukkaantuneita oli koko maassa % enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös liikennevahinkoja ilmoitettiin vakuutusyhtiöille 7 % edellisvuotista enemmän. Liikenne pääteillä kasvoi %.
Kuolleet ja loukkaantuneet Vuonna Helsingin liikenteessä kuoli ihmistä ( v. ) ja loukkaantui 7 henkilöä (7). Kuolleita oli selvästi vähemmän kuin viime vuosina -8 henkilöä. Kuolleiden ja loukkaantuneiden yhteismäärä väheni % edellisvuodesta. Vuodesta uhrien määrä on vähentynyt keskimäärin % vuodessa. Vanhukset Jalankulkijat Fotgängare Pyöräilijät Cyklister Kuolleet - Dödade N = Moottoripyöräilijät Motorcyklister Matkustajat Passagerare Autonkuljettajat Bilförare Jalankulkijat Fotgängare Pyöräilijät Cyklister Mopoilijat 7 Mopedister 7 Loukkaantuneet - Skadade N = 7 Moottoripyöräilijät Motorcyklister Matkustajat 8 Passagerare 8 Iäkkäät tarvitsevat enemmän aikaa havaintojen ja päätösten tekoon sekä toimimiseen liikenteessä. Iäkkäiden turvallista liikkumista voidaan tukea suunnittelulla. Liikenneympäristössä liikkumista ohjaavan tiedon tulisi olla helposti havaittavissa ja miellettävissä. Myös riittävän alhaiset nopeusrajoitukset sekä ympäristön esteettömyys helpottavat vanhusten selviytymistä. Autonkuljettajat 7 Bilförare 7 Kuolleet ja loukkaantuneet liikennöijäryhmittäin v. Döda och skadade per trafikantgrupp år Helsingin liikenteessä loukkaantuu vuosittain noin ja kuolee, iältään -vuotiasta tai sitä vanhempaa henkilöä. Lähes joka toinen vanhuksista on liikkeellä jalan ja joka kolmas henkilöautolla. Vanhusten, samoin kuin muun ikäisten, jalankulkijaonnettomuudet ovat vähentyneet merkittävästi -luvun alkupuolelta lähtien. nematkoja jonkin verran vähemmän kuin muut aikuiset. Sen perusteella voidaan olettaa, että vanhusten liikenneturvallisuus ei Helsingissä ole työikäisiä aikuisia parempi. Vanhuksia pidetään ryhmänä usein perusteettomasti liikenteessä vaarallisina muille liikkujille. Tutkimusten mukaan ajosuoritetta kohti vanhuksille tapahtuu kuljettajina jonkin verran enemmän onnettomuuksia kuin muille aikuisille. Iäkkäät pyrkivät kuitenkin useimmiten itse tietoisesti liikkumaan turvallisesti ja onnettomuuden seuraukset ovat yleensä vanhuksille itselleen vakavammat kuin muille osallisille. Kuolleet ja loukkaantuneet vanhukset Döda och skadade åldringar N = Jalankulkijat % Fotgängare % Pyöräilijät % Cyklister % Onnettomuuden seuraukset ovat haurauden vuoksi vanhuksilla vakavammat kuin muilla. Vanhuksilla oli muita suurempi riski kuolla liikenteessä niin Helsingissä kuin koko maassa. Keskimääräinen onnettomuusriski näyttäisi olevan nuoria ja aikuisia pienempi, kun riskin mittana käytettiin uhrien määrää suhteessa asukasmäärään. Helsingissä vanhusten loukkaantumisriski jalankulkijana oli - v. aikuisia suurempi, auton kuljettajana ja matkustajana pienempi. Vanhukset tekevät keskimäärin yhtä paljon matkoja jalan kuin - -vuotiaat, joten mittari antaa oikean kuvan vanhusten turvallisuudesta jalankulkijana. Henkilöautomatkoja vanhukset tekevät selvästi vähemmän ja joukkoliiken- Linja-auton ja raitiovaunun matkustajat % Buss- och spårvagnspassagerare % Henkilöauton matkustajat % Personbilpassagerare % Henkilöauton kuljettajat % Personbilförare % Kuolleet ja loukkaantuneet vanhukset ( v. ja yli) Döda och skadade åldringar ( år och över) Uhrit / asukasta Offer / invånare Helsinki Helsingfors 7 77 8 Kuolleet / asukasta Döda / invånare Suomi Finland,,, Keskimäärin / I medeltal Ikäryhmä - Åldersgrupp Onnettomuusriski - ja kuolemanriski - ikäryhmittäin Helsingissä ja Suomessa Olycksrisken - och dödsrisken - per åldersgrupp i Helsingfors och Finland, 7,,, 8 Keskimäärin / I medeltal
Pahimmat onnettomuuspaikat Helsingissä seurataan vuosittain pahimpia onnettomuuspaikkoja. Tavanomaisia risteyksiä ja ns. liikennepaikkoja tarkastellaan erikseen. Liikennepaikat ovat laajempia risteyksiä kuten eritasoliittymiä tai laajoja liikenneympyröitä. Pahimmat onnettomuusristeykset vuosina - poimittiin IND-luvun perusteella. IND-luvussa painotetaan henkilövahinko-onnettomuuksia siten, että lukuun lasketaan kaikki risteyksessä tapahtuneet henkilövahinko-onnettomuudet. Omaisuusvahinko-onnettomuudet jaetaan viidellä. Numero LIIKENNEPAIKKA / RISTEYS IND-mittarissa ei oteta huomioon liikennemäärän vaikutusta. IND-asteluvussa IND-luku on jaettu liittymän liikennemäärällä ( milj liittymään tulevaa ajoneuvoa/vuosi). Onnettomuusasteen (IND-aste) perusteella mustia pisteitä voidaan verrata keskenään. Pahimmat liikennepaikat sijoittuivat vilkasliikenteiselle Kehä I:lle, joka on Tiehallinnon ylläpitämä väylä. Valtaosa mustapisteristeyksistä oli kantakaupungin pääkatujen liittymiä. Onnettomuusasteen perusteella olivat kärjessä liikennepaikoista Itäväylä Kehä I Meripellontie, Lahdenväylä Kehä I ja Keskimäärin IND aste Muutos risteyksistä Nordenskiöldinkatu Urheilukatu, Mannerheimintie Kaivokatu Simonkatu ja Keskuskatu Kaivokatu. Pahimpia jalankulkijoiden onnettomuusristeyksiä olivat kantakaupungin vilkkaat jalankulkuristeykset: Keskuskatu Kaivokatu, Kaivokatu Simonkatu ja Mannerheimintie Nordenskiöldinkatu. Onnettomuudet ja onnettomuusaste vuosina Olyckor och olyckskvot åren IND Onnettomuudet Jk Pp Ma Yht Henk Liikenne Heva % Liikennepaikat Lahdenväylä Kehä I Tuusulanväylä Kehä I Itäväylä Kehä I Meripellontie Hämeenlinnanväylä Kehä I Vihdintie Kehä I Kehä I Latokartanontie 7 Kehä I Kantelettarentie Näyttelijäntie 8 Kehä I Kontulantie Kehä I Pukinmäenkaari Kustaa Vaasan tie Koskelantie Lahdenväylä Risteykset Mannerheimintie Nordenskiöldinkatu Kehä III Suutarilantie Mannerheimintie Kaivokatu Simonkatu Porkkalankatu Länsiväylä Nordenskiöldinkatu Urheilukatu Mannerheimintie Reijolankatu Stenbäckinkatu 7 Kaivokatu Keskuskatu 8 Nordenskiöldinkatu Reijolankatu Mannerheimintie Postikatu Mäkelänkatu Sturenkatu 8, 7,,,,,,,8,7,7,,,7,7,7,,,,,,,,,,,,8,,,,,,7,,,,,8 -,,, -, -,,8 -, -, -, -,7 -,, -,, -,,7 - -,,,, 7,,8,,8,8,,,8,8,8,,, 7,8,,,,,8,,,,8,, 7,,,8,,,,,,,,,,,,, 8,8,,,8, 7,,,,8,,8,,,,,,,8 7, 7,,,,,,,,,, 7 8 7 8 8 7 7 8 7 7 8 7 8 7 7 7 77 7 87 8 7 8 7 8 7 8 8 IDN = Henkilövahinko-onnettomuudet + (omaisuusvahinko-onnettomuudet/) Personskadeolyckor + (egendomskadeolyckor/) Muutos = IND v. verrattuna vuodessa Förändringen av IND år jämfört med per år Aste = IND/ milj liittymään tulevaa ajoneuvoa vuodessa IND/ milj. in i kordningen kommande fordon per år Yht = Yhteensä Sammanlagt Henk = Henkilövahinko-onnettomuudet Personskadeolyckor Jk = Jalankulkuonnettomuudet Fotgängarolyckor Pp = Pyöräonnettomuudet Cykelolyckor Ma = Moottoriajoneuvo-onnettomuudet Motorfordonsolyckor Liikenne = Syyskuun keskimääräinen arkivuorokausiliikenne moot.ajon. Den genomsnittliga vardagstrafiken i september motorfordon Heva % = Henkilövahinko-onnettomuuksien osuus % -andel personskadeolyckor
Mannerheimintie Mechelininkatu Nordenskiöldinkatu Mannerheimintie Teollisuuskatu Sturenkatu Sörnäisten rantatie Liikennepaikat IND Trafikplatser IND = Eritasoristeykset, laajat liikenneympyrät ja risteykset Planskilda korsningar, vidsträckta rondeller och korsningar Risteykset IND Kor orsningar IND = Muut risteykset Övriga korsningar Pohjoinen Rautatiekatu Porkkalankatu Lönnrotinkatu Pohjoisranta Järjestysnumero Ordningsnummer Pahimmat onnettomuuspaikat vuosina De värsta olycksplatserna åren - Tuusulanväylä Kehä III Vihdintie Kehä I Lahdenväylä Turunväylä Itäväylä Länsiväylä
Onnettomuuskustannukset Liikenneonnettomuuksien aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset olivat Helsingissä yhteensä 7 miljoonaa euroa. Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet aiheuttivat valtaosan kustannuksista. Laskelma perustuu liikenne- ja viestintäministeriön hyväksymille onnettomuuksien yksikkökustannuksien laskentaperiaatteille. Yhteiskunnalle aiheutuvat taloudelliset menetykset ja ns. hyvinvoinnin menetys sisältyvät kustannuksiin. Taloudellisia kustannuksia ovat uhrin työn menetys, sairaanhoitokulut, vakuutusyhtiöiden, poliisin, sairasvakuutuksen ja oikeuslaitoksen hallintokulut, hautajaiskulut, ajoneuvovahingot ja muut aineelliset vahingot. Hyvinvoinnin menetyksen laskennassa käytetään yksilöllisen maksuhalukkuuden menetelmää. Se perustuu tutkimuksiin, joissa on selvitetty ihmisten halukkuutta tehdä taloudellisia uhrauksia onnettomuusriskin pienentämisek- Miljoonaa euroa 87 si. Kuolemaan johtaneen onnettomuuden kustannus on, miljoonaa euroa, loukkaantumiseen johtaneen euroa ja omaisuusvahinkoonnettomuuden 7 euroa. 7 8 Omaisuusvahinko-onnettomuudet - Egendomsskadeolyckor Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet - Personskadeolyckor Kuolemaan johtaneet onnettomuudet - Dödsolyckor 7 Onnettomuuskustannukset v. - v:n hintatasossa Olyckskostnader åren - enligt prisnivån Onnettomuustilastot Helsingissä liikenneturvallisuuden seuranta perustuu poliisin rikosten esitutkinta-aineistoon. Sama aineisto on valtakunnallisen virallisen liikenneonnettomuustilaston pohjana. Aineisto kattaa kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet ja viidesosan loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista. Pyöräonnettomuuksia lukuun ottamatta vakavat loukkaantumiset ovat aineistossa. Omaisuusvahinko-onnettomuuksista kirjataan esitutkinta-aineistoon yhä harvempi. Sen vuoksi onnettomuuksien kokonaismäärää ei tätä nykyä voida seurata tämän aineiston avulla. Henkilövahinkojen ohella omaisuusvahinkoaineisto on edelleen välttämätön onnettomuusanalyyseissa, liikenneympäristön ja liikennejärjestelyjen suunnittelussa. Liikenneonnettomuuksia tilastoivat myös muut tahot. Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) tilastoi vakuutusyhtiöiden lakisääteisestä liikennevakuutuksesta korvaamat liikennevahingot. VALT:n tilasto valmistuu muita tilastoja myöhemmin, esim tilasto loppuvuodesta. VALT:n tapausten kokonaismäärä on vähintään kaksinkertainen muihin tilastoihin verrattuna. Etu on myös se, että tilastointiperusteet ovat pysyneet samana. Helsingissä poliisilaitoksen liikenne- ja erityispoliisi tilastoi poliisin esitutkinta-aineiston lisäksi ne hälytyskeskukseen ilmoitetut onnettomuudet, jotka ovat johtaneet poliisipartion lähettämiseen paikalle. Terveydenhuollon potilasjärjestelmiin rekisteröidään huomattava määrä hoitoon hakeutuneita liikenteen uhreja, joita ei ole poliisin aineistossa. Rakennusvirasto selvitti Helsingissä - terveydenhuollon toimipisteisiin hakeutuneiden pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden tapaturmia, joissa ei ollut osallisena moottoriajoneuvoa. Tutkimuksen mukaan Helsingissä tapahtuu vuosittain noin pyöräilijän tapaturmaa. Sen lisäksi jalankulkijoiden liukastumis- tai kaatumistapaturmia, jotka eivät ole virallisen määritelmän mukaan liikenneonnettomuuksia, sattuu ulkona noin vuodessa. Ruotsissa on käytössä valtakunnallinen myös kuntien käyttöön tarkoitettu STRADA -liikenneonnettomuusjärjestelmä, johon voidaan poliisin tietojen lisäksi viedä sairaalatiedot. Göteborgissa sairaalat rekisteröivät liikenneonnettomuudet STRADA-järjestelmään. Vastaavanlaista järjestelmää ei ole Suomessa. Periaatepäätöksessään tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta Valtioneuvosto edellytti, että liikenneturvallisuustavoitteen saavuttamiseksi -, valmistellaan ja toteutetaan toimenpiteitä, joista yhtenä mainitaan liikenneonnettomuustilastojen peittävyyden ja edustavuuden sekä saatavuuden liikenneturvallisuustyön tarpeisiin parantaminen.
Kuolemanriski pohjoismaiden suurissa kaupungeissa Kuolemanriski on Helsingin liikenteessä puolittunut -luvun alkupuolelta. Pohjoismaisen mittapuun mukaan Helsinki ei ole poikkeuksellinen. Samansuuntainen kehitys on tapahtunut useimmissa pohjoismaiden suurissa kaupungeissa. Tällä vuosituhannella tilanne on Helsinkiä parempi Oslossa ja Tukholmassa, samaa tasoa Göteborgissa sekä Malmössä, ja huonompi Kööpenhaminassa. Jalankulkijoilla on Helsingissä kuitenkin hieman suurempi kuolemanriski kuin useimmissa vertailukaupungeissa. Koko maan liikenteessä kuolemanriski on kolminkertainen Helsinkiin verrattuna. Riskin mittarina käytettiin kuolleiden määrä suhteessa väkilukuun. 8 Kuolleet / asukasta - Döda / invånar vånare vuoden keskiarvot 8 - års medelvärden 8 Göteborg Helsinki Kööpenhamina Malmö Oslo Tukholma Helsingfors Köpenhamn Stockholm Kuolleet asukasta kohti pohjoismaiden suurkaupungeissa (-vuoden keskiarvot 8-, Kööpenhamina 8-) Döda per invånare i de nordiska storstäderna ( års medeltal 8-, Köpenhamn 8-) Trafik afikol olyck yckor or i Helsingfor ors s år År inträffade i Helsingfors personskadeolyckor. Antalet olyckor med personskada minskade med % från föregående år. Trafiken ökade med en procent. Året innan,, statistikfördes i Helsingfors av trafikförsäkringen ersatta trafikskador. Trafiksäkerhetssituationen har under de senaste åren utvecklats i bättre riktning i Helsingfors. Fastän antalet personskadeolyckor statistikförda av polisen minskade senaste år bara med %, har minskningen från och med år varit i medeltal %. Trafiksäkerhetssituationen var år åtminstone lika bra som i början av - talet, under depressionsåren. Då sjönk antalet personskadeolyckor tillfälligt till. Det var en följd av depressionen, av stagnationen i trafikens tillväxt, men också av trafiksäkerhetsåtgärder, till exempel hastighetsbegränsningen på km/h i innerstaden. Alla trafikantgruppernas trafiksäkerhet har förbättrats under de senaste åren. På lång sikt, från -talets depressionsår har ändå bilolyckorna ökat när trafiken har tilltagit. Cykelolyckorna har minskat från och med. Det beror åtminstone delvis på att cykeltrafikens tillväxt har stannat. Fotgängarnas säkerhet har däremot klart förbättrats redan från början av - talet. År dog 7 personer i hela landet. Från mitten av -talet har antalet döda i Finland hållit sig omkring, men de två senaste åren sjönk antalet klart under. Antalet till försäkringsbolagen anmälda trafikskador ökade med 7 %. År skadades 7 personer och dog i Helsingforstrafiken. Antalet döda och skadade sammanlagt minskade i medeltal med %, men endast bilföraroffren minskade från föregående år. I Helsingforstrafiken skadas årligen åldringar och dör. Knappt hälften av de äldre offren var fotgängare. Äldre fotgängare löper större risk att råka ut för en olycka än andra vuxna i Helsingfors. Både i hela landet och i Helsingfors är dödsrisken för äldre i trafiken större än för alla andra åldersgrupper. Dödsrisken har halverats i Helsingfors från förra hälften av -talet. Utvecklingen har varit liknande i de flesta nordiska storstäderna. Jämfört med Helsingfors var dödsrisken mindre i Stockholm och Oslo, lika stor i Göteborg och Malmö och större i Köpenhamn. Olyckorna i Helsingfors kostade år samhället ca 7 miljoner euro.
HELSINKI SUUNNITTELEE : Yhteystiedot: Kaupunkisuunnitteluvirasto asto Liikennesuunnitteluosasto Käyntiosoite: Kansakoulukatu A postiosoite: PL HELSINGIN KAUPUNKI p. -*, fax - 778 http:// www.hel.fi/ksv Tutkija Kirsti Nieminen p. sähköposti kirsti.nieminen@ksv.hel.fi taitto : Marja-Sisko Arkiomaa.. ISSN 787-7