Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja
2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma: Pohjois- ja Etelä-Suomen välisen siirtokapasiteetin riittävyys Fingridin tulevaisuusskenaariot vuoteen 2030...2040
3 Verkon kehittämisessä katsotaan lähelle ja kauas Keskenään yhteneviä verkon kehittämissuunnitelmia tehdään monella eri tasolla Eurooppalaisella tasolla Alueellisella tasolla, Itämeren alue Kansallisella tasolla, myös alueittain TSO-yhteistyö Asiakasyhteistyö Tarkastelun aikaikkunan kasvaessa vaihtoehtojen määrä kasvaa
4 Kantaverkon kehittämissuunnitelman lähtökohdat Verkon kehittämissuunnitelma luo edellytykset Suomen energia- ja ilmastostrategian toteutumiselle Lisäksi keskeisinä tavoitteina on varmistaa, että Fingridin verkko on turvallinen ja työturvallisuus on korkealla tasolla sähkön siirrossa on korkea käyttövarmuustaso siirtokapasiteetti on riittävä asiakkaiden ja markkinoiden tarpeisiin ympäristövaikutukset ja maankäyttökysymykset otetaan pitkäjänteisesti huomioon verkon investointitoiminta ja kunnonhallinta ovat kustannustehokasta Kantaverkon kehittämissuunnitelmasta on säädetty myös uudessa sähkömarkkinalaissa
5 Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Fingrid julkaisi kantaverkon kymmenvuotisen kehittämissuunnitelman 9.4.2013 Suunnitelma verkon kehittämisestä siten, että taataan korkea käyttövarmuustaso: (n-1) täytyttävä eri tuotanto- ja kulutusskenaarioissa (ydin- ja tuulivoiman liittäminen) edistetään sähkömarkkinoiden kehittymistä: rajayhteyksiä Ruotsiin, Viroon ja Venäjälle kehitetään, samoin pohjois-etelä-yhteyksiä huomioidaan verkon ikääntyminen: yhdistetään uusinvestointi- ja perusparannustarpeita Pyrkimyksenä on joustava ja pitkäjänteinen investointiohjelma Päivitetään joka toinen vuosi
6 Verkon aluesuunnitelmat Tavoitteena varmistaa alueellisen siirtokyvyn riittävyys asiakkaiden tarpeisiin Suunnitelmat tehdään kiinteässä ja luottamuksellisessa yhteistyössä ko. alueen asiakkaiden kanssa Yksittäinen suunnitelma päivitetään pääsääntöisesti 3-5 vuoden välein Tuulivoima vaatii tällä hetkellä suunnitelmien säännöllisempää päivittämistä, etenkin länsirannikolla 4.9.2013
7 Kymmeneenkin vuoteen mahtuu paljon epävarmuuksia Esimerkkejä: ydinvoiman ajoitus ja sijoittuminen tuulivoiman sijoittuminen ja määrä, tarvittava muuntokapasiteetti Ruotsin kolmannen yhdysjohdon ajoitus kantaverkon rooli Helsingissä teollisuuskulutuksen paikalliset muutokset... 280 MEUR 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 Estlink Reservivoimalaitokset Kolmas yhdysjohto Fenno-Skan 2 Kotimaan verkko Hankkeiden ajoituksessa epävarmuutta 4.9.2013
8 Esimerkki: Pohjois- ja Etelä-Suomen välille tarvittava siirtokapasiteetti Suunnitelmassa varauduttu kahteen uuteen 400 kv johtoon leikkauksessa P1. Siirtotarpeet riippuvat sähkön tuonnista ja tuotannon sijoittumisesta. Tarpeet vaihtelevat riippuen vesitilanteesta ja jatkossa myös tuulitilanteesta. Uusi sähkömarkkinalaki: Kantaverkko on suunniteltava ja rakennettava ja sitä on ylläpidettävä siten, että verkon siirtokapasiteetti on riittävä varmistamaan edellytykset järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan vastuualueen säilyttämiseen yhtenäisenä sähkökaupan tarjousalueena. P1-leikkaus 4.9.2013
9 Pohjois- ja Etelä-Suomen välisen leikkauksen läpinäkyvyyttä lisätty www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/rajakapasiteetit/sivut/suomi-p-e-siirto 4.9.2013
10 P1-leikkauksen kapasiteetin riittävyys erilaisissa siirtotilanteissa ajanjaksolla 2016 202x A. Tilanne 2016 Olkiluoto 3 verkossa B. Ilman uusia ydinvoimalaitoksia ja tasaisesti jakautuvalla tuulivoimalla (perustilanne 202X) C. Uusi AC-yhdysjohto Ruotsiin D. Tilanne, jossa paljon uutta tuotantokapasiteettia pohjoisessa E. Tilanne, jossa paljon uutta tuotantokapasiteettia etelässä siirtokapasiteetti Pohjanmaan johdon jälkeen siirtokapasiteetti 5. P1-johdon jälkeen 4 kpl 400 kv johtoa 5 kpl 400 kv johtoa Siirtotarpeiden kasvu edellyttää lisää siirtokapasiteettia pohjois-eteläsuuntaiseen siirtoon myös Pohjanmaan johdon valmistumisen jälkeen. Epävarmuus tuotannon sijoittumisesta luo epävarmuutta siirtotarpeisiin.
11 Entä siirtotarpeet vuonna 2030 ja sen jälkeen? Investointien toteuttaminen vie paljon aikaa, verkkoa kehitettävä askel askeleelta Investoinnit tulee tehdä oikeassa järjestyksessä Eri tulevaisuudenkuviin sopivat perusratkaisut on tehtävä ennakoiden, jotta vältetään pullonkaulojen syntyminen Tarvitaan vaihtoehtoisia tuotanto- ja kulutusskenaarioita, joissa verkon siirtokyvyn riittävyyttä arvioidaan Myös teknologiat saattavat kehittyä merkittävästi (esim. energiavarastot)
12 Eurooppalaiset visiot vuodelle 2030 Asetetut ilmastotavoitteet saavutetaan Matala markkinaintegraatio ilmastotavoitteet saavutetaan kansallisin ratkaisuin kansallinen näkökulma, tuotanto kilpailee rajoitetusti ilmastotavoitteet saavutetaan eurooppalaisin ratkaisuin eurooppalainen näkökulma, tuotanto kilpailee rajojen yli Korkea markkinaintegraatio Ilmastotavoitteissa ollaan myöhässä Huom: visiot kommentoitavina 19.9. saakka (www.entsoe.eu)
13 Fingridin skenaariot vuoteen 2030...2040 Fingridin skenaariot pohjautuvat Tulevaisuuden Tutkimuskeskuksen kanssa tehtyyn työhön, jossa valittiin kolme vaikuttavinta tulevaisuuden muutostekijää ja niille erilaiset tarinat. Tarinat ovat linjassa eurooppalaisten visioiden kanssa, mutta "suomalaisin maustein". Skenaarioita käytetään työkaluna verkon pitkän aikavälin suunnittelussa.
14 Skenaariot lyhyesti Visio 1: "Omin avuin" Omavaraisuus ja tehotasapainon hallinta korostuvat Visio 2: "Kilpailukykyinen Eurooppa" Kilpailu ja rajayhteyksien rooli korostuvat Visio 3: "Vähitellen vihreäksi" Laajamittainen tuulivoiman integrointi ja rajayhteyksien rooli korostuvat Visio 4: "Vihreä vallankumous" Hajautunut tuotanto ja älyverkot: jakeluverkkojen rooli korostuu
15 Yhteenveto Eri tason verkkosuunnitelmat ovat sen hetken parhaita arvauksia, eivät lopullisia valintoja investointiohjelmaksi Toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutusta siirtotarpeisiin tulee jatkuvasti seurata ja suunnitelmia päivittää Jotta tarvittavat ja oikeat investoinnit kyetään tekemään ajoissa, ennakoidaan niitä mahdollisuuksien mukaan esim. reittiselvitysten, luvituksen, maanhankinnan ja teknologiaselvitysten avulla
Fingrid välittää. Varmasti.