P YHÄJOEN KUULUMISET LAUANTAI 31.1.2015 VIIKKO 5 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Ollinmäeltä maailmalle KEVIN WESTERLUND PR-Rolls on luotettava suomalainen telanvalmistuksen ja -huollon osaaja, jonka toiminta perustuu alan monipuoliseen tuntemukseen ja vuosikymmenten käytännön kokemukseen. Ingmar Westerlund perusti PR-Rollsin vuonna 2002. PR- Rolls sijaitsee Ollinmäellä Parhalahdella. PR-Rollsissa työskentelee Pyhäjoella 12 ihmistä. Muualla maailmalla esimerkiksi Indonesiassa, Kiinassa ja Venäjällä on yhteensä 50 henkilöä PR-Rollsin töissä. PR-Rolls on jo kuudes Westerlundin perustama firma. Oman firman pitämisessä häntä viehättää se, että saa tehdä omia valintoja ja saa tehdä, mitä haluaa. Tietenkin, kun perustaa oman firman, on iso vastuu kaikesta: Johtajana saa tietenkin päättää muiden ja oman työmäärän, mutta totta kai itse joutuu tekemään eniten hommia. Westerlund on koulutukseltaan perusinsinööri ja on käynyt Vaasassa koulut. Westerlund aloitti paperitehdasalalla vuonna 1976. Uransa alkuvaiheessa hän muutti Norjaan, kun oli 24 -vuotias. Hän asui Norjassa 4 vuotta ja teki erittäin paljon töitä. Arkisin joka päivä 12 tuntia ja viikonloppuisin 8 tuntia. Se tuntuu todella paljolta. Palkka oli kuitenkin melko hyvä, koska hän teki pitkiä päivä ja oli projektipäällikkönä ja osasi vielä hyvin kieliä. Vapaa-ajan puutteesta Norjassa kertoo myös se, että kun hän lähti Norjaan, hän painoi alle 80 kiloa ja kuntoili säännöllisesti ja harrasti urheilua Suomessa. Norjassa kuntoiluun ei jäänyt aikaa ja kun hän tuli pois, painoa oli tullut lähes kymmenen kiloa lisää. Norjasta paluun jälkeen hän oli Helsingissä töissä ulkomaan vastaavana. Hän ei viihtynyt siellä kovin kauaa ja päätti perustaa oman firman. Ensimmäinen firma, jonka Westerlund perusti, oli Pakoter 1980-luvun alkupuolella. Pakoter oli miehen ensimmäinen firma, jonka hän perusti itse. Nimi Pakoter tarkoittaa paikan päällä koneistukset ja termiset ruiskutukset. Se oli ensimmäinen firma koko maailmassa, joka teki paperikoneen kuivaussylinterit paikan päällä paperikoneessa. Vuonna 1988 myös Ingmarin poika Jani oli töissä kesällä Pakoterissa. Hän teki siellä siivoustöitä ja yleisiä järjestelyhommia. Samana vuonna isä myi kuitenkin Pakoterin Savomentille ja perusti Pikoteknikin. Myöhemmin kun Savoment lopetti toimintansa Ollinmäellä, niin Pikoteknik jatkoi toimintaansa Pakoterin ja Savomentin tiloissa. Vuonna 1994 Westerlund perusti Intek -nimisen firman. Se muistuttaa PR-Rollsia, ja Intek oli erikoistunut levitystelojen huoltoon. Intek ehti olla toiminnassa noin viisi vuotta, kunnes hän myi firman amerikkalaisille. Vuonna 2002 Westerlund pystytti kaksi firmaa: PR-Rollsin ja Diamond Bladen. Diamond Blade oli erikoistunut sivelyterien valmistukseen, mikä liittyy paperin päällystykseen ja paperin tai kartongin painotusominaisuuksiin. Eli kuinka hyvin ja selvästi painettu kuva näkyy kartongin tai paperin pinnalla. Termistä ruiskutusta sovellettiin näin uuteen sovellukseen, missä haettiin kovaa kulutuskestävyyttä. Vuotta myöhemmin Westerlund myi pitkään omistamansa Pikoteknikin Voithille. Siitä noin puolitoista vuotta eteenpäin siirtyi myös Diamond Blade englantilaiselle firmalle. Jani Westerlund on ollut PR- Rollsissa töissä seitsemän vuotta. Aluksi hän oli Voithilla töissä. Sen jälkeen, kun Pikoteknik myytiin Voithille, hän siirtyi muutaman vuoden päästä PR- Rollsille. Jani on koulutukseltaan koneinsinööri. Matkustelu kuuluu molempien Westerlundin mies- Ingmar Westerlund on työllistänyt monia pyhäjokisia. Jani Westerlund jatkaa isänsä työtä. ten työnkuvaan. Jani pitää matkatyöstä, koska työympäristö ja kohde vaihtuvat eli ei kyllästy työhön. Parhaat maat työn kannalta ovat hänen mielestään Itävalta ja Saksa. Ingmar puolestaan ei matkustelusta hirveästi pidä. Vuoden aikana hän on reissussa noin 200 päivää. Se tuntuu todella paljolta. Kun kysyin, monessako maassa hän on käynyt, niin mies vastasi: Enemmän aikaa kuluisi MARJO LUOKKANEN Pyhäjoella kuullaan talven aikana musiikkia moneen makuun. Musiikkiopiston oppilaskonsertti Helmikuun Serenadi kuullaan seurakuntatalolla ma 16.2. klo 19.00. Konserttiin on vapaa pääsy. Konsertti joka kouluun -hankkeen kautta Mikko Perkoila Perkoilaa, Juntusta ja kirkkolaulua ja Vinkulelu saapuu to-pe 19-20.2. ja esiintyjäryhmä kiertää Pyhäjoen kouluja. Avoin yleisökonsertti kaiken ikäisille on kirjastossa ke 18.2. klo 18.00. Aamu toi, ilta vei - Veikko Juntusen tuotantoon perustuvan konsertin tarjoaa Pauhasalissa Laulu- ja soitinyhtye Raahe solistina Veikko Krekilä su 22.2. klo 18.00. Liput 10 siihen, että luettelisin ne maat, missä olen käynyt kuin missä en olisi käynyt. Ingmar tykkää esimerkiksi Sveitsistä tai Norjasta. Näissä maissa on paljon korkeita paikkoja, joista hän pitää. Jos hänelle jää vapaa-aikaa työmatkoilla, hän menee mielellään katsomaan jalkapalloa tai jääkiekkoa. Kun tarkastelee Ingmar Westerlundin työuraa, voi todeta, että hän on tehnyt todella mittavan ja hienon uran, on perustanut useita firmoja, nähnyt maailmaa, saanut 15 patenttia, ollut töissä ulkomailla ja johtaa edelleen PR-Rollsissa. Nähtäväksi jää, kuinka kauan hän aikoo vielä pyörittää PR- Rollsia. Tulevaisuudessa pyrkimys on lyhyesti ja ytimekkäästi kasvattaa ja kehittää yritystä. euroa ja väliajalla puffetti. Raahen musiikkiviikkojen, kunnan ja seurakunnan yhteistyönä ukrainalainen Kirkkolauluyhtye Kaanon esiintyy seurakuntatalolla 18.3. klo 18.00, liput 10. Tervetuloa eri musiikkitilaisuuksiin.
sivu 2 Pyhäjoen Kuulumiset 31.1.2015 Elämän tarkoitus Idean isä Brittiläinen Intelligent Life -lehti julkaisi viime syksynä jutun, jossa se kysyi erilaisilta ihmisiltä, mikä on elämän tarkoitus. What s the point -juttu on luettavissa verkossa: moreintelligentlife.com/content/ideas/big-question-whats-point Suomen Kuvalehti esitti tämän saman kysymyksen seitsemälle suomalaiselle. Me halusimme kysyä pyhäjokisilta. Elämän tarkoitus. Mikä se on? Lähetä vastauksesi sähköpostiin sari.hiden@edu.pyhajoki.fi Jutta Pyhäluoto Mikä onkaan elämän tarkoitus? Tätä lienevät pohtineet maailman viisaat kautta aikojen. Ja onhan se mietityttänyt meitä tavallisia tallaajiakin. Kovin pontevasti on tähän kysymykseen etsitty vastauksia, joita onkin kenties yhtä monia kuin on kysyjiäkin. Suurin osa kuitenkin lienee tullut siihen tulokseen, että se on mysteeri, vaikka joku ehkä luulee vastauksen löytäneensäkin. Onko elämän tarkoitus jatkaa sukua? Saada lapsia ja lapsenlapsia? Entäs ne, joilla ei lapsia ole? Onko heidän elämänsä tarkoituksetonta? Onko elämän tarkoitus tehdä työtä ja kerätä omaisuutta? Sitä silmälläpitäen nykyinen eläkeiän nostopolitiikka ajaisi asiaansa. Elämässä ei olisi muuta kuin työ. Mutta entä ne ihmiset, joilla ei ole työtä? Kaikki ne nuoret, jotka eivät löydä itselleen mitään. Kaikki he, joiden työpaikat lopetetaan ja/tai viedään ulkomaille. Onko heidän elämänsä tarkoituksetonta? Onko elämän tarkoitus löytää itsensä? Siinä sitä onkin tehtävää. Kuka minä olen? Mitä minä teen täällä? Miksi minä olen olemassa? Kierre on valmis ja palaamme takaisin elämän tarkoituksen etsimiseen. Onko elämämme tarkoituksetonta, jos emme löydä itseämme? Pablo Picasso on sanonut: The meaning of life is to find your gift. The purpose of life is to give it away. Tämä on yksi tapa katsoa asiaa. Ainakin antaminen rikastaa. Eikä pelkästään lahjansa kautta ilon ja elämysten antaminen, vaan kaikki antaminen. Taitaa olla peräti sananlasku, jossa todetaan: Mitä enemmän annat, sitä enemmän saat. Onko antaminen elämän tarkoitus? Olisiko asia niin yksinkertainen? Eilinen on mennyt ja huomisesta emme tiedä. Tänään on oikea päivä uskoa, rakastaa ja elää. Kristittynä minä tietenkin olen sitä mieltä, että elämän tarkoitus on löytää elävä yhteys Jumalaan. Sitä kautta tulevat muutkin tarkoitusperät toteutetuiksi. Kenties elämän tarkoitus on juuri se, mitä Raamatussa (Luuk. 10:27) sanotaan: Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.
Kinkerit jatkuvat Kinkerit ovat vanha perinne ppinsa ja että heidät voitiin tapahtuma. Nykyään kinkerit maalaisseurakunnis- kesällä juhannuspäivänä kon- kestävät parisen tuntia. sa. Kinkereillä tarkastettiin firmoida. Papistolla oli aina kylien asukkaiden lukutaito mukanaan vanhat rippikirjat, Tätä samaa noin kolmesataa vuotista perinnettä ja kristinopin tuntemusta. joihin osaaminen merkittiin. saamme yhä Pyhäjoen seurakunnassa Lukkari kuulusteli ulkoläksyt Kinkereillä käytiin läpi jatkaa. Aiheena rippikouluun pyrkijöiltä vähän sivummalla. Rippikoulussa myös muutakin kylän elämää koskettavaa. Näissä keskus- on tänä vuonna Pelko ja pelkojen kohtaaminen roh- olleet kuulusteltiin koko teluissa oli mahdollista tuokeasti. kinkerikansan edessä. Tulihan da esiin kylällä olleita huo- koko seurakunnan olla lenaiheita ja asioita, joihin vakuuttunut siitä, että rippikoululaiset osasivat kristino- oli syytä puuttua. Kinkerit olivat koko päivän kestävä Pyhäjoen Kuulumiset 31.1.2015 sivu 3 Kinkerit jatkuvat seuraavasti (huomaa kellonajat vaihtelevat) su 1.2. klo 18 Etelänkylässä Jaakko ja Hilkka Keskitalolla, Hyytämäntie 62 to 5.2. klo 19 Yppäri alapuoli Antti ja Kaarina Heikkilällä, Heikkiläntanhua 64 ti 10.2. klo 19 Yliselläojalla Ahti ja Outi Helaakoskella, Helaakoskentie 166 to 12.2. klo 19 Yppärin ylipää Viirretjärvellä Lauri ja Pirjo Kapakalla, Viirretjärventie 605 su 15.2. klo 15 Parhalahdella Paavo ja Helena Haapakoskella, Parhalahdentie 218 to 19.2. klo 18 Pohjankylällä Jari ja Niina Yrjänällä, Hanhitie 4 ti 24.2. klo 19 Saaren alue Heikki ja Paula Salmisella, Ruukintie 14 Pirttikosken kinkereiden ajankohta vielä avoinna KOKOUSKUTSU Pyhäjoen Joki-Kiekko ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään Pyhäjoen Jäähallin kahviossa sunnuntaina 01.02.2015 klo: 19.15 Tervetuloa!
sivu 4 Pyhäjoen Kuulumiset 31.1.2015 Tohtori Pyhäjoen pitäjästä RAIJA PIILOLA Koulunkäynti ei kuulunut useimpien suomalaisten lasten ja nuorten elämään 1800 -luvulla. Julkiset koulut olivat harvojen ulottuvilla. Koulujärjestelmä antoi silti kaikkien yhteiskuntaluokkien pojille mahdollisuuden opiskella. Suomessa tunnetaankin talonpoikaisylioppilaat, jotka sinnittelivät vaikeuksien kautta akateemisille urille. Yksi heistä oli Heikki Imberg, Pyhäjoelta lähtöisin ollut muurarin poika. Heikki syntyi Pyhäjoella tammikuun 17. päivänä vuonna 1876. Oletettavasti perheen torppa sijaitsi Etelänkylässä, nykyisen Imperintien varrella. Perheen isä oli muurari, työnjohtaja, torikauppias Matti Imberg. Kukaan ei varmasti kuvitellut, että parikymmentä vuotta myöhemmin Heikki olisi ylioppilas, filosofian kandidaatti, Raahen Porvarija Kauppakoulun opettaja: vaikuttaja. Suomessa elettiin muutoksen aikaa. Teollistuminen oli käynnistynyt, väestö kasvoi ja karjatalous kehittyi. Suomi oli osa Venäjän suurruhtinaskuntaa. Erityisesti maaseudulla elämä oli niukkaa ja omavaraista. Raha ei liikkunut nykyiseen tapaan, työnteko oli kovaa. Vuodenajat, akateemi- Pyhäjoelta selle uralle katovuodet: maatalous sääteli pitkältä osin ihmisten arkea. Pyhäjoellakin koettiin pahat katovuodet 1800-luvulla. Sadot jäivät heikoiksi, ja hätäleipä tuli tutuksi monelle pyhäjokiselle. Heikki Imberg: Heikki Imberg syntyi keskelle muuttuvaa Suomea. Taustastaan huolimatta hän kävi sekä kansakoulun että oppikoulun. Heikin opinnot jatkuivat Helsingin suomalaiseen normaalilyseoon, jossa hän luki ilmeisesti historiaa ja romaanisia kieliä. Luultavasti koko perhe muutti Helsinkiin. Ylioppilaaksi Heikki kirjoittautui vuonna 1895. Matka ei varmastikaan ollut helppo. Kouluttautuminen ei ollut yleistä, lähinnä papeiksi tai virkamiehiksi aikovat kävivät kouluja. Monia Heikin elämänvaiheita voidaan vain arvailla, mutta yksi on varmaa; hän halusi menestyä, lukea korkealle ja käydä kouluja. Alopaeuksen koulusta peruskouluun Ennen vuotta 1841 Pyhäjoella oli vain lukkarinkouluja. Tuomari Zacharias Alopaeuksen lahjoituksesta, pitäjään perustettiin niin sanottuja Alopaeuksen kouluja. Niiden tehtävänä oli opettaa kovaosaisia lapsia. Koulu kiersi ympäri pitäjää ja sijoittui aina johonkin taloon. Kun katovuodet olivat pahimmillaan - vuonna 1867- esitettiin kiertävien, vakinaisten koulujen perustamista. Kiertokoulujen opetusohjelmaan kuuluivat muun muassa lukeminen, laskeminen, Raamatun historia. Kun kansakoulutoiminta lähti liikkeelle Pyhäjoella, kiertokoulut alkoivat hiipua. Ne lakkautettiin lopulta 1947. Kiertokoulut olivat olennainen osa kansanopetusta, kohti yleistä oppivelvollisuutta. Pyhäjoen kouluhistoriassa ei voida sivuuttaa yksityistä kouluhanketta: Mampsellin koulua. Vuonna 1870 perustettu koulu oli ilmainen ja toimi Hourulan talossa. Pyhäjoen oma kansakoulu perustettiin ja rakennettiin yhteistyöllä Kirstunmäen luodolle. Alun vaikeuksien jälkeen, koulu aloitti toimintansa 20. syyskuuta 1886. Kansakoulujen sisään kirjautumismaksu oli yksi markka. Maksusta vapautettiin vähävaraiset oppilaat, jotka saivat myös aineellista tukea. Koululaisia oli kirjava joukko: talonpoikia, käsityöläisiä, virkamiesperheiden lapsia. Kun oppilasmäärä kasvoi liian suureksi yhdelle opettajalle, Yppäriin päätettiin perustaa oma koulu. Opetus alkoi lokakuussa 1897 Petäjäsojalta vuokratuissa tiloissa. Koulutalo kohosi vuotta myöhemmin. Samaan aikaan astui voimaan piirijakoasetus. Pyhäjoen kunta jakautui Pohjankylän, Parhalahden, Pirttikosken, Yppärin ja Limingojan koulupiireihin, joista jokaiseen perustettiin koulu vuosien 1915-1919 aikana. Vuonna 1921 alkoi yleinen oppivelvollisuus. Lain mukaan jokaisessa piirissä tuli olla nelivuotinen ylä- ja kaksivuotinen alakansakoulu. Pohjankylän koulu muuttui Kirkonkylän kouluksi. Alakoulu aloitti vuonna 1932. Vuonna 1943 kansakoulun kestoksi määrättiin seitsemän vuotta, lisäksi Syntyi Pyhäjoella 17. tammikuuta vuonna 1876 Kuoli Turussa 16. tammikuuta vuonna 1964 Vanhemmat: Matti Imberg ja Kaisa Peltomaa Muutti nimensä Impivaaraksi vuonna 1906 Suomalainen kirjailija ja suomentaja Suomen vanhimpana väitellyt tohtori Ylioppilaaksi Helsingissä vuonna 1895, filosofian kandidaatiksi vuonna 1905 ja maisteriksi vuonna 1914 Toimi muun muassa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun opettajana vuosina 1909-1920, Turun Suomalaisen lyseon lehtorina vuosina 1929-1945 Puolisot: Maria Nuimis, myöhemmin varanotaari Etel Kajander Harrastukset: kuorolaulu ja sukututkimus Kuva Raahen porvari- ja kauppakoulun 100 v. juhlamatrikkelista. jatko-opintovuosi. 1960 1970 -luvuilla Pyhäjoen kyläkouluja suljettiin. Lakkautus johtui Suomen Kansakoulu kansan sivistää koululaitoksen muutoksesta, jossa entinen kansakoulu, kansalaiskoulu ja keskikoulu yhdistettiin 9 vuotta kestäväksi peruskouluksi. Lukkarien tehtävä oli opettaa lapset lukemaan. Syntyi lukkarinkouluja, myöhemmin kyläkouluja ja pitäjänkouluja. Säätyläisperheissä lapsille hankittiin kotiopettaja. Varhainen opetus pyrki ulkolukuun; Katekismus oli osattava ulkoa kannesta kanteen. Muutoksen opetukseen toivat kouluolojen uudistaminen ja kansakoulun synty. Suomessa oli harvoja pitäjiä, joissa ennen kansakoulua oli kirkosta riippumatonta opetusta. Kouluissa edellytettiin lukutaidon alkeita, kirjainten tuntemista. Valtaosa oppilaista oli poikia. He saivat käydä koulua tyttöjä pidempään. Yhteiskunnallinen asema sinänsä ei rajoittanut koulunkäyntiä. Lukukausimaksuja maksettiin varakkuuden mukaan. Oppikouluihin, lukioon ja yliopistoon opiskelumateriaali piti hankkia itse, historian opettaja Antero Tervonen huomauttaa. Koulunkäynti ei ollut helppoa. Koulut alkoivat aikaisin aamulla ja loppuivat myöhään iltapäivällä. Välitunteja ei ollut. Koulurakennukset olivat alkeellisia, vetoisia. Oppiaineina oli esimerkiksi uskontoa, siveysoppia, kirkkohistoriaa. Raamatun alkukielet ja latina olivat pitkään kansainvälisen sivistyksen ainoat kielet. Kansakoulut syntyivät, kun kirkollinen opetus ei enää riittänyt. Oppimiselle nähtiin muitakin kuin uskonnollisia syitä. Periaatteena oli tuoda oppiminen - omalla äidinkielellä - koko kansan saataville. Oppikoulut sijoittuivat kansakoulun ja lukion väliin. Ne olivat valtion, kunnan tai yksityisen ylläpitämiä kouluja, joiden tavoitteena oli valmistaa oppilaita lukioon. Viimeistään 1800-luvulla oppikoulu löytyi kaikista Suomen suurimmista kaupungeista. Koulu oli maksullinen, joten vähävaraisimmat eivät usein päässeet opiskelemaan. Oppikoulu kesti tavallisesti viisi vuotta. Ylioppilas - yliopiston opiskelija 1800-luvun lopulla ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä nousi. Koska tutkinnon suorittaminen tarkoitti yliopistoon jatkamista, se näkyi myös yliopistojen opiskelijamäärässä. Jatko-opiskelu ja yliopistot olivat lähinnä miehille suunnattuja, kertoo Antero Tervonen. Oman lisänsä toivat silti harvat naisylioppilaat. Opiskelu tapahtui ruotsiksi tai latinaksi ja pohjautui luentoihin. Muun muassa kirjallisuus, kielet, teologia, lääke- ja oikeustiede
Pyhäjoen Kuulumiset 31.1.2015 sivu 5 olivat mahdollisia valintoja, Tervonen kertoo ja jatkaa: Ennen yliopistoopinnot kestivät kymmenen vuotta, nykyään pyritään viiteen. 1900 -luvulla alettiin jo puhua ylioppilastulvasta. Ylioppilaiden määrä huolestutti, koska virkoja ei riittänyt kaikille. Suomalaisessa yhteiskunnassa arvostettiin akateemista koulutusta; lapsille haluttiin antaa parempi asema yhteiskunnassa. Aluksi yliopistoihin kirjauduttiin, mutta itsenäistymisen jälkeen sisään pyrittiin lukion päättötodistuksella, Tervonen huomauttaa. Tämä osaltaan lisäsi ylioppilaiden määrää. Imbergistä Impivaaraksi ja professoriksi 1900 -luvun alussa Heikki suomalaisti - monien muiden mukana - sukunimensä Impivaaraksi. Sisukkaasti hän myös jatkoi opintojaan. Heikki valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1905. Kymmenen vuotta myöhemmin hän oli filosofian maisteri. On luultavaa, että Heikki muutti takaisin pohjoiseen Suomeen pian ylioppilastutkinnon jälkeen. Hän asui Raahessa vuoteen 1920 asti. Mies toimi Helsingin suomalainen normaalilyseo 1800 -luvulla. Raahen Porvari- ja Kauppakoulun opettajana. Lisäksi hän vaikutti useissa yhdistyksissä: esimerkkeinä Raahen kotiseutu- ja lastentarha-yhdistys. Raahesta Heikin matka jatkui rannikkoa alaspäin: ensin Vaasan Kauppakoulun opettajaksi, sitten Porin lyseon lehtoriksi ja rehtoriksi. Heikki Impivaara asettui viimein Turkuun, jossa toimi Turun suomalaisen lyseon lehtorina parikymmentä vuotta. Opettajan uran lisäksi hän oli suomentaja ja kirjailija. Hän julkaisi muutamia historiankirjoja sekä suomensi teoksia espanjasta, saksasta ja ranskasta. Näin voidaan todeta, että hän osasi yllättävän määrän vieraita kieliä. Vanhuuden päivillään - 85-vuotiaana - Heikki väitteli tohtoriksi. Heikin omasta perheestä ei ole varmuutta. Raahen aikoina hän meni naimisiin Maria Aleksandra Nuimisin kanssa. Pari sai kuusi lasta. Maria kuoli ennen Heikkiä vuonna 1949.Tämän jälkeen toiseksi puolisoksi on kirjattu varanotaari Etel Johanna Ingeborg Kajander. Heikki Impivaara kuoli Turussa tammikuun 16. vuonna 1964, päivää ennen 89-vuotissyntymäpäiväänsä. Aatelistosta se alkoi Heikki Impivaara harrasti kuorolaulua ja sukututkimusta. Erityisesti jälkimmäinen oli lähellä sydäntä. Mitä sukututkimus sitten on? Sukututkimus eli genealogia on historian aputiede, joka tutkii ihmisten välisiä sukulaisuussuhteita ja sukujen historiaa, kertoo Oulun sukututkimusseuran puheenjohtaja Solja Holappa. Suomessa sukututkimus alkoi kehittyä 1600-luvulla, kun selvitettiin aatelisten sukulaisuussuhteita. Useita ihmisiä kiehtoo sukunsa menneisyys. Halutaan saada vastauksia kysymyksiin: kuka olen? Mistä tulen? Vastaan tulee monia mielenkiintoisia ja yllättäviä asioita, Holappa tiivistää ihmisten kiinnostuksen tieteen alaa kohtaan. Sukututkimusta on harrastettu Suomessa jo 354 vuotta, ja se on edelleen suosittua. Sukututkimuksen varsinaisia päälähteitä ovat kirkonkirjat. Myös voudintilit ja maa- ja henkikirjat, aiemmat sukukirjat ja kylähistoriikit ovat hyödyllisiä, Holappa toteaa. Vanhimpia lähteitä löytyy nykyään internetistä sekä maakunta- arkistoista ja Kansallisarkistosta. Sukututkimuksessa on usein lähtöhenkilö, esimerkiksi suvun vanhin esi-isä, jonka elämänvaiheita seurataan. Tutkimus etenee sukupolvi kerrallaan. Tutkimuksen kesto riippuu tutkijan kokemuksesta ja tutkimuksen laajuudesta. Se voi olla useiden vuosienkin urakka, joten tutkimus kannattaa palastella osiin, Solja Holappa kertoo. Ennen arkistotutkimuksia haastatellaan suvun jäseniä ja tutkitaan kotien asiakirjoja. Jos tarkat tiedot suvusta jäävät 1900-luvun puolelle, käännytään viranomaisten puoleen. Esimerkiksi kirkonkirjojen materiaali on julkista vain yli 100 vuotta vanhempien tietojen osalta, Holappa huomauttaa. Kirkonkirjojen lisäksi kirkon arkistoista löytyvät syntymä- ja kastetiedot usein 1600-1700-luvuilta alkaen, vihittyjen ja kuulutettujen luettelot, kuolleiden ja haudattujen luettelot, muuttoasiakirjat seurakunnista tai seurakuntiin muuttaneista sekä rippikirjat. Vanhimpia seurakuntien historiakirjoja ovat Mustat kirjat, jotka yltävät 1850-luvulle asti. Tutkimuksen kohteeksi voi ottaa muunkin kuin oman suvun. Muiden sukujen tutkimiseen ei tarvita lupaa, paitsi jos aikoo julkaista tutkimuksen, joka sisältää elävien henkilöiden tietoja, Solja Holappa kertoo. Harva tutkimus päätyy nykyään julkaistavaksi. Ennen tilanne oli toinen. Heikki Impivaara julkaisi arviolta kymmenen sukututkimusta elämänsä aikana. Nyt sinulla on hyvä tilaisuus mainostaa osaamistasi ja tuotteitasi! Lauantaina 14. helmikuuta ilmestyy RAKENNUSLEHTI joka jaetaan Pyhäjoen lisäksi myös Raaheen. Lähetä ilmoitusmateriaali 10.2. mennessä osoitteella kuulumiset@pyhajoki.fi, faxilla 4390 282 tai soita puh. 040 359 6160. Tervetuloa mukaan rakennustalkoisiin!
sivu 6 Pyhäjoen Kuulumiset 31.1.2015 Aihetta kiitokseen Kiitoskirje LC Pyhäjoki - Merijärvi / Salmela Aimo ja Esteri. Runsas kiitos teille! Keksitte hyvän aiheen, kun kutsuitte sotiemme veteraanit vaimoineen ja lesketkin. Joskus tuntuu, että olemme kaatopaikkakamaa. Elämme liian vanhoiksi. Teidän kutsunne iloisesti yllätti. Olimme valmiita tulemaan mukaan. Tuo kirkas lokakuinen iltapäivä virkisti meitä. Näitte vaivaa ja vastusta meidän takiamme. Haluan lämpimästi kiittää teitä arvon klupilaiset ohjelmasta, kahvituksesta, kyydityksestä sekä kaikesta osaksemme saamastamme. Saimme tavata monia kasvoja, jotka tuntuivat tutuilta. Olimme kai joskus kaukaisessa nuoruudessamme tunteneetkin, mutta huomasin, että samalla matkalla olemme. Vuosikymmenet hälventävät muistiamme. Tervetuloa lapsikuoroon! - keskiviikkoisin (18.2. alkaen) Parhalahden koululla klo 9.45-10.15 - torstaisin (19.2. alkaen) Yppärin koululla klo 11-11.30 - torstaisin (19.2. alkaen) seurakuntatalolla klo 16.30-17.30 KUULUTUS ASEMAKAAVAN LAINVOIMAISUUDESTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, OLLINMÄEN ALUE En panisi pahakseni, vaikka joskus toistekin, olisi mahdollista viettää hetki yhdessä ja nauttia toistemme seurasta. Ei se aina tarvitse olla meille ilmaista. Hyvästä kannattaa maksaakin. Hyvää syksyn jatkoa, voimia ja terveyttä teille. Eeva Haarakangas Merijärvi Toimintaan ovat tervetulleita kaikki alakouluikäiset tytöt ja pojat. Viikottaisten harjoitusten lisäksi esiintymiset ovat olennainen osa kuorotoimintaa. Lapsikuoro esiintyy keväällä perhejumalanpalveluksissa su 29.3. ja 19.4. sekä Helatorstaina 14.5. Kevätlaulajaisissa. Kuoro tekee myös kevätretken HopLoppiin. Ilmoittautumiset Kanttori Outi Krankille p. 050-3059 490 / outi.krank@evl.fi Pyhäjoen kunnanvaltuuston asettaa 17.12.2014 90 hyväksymä Kirkonseudun asemakaava ja asemakaavan muutos, Ollinmäen alueella sai lainvoiman 27.1.2015. MRA:n 93 mukaan Kirkonseudun asemakaava ja asemakaavan muutos, Ollinmäen alueella tulee voimaan tällä julkisella kuulutuksella 28.1.2015. 28.1.2015 Kunnanhallitus Pyhäjoen kunta Pyhäjoki Municipality Kuntatie 1, FI-86100 Pyhäjoki, Finland +358 40 359 6000 kunta@pyhajoki.fi www.pyhajoki.fi
Pyhäjoen Kuulumiset 31.1.2015 sivu 7 Seurakunta tiedottaa Yhteisvastuutempaus kirkon ympäristössä su 1.2. alkaen klo 11 perhejumalanpalveluksella. Jumalanpalveluksessa Saaren koulun 5 lk:n oppilaat avustavat. Tempauksessa perinteisesti ruokailu, askartelua ja touhuilua ulkona ja sisällä. Tervetuloa! Kinkerit Etelänkylä, Jaakko ja Hilkka Keskitalolla su 1.2. klo 18.00 Kirkkoherranvirasto suljettu ke 4.2. Perhekerho Sarpatissa ke 4.2. klo 10-12. Ystäväkerho seurakuntatalolla ke 4.2. klo 12 (huom. aika!). Psykoterapeutti Eliisa Ollonen: Henkisenä voimavarana myönteisyys. Kirkkokuoro seurakuntatalolla ke 4.2. klo 18.30. Runebergin torttujen myynti Salessa ja Eväskontissa Yhteisvastuun hyväksi to 5.2. klo 9 alkaen. Avoin raamattupiiri seurakuntatalolla torstaisin klo 18. Kinkerit Yppäri Alapuoli, Kaarina ja Antti Heikkilällä to 5.2. klo 19. Yhteisvastuukeräys lipaskeräyksenä kirkonkylällä la 7.2. Listakeräys sivukylillä 1.2. alkaen. Jumalanpalvelus ja HPE kirkossa su 8.2. klo 10. Rippikoulutyö: - Rippikoululaiset kokoontuvat Sarpattiin la 7.2. klo 12 (Yhteisvastuukeräys) koulupäivinä numerossa 044-7118638. Palveluun voi lähettää nimettömiä viestejä mieltä painavissa asioissa tai vain juttukaverin puuttuessa. Nuorisotyö: - Jokigospel Haapavedellä la 7.2. Konsertissa Kaemo. Liput 10, sisältää iltapalan. Ilmoittaudu Hannulle p. 0500-766031. - Sählykerho yläasteikäisille monitoimitalolla tiistaisin klo 16.20-17.30 (Jesse ja Viljami) - Kasvuryhmä rippikoulun käyneille nuorille Sarpatissa torstaisin klo 18. Tule ja katso! - Sählyä nuorille aikuisille monitoimitalolla torstaisin klo 19-21. - facebook: Liity jäseneksi Pyhäjoen seurakunnan nuoret. Kirkkoherranvirastossa myynnissä seurakunnan adresseja 10 /kpl. RY: Raamattuluokka la 31.1. klo 19.30 Pasi Impolalla Seurat su 1.2. klo 16 ry:llä, Tero Pitkälä, Pekka Nissilä Hartaus ti 3.2. klo 13.30 Jokikartanossa, Eero Pisilä Ompeluseurat 6.2. klo 19 ry:llä Pyhäkoulut 8.2. klo 12 Esa Impolalla ja Matti Sorosella Järjestöt toimivat Eläkeliiton Pyhäjoen Yhdistys ry. Ma 2.2. klo 11.00 Vapaaehtoistoiminnan piiri kokoontuu Iltaruskossa. Ma 2.2. klo 12.00 Naisten juttutupa Iltaruskossa. Ma 2.2. klo 18.00 Äijäkööri Iltaruskossa. To 5.2. klo 11.00 Hallituksen kokous Seurakuntatalolla. Ma 9.2. klo 18.00 Harmaahapset Iltaruskossa Ti 10.2. klo 12.00 Päiväkahvit Seurakuntatalo. Vieraaksemme tulee Esa Pyhälä ja luennon aihe: Varttuneen väen liikunta. Lisätietoja toiminnastamme www. elakeliitto.fi/pyhajoki. Pohjois- Suomen Syöpäyhdistys Pyhäjoen kerho Vuosikokous torimökki Puhtolassa torstaina 12.2 kello 18.00 esillä sääntöjen määräämät asiat. Partiolippukunta Hanhikiven Kiertäjät ry. Partioryhmät kokoontuvat seuraavasti: Ma 16-17.30 Karkit; Ti 17-18.30 Kuutit; Ke 16-17.30 Nallekarkit (nuokkari); 16-17.30 Kaikenkarvaiset; To 16-17.30 Pingviinit. Seikkailijatyttöjä lukuunottamatta kokoontumiset kololla. Lippukunnan vuosikokous 15.2.2015 Sarpatissa. PartioMammojen ohella isille ja papoille perustetaan KalustoKärpät -ryhmä, jonka tarkoituksena on huoltaa, kunnostaa ja hallinnoida lippukunnan kalustoa, kokoontumiset tarpeen mukaan keskittyen leirien ja retkien yhteyteen. Ilmoittaudu mukaan 040-5496418/ Kaisa. Lippukunta on päässyt mukaan Arinan kannustajat yhteistyöhön, tue sinäkin paikallisen lippukunnan tekemää nuorisotyötä ja klikkaa itsesi omalla s.kanavalla lippukunnan kannustajaksi. Kannustaja yhteistyöstä huolimatta bonus maksetaan normaalisti.maksettava tukipotti määräytyy sen mukaan, kuinka paljon seura kerää Kannustajia. Lue lisää osoitteesta s-kanava.fi/arina ja liity lippukunnan Kannustajaksi. Pyhäjoen Silmut. Tapaamme 3.2.2015 kello 12.00 Rauni Hiitolalla Ruukintiellä. Tervetuloa! Spr Pyhäjoki. Hallituksen kokous 6.2.2015 klo.17 Paloasemalla. Tervetuloa! Yppärin Erämiehet Ry. Ilmoittakaa saalistiedot vuodelta 2014 palauttamalla jäsenkortti osoitteeseen, Mika Haikola Pörkäntie 19 86170 YPPÄRI tai sähköpostilla mika.haikola@airliquide.com Raahen, Siikajoen ja Pyhäjoen eläinlääkärit sekä Raahen pieneläinklinikka TULOSSA: - Kinkerit Ylinenoja, Outi ja Ahti Helaakoskella ti 10.2. klo 19. - Kinkerit Yppäri Ylipää, Pirjo ja Lauti Kapakka - Lapsikuorot alkavat viikolla 8. Myös uudet laulajat tervetuloa! Varhaisnuorisotyö: - Tekstaritupu tekstiviestipalvelu 5-6 luokkalaisille päivystää Kirkkoherranvirasto p. 08-433119. Avoinna ma 8-12, ti 12-16, ke 11-14. Suljettu ke 4.2. Tarvittaessa voitte ottaa yhteyden papistoon: kirkkoherra Jukka Malinen p.040-505 0016 tai seurakuntapastori Kai Juvila p. 050-328 8107. Pyhäjoen seurakunnan kotisivut löytyvät osoitteesta: www.pyhajoenseurakunta.fi Ajanvaraus: 08-241 430 arkisin klo 8.00-9.00 Ajanvaraus myös numeroista: Hämäläinen, Jarmo puh. 044 4394 756 Pietilä, Katariina puh. 044 4691 330 Klaassen, Lembit puh. 044 4691 478 Eläinlääkäripäivystys: 08-241 430 arkisin klo 16.00-08.00 ja viikonloppuisin perjantai klo 16.00 maanantai klo 08.00 Kyläilta Keskikylän koululla To. 5.2. klo 18. Tule kysymään puutarhanhoidosta. Vastaamassa puutarhuri Jari Särkkä. Poristaan, arvotaan... Valvontaeläinlääkäri (eläinsuojeluasiat): Laura Helve 044-4691 747 Pyhäjoella Tervetuloa! Kylätoimikunta. P YHÄJOEN KUULUMISET PÄÄTOIMITTAJAT Sari Hidén Arvo Helanti TOIMITUS Roni Ohvo Eemil Soronen Vikke Tiirola http://kuulumiset.pyhajoki.fi kuulumiset@pyhajoki.fi Puh. 040 359 6166 Fax (08) 4390 282 Toimitus: 040 359 6166 Päätoimittaja: 040 359 6165 Taloussihteeri: 040 359 6160 Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN 0788-6071 Seuraava lehti (6) ilmestyy >> lauantaina 7.2.2015 Aineisto toimitettava >> tiistaina 3.2.2015 klo 17.00 mennessä Painosmäärä >> vko 5:1810 kpl >> vko 6:1810 kpl Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%) >> 0,45 /pmm, toistohinta 0,35 /pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 120 >> koko sivu: 180 >> järjestöpalsta: 50 /vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 010 665 5125 (Sanna Tjäder)
sivu 8 Pyhäjoen Kuulumiset 31.1.2015 Vahva Alfalipoiini Puhtia päivään! 33 90 120+30 tabl. (ovh 52,50) 546,77 e/kg Kipu-Magnesiumsuihke Tehokas, nopea apu 26 90 100 ml / 800 suihkausta a (ovh 29,90) 269 e/l NivelTeho Liikettä niveliinn 32 90 120 kaps. (ovh 41,10) 387,05 e/kg JUHLAPAKKAUS +30 TABL! 20% Aurinko D 50 µg tai 100 µg Vahvat D-vitamiinit 21 90 50 µg 300 kaps. 100 µg 200 kaps. (ovh 30,70) 50 µg 185,59 e/kg 100 µg 277,21 e/kg 25% Katruusa Vanhatie 33 Pyhäjoki p. 044 339 9963 EVONIA Hiusten tehoravinne Hiusten hyvinvoinnille 70 kaps. (ovh 31,80) 24 90 249 e/kg RegulatPro Bio tai Metabolic Pirteä ja terve talvi 59 90 Kerää leimoja Luontaistuntijan Regulat-passiin. 350 ml (ovh 66,85) 182,85 e/l Coffee Slender Vihreä pikakahvijauhe 12 00 21 annospussia (ovh 19,60) KarpaLact Strong Naiselliseen hyvinvointiin 19 90 60 kaps. (ovh 26,15) 9. pullo ilmaiseksi! KAUPANPÄÄLLE Diagnoosikirja (arvo 10 eur) LÄHES 25% Loput Merinovilla alusasut Hajakokoja miehille ja naisille 25% Hinnat voimassa 7.2.2015 asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää. TERVETULOA! ERIKOISKOKO +25% ENEMMÄN! VAIN LUONTAISTUNTIJALTA! NO DOL kipugeeli Kipuja? 14 90 100 ml (ovh 19,10) 149 e/l Panox Mieskuntoa ja elinvoimaa 19 90 60 tabl. (ovh 27,60) 297 e/kg UUTUUS! YLI 25% Meiltä myös Pesupalvelu: Tuo esimerkiksi matto Katruusaan saat sen puhtaana takaisin