Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40 B, 67101 KOKKOLA PB 77, Torggatan 40 B, 67101 KARLEBY Puh/Tfn: 06 367 5211, faksi/fax 06 367 5610 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 6.4.2005 Diaarinumero LSU 2004 Y 1031 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisessa hakemusasiassa, joka koskee turkistarhan pitoa Evijärven kunnassa. HAKIJA Kauno Turkis Oy/ Ari Koivukangas Kauppatie 10 62500 EVIJÄRVI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kauno Turkis Oy on hakenut ympäristölupaa turkistarhan pitämiselle ja nykyisen toiminnan laajentamiselle. Lupaa on haettu yhteensä 1000 siitosnaarasketun pitämiseen. Tarha sijaitsee Evijärven kunnan Haapajärvenkylässä tilalla Rinne RN:o 2:125. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Eläinmäärän lisääminen nykyisestään kaksinkertaiseksi on katsottava toiminnan olennaiseksi muuttamiseksi. Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n mukaan vähintään 600 siitosnaarasketun turkistarhan ympäristölupa käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa.
2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Lupahakemus on jätetty Länsi Suomen ympäristökeskukselle 29.10.2004. Länsi Suomen ympäristökeskus on kirjeellään 30.11.2004 pyytänyt toiminnanharjoittajalta lisäselvitystä hankkeen vesiensuojeluun tarkoitetusta turvesuodattimesta ja sen mitoituksesta. Toiminnanharjoittaja on täydentänyt 31.12.2004 hakemustaan vaadituilla tiedoilla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Evijärven asunto ja ympäristölautakunta on myöntänyt toiminnalle ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan 5.9.1996. Päätöksen mukaan lupa on voimassa toistaiseksi. Lupapäätöksessä on määrätty, että uusi ympäristölupahakemus on tehtävä asunto ja ympäristölautakunnalle viimeistään 1.7.2001.Uutta lupahakemusta ei määräajassa ole jätetty. Toiminnasta on tehty vuonna 1996 silloisen ennakkotoimenpideasetuksen edellyttämä ennakkoilmoitus Keski Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus on antanut ennakkoilmoituksesta lausunnon 14.5.1996. Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. TURKISTARHAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kauno Turkis Oy:n tarha sijaitsee Evijärven kunnan Haapajärvenkylässä noin 3 km Evijärven keskustaajamasta etelään. Lähimpään naapurin omistamaan asuinrakennukseen ( Erkki Söyrinki) on matkaa noin 800 m. Etäisyys Kirsinpäkkiin laskevaan Mustapäkkiin on 600 m. Tarha alueen maaperä on hakemuksen mukaan savimoreenia. Maaperä on kohtalaisen huonosti vettä läpäisevää. Tarha ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai muulla vedenhankintaan käytettävällä alueella. TURKISTARHAN TOIMINTA Kauno Turkis Oy tarhaa kettuja ja supeja. Ympäristölupaa on haettu 1000 siitosnaarasketun pitämiseen. Lukuun sisältyvät tarhattavat supit. Tällä hetkellä tarhalla on 400 siitoskettua ja 100 siitossupia. Haetulla siitoseläinmäärällä tarhan tuotto olisi noin 5000 nahkaa vuodessa. Tarha alueen pinta ala on noin 2 ha. Talojen yhteispituus on noin 945 m. Lähiaikoina on tarkoitus rakentaa lisää neljä varjotaloa. Näiden pituus on yhteensä 320 m. Asemapiirroksessa on esitetty seitsemän talon laajennusvaraus. Näiden talojen yhteispituus on 550 m, joten tämän laajennuksen jälkeen varjotalometrejä on yhteensä 1780 m. Tarhalla ei ole omaa rehun valmistusta. Rehu hankitaan Kaustisen Turkistehu Oy:ltä, joka toimittaa rehun tarha alueella oleviin siiloihin.
3 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Lanta ja sen käsittely Hakemuksen mukainen eläinmäärä ( 1000 siitosnaaraskettua) tuottaa lantaa 500 m 3 vuodessa. Lanta kuivitetaan pääosin turpeen ja jonkin verran oljen avulla. Turvetta käytetään noin 100 m 3 vuodessa. Hakemuksen mukaan lanta poistetaan kettuhäkkien alta kerran vuodessa. Kuivikkeita lisätään lannanpoiston välissä kerran kasvatuskauden aikana. Lanta toimitetaan kompostoitavaksi Evijärven Lantalinkki Osuuskunnalle. Kauno Turkis Oy on lantaa varastoivan ja käsittelevän yhtiön osakas. Sade ja jätevesien käsittely Tarha alueen ympärillä on kuivatusojat, joiden avulla ympärysvesien pääsy on estetty varjotalojen alueelle. Tarha alue on kuivattu avo ojituksella. Kaikkien varjotalojen alustat on korotettu. Varjotaloja ei ole varustettu räystäskouruilla. Kaikkien varjotalojen räystäät ulottuvat yli 30 cm häkkien ulkoreunan ulkopuolelle. Keski Pohjanmaan ympäristökeskukselle tehdyssä ennakkoilmoituksessa on todettu, että tarhavesille rakennetaan sorasuodatin 2 3 vuoden kuluessa tarhan käyttöönotosta. Lausunnossaan Keski Pohjanmaan ympäristökeskus on todennut, että mikäli tarha rakennetaan suunnitelman mukaisesti, tarhauksesta ei tule aiheutumaan vesilain mukaista pilaantumista. Tarhan vesistövaikutusten arvioinnin yhtenä lähtökohtana ollutta sorasuodatinta ei ole rakennettu. Nyt esitetyssä suunnitelmassa tarha alueen vedet on tarkoitus johtaa turvesuodattimelle. Suodattimen pinta ala on vesien käsittelystä laaditun suunnitelman mukaan 1000 m 2. Ennen suodatinta vedet kerätään tasausaltaaseen, jonka tilavuus on 300 m 3. Tasausaltaaseen lisätään syksyllä 0,5 m 3 finnferriä fosforin saostamiseksi. Suodatettavien vesien on tarkoitus kulkea horisontaalitasossa tasausaltaasta keruuojaan, johon tasausaltaasta on matkaa noin 45 m. Noin puolessa varjotaloista on nippajuotto ja muissa kuppijuottojärjestelmä. Laitteiston kuntoa tarkkaillaan päivittäin ja havaitut vuodot pyritään korjaamaan viivytyksettä. Ruokintasiilojen ja rehunjakolaitteiden pesuvedet johdetaan umpikaivoon. Kaivon tilavuus on 3 m 3. Kaivon tyhjentää jätetiedostoon merkitty urakoitsija. Uudet ja uusittavat varjotalot varustetaan suunnitelman mukaan vesitiiviillä alustoilla. Näiden talojen lanta alustoilta suotautuvat jätevedet johdetaan putkilla umpikaivoon. Muut jätteet ja niiden käsittely Turkiseläinten ruhot ja kaavintarasva toimitetaan välivarastoinnin jälkeen Kaustisen Turkistehu Oy:lle rehun raaka aineeksi.
4 Itsestään kuolleet eläimet on haudattu maahan. Kierrätyskelpoiset jätteet toimitetaan kunnan ekopisteeseen. Ongelmajätteet toimitetaan Evijärvellä toimivaan keräyspisteeseen. Tarha alueella ei varastoida polttoaineita. Trukkien polttoaine tuodaan kerta annoksina tarhalle. TOIMINNAN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Lupahakemuksessa on esitetty vesinäytteiden tarkkailusuunnitelma. Suunnitelman mukaan näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa tasausaltaasta ennen turvesuodatinta ja purkuojana toimivasta metsäojasta. Näytteenoton ajankohdat ovat touko kesäkuu ja elo syyskuu. Näytteistä analysoidaan ph, fosfori, typpi ja kiintoaine. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Evijärven kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla 20.1. 18.2.2005 välisenä aikana. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipisteessä ja Evijärven kunnantalolla. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse. Tarkastus tarhalla Asian valmisteluun liittyen turkistarhalla pidettiin tarkastus 4.3.2005. Tarkastuksessa verrattiin hakemusasiakirjojen tietoja todelliseen tilanteeseen. Samalla kirjattiin pöytäkirjaan lupahakemuksen käsittelyn kannalta oleellisia täydentäviä ja täsmentäviä tietoja. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty hankkeen valmisteluasiakirjoihin. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole esitetty. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Evijärven kunnanhallitukselta ja Evijärven kunnan rakennus ja ympäristölautakunnalta. Evijärven kunnanhallitus on lausunnossaan todennut, että sillä ei ole huomauttamista hakemuksen suhteen. Hakijan kuuleminen ja vastine Koska muistutuksia tai mielipiteitä ei esitetty eikä annetussa lausunnossa esitetty vaatimuksia, hakijalta ei ollut tarpeen pyytää vastinetta.
5 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Kauno Turkis Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhan pitämiselle ja toiminnan laajentamiselle Evijärven kunnan Haapajärvenkylässä tilalla Rinne RN:o 2:125. LUPAMÄÄRÄYKSET Varjotalot ja niiden rakenteet 1. Turkiseläimet on sijoitettava hakemuksen liitteenä olevan, Juha Kauppisen piirtämän ja 12.10.2004 päiväämän asemapiirroksen 1:750 mukaisesti nykyisiin kahteentoista varjotaloon, joiden pituus on yhteensä 945 m sekä asemapiirroksessa esitettyihin neljään uuteen varjotaloon, joiden pituus on yhteensä 325 m. Asemapiirroksessa osoitetulle laajennusalueelle saadaan rakentaa lisää seitsemän varjotaloa, joiden yhteenlaskettu pituus voi olla enintään 550 m. Varjotalojen määrä voi olla yhteensä 23 ja niiden yhteispituus saa olla enintään 1780 m. Uusille varjotaloille on hankittava ennen niiden rakentamista kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta kunnan rakennusjärjestyksen mukainen toimenpide tai rakennuslupa. 2. Varjotaloihin saa sijoittaa enintään 860 siitosnaaraskettua sekä vuosittain syntyvät pennut. Vuoden 2010 jälkeen siitosnaaraiden määrä voi olla enintään 660. 3. Kaikkien varjotalojen lanta alustojen korotukset on tarkistettava ja tarvittaessa ne on korotettava. Lanta alustat on oltava jatkuvasti 30 cm varjotalojen välistä maanpintaa korkeammalla niin, että lanta ei joudu tekemisiin sulamisvesien kanssa. Varjotalot tulee varustaa räystäskouruilla tai vähintään 30 cm räystäillä mitattuna häkkien ulkoreunasta. Varjotaloja on tarvittaessa suoristettava ja räystäskouruja oiottava niin, että ne toimivat suunnitellulla tavalla. Juottolaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin. Havaitut vuodot on korjattava välittömästi. Asemapiirroksessa esitetyt rakentamattomat varjotalot on varustettava vesitiiviillä lannan keräysjärjestelmällä, jolla estetään ravinteiden pääsy maaperään. Ennen uusien varjotalojen rakentamista Länsi Suomen ympäristökeskukselle on lähetettävä vesitiiviiden lanta alustojen rakentamista koskeva suunnitelma. Suunnitelmasta on käytävä selville paitsi vesitiiviiden alustojen rakenne myös alustoilta kertyvien nesteiden keräily ja varastointijärjestelmän rakenne ja sen mitoitus. Myös nykyiset varjotalot on niiden perusparannuksen tai uusimisen yhteydessä varustettava vesitiiviillä lanta alustoilla ja jätevesien keräily ja talteenottojärjestelmillä.
6 Lanta alustojen hoito ja lannan käsittely 4. Kuivikemateriaalina on käytettävä turvetta. Lannanpoiston jälkeen kettutalojen lanta alustoille on levitettävä turvetta vähintään 10 cm. Turvetta on lisättävä lannanpoistojen välillä niin, että kokonaiskäyttömäärä on vähintään 15 cm vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä vähintään kerran vuodessa. 5. Lanta on toimitettava ilman välivarastointia luvan saaneeseen laitokseen käsiteltäväksi. Lannan kuljetukseen käytettävä kalusto on oltava sellaisessa kunnossa, että lantaa ei kuljetuksen yhteydessä pääse valumaan ympäristöön. Toiminnanharjoittajan on esitettävä lannan luovuttamista tarkoittava sopimus valvontaviranomaiselle ennen lannan luovuttamista käsittelylaitokselle. Valuma ja jätevesien käsittely 6. Tarhan ympärillä olevien kuivatusojien kunto on tarkistettava vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa ne on siivottava siten, että ulkopuolisten vesien pääsy tarha alueelle estetään. 7. Toiminnanharjoittajan on esitettävä vuoden 2005 loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi uusi vesienkäsittelysuunnitelma. Suunnitelmasta on käytävä selville vesiensuojelumenetelmä, rakenteiden mitoitus ja niiden sijainti. Lisäksi suunnitelmasta on käytävä selville näytteenottopisteiden sijainti ja rakentamista koskeva aikataulu. Ympäristökeskuksella on hyväksymisen yhteydessä oikeus antaa rakenteiden mitoitusta ja rakentamisen aikataulua koskevia määräyksiä. Uusien tai uusittavien varjotalojen vesitiiviiltä lanta alustoilta jätevedet on johdettava umpikaivoihin. Kaivot on mitoitettava 12 kuukauden varastotilavuuden mukaan. Nesteet on levitettävä lannoitteeksi pellolle tai ne on toimitettava luvan saaneeseen laitokseen käsiteltäväksi. 8. Rehusiilojen ja rehunjakolaitteiden pesuvedet sekä nahoittamon ja sosiaalitilojen jätevedet on otettava talteen ja johdettava umpikaivoihin. Kaivoista nesteet on toimitettava luvan saaneeseen laitokseen käsiteltäväksi. Säiliöiden tyhjentäminen on annettava luvan saaneen toiminnanharjoittajan tehtäväksi. Muiden jätteiden käsittely 9. Toiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte on toimitettava jätteen keräykseen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleet yksittäiset eläimet on toimitettava luvan saaneeseen laitokseen hävitettäväksi. Näiden eläinten ruhojen väliaikaista varastointia varten tarhalle hankittava asianmukaiset kylmäsäilytystilat.
7 Nahkotut ruhot, kaavintarasva ja rasvainen puru on toimitettava laitokseen, jolla on viranomaisen antama lupa niiden vastaanottamiseen ja käsittelyyn. Nahkotut ruhot on varastoitava kiinteällä alustalla ja ne on toimitettava viimeistään viikon kuluessa nahkomisesta jatkokäsittelyyn. Kaikkien jätteiden polttaminen avotulella on kielletty. Tarha alueen hoito 10. Tarhan ympärysaidan kunto on tarkistettava vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tarkastuksessa havaitut vauriot on korjattava viivytyksettä. Rehusiilot, rehun jaossa käytettävät laitteet ja kulkuväylät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että rehua ei jakelun yhteydessä pääse ympäristöön. Tarhalla säilytettävät polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava niin, että niistä ei aiheudu maaperän tai pinta ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpitovelvoite 11. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa siitoseläin ja pentumääristä, lantaalustojen tyhjentämisestä, kuivikkeiden levittämisen ja lisäämisen ajankohdista ja kulloinkin levitettävien kuivikkeiden määristä. Ympäristökeskuksen hyväksymän valumavesien käsittelyjärjestelmän toimintaa on tarkkailtava ottamalla vesinäytteet puhdistusjärjestelmän ylä ja alapuolelta kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Näytteistä on analysoitava kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja orgaanisen aineen määrä (BOD7). Näytteenoton yhteydessä on arvioitava laitoksen läpi menevä vesimäärä. Näytteiden otto ja analysointi on teetettävä julkisen valvonnan alaisuudessa toimivalla tutkimuslaitoksella. Puhdistusjärjestelmän tarkkailutulokset on lähetettävä vuosittain tammikuun loppuun mennessä valvontaviranomaiselle. Muu kirjanpito on vaadittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Toiminnan muutokset 12. Toiminnan muuttamisesta ja lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Toiminnan oleellinen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa.
8 Määräajat 13. Tarha alueen valumavesien käsittelyyn tarkoitettu puhdistusjärjestelmä on rakennettava käyttökuntoon 30.10.2006 mennessä, ellei suunnitelman ja sen toteuttamista koskevan hyväksymismenettelyn yhteydessä toisin määrätä. Voimassa olevan lupapäätöksen kumoaminen 14. Saatuaan lain voiman tämä päätös kumoaa Evijärven kunnan asunto ja ympäristölautakunnan 5.9.1996 tarhalle myönnetyn ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan määräykset. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄDÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Samoin on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002), joka koskee muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen, eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelyä ja hävittämistä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että luvan ehtoja noudattamalla toiminta täyttää laissa säädetyt vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän eikä pinta tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömuodon vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta tai haittaa eikä toiminta sijoitu asemakaavan tai muidenkaan määräysten vastaisesti. Lupamääräysten perustelut Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajata ne mahdollisimman vähäiseksi. Turkistarha sijaitsee alueella, jolla tarhaamisen voidaan katsoa olevan perinteistä toimintaa. Lupa on myönnetty 860 ja vuoden 2010 jälkeen 660 siitosnaarasketun pitämiseen. Tämä siitosnaarasmäärä pentuineen voidaan sijoittaa hakemuksen liitteenä olevassa asemapiirroksessa oleviin ja siinä rakennettavaksi suunniteltuihin varjotaloihin. Tarhattavien eläinten määrää rajoittaa maaja metsätalousministeriön päätöksessä 16/EEO/1999 turkiseläinten pidolle asetetut tilavuusvaatimukset. Näitä määräyksiä on sovellettava uusiin ja uusittaviin varjotaloihin välittömästi ja viimeistään vuoden 2010 loppuun mennessä ne koskevat koko tarhaa. (1,2) Varjotalojen lanta alustojen korottamisella, varjotalojen varustamisella räystäskouruilla tai riittävän pitkillä räystäillä estetään sade ja sulamisvesien pääsy kosketuksiin lanta alustoilla olevan
9 lannan kanssa ja samalla estetään lannan sisältämien ravinteiden sekoittuminen tarha alueelta pois johdettaviin valumavesiin. Juottolaitteista tippuva vesi liuottaa lannasta ravinteita. Pitämällä laitteisto asianmukaisessa kunnossa estetään ravinteiden liikkeellelähtö ja kulkeutuminen maaperään sekä pinta ja pohjavesiin. Turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeen ( YM:n asettaman työryhmän ehdotus 31.5.2000) mukaan uusia varjotaloja rakennettaessa häkkien alustat on varustettava vesitiiviillä lannan keräysjärjestelmällä. Kokonaan uusittavien varjotalojen rakentamista voidaan verrata uudisrakentamiseen ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen näissä tapauksissa on perusteltua. (3) Kuivikkeina on määrätty käytettäväksi turvetta. Tutkimuksissa (Peltola 1986) on todettu, että turpeen kyky sitoa virtsaa on noin kolminkertainen verrattuna paalatun oljen imukykyyn. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Koska turpeen saatavuus on hyvä ja sen hinta on kohtuullinen, voidaan sen käyttämiseen velvoittamista pitää ympäristönsuojelun tavoitteiden saavuttamisen kannalta perusteltuna. Turpeen käyttömäärää ja lisäyskertoja koskeva vaade vastaa alan yleistä käytäntöä. Poistamalla kettuhäkkien alla oleva lanta vähintään kerran vuodessa sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita vähennetään ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Oikeanlaatuisten ja riittävien kuivikkeiden käytöllä voidaan lannan sisältämät nesteet sitoa kuivikkeisiin ja estää ravinteiden joutuminen maaperään ja sitä kautta pinta ja pohjavesiin. Lisäämällä kuivikkeita lannanpoistojen välillä vähennetään ilmaan haihtuvia ammoniakkipäästöjä, vähennetään kärpäsistä aiheutuvaa haittaa ja samalla vähennetään naapureille ja ympäristölle aiheutuvaa rasitusta. (4) Koska toiminnanharjoittajalla ei ole lantalaa eikä hän ole esittänyt selvitystä pelloista, joille lanta voitaisiin levittää, on lanta määrätty toimitettavaksi ilman välivarastointia luvan saaneeseen laitokseen käsiteltäväksi. (5) Estämällä ulkopuolisten vesien pääsy tarha alueelle vähennetään ravinteiden huuhtoutumisriskiä ja optimoidaan tarvittavien puhdistusjärjestelmien mitoitus. (6) Suunnitelmassa on esitetty tarha alueen valumavesien puhdistamista turvesuodattimella luonnontilaisella suolla. Suunnitelmassa on esitetty, että valumavedet suotautuvat vaakatasossa tasausaltaasta noin 45 m:n matkan altaan suunnassa kulkevaan metsäojaan. Kun tasausaltaan ja keruuojan vesipinnoissa ei ole oleellista eroa, ei tähän suuntaan tapahtuvaa veden virtausta voi tapahtua siinä määrin, että sillä olisi merkitystä. Vaikka altaan ja ojan väliin saataisiin syntymään normaalin metsäojan syvyinen (0,7 m) paine ero, ei virtausta siitä huolimatta turvekerroksen läpi tähän suuntaan tapahdu. Pitkälle maatuneessa rahkaturpeessa veden kulku on Helenelundin tutkimusten (1974) mukaan lähes olematonta. Todennäköisintä onkin, että valtaosa puhdistettavaksi tarkoitetuista jätevesistä painuu maaperään tasausaltaasta. Kontrollinäytteet on esitetty otettavaksi tasausaltaasta ja keruuojana toimivasta metsäojasta. Metsäojassa olevaan näytteenottopisteeseen tulee ympäröivältä alueelta niin paljon muita valumavesiä, että tämän näytteenottopisteen perusteella ei voida arvioida puhdistusmenetelmän toimivuutta siinäkään tapauksessa, että puhdistettavat vedet saataisiin ohjattua puhdistettuna tähän ojaan.
10 Vesiensuojelusuunnitelmasta puuttuvat myös tiedot turpeen maatuneisuusasteesta ja turpeen alla olevasta maaperän laadusta. Molemmilla tiedoilla on oleellinen merkitys, kun arvioidaan valumavesien kulkua maaperässä. Koska turvesuodatus ei ennalta arvioiden toimi esitetyllä tavalla, eikä sen vaikutuksia voida arvioida, ympäristökeskus edellyttää puhdistettavien valumavesien käsittelyltä sellaista menetelmää, jonka toiminnasta on tutkittua tietoa ja jonka toimintaa voidaan tarkkailla. (7) Rehusiilojen ja rehunjakolaitteiden pesuvesien talteenotto on tarpeen ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :ssä mainittujen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (8) Jätehuoltoa koskevilla määräyksillä varmistetaan jätteiden käsittelyn hoitaminen kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Kuolleitten eläinten hävittämistä ja nahkontaruhojen sekä kaavintarasvan käsittelyä ja varastointia koskevilla vaatimuksilla varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen ja estetään eläintautien leviäminen. Itsestään kuolleitten eläinten hautaamista ja kaavintarasvaa sisältävän purun käsittelyä koskevat vaatimukset perustuvat EY:n sivutuoteasetuksen (N:o 1774/2002) määräyksiin. (9) Kunnossa oleva tarhan ympärysaita estää irti päässeiden eläinten karkaamisen tarhan ulkopuolelle. Rehun käsittelyssä käytettävien laitteiden ja tarhalla säilytettävien kemikaalien ja polttonesteiden käyttötarkoitukseen soveltuvalla ja määräysten mukaisella käytöllä ja varastoinnilla vähennetään maaperän ja pinta sekä pohjaveden pilaantumisen riskiä. (10) Kirjanpito ja tarkkailuvelvoite perustuu ympäristönsuojelulain 46 :ään, jonka mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta ja päästöjen tarkkailusta. Kirjanpito on tarpeen, että valvonnan keinoin voidaan varmistaa lupamääräysten toteutuminen. Valumavesistä otettavista näytteistä voidaan päätellä vesiensuojelurakenteiden toimivuus ja tehdä johtopäätöksiä niiden korjaus ja tehostamistarpeista. (11) Toiminnan muutosta ja lopettamista koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassa oleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (12) Valumavesien puhdistusjärjestelmän rakentamiselle annettu määräaika on tarpeen valvonnan asianmukaisen järjestämisen takia. (13) Kumoamalla Evijärven kunnan asunto ja ympäristölautakunnan 5.9.1996 myöntämän ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan määräykset estetään päällekkäisten ja mahdollisesti toistensa kanssa ristiriidassa olevien määräysten olemassaolo. (14) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Mikäli tarhan laajennusta ei toteuteta viiden (5) vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös saa lain voiman, lupa tarhan laajennusta koskevilta osin raukeaa.
11 Muilta osin tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli lupavelvollisessa toiminnassa tapahtuu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 31.12.2012 mennessä. Hakemukseen tulee liittää selvitykset puhdistuslaitokselta lähtevän veden tarkkailutuloksista ja mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Tarkkailutulosten perusteella voidaan lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä vaatia vesiensuojelutoimenpiteitä tehostettavaksi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5 8, 28, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16 19, 21 23 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6 Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26 17 18 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Muut ohjeet Edellisten säännösten lisäksi luvan myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa ja lupamääräyksissä on otettu huomioon: EY:n sivutuoteasetus artikla 5, liite IV luku II Asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) Maa ja metsätalouden rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4, 10.1.2002) Ympäristöministeriön kirje YM/401/2002 kotieläinsuojia koskevien ympäristölupien yhtenäistämiseksi Turkistarhauksen ympäristönsuojeluohje, työryhmän ehdotus 31.5.2000 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 1200 euroa (alv 0 euroa) Maksu perustuu valtion maksuperustelain (150/1992, muutettu 961/1998) nojalla annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista. Maksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävään maksuun haetaan muutosta samalla tavalla kuin pääasiasta tehtyyn ratkaisuun.
12 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Evijärven kunnanhallitus Evijärven kunnan rakennus ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tämän päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ympäristökeskuksen ja kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Evijärven ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöluparyhmän päällikkö Vanhempi insinööri Varpu Kujanpää Insinööri Reino Jortikka Liitteet Valitusosoitus