Ajankohtaista opiskelijavalinnoista 10.4.2015

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista 10.4.2015

2 Koulutustarjonta Koulutuskeskus Salpauksessa (varsinainen haku) 2015/2014 hakijoita (ensisijaisia) Peruskoulupohjaiset koulutukset 2559/2365 31 tutkintoa/31 (1697/1633) 1507 aloituspaikkaa /1330 Suoraan peruskoulusta hakeneita päijäthämäläisiä oli 1077/1094. Ensisijaisia hakijoita 781/818 Yo-pohjaiset koulutukset 559/583 28 tutkintoa /30 (328/342) 348 aloituspaikkaa /338 Erillishaku jo tutkinnon omaaville 309/244 19 tutkintoa /17 112 aloituspaikkaa /120 10.4.2015

3 Suosituimmat perustutkinnot (ensisijaiset hakijat / aloituspaikat) 10.4.2015

Merkittäviä hakijamäärämuutoksia tutkinnoissa (ensisijaiset hakijat kevään yhteishauissa) 4 10.4.2015

5 ENSISIJAISET HAKIJAT, ammatillinen peruskoulutus 10.4.2015

6 ENSISIJAISET HAKIJAT, ammatillinen peruskoulutus (Yhteishaku + erillishaku) 10.4.2015

7 Ensisijaiset hakijat lähtökoulun mukaan Kevään yhteishaku 2015 ja 2014, saman vuoden pk-todistuksella hakeneet 10.4.2015 lähtökoulu 2015 2014 Hollolan peruskoulun yläaste 105 80 Lyseonmäen koulu 66 103 Salpausselän peruskoulu 59 43 Kivimaan peruskoulu 57 50 Orimattilan yhteiskoulu 56 47 Launeen peruskoulu 49 50 Salinkallion peruskoulu 48 54 Kärpäsen peruskoulu 39 60 Kukkasen koulu 38 43 Tiirismaan peruskoulu 37 31 Ahtialan peruskoulu 36 52 Mukkulan peruskoulu 33 31 Lahden yhteiskoulu 32 28 Vääksyn Yhteiskoulu 30 32 Jokivarren koulu 26 26 Männistön koulu 25 30 Hakkalan koulu (Hämeenlinna) 24 19 Sysmän yhteiskoulu 17 16 Lahden kansanopisto 14 17

8 Harkinnanvarainen haku Harkinnanvaraisen haun hakemuksia tuli 808/806 Harkinnanvaraisen haun kautta hakeneita oli yhteensä 350/372 Harkinnanvaraisen haun perusteita ovat: oppimisvaikeudet, 49 % sosiaaliset syyt, 27 % koulutodistusten vertailuvaikeudet, 3 % todistusten puuttuminen, 22 % (pääosin ulkomaisia hakijoita, joilta puuttuu suomalainen peruskoulutodistus) 10.4.2015

OPPIMISVALMIUSKOE HARKINNANVARAISEN VALINNAN TUEKSI Koulutuksen arviointikeskus Helsingin yliopisto

MISTÄ ON KYSE? Harkinnanvaraisen valinnan tueksi on lähdettiin vuonna 2013 lähtien kehittämään ja testaamaan tietokonepohjaista adaptiivista (opiskelijan taitotasoon mukautuva) oppimisvalmiuskoetta Yli 10 koulutuksen järjestäjää on jo osallistunut koekäyttöön. Kehitystyö tehdään Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksessa tutkijoiden, tilastotieteilijän ja ohjelmoijan yhteistyönä Opetushallituksen tuella osana VAKUVA2-hanketta. Koe pohjautuu oppimaan oppimisen arviointivälineeseen, jota Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus on kehittänyt vuodesta 1996. Laajoja oppimaan oppimisen arviointitutkimuksia on tehty etenkin kuntien toimeksiannosta mutta myös valtakunnallisesti, sekä perus- että toisella asteella. (ks. www.helsinki.fi/cea/julkaisut )

KENELLE KOE ON TARKOITETTU? Kokeen tarkoituksena on tarjota mahdollisuus näyttää oppimisvalmiutensa silloin, jos peruskoulun päättötodistus puuttuu tai se ei syystä tai toisesta ole vertailukelpoinen. Kokeeseen ohjautuvat periaatteessa kaikki harkinnanvaraisen haun kautta pyrkivät opiskelijat. Kokeen käyttöönottovaiheen aikana koulutuksen järjestäjät saavat vielä toistaiseksi päättää, osallistuvatko kokeeseen vai eivät. Hakijan näkökulmasta koe tehdään, jos mikä tahansa viidestä hakukohteesta sitä edellyttää. Kokeeseen osallistutaan korkeimman hakutoiveen mukaisessa oppilaitoksessa, joka järjestää kokeen. Koulutuksen järjestäjille toimitetaan valmiit listat osallistujista. Tulokset toimitetaan kaikkiin hakukohteisiin, jotka ovat ilmoittautuneet osallistuvansa kokeeseen.

MITÄ ARVIOIDAAN? Koe mittaa yleisempiä oppimisvalmiuksia, jotka ovat kehittyneet syntymästä asti läpi varhaislapsuuden ja joita eri oppiaineiden opiskelu on kehittänyt edelleen. Kokeella ei mitata oppiainesisältöjen hallintaa vaan oppiainerajat ylittäviä yleisempiä ajattelun taitoja eri osaalueilla. Koe ei siis kerro suoraan, kuinka hyvin opiskelija on saavuttanut opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet esimerkiksi matematiikassa vaan sen, millaiset perusvalmiudet hänellä on niiden oppimiseen. Kokeen perusteella voi myös tehdä päätelmiä hakijan suhteellisista vahvuusalueista: Vaikka kokeen kohderyhmään kuuluvat opiskelijat suoriutuvat usein keskitasoa heikommin kaikilla osa-alueilla, yhdentyyppiset tehtävät saattavat silti sujua selvästi paremmin kuin jonkin toisen osa-alueen tehtävät.

MITEN OSA-ALUEET ON VALITTU? Kokeen osa-alueet sanallinen, matemaattinen ja kuvallinen päättely on valittu kognitiivista kehitystä koskevan tutkimustiedon pohjalta. Vaikka tietyt keskusmekanismit säätelevät kaikkea kognitiivista toimintaa, sanallinen, kvantitatiivinen ja visuospatiaalinen ajattelu ovat myös itsenäisiä järjestelmiä, jotka kehittyvät osin toisistaan riippumattakin. Nämä kolme keskeistä osa-aluetta kattavat pääosan opinnoissa edellytettävistä perusvalmiuksista. Oppimisvaikeudet kohdistuvat usein vain yhdelle osa-alueelle (kielelliset ja matemaattiset erityisvaikeudet, hahmotushäiriö). Mahdollisuus näyttää osaamisensa muilla osa-alueilla. Tarvittaessa erityisvaikeuksista kärsivä opiskelija voi jättää jonkin osa-alueen kokonaan tekemättä.

KOKEEN JÄRJESTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ Koe vaatii enintään noin 60 minuuttia aikaa. Tehtävien tekemiseen varattu aika on rajoitettu 15 minuuttiin per osaalue. Tämän lisäksi tarvitaan aikaa ohjeiden lukemiseen. Useimmat hakijat suoriutuvat alle annetun 15 minuutin aikarajan eli suoritusaika vaihtelee 30 ja 60 min. välillä. Kokeen voi järjestää ryhmätestinä tietokoneluokassa, sillä on hyvin epätodennäköistä, että kahdella vierekkäisellä koneella istuvilla hakijoilla näkyisi samat tehtävät ruudulla. Kokeen voi periaatteessa valvoa kuka tahansa, sillä valvojan ei yksinkertaisimmillaan tarvitse tehdä muuta kuin jakaa käyttäjätunnukset, varmistua siitä, että kaikki saavat kokeen auki ja valvoa työrauhaa. Käytännössä kuitenkin kannattaa varautua siihen, että jotkut hakijat (esimerkiksi heikosti suomea taitavat) saattavat tarvita apua ohjeiden kanssa. Itse tehtävissä ei saa auttaa, mutta kaikkien pitäisi kuitenkin ymmärtää, mitä heidän on tarkoitus tehdä.

KOKEEN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Tulokset esitetään kolmen osa-alueen osalta erikseen osaaluekohtaisena pistemääränä. Mahdollisesti väliin jätetyt osa-alueet eivät vaikuta muiden osa-alueiden tuloksiin. Kokeesta ei ole mahdollista saada hylättyä tulosta. Koe on tarkoitettu koulutuksen järjestäjille harkinnanvaraisen haun apuvälineeksi, ja sillä hakija voi osoittaa osaamisensa tilanteessa, jossa todistus ei välttämättä kerro totuutta osaamisesta. Koetulos on koulutuksen järjestäjän näkökulmasta lisätieto, jota voidaan hyödyntää muun tiedon ohella. Koetuloksesta ei automaattisesti seuraa mitään, vaan koulutuksen järjestäjä tekee harkinnan kaiken käytettävissä olevan tiedon pohjalta.

KOKEEN JÄRJESTÄMINEN OPPILAITOKSISSA 20.4. 8.5. Varsinainen kokeen järjestämisaika Koepäivän voi myös erikseen sopia myöhäisempään ajankohtaan, mutta tällöin tulokset eivät valmistu samassa aikataulussa muiden kanssa. Pääsy- ja soveltuvuuskokeen yhteydessä 24.4. 12.5. Erillisenä kokeena 13.5. Kokeen tulokset lähetään kirjeitse kokeen pitäneille koulutuksen järjestäjille. http://oph.fi/ampe/tiedotus_ja_koulutus/tiedotus_ja_keskust elutilaisuudet/jatkokehittamishanke_11022015