LOZZIN TARINOITA Akateemisen kahvilan avajaiset Avoimen tiedon keskus/tiedemuseo Riikka Javanainen ja Pirjo Vuorinen 2017
Lozzi oli Ylioppilastalo ennen Ilokiveä Ylioppilaskunta perustettiin vuonna 1934 Vuonna 1937 saatiin vanha luokkahuone kerhohuoneeksi S-rakennukselta Saman vuonna perustettiin ylioppilaskunnan ruokalakahvila Lozzi naisseminaarilta vapautuneisiin tiloihin Tilat riittämättömät -> ajatus omasta talosta herää Tilapuute vaivasi koko korkeakoulua -> laajentaminen, jonka suunnittelukilpailun voitti Arkkitehti Alvar Aalto Ylioppilaskunta sai uudisrakennuksista korvauksetta kaksi toimistohuonetta (Lozzin ensimmäinen kerros), kaksi kerhohuonetta (takkahuone mm.) sekä ruokalan keittiöineen (Lozzi)
Lozzin rakennustyöt vuonna 1952 Sotien aikana ja niiden jälkeen rakennustyömailla työskenteli paljon naisia muurarien apulaisina. Heistä käytettiin mm. seuraavia nimityksiä: repsikka, länttäri, vesilikka ja laastienkeli.
Narikkapojat Ylioppilaskunnan 25-vuotisjuhlat sekä kasvatusopillisen korkeakoulun rakennusten vihkiäiset Lozzilla 30.5.1959. Eripituiset naulakot toteutettiin uudelleen toisessa peruskorjauksessa vuosina 2013-15.
Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen Ylioppilaskunnan 25-vuotisjuhlat sekä kasvatusopillisen korkeakoulun rakennusten vihkiäiset. Juhlaillallinen kutsuvieraille oli Lozzilla toukokuun 30. päivä 1959.
JKK:n rakennusten vihkiäiset vuonna 1959 Ylioppilaskunnan 25-vuotisjuhlat sekä kasvatusopillisen korkeakoulun rakennusten vihkiäiset päättyivät Lozzilla järjestettyyn illalliseen.
Miesopiskelijoita kerhohuoneella 1950-luvun lopulla Varsinkin miesopiskelijat kokoontuivat takkahuoneeseen tai kabinettiin korttia pelaamaan, ellei sitten valmistauduttu suuremmalla joukolla tulevaan tenttiin.
Opiskelijoita ruokala Lozzissa 1950-luvun lopulla Aterioita jaettiin niiden suuren koon ja opiskelijoiden tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi ystävien kesken. Lauantaisin ruokailu ajoitettiin niin, että samalla saattoi kuunnella Lozzin radiosta Lauantain toivottuja.
Opiskelijoita asuinhuoneessaan Rakennuksen toisessa päässä oli Internaatti eli tuttavallisemmin Naatti. Rakennus oli jaettu naisten ja miesten puoliin ja osastojen välissä oli valvojan asunto. Jokaisessa huoneessa asui kaksi opiskelijaa.
Ylioppilaskunnan toimisto Lozzilla 1960-luvulla Vasemmalla Hannu Kiiski ja Osmo Rinta-Tassi ylioppilaskunnan toimistossa Lozzilla. Nykyiset ensimmäisen kerroksen pienryhmätilat.
Mainoskuva lehteen: paperinkeräyksellä kerättiin rahaa Lozzin uuteen pianoon ja myöhemmin myös Ylioppilastaloon Musiikkimarsalkka Martti Siiriäinen, epätoivoissaan. Isäntä Yrjö Ruokonen, toiveikkaana. Kuva 1956-1958.
Savo-karjalaisten kalakukkoilta vuonna 1959 Vuonna 1961 ylioppilaskuntaan perustettiin neljä osakuntaa, jotka jatkoivat vanhempien maakuntakerhojen toimintaa. Toimintaan kuului perinneillanvietot ja juhlat sekä retket kotimaakuntiin.
Pohjalaisen osakunnan Parttenkoliaaset vuonna 1959 Ruokasalia käytettiin opiskelijoiden suurten juhlien pitopaikkana. Pohjalaisen osakunnan parttenkoliaisiin sali koristeltiin elonkorjuun päättymisen symboleilla. Ruokana oli klimppisoppaa ja rieskaa, joka huuhdeltiin alas sahdilla.
Savo-karjalaisten pikkujoulut vuonna 1959 Savo-karjalaisten eli Itä-Suomen osakunnan pikkujouluohjelmaa. Itä- Suomen osakunta oli osakunnista suurin.
Vapputanssit vuonna 1958 Aino-patsaan lakituksen jälkeen palattiin Lozziin juhlimaan. Ainon lakituksesta luovuttiin vuonna 1972.
Lyhty, professori Niilo Mäki puhumassa Opettajien ruokalaksi rakennettu Lyhty oli opiskelijoille kiellettyä aluetta. Opiskelijat kävivät siellä salaa tanssiaisten jälkeen. Lyhdyssä tanssittiin sukkasillaan pimeässä, ettei luvatonta vierailua huomattaisi. Kerran opettajien vapunaamun ateriasta oli yöllä verotettu muutama sillivoileipä.
Reserviupseerikerhon naamiaiset vuonna 1960
Kasvatusopillisen korkeakoulun vuosijuhla v. 1960 Vuosijuhlat olivat merkkitapauksia, joihin valmistauduttiin huolella. Ne olivat myös suosittuja tilaisuuksia kihlautumiseen ja jälkeenpäin saatettiin huomata useankin parin vaihtaneen kihloja illan aikana.
Kasvatusopillisen korkeakoulun vuosijuhla v. 1960 Juhlatunnelmissa eli muutenkin koko Internaatti, ja kellon lähestyessä 19ää, meitä oli käytävässä aika liuta ihailemassa tyttöjen kauniita pukuja. Siinä vilahteli tylliä, taftia, nailonia, pitsiä ja mitä kaikkia iltapukumateriaalia sitä onkaan olemassa. [ ] Aplodit saattelivat juhliin astelevia pariskuntia ja autoja hurahteli jatkuvalla syötöllä ikkunan alitse Lozziin päin. (Ote opiskelijan päiväkirjasta)
Vasta perustettu torvisoitsikko syksyllä 1961 Lozzin kerhohuoneessa harjoittelemassa. Vas. Erkki Tiusanen, Risto Lampi, Martti Vatanen, Kari Ala-Pöllänen ja Torsten Lindfors.
Lähdössä keppitärskyyn Lozzin pihalla v. 1961 1960-luvulla ylioppilaskunta alkoi kerätä rahaa omaan taloon mm. myymällä karttakeppejä. Uusi Ylioppilastalo valmistui vuoden 1964 lopulla.
Ylioppilaslehden toimitus takkahuoneessa ennen muuttoaan Ylioppilastalolle 1970-luvulla Ylioppilaskunta luopui vähitellen Lozzin kerhohuoneita ja toimistotiloista ja siirtyi uuteen Ylioppilastaloon.
Lozzin ensimmäinen tarjoilutiski vuonna 1973 Aivan aluksi Lozzissa oli pöytiintarjoilu, mutta koska järjestelmä ei toiminut, siirryttiin itsepalveluun. Tätä varten tilattiin Alvar Aallolta suunnitelma tarjoilutiskistä, jonka avulla ruokailu sujui sujuvammin.
Ruokala Lozzi 1980-luvulla peruskorjauksen jälkeen Vuonna 1975 ylioppilaskunta lopetti ruokalatoiminnan ja Lozzi siirtyi takaisin yliopistolle. Ruokalanpito siirtyi Valtion ravitsemuskeskukselle ja nykyisin ravintolatoiminnasta vastaa Sonaatti Oy. Ensimmäinen peruskorjaus toteutettiin vuosina 1979-80.
Pikkujoulut 1980-luvulla Takkahuonetta käytettiin myöhemmin yliopiston henkilökunnan kokousten ja pienten juhlien pitopaikkana.
Toinen peruskorjaus 2013-2014 Näyttää ihan samalta. Onko täällä edes tehty mitään? (ruokajonossa kuultua)
Lyhty Tilan korjaaminen niin, ettei se näy ulospäin.
Takkahuone Huoneen suurimmat korjaukset olivat lattian rakenteen uusiminen, sähköjen uusiminen, ikkunoiden tiivistäminen, ilmanvaihdon sekä lämmitysjärjestelmän uusiminen.