Tuulivoimaselvitys Tuulivoimaloiden tuottaman äänen vaikutukset terveyteen 31.10.2017 Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät 2.11.2017 / Anu Turunen 1
Tuulivoima Suomessa Tällä hetkellä suurimmat tuuliturbiinit Suomessa napakorkeus 143 m / siiven kärkikorkeus 199 m roottorin halkaisija 113 m nimellisteho 5 MW Vuonna 2016 Suomessa oli 552 tuulivoimalaa (1553 MW), joista 182 (570 MW) pystytettiin kyseisenä vuonna tuotettiin tuulivoimalla sähköä 3,1 TWh (3,6 % sähkön kokonaiskulutuksesta) Lähde: http://www.windenergy.org.nz/improvements-in-technology Uuden energia- ja ilmastostrategian (2016) mukainen tuulivoiman tuotantoskenaario vuonna 2030 on 6 8 TWh. 31.10.2017 Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät 2.11.2017 / Anu Turunen 2
Lähde: http://www.wwindea.org/11961-2/ 31.10.2017 Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät 2.11.2017 / Anu Turunen 3
Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvalla energialla suojelee väestön terveyttä vähentämällä haitallisia pienhiukkaspäästöjä ja hidastamalla ilmastonmuutosta. MUTTA Tuulivoimamelun mahdolliset vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin aiheuttavat usein huolta tuulivoima-alueiden lähellä asuvissa. Meluongelmat ovat mahdollisia, jos tuulivoimala sijaitsee hyvin lähellä asuinrakennusta. Erityisesti tuulivoimaloiden tuottaman infraäänen epäillyt terveyshaitat ovat olleet esillä julkisuudessa. Monet tuulivoimahankkeet ovat kohdanneet paikallista vastustusta. 31.10.2017 Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät 2.11.2017 / Anu Turunen 4
Valtioneuvoston asetus 1107/2015 tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista 31.10.2017 Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 2016 / Anu Turunen 5
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 545/2015 asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 31.10.2017 Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 2016 / Anu Turunen 6
http://urn.fi/urn:isbn:978-952-327-229-3 http://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tuulivoiman-terveys-ja-ymparistovaikutuksia-selvitetty 31.10.2017 Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät 2.11.2017 / Anu Turunen 7
Taustaa Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (2016): Työ- ja elinkeinoministeriö teettää riippumattoman ja kattavan selvityksen tuulivoiman terveys- ja ympäristöhaitoista ennen tuotantotukea koskevan lain valmistelua. Rahoittajat TEM ja STM Kirjoittajat Timo Lanki, Anu Turunen ja Tarja Yli-Tuomi, THL Panu Maijala, VTT Oy Sami Kännälä, Tim Toivo ja Tommi Toivonen, STUK Marja Heinonen-Guzejev, Helsingin yliopisto Jukka Ylikoski, Helsinki Ear Institute Selvitys tehtiin maalis-toukokuussa 2017 31.10.2017 Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät 2.11.2017 / Anu Turunen 8
Tavoitteet Tuulivoimaloiden äänen terveysvaikutuksia koskevan tiedon kokoaminen Vaikutuksia koskevan tieteellisen näytön arviointi erityisesti infraäänen vaikutukset Jatkotutkimustarpeiden selvittäminen Lisäksi mitattiin infraäänitasoja kahden tuulivoiman tuotantoalueen ympäristössä, kaupunkialueella ja luonnonympäristössä tehtiin jatkoanalyyseja THL:n aiemmin keräämästä kyselyaineistosta 31.10.2017 Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät 2.11.2017 / Anu Turunen 9
Kuuluva ääni Tuulivoima-alueiden läheisyydessä melutasot ovat tyypillisesti pienempiä kuin esimerkiksi liikenneympäristöissä. Toisaalta Meluongelmia on esiintynyt joillain tuulivoima-alueilla myös Suomessa. Tuulivoimamelussa on piirteitä, jotka voivat lisätä sen häiritsevyyttä. Ääni ei vaimene yöksi kuten muu taustamelu. Voimakasta äänenvoimakkuuden jaksollista vaihtelua esiintyy erityisesti tietyissä meteorologisissa olosuhteissa. Häiritsevyys ja unen häiriintyminen ovat kuultavan melun yleisimmät vaikutukset. 31.10.2017 Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät 2.11.2017 / Anu Turunen 10
Häiritsevyys Tuulivoimamelun äänenpainetasojen on havaittu olevan yhteydessä äänen kokemiseen häiritseväksi. Useissa tutkimuksissa häiritsevyys on alkanut lisääntyä, kun äänenpainetaso ulkona ylittää noin 40 db. Häiritsevyyteen vaikuttavat melutason lisäksi mm. näköyhteys ja maiseman muuttuminen, asenteet, huolet, yksilöllinen herkkyys sekä taloudellinen hyötyminen. THL:n kyselytutkimuksessa viiden tuulivoima-alueen läheisyydessä sekä asunnon etäisyys lähimpään tuuliturbiiniin ja mallinnettu ulkoäänenpainetaso olivat yhteydessä häiritsevyyden yleisyyteen. Alle 2,5 km:n etäisyydellä lähimmästä turbiinista noin 2 % vastanneista koki tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiritsevän paljon oleskelua sisällä. Yhtä suuri osa vastanneista koki liikennemelun häiritsevän paljon oleskelua sisällä. 31.10.2017 Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät 2.11.2017 / Anu Turunen 11
Unihäiriöt Tuulivoimamelun yhteydestä unihäiriöihin on vähän tutkimusnäyttöä. Mutta mikä tahansa riittävän voimakas ääni voi häiritä unta. THL:n kyselytutkimuksessa asunnon etäisyys lähimpään tuuliturbiiniin ja mallinnettu ulkoäänenpainetaso olivat yhteydessä unihäiriöiden kokemiseen. Alle 2,5 km:n etäisyydellä lähimmästä turbiinista noin 2 % vastanneista koki tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiritsevän paljon nukkumista. Yhtä suuri osa vastanneista koki liikennemelun paljon unta häiritseväksi. Yhteyttä erikseen kysyttyihin nukahtamisvaikeuksiin, liian aikaiseen heräämiseen tai unilääkkeiden käyttöön ei ollut. 31.10.2017 Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät 2.11.2017 / Anu Turunen 12
Muut haitat Tuulivoimamelun yhteyttä mm. stressiin tai sydän- ja verisuonisairauksiin on tutkittu hyvin vähän. Liikennemelututkimuksissa sydän- ja verisuonivaikutuksia on alettu havaita korkeammilla äänenpainetasoilla kuin mitä tuulivoima-alueiden läheisyydessä tyypillisesti esiintyy. THL:n kyselytutkimuksessa asunnon etäisyys lähimpään tuuliturbiiniin ja mallinnettu ulkoäänenpainetaso eivät olleet yhteydessä oireiluun, lääkityksiin tai sairauksiin. Lähteestä riippumatta melu voi aiheuttaa fysiologista ja psyykkistä stressiä tiedostamattomien ja tiedostettujen reaktioiden kautta. Pitkään jatkuessaan voimakas stressi, häiritsevyyden kokemus ja unihäiriöt voivat johtaa esimerkiksi henkisen hyvinvoinnin laskuun, muistin ja keskittymiskyvyn heikentymiseen ja kohonneeseen sydän- ja verisuonisairauksien riskiin. 31.10.2017 Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät 2.11.2017 / Anu Turunen 13
Infraääni Taajuusjakaumassa on sopimusluonteinen raja 20 Hz, jonka alapuolella olevia taajuuksia kutsutaan infraääneksi. Infraääntä esiintyy yleisesti kaikkialla luonnossa ja rakennetussa ympäristössä yhdessä kuultavan äänen kanssa. Tyypillisesti elinympäristössä esiintyvä infraääni on kuulokynnyksen alapuolella, mutta ihminen voi kuulla/aistia korvan kautta infrataajuista ääntä, kun äänenpainetaso on riittävän suuri. Kuulokynnyksen ylittyminen edellyttää esimerkiksi 2 Hz:n taajuudella noin 120 db:n äänenvoimakkuutta 20 Hz:n taajuudella lähes 80 db:n äänenvoimakkuutta. 31.10.2017 Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät 2.11.2017 / Anu Turunen 14
Infraääni Tuulivoimaloiden tuottama aerodynaaminen ääni on laajakaistaista eli se sisältää myös infrataajuista ääntä. Aiemmat myötätuuliturbiinit tuottivat enemmän infraääntä kuin nykyään käytössä olevat vastatuuliturbiinit. Tuulivoimaloiden läheisyydessä olevilla asuinalueilla mitattujen infraäänitasojen on todettu olevan tyypillisesti enimmillään noin 80 db eli samaa tasoa tai pienempiä kuin kaupunkikeskustoissa suurempia kuin luonnonympäristöissä (poikkeuksena merenranta). VTT:n ja THL:n mittauksissa infraäänitasot olivat samaa suuruusluokkaa kuin muissa vastaavissa tutkimuksissa. 31.10.2017 Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät 2.11.2017 / Anu Turunen 15
Oireilu Infraäänialtistukseen liitettyjä oireita ovat esim. päänsärky ja muut säryt, pahoinvointi, huimaus, uupumus, unihäiriöt, paineen tunne korvassa, tinnitus sekä rytmihäiriöt. Em. oireet ovat hyvin yleisluonteisia ja yleisiä väestössä. Ne voivat johtua monista eri syistä (esim. sairaustilat, stressi, pelot) eikä yhtä yksittäistä syytä voida usein edes osoittaa. Vastaavia oireita esiintyy myös monien muiden ympäristöaltisteiden yhteydessä. 31.10.2017 Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät 2.11.2017 / Anu Turunen 16
Oireilu Tuulivoimaloiden tuottaman infraäänen ja oireilun välistä yhteyttä ei ole juurikaan tutkittu. Epäsuoria päätelmiä voidaan tehdä väestötutkimuksista, joissa on tarkasteltu etäisyyden tai mallinnetun laajakaistaisen äänen yhteyttä oireiluun. Kahdessa kansainvälisessä tutkimuksessa ja THL:n kyselytutkimuksessa yhteyttä oireiluun, sairauksien esiintymiseen ja lääkityksiin ei havaittu. Lisäksi THL:n kyselytutkimuksessa oireilu, sairauksien esiintyminen ja lääkitykset eivät olleet tuulivoima-alueiden läheisyydessä yleisempiä kuin muualla Suomessa. Tutkimuksia on kuitenkin niin vähän, ettei pitkäaikaisen altistumisen vaikutuksia voida sulkea pois. 31.10.2017 Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät 2.11.2017 / Anu Turunen 17
Teorioita vaikutusmekanismeista Tasapainoaisti Sisäkorvan tasapainoelin reagoi infraääneen yli 100 db:n äänenpainetasoilla. Toiminnallisen tai rakenteellisen poikkeavuuden vuoksi pieni osa väestöstä on tavanomaista herkempi pientaajuiselle äänelle. Nk. tuuliturbiinisyndrooma Sisäkorvan ulommat karvasolut Ulommat karvasolut ovat herkkiä pienille taajuuksille. Ne eivät välitä varsinaista kuuloaistimusta, mutta niillä ajatellaan olevan rooli valikoivassa huomioinnissa ja valppaudessa. Yksittäisessä tutkimuksessa on havaittu aktivaatiota emotionaalisista ja autonomisista kontrolleista vastuussa olevilla aivoalueilla. 31.10.2017 Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät 2.11.2017 / Anu Turunen 18
Teorioita vaikutusmekanismeista Tärinä Nk. vibroakustinen sairaus Yksi tutkimusryhmä on havainnut pitkäaikaisen työperäisen pientaajuiselle äänelle altistumisen (>90 db) voivan aiheuttaa solujen välisen kollageenin ja elastiinin liikakasvua sekä sitä kautta hermoston, hengityselimistön ja sydän ja verenkiertoelimistön toimintahäiriöitä. Valvetila ja kognitiiviset toiminnot Kokeellisissa olosuhteissa kuulokynnyksen ylittävien infraäänitasojen on havaittu voivan vaikuttaa valvetilaan ja koeeläimillä myös kognitiivisiin toimintoihin. 31.10.2017 Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät 2.11.2017 / Anu Turunen 19
Tutkimus jatkuu Lisätutkimukset ovat perusteltuja ja niitä on käynnissä useissa maissa. Erityisesti olisi hyvä mitata tuulivoimaloiden tuottaman kuultavan äänen ja infraäänen äänenpainetasoja sisätiloissa tutkia tuulivoimaloiden tuottaman infraäänen ja oireilun välistä yhteyttä kokeellisessa asetelmassa tutkia rekisteriaineistojen avulla sairauksien yleisyyttä tuulivoimaloiden läheisyydessä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TEAS) -haku tulossa syksyn 2017 aikana: http://tietokayttoon.fi 31.10.2017 Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät 2.11.2017 / Anu Turunen 20
Kiitos! 31.10.2017 Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät 2.11.2017 / Anu Turunen 21