KOKKOLAN SEURAKUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU/ASIALISTA 3/2011 Yhteinen kirkkovaltuusto 24.5.2011 1 ( ) AIKA Tiistai 31.5.2011 klo 18.00 PAIKKA Kaarlelan seurakuntakoti, Öja-auditorio, Kruunupyyntie 3 KOKOUSASIAT 39 Kokouksen avaus 40 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 41 Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta sekä pöytäkirjan nähtävillä pitäminen 42 Työjärjestyksen hyväksyminen 43 Toimistopäällikön johtosäännön hyväksyminen 44 Tiedotustyön johtosäännön hyväksyminen 45 Tilintarkastajan valinta 46 Investointimäärärahojen siirto / Kälviän huoltorakennus 47 Marian siunauskappelin peruskorjaus ja laajennus sekä krematorion rakentaminen 48 Vuoden 2012 veroprosentin vahvistaminen Aimo Maijala yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kahvitarjoilu n. klo 18.30 Mikäli olet estynyt osallistumasta kokoukseen, ilmoita taloustoimistoon puh. 829 6234.
2 KOKKOLAN SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 3/2011 Yhteinen kirkkovaltuusto 31.5.2011 AIKA Tiistai 31.5.2011 klo 18.00 PAIKKA Kaarlelan seurakuntakoti, Öja-auditorio, Kruunupyyntie 3 LÄSNÄ Maijala Aimo puheenjohtaja Toskala Jouko varapuheenjohtaja Valtuutetut: Kokkolan suom. seurakunnasta: Annala Heini Finnilä Tauno Hulkko Pekka Kalliokoski Voitto Karhula Niila Kinnunen Erkki Kopsa Hilkka Kuusisto Riikka Leppälä Jorma Mehtälä Anja Mustasaari Erkki Mäki-Leppilampi Erja-Riitta Niemi Kaarina Kokkolan ruots. seurakunnasta: Holmqvist Kristina Jansson Peter Lindqvist Mikael Mäkelä Rolf-Erik Kaustisen ja Ullavan seurakunnasta: Hanhikoski Kari Känsälä Kai-Eerik Linnarinne Tanja Läspä Raija Kälviän seurakunnasta: Hankaniemi Tuomo Kallinen Markku Maunula Jukka Lohtajan seurakunnasta: Anttila Aulis Jukkola Kyösti Poissa Kokkolan suom. seurakunnasta: Nurmi Pekka Paananen Juhani Paloranta Johanna Pensaari Paula Rytioja Antti Räisänen Sanna Syrjälä Tommi Tastula Antero Teerikangas Kristiina Timonen Aaro Urpilainen Pirjo Virkkala Touko Nilsson Carina Nyman Kurt Sandell Torbjörn Snellman Hans Mäkelä Antti Pihlajamaa Juha Salo Tuula Stenberg Marja-Leena Timlin Juhani Karhula Seppo Lapinoja Antti Varajäsen
3 Kokkolan ruots. seurakunnasta: Kaustisen ja Ullavan seurakunnasta: Kälviän seurakunnasta: Lohtajan seurakunnasta: Muut: Harju Veli-Pekka Jukkola Tuomo Kankkonen Peter Niemelä Heikki Sirviö Jouni Kankkonen Vilhelm Herlevi Susanna Yhteinen kirkkoneuvosto: Autio Mauri Hautamäki Esko Hägg Monica Isohanni Irma kirkkoherra, Kaustinen ja Ullava kirkkoherra, Lohtaja kirkkoherra, Kokkolan ruots. kirkkoherra, Kälviä kirkkoherra, Kokkolan suom. hallintojohtaja pöytäkirjanpitäjä Joensuu Erkki Mård Sanna Stenman Nils-Erik 39 / 11 KOKOUKSEN AVAUS 40 / 11 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkojärjestyksen 8 luvun mukaan on kutsu asialuetteloineen lähetettävä yhteisen kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkoneuvoston jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta sekä pidettävä seurakunnan ilmoitustaululla viikon ajan ennen kokousta. Yhteinen kirkkovaltuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. 41 / 11 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA SEKÄ PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVILLÄ PITÄMINEN Tarkastettu pöytäkirja on nähtävillä 13.6. 13.7.2011 taloustoimistossa.
4 42 / 11 TYÖJÄRJESTYS 43 / 11 TOIMISTOPÄÄLLIKÖN JOHTOSÄÄNNÖN HYVÄKSYMINEN Yhteinen kirkkoneuvosto 3.5. / 58: Yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa 29.3. päätettiin palauttaa toimistopäällikön johtosääntö yhteiselle kirkkoneuvostolle uudelleenvalmistelua varten kielitaitovaatimusten osalta. Kielitaitovaatimusten epämääräisyys on olemassa, mutta niiden korjaaminen tulisi tehdä kielisäännön kautta. Yhtymällä ei ole kielisääntöä. Mikäli kielisääntö olisi, ei johtosäännössä tarvitse olla kielivaatimuksia. Vuonna 2002 on tehty valtuustoaloite kielisäännön laatimisesta ja sitä on käsitelty kirkkoneuvostossa vuosina 2002 ja 2004, mutta asia on jäänyt kesken. Koska muiden virkojen johtosäännöt hyväksyttiin valtuuston edellisessä kokouksessa, tulisi myös toimistopäällikön johtosääntö hyväksyä nykyisessä muodossaan. Kielisäännön laatiminen ratkaisee tämän ongelman. vahvistaa toimistopäällikön johtosäännön. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Todettiin, että yhtymälle laaditaan kielisääntö viimeistään syksyllä 2011. Yhteinen kirkkovaltuusto 31.5. / 43: vahvistaa toimistopäällikön johtosäännön. Yhtymälle laaditaan kielisääntö viimeistään syksyllä 2011. 44 11 TIEDOTUSTYÖN JOHTOSÄÄNNÖN HYVÄKSYMINEN Yhteinen kirkkoneuvosto 3.5. / 60: Tiedotustyöryhmä on valmistellut tiedotustyölle uuden johtosäännön, liite A/ 60. Uudessa johtosäännössä on huomioitu mm. virka- ja tehtävänimikkeiden muutokset.
5 Aikaisempi johtosääntö on hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa 23.10.1997. Päätetään 1. hyväksyä tiedotustyön johtosääntö, 2. ehdottaa, että yhteinen kirkkovaltuusto vahvistaa tiedotustyön johtosäännön. Päätösehdotuksen kohdat 1 ja 2 hyväksyttiin yksimielisesti. Yhteinen kirkkovaltuusto 31.5. / 44: Liite A/ 44 tiedotustyön johtosääntö n vahvistaa tiedotustyön johtosäännön. 45 / 11 TILINTARKASTAJAN VALINTA Yhteinen kirkkoneuvosto 3.5. / 74: Yhteinen kirkkovaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten tilintarkastajan. Kirkkojärjestys on tilintarkastuksen osalta muuttunut kovin paljon verrattuna edelliseen valtuustokauteen. Kirkkojärjestyksen 15 luvun 10 pykälään on tullut muutos, jonka mukaan vain ammattitilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö hoitaa seurakuntien tilintarkastuksen valtuustokaudesta 2011 2014 alkaen. Seurakuntavaaleissa 2010 valittu yhteinen kirkkovaltuusto valitsee vähintään yhden tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan tai näiden sijasta tilintarkastusyhteisön valtuustokauden ajaksi. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla JHTT-, KHT- tai HTMtilintarkastaja taikka JHTT-, KHT- tai HTM- tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastusyhteisön on määrättävä päävastuulliseksi tilintarkastajaksi JHTT-, KHT- tai HTM-tilintarkastaja. Tilintarkastajalta ei edellytetä seurakunnan jäsenyyttä. Tilintarkastusyhteisönä on kuluneen kauden toiminut Audiator Oy ja vastuullisena tarkastajana JHTT-tarkastaja Asko Vanhatupa. Nyt on pyydetty tarjoukset uuden kauden osalta. Tarjouspyynnön mukaan tarkastuspäiviä olisi vuosittain viisitoista. Jätetyistä tarjouksista on tehty yhteenveto, liite A/ 74.
6 Tarjouspyynnössä valintaperusteeksi on ilmoitettu hinta, eli tarjouksista hyväksytään edullisin vaihtoehto. valitsee tarjousten perusteella kustannuksiltaan edullisimman KPMG Oy:n tilintarkastusyhteisöksi vuosiksi 2011 2014. Keskustelun jälkeen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Yhteinen kirkkovaltuusto 31.5. / 45: Liite A/ 45 tarjousvertailu valitsee tarjousten perusteella kustannuksiltaan edullisimman KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:n tilintarkastusyhteisöksi vuosiksi 2011 2014. 46 / 11 INVESTOINTIMÄÄRÄRAHOJEN SIIRTO / KÄLVIÄN HUOLTORAKENNUS Yhteinen kirkkoneuvosto 23.5. / 87: Kälviän huoltorakennuksesta on saatu urakkatarjoukset. Edullisin tarjous ylittää määrärahan noin 63.000 eurolla. Koska huoltorakennuksen tarve on suuri, olisi tarpeellista lisätä määrärahaa projektia varten. Investointibudjetissa on kohteeseen varattu yhteensä 280.000 euroa, josta tälle vuodelle merkitty 180.000 euroa, ensi vuodelle 95.000 euroa. Vuonna 2010 on suunnitteluun käytetty 5.000 euroa. Näyttää siltä, että tämän vuoden investointimäärärahoista ei tulla käyttämään kaikkea, varsinkin jos krematorion jatkosuunnittelua ei tehdä. Tämän takia olisi mahdollista siirtää määräraha krematoriolta Kälviän huoltorakennukselle, ilman että budjetin investointimäärärahan summa muuttuisi. siirtää 63.000 euron lisämäärärahan ko. hankkeeseen Marian kappelin peruskorjaukseen ja krematorion rakentamiseen varatusta määrärahasta. Kiinteistöpäällikkö esitteli tarjousvertailua ja kokonaiskustannusarviota, liitteet A/ 87 ja B/ 87. Keskustelun jälkeen päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
7 Yhteinen kirkkovaltuusto 31.5. / 46: Liite A/ 46 Liite B/ 46 urakkatarjoukset kokonaiskustannusarvio siirtää 63.000 euron lisämäärärahan ko. hankkeeseen Marian kappelin peruskorjaukseen ja krematorion rakentamiseen varatusta määrärahasta 47 / 11 MARIAN SIUNAUSKAPPELIN PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS SEKÄ KREMATORION RAKENTAMINEN Yhteinen kirkkoneuvosto 3.5. / 76: Yhteisen kirkkovaltuustoa on informoitu krematoriohankkeesta mm. vuonna 2010. Asiaa on lisäksi käsitelty talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Edellisessä yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa päätettiin asian käsittely ja päätöksenteko siirtää 31.5. pidettävään kokoukseen. Yhteinen kirkkoneuvosto perusti työryhmän valmistelemaan yhteisen kirkkoneuvoston päätösehdotusta, josta pyydetään seurakuntaneuvostojen lausunnot. Työryhmään valittiin Erkki Joensuu, Markku Kallinen, Paula Pensaari, Vilhelm Kankkonen ja Peter Kankkonen. Työryhmä on kokoontunut kaksi kertaa. Ensimmäinen raportti krematorion rakentamisesta on jätetty 1997. Esko Lankila teki yhdessä 10 muun valtuutetun kanssa aloitteen krematorion perustamisedellytysten selvittämisestä vuonna 2000. Vuonna 2006 tehtiin kaksi valtuustoaloitetta, toinen käsitteli Marian kappelin remonttia ja toinen krematorion rakentamista. Joulukuun kokouksessa valtuusto totesi aloitteet loppuun käsitellyiksi. Vuonna 2009 järjestettiin arkkitehtikilpailu ja voittajaehdotus julkistettiin 27.8.2010. Kilpailun voitti helsinkiläisen Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen- Komonen Oy:n suunnitelma nimeltään 70 x 7. Rakentamisprosessin vaiheet normaalihankkeen puitteissa: tarveselvitys HANKEPÄÄTÖS ennakkosuunnittelu, Vaihtoehdot INVESTOINTIPÄÄTÖS ehdotukset, piirustukset, urakkatarjous RAKENTAMISPÄÄTÖS VASTAANOTTOPÄÄTÖS TAKUUTARKASTUS
8 Tähän mennessä on suoritettu tarveselvitys ja osittain myös hankepäätösvaihe, jopa osa investointipäätösvaiheen luonnospiirustuksista on tehty. Kuitenkaan missään vaiheessa ei ole tehty selvää päätöstä rakentamisesta, vain budjetin yhteydessä on varattu määräraha. Rahaa on tähän mennessä käytetty alle 100.000 euroa. Suoritetun arkkitehtikilpailun johdosta on selvitetty vaihtoehdot, josta voittajaehdotus on valittu. Tämän ehdotuksen kustannusarviot on tehnyt Projektipalvelu Prodecon Oy. Arvioinneissa on laskettu kappeliremontti ja krematorion kustannukset 2-osaisena siten että peruskorjaus ja laajennus sekä mahdollinen krematorion rakentaminen voivat tapahtua omina hankkeinaan. Lisäksi on pyydetty arvio elinkaarimallin kustannuksista. Tämän perusteella on omissa laskelmissa käytetty seuraavia kustannusarvioita: krematorio ja kappeli 2,8 + 0,7 milj. euroa yhteensä 3,5 milj. euroa kappelin laajennus ja remontti yhteensä 1,5 milj. euroa Hautapaikkojen riittävyys on laskelmien mukaan noin 15 vuotta. Jos krematoriota ei rakenneta, niin viimeistään vuonna 2020 on tehtävä päätös hautausmaan laajennuksesta. Ratkaisusta riippuen kustannukset ovat 3 5 milj. euroa. Muut investoinnit vaativat vähintään 1 milj. euroa vuodessa. Veroprosenttia on nostettu 1,5 prosentista 1,7 %:iin. Tästä puolet (0,1 %) on krematoriota varten ja toinen puolikas (0,1 %) varataan muuta toimintaa varten. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos kirkollisverotuloja on 10 milj. euroa, niin krematoriota varten varataan sen vuoden osalta 588.235 euroa ((0,1/1,7) x kirkollisverot). Päätös vuoden 2012 veroprosentista tehdään tässä samassa kokouksessa. Kiinteistöjen myyntituloista sijoitetaan puolet krematoriota varten. Jako on 50/50 toiminnan ja krematorion kesken, koska normaali toiminta edellyttää noin 1 milj. euron vuotuisia investointeja, joita ei pystytä muuten rahoittamaan. Nykyisillä tiedoilla rakentamiskustannukset olisivat 3,5 milj. euroa, jolloin omarahoitusta pitäisi olla 2,31 milj. euroa. Kirkkolain määräykset: KL 9 luku 3 Määräenemmistö Päätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista ja enemmän kuin puolet kaikista valtuuston jäsenistä sitä kannattaa asioissa, jotka koskevat: kirkon ja siihen kuuluvien rakennusten tai siunauskappelin rakentamista tai 14 luvun 2 :n 2 momentissa tarkoitettua korjaamista sekä kappelin, seurakuntatalon, seurakunnan virastotalon tai leiri- ja kurssikeskuksen rakentamista taikka hautausmaan perustamista tai laajentamista (20.12.2002/1201). KL 14 luku 2
Kirkolliset rakennukset Kirkollisia rakennuksia ovat kirkot ja kellotapulit, siunaus- ja hautakappelit sekä hautausmaalla olevat niihin rinnastettavat rakennukset. Kirkkopihaan sekä sen ja hautausmaan aitaan ja porttiin sovelletaan mitä kirkollisista rakennuksista on säädetty tai määrätty. Kirkon käyttämättä jättämistä sekä kirkollisen rakennuksen purkamista tai sellaista korjaamista, joka olennaisesti muuttaa sen ulko- tai sisäasua, koskeva päätös on alistettava kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Jos valtuusto pidättää itsellään oikeuden päättää rakentamisen aloittamisesta, kuten esitys on, vaatiiko sekin päätös 2/3 määräenemmistön. Päätös on alistettava kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Kirkkojärjestyksen 10 luvun 14 :n mukaan: Seurakuntaneuvostoille on varattava tilaisuus antaa lausunto ennen kuin yhteinen kirkkovaltuusto tekee päätöksen asiasta joka koskee asianomaisen seurakunnan toimintaa varten rakennettavia rakennuksia tai niiden peruskorjauksia tai käyttötarkoituksen muuttamisesta. Seurakuntaneuvostojen lausunnot pyydetään 20.5. mennessä. Lausunto lähetetään neuvostoille, kun yhteinen kirkkoneuvosto on omalta osaltaan tehnyt päätöksen. 9 1. päättää toteuttaa Marian siunauskappelin peruskorjauksen ja laajennuksen sekä krematorion rakentamisen ja toteaa rakentamisen aloittamisen edellyttävän omarahoitusta, sijoitettuna ja varattuna hanketta varten, vähintään 66 % hankkeen urakkatarjouksista, 2. alistaa päätöksen kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Ennen päätöksenteko hallintojohtaja selosti työryhmän työskentelyä ja näkökohtia krematorion rakentamiseen ja rahoittamiseen. Asiasta käydyn vilkkaan keskustelun kuluessa tuotiin esille näkökantoja sekä rakentamisen että hankkeen siirtämisen puolesta. Puheenjohtaja ehdotti, päätösehdotus muotoillaan uudelleen: 1. päättää, että Marian siunauskappeliin tehdään vain välttämättömät korjaus- ja muutostyöt, 2. krematoriopalvelujen tuotteistaminen (kuljetus esim. Seinäjoelle) käynnistetään 2012 alusta, 3. kun yhtymän talous on tasapainossa, käydään arviointikeskustelu tuotteistamisen onnistumisesta ja sen perusteella päätetään oman krematorion tarpeellisuudesta tai palvelujen jatkamisesta.
10 Yhteinen kirkkoneuvosto 23.5. / 88: Irma Isohanni ja Kari Hanhikoski kannattivat puheenjohtajan ehdotusta. Markku Kallinen kannatti esittelijän ehdotuksen hyväksymistä. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu vastaehdotus, on suoritettava äänestys. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannatti 5 jäsentä ja puheenjohtajan ehdotusta kannatti 6 jäsentä, liite A/ 76. Puheenjohtaja totesi, että yhteinen kirkkoneuvosto on hyväksynyt puheenjohtajan ehdotuksen. Edellisessä kokouksessa käsiteltiin Marian kappelin peruskorjausta ja krematorion rakentamista. Yhteinen kirkkoneuvosto pyysi kaikilta seurakuntaneuvostoilta lausuntoa ennen yhteisen kirkkovaltuuston käsittelyä. Lausunnot on osoitettu valtuustolle, mutta mikäli lausuntojen perusteella on syytä toimenpiteisiin tai selvityksiin, haluaa kirkkoneuvosto lausunnot tiedoksi ennen yhteisen kirkkovaltuuston kokousta. Lausunnot on pyydetty pe 20.5. mennessä, joten ne saadaan kokoukseen. Yhteinen kirkkoneuvosto tutustuu seurakuntien lausuntoihin ja merkitsee ne tiedoksi. Päätetään mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Ennen päätöksentekoa luettiin seurakuntaneuvostojen lausunnot, liite A/ 88. Markku Kallinen ehdotti, että yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se päättää toteuttaa Marian siunauskappelin peruskorjauksen ja laajennuksen sekä krematorion rakentamisen työryhmän alkuperäisen ehdotuksen mukaisesti. Paula Pensaari kannatti ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu vastaehdotus, on suoritettava äänestys. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: ne, jotka kannattavat yhteisen kirkkoneuvoston ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Markku Kallisen ehdotusta äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Äänestyksessä yhteisen kirkkoneuvoston ehdotusta kannatti 7 jäsentä ja Markku Kallisen ehdotusta kannatti 2 jäsentä, liite B/ 88.
11 Yhteinen kirkkovaltuusto 31.5. / 47: Puheenjohtaja totesi, että yhteisen kirkkoneuvoston 3.5. tekemä ehdotus on tullut hyväksytyksi. Liite A/ 47 Liite B/ 47 Liite C/ 47 äänestyspöytäkirja seurakuntaneuvostojen lausunnot äänestyspöytäkirja 1. päättää, että Marian siunauskappeliin tehdään vain välttämättömät korjaus- ja muutostyöt, 2. krematoriopalvelujen tuotteistaminen (kuljetus esim. Seinäjoelle) käynnistetään 2012 alusta, 3. kun yhtymän talous on tasapainossa, käydään arviointikeskustelu tuotteistamisen onnistumisesta ja sen perusteella päätetään oman krematorion tarpeellisuudesta tai palvelujen jatkamisesta. 48 / 11 VUODEN 2012 VEROPROSENTIN VAHVISTAMINEN Yhteinen kirkkoneuvosto 3.5. / 75: Yhteisen kirkkovaltuuston tulee vahvistaa veroprosentti seuraavaa varainhoitovuotta varten ja ilmoittaa se verohallitukselle viimeistään marraskuun keskivaiheella. Kuluvan vuoden 2011 veroprosentti on 1,5. Sama veroprosentti yhtymällä on ollut vuodesta 1998. Vuoden 2010 tilinpäätös oli miinusmerkkinen toisena perättäisenä vuonna. Vuosikate oli miinusmerkkinen 492.618 ja alijäämä noin 1,2 milj. euroa. Verotulojen kokonaismäärä oli vajaa 10 milj. euroa. Vuoden 2011 talousarvion vuosikate on vain noin 100.000 euroa ja alijäämää on budjetoitu noin 700.000 euroa. Jos ja kun suurista investoinnista ollaan päättämässä, on pakko samalla nostaa veroprosenttia 1,5 prosentista 1,7 prosenttiin. Kokouksessa lisää tietoa taloustilanteesta. vahvistaa vuoden 2012 kirkollisveroprosentiksi 1,7. Keskustelun jälkeen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
12 Yhteinen kirkkovaltuusto 31.5. / 48: vahvistaa vuoden 2012 kirkollisveroprosentiksi 1,7.