Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 1
JÄTTEET OVAT TULEVAISUUDEN RAAKA- AINETTA Kaatopaikat Hygieniauhan torjuminen Jätteiden talteenotto ja turvallinen hautaaminen Jätteiden massapoltto Tavoitteena jätteen hävittäminen Jätteiden hyödyntäminen vähäistä Kalliit ja pitkäkestoiset ratkaisut Kierrätys Syntypaikkalajittelu Etusijajärjestys Tuottajavastuu Vaiheittain eroon kaatopaikoista Kiertotalous Suljettu kierto Uudelleenkäyttö ja uudelleenvalmistus Korjaustoiminta Kulutuksesta käyttämiseen Uudet teknologiat ja palvelumallit 1960 1980 1990 2000 2010 2020 Lassila & Tikanoja Oyj 2
KIERTOTALOUS 3
KIERTOTALOUDEN KOLME NÄKÖKULMAA Lassila & Tikanoja Oyj 4
ROAD MAP KIERTOTALOUTEEN 2-5 vuotta Neitseellisten raaka-aineiden hinnat nousevat Korvaavien raaka-aineketjujen kehittäminen lisääntyy Kestävyyskriteerit strategisiksi Eco design 5-15 vuotta Jäljitettävyys mahdollistaa jätteiden huomio tuotesuunnittelussa Uudet liiketoimintakonseptit Kulutuskäyttäytymisen muutos 15-40 vuotta Jätteetön yhteiskunta Kuluttajista aktiiviseksi käyttäjiksi Teollinen ekologia, jossa yritykset muodostavat ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän ja logistisen kokonaisuuden Kiertotalouteen siirtymisen aikataulu on ensisijaisesti kiinni neitseellisten raaka-aineiden hinnan kehityksestä Lassila & Tikanoja Oyj 5
VASTUULLISUUDEN MERKITYKSEN KASVU, DIGITALISAATIO JA KULUTUSKÄYTTÄYTYMISEN MUUTOS KIIHDYTTÄVÄT MUUTOSTA Lassila & Tikanoja Oyj 6
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS TARJOAA RUNSAASTI UUSIA LIIKETOIMINTA- MAHDOLLISUUKSIA Kaatopaikat muuttuvat materiaalia palauttaviksi laitoksiksi Teollisuuden jätteet, sivuvirrat sekä pilaantuneet maat pitää voida entistä tehokkaammin hyödyntää alueellisessa infrarakentamisessa (Huomioitava alueellisessa hankesuunnittelussa) Ravinteiden, aineiden, mineraalien ja metallien suljettuun kiertoon liittyvät teknologia- ja palveluratkaisut yleistyvät
PIDEMMÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ TEOLLISET SYMBIOOSIT JA KIBS KEHITTYVÄT MERKITTÄVÄSTI Kierrätysyhteiskuntaan siirryttäessä uuden mahdollisuudet liittyvät jätteen synnyn ehkäisyyn, suunnitteluun, neuvontaan, konsultointiin, kehittämiseen, kokonaisuuksien hallintaan, valvontaan ja tutkimukseen Ympäristöasioista tulee yrityksille kilpailukykyasioita Vuonna 2025 osaamisintensiivisillä energia- ja materiaalitehokkuuden palveluilla ja teknologioilla on suuremmat markkinat kuin jätteen kuljetuksella, käsittelyllä ja hyödyntämisellä Teollinen ekologia Vuonna 2025 toimii 50 % Suomen kansantaloudesta suljettuna kiertona siten, että jätehuolto- ja ympäristöalan yritykset sekä muu teollisuus ja kauppa muodostavat ekologisesti taloudellisesti ja sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän ja logistisen kokonaisuuden Digitaalisten ratkaisujen merkitys kasvaa Lassila & Tikanoja Oyj KIBS = Knowledge Intensive Business Services Lähde: Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun Yliopisto
TOIMINTAYMPÄRISTÖN NOPEA MUUTOS LUO HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA Osaoptimointi Keskitytään pelkästään esimerkiksi polttoaine- tai energiaratkaisuihin, jolloin voi syntyä esim. hankalasti hyödynnettäviä jätevirtoja tai kannattamattomia liiketoimintaratkaisuja Suuret investoinnit Pitkät takaisinmaksuajat sisältävät oletuksen toimintakentän säilymisestä Ylikapasiteetti: jätettä / raaka-aineita ei riitä kaikille Ajurina pyrkimys jätteiden määrän vähentämiseen Seurauksina epäterve kilpailu, tukien tarve, kannattavuusongelmat Sääntelyn muutokset Hyötykäyttötavoitteiden kiristyminen, materiaalihyödyntämisen lisääminen Teknologian kehittyminen Erottelu, kaasutus, pyrolyysi, torrefiointi, bioteknologia, komposiittimateriaalit... Markkinoiden kehittyminen Korkean jalostusarvon tuotteiden kysyntä kasvaa (esim. biomolekyylit, biomuovit ym.) Teolliset symbioosit kehittyvät, prosessit sulkeutuvat, jäte muuttuu raaka-aineiksi 9 Kokonaisvaikutuksiltaan parhaat tulevaisuuden sovellukset ovat todennäköisesti ketteriä, verkostomaisia ja muuntautumiskykyisiä.
SUOMEN TILANNE ON HUOLESTUTTAVA Suomen kierrätystavoitteet uhkaavat karata käsistä ja samalla EU on kiristämässä tavoitteita entisestään. Meillä kierrätykseen ohjautuu vain noin kolmannes yhdyskuntajätteestä, kun kansallinen tavoite vuodelle 2016 on 50 % ja EU:n tuleva tavoite vuodelle 2030 on 70 %. Jätteenpoltolle asetettu maksimitaso (30 %) saavutettiin Suomessa jo vuonna 2012. Tällainen kehitys luo kysyntää jätteelle ja vähentää tarvetta materiaalitehokkaille, jätteen hyödyntämistä ja työllisyyttä lisääville innovaatioille. Lassila & Tikanoja Oyj 10
MATERIAALITEHOKKUUS Lassila & Tikanoja Oyj 11
RESURSSIEN TEHOKASTA KÄYTTÖÄ EDISTE- TÄÄN ENERGIA JA YMPÄRISTÖPOLITIIKALLA Niitä uudistamalla voidaan luoda 60.000 uutta työpaikkaa edistää biotaloutta ja kasvattaa suomalaisen teknologian ja osaamisen vientimahdollisuuksia vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista säästää neitseellisiä luonnonvaroja ja edistää luonnon monimuotoisuutta saavuttaa tulevat ilmasto-ja kierrätysvelvoitteet Lassila & Tikanoja Oyj
STRATEGINEN TAVOITE: SUOMI BIOTALOUDEN, KIERTOTALOUDEN JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDELLÄKÄVIJÄMAAKSI Ympäristöpolitiikan keinot Energiapolitiikan keinot Sekajätteen määrän puolittaminen (erilliskeräys ja syntypaikkalajittelu) Markkinoinen toimivuuden varmistaminen jätehuollossa ja kierrätyksessä Kierrätystä edistävät ohjauskeinot käyttöön (jätteen polton verotus) Julkiset hankinnat tukemaan muutosta Jätteitä tulee tuotteistaa Läpinäkyviä, johdonmukaisia ohjauskeinoja edistämään uusiutuvan energian käyttöä Sääntelyjärjestelmät ketteriksi Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta parantaminen Metsän kasvu ja maatalouden sivuvirrat parempaan käyttöön Tuet sidottava energiatehokkuuteen ja kotimaisen uusiutuvan energian hyödyntämiseen