1989 vp. - VaVM n:o 59 - Esitys n:o 128 Valtiovara i n v a Ii o kunnan mietintö n:o 59 hallituksen esityksen johdosta laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta Eduskunta on 29 pa1vana syyskuuta 1989 lähettänyt valtiovarainvaliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen n:o 128 laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta. Valiokunta on käsitellyt tämän esityksen yhteydessä eduskunnan valiokuntaan 28 päivänä lokakuuta 1988 valmistelevasti käsiteltäväksi lähettämän ed. U. Leppäsen lakialoitteen n:o 103/1988 vp. laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta sekä 19 päivänä lokakuuta 1989 valmistelevasti käsiteltäväksi lähettämän ed. P. Leppäsen ym. lakialoitteen n:o 88 laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 17 :n muuttamisesta. Valiokunta on käsitellyt samoin 11 päivänä kesäkuuta 1987 eduskunnan valiokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi lähettämät ed. Moilasen ym. toivomusaloitteen n:o 163/1987 vp. auto- ja moottoripyöräverolain 17 :n mukaan vammaisille myönnettävän autoveron palautuksen perusteiden selkeyttämisestä ja ed. Männistön ym. toivomusaloitteen n:o 175/ 1987 vp. invalidien autoveron palaotuksen korottamisesta. Valiokunta on käsitellyt lisäksi 3 päivänä toukokuuta 1988 eduskunnan valiokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi lähettämät ed. Laitisen toivomusaloitteen n:o 8711988 vp. invalidien autoveron palaotuksen tason korottamisesta, ed. Mäkelän ym. toivomusaloitteen n:o 106/1988 vp. eri potilasryhmien aseman tasapuolistamisesta autoveron palautuksessa, ed. Mäkelän ym. toivomusaloitteen n:o 107/ 1988 vp. autoveron palautusjärjestelmän kehittämisestä sotainvalidien osalta ja ed. Mäkipään ym. toivomusaloitteen n:o 110/1988 vp. polttoaineveron osuutta vastaavan avustuksen suorittamisesta invalideille. Valiokunta on käsitellyt myös eduskunnan valiokuntaan valmistelevasti 19 päivänä toukokuuta 1989 lähettämät ed. Kankaanniemen ym. toivomusaloitteen n:o 52 pakokaasukatalysaattorien vapauttamisesta autoverosta, ed. Kohijoen ym. toivomusaloitteen n:o 57 auto- ja moottoripyöräveron alentamisesta, ed. Koistisen ym. toivomusaloitteen n:o 59 invalidien autoveron palaotuksen tason korottamisesta ja ed. Vistbackan ym. toivomusaloitteen n:o 99 autoveron palautusjärjestelmän kehittämisestä vaikeavammaisten osalta. Esityksen sisältö Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain väliaikaisena voimassa olevan 5 a :n mukaan uusille bensiinikäyttöisille henkilöautoille, joiden pakokaasupäästöjen määrä alittaa laissa säädetyt raja-arvot, myönnetään autoverotuksessa 3 500 markan suuruinen verotusarvosta tehtävä vähennys. Maastohenkilöautoille vähennystä ei myönnetä. Autoverona tuo vähennys vastaa 4 620 markkaa. Myös autoverolle laskettava liikevaihtovero huomioon ottaen vähennyksen vaikutus veroihin on yhteensä 5 500 markkaa. Ympäristönsuojelusyistä olisi tärkeää, että vähäpäästöisten autojen osuus uusista henkilöautoista muodostuisi mahdollisimman suureksi. Vähäpäästöisten autojen osuuden lisäämiseksi hallitus ehdottaa, että näille autoille verotusarvosta myönnettävän vähennyksen määrä korotetaan 3 500 markasta 4 500 markkaan. Korotettuna ehdotetuna tavalla vähennys vastaisi autoveroksi laskettuna 5 940 markan suuruista veron alentumista. Autoverolle lasketun liikevaihtoveron huomioon ottaen vähennys alentaisi veroja yhteensä noin 7 100 markalla. Autoverolain 5 a, jossa vähäpäästöisten autojen vähennyksestä säädetään, on voimassa väliaikaisena vuoden 1990 loppuun asti. Hallitus ehdottaa, että autoverolain 5 a säädettäi- 290574R
2 1989 vp. - VaVM n:o 59 - Esitys n:o 128 siin muutetussa muodossaan pysyvästi voimassa olevaksi. Autoverolain 7 :n mukaan autoveroa palautetaan autosta, joka on ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekisteriin ammattimaiseen liikenteeseen käytettäväksi. Tällöin auton omistaja voi hakea veronpalautuksen maahantuodusta autosta Helsingin piiritullikamarilta tai maassa valmistetusta autosta asianomaiselta lääninverovirastolta. Veronpalautus haetaan siten siinä vaiheessa, kun auto on siirtynyt sille, joka käyttää sitä ammattimaiseen liikenteeseen. Veronpalautusmenettelyn helpottamiseksi ja yksinkertaistamiseksi sekä nopeuttamiseksi hallitus ehdottaa, että ammattimaiseen liikenteeseen käytettävien autojen veronpalautusmenettelyssä siirryttäisiin jälkikäteisestä hakemusmenettelystä veroedun toteuttamiseen välittömästi verotuspäätöksen yhteydessä. Etu myönnettäisiin maahantuojan tai valmistajan vaatimuksen perusteella. Edun saaja olisi velvollinen toimittamaan säädetyssä ajassa asianomaisen selvityksen siitä, että edun saamisen edellytykset ovat täyttyneet. Kun autovero maksuunpantaisiin jo ensi vaiheessa autoverolaissa säädetyllä määrällä alennettuna, autoverolle laskettava liikevaihtovero tulisi suoritettavaksi vain verotuen enimmäismäärän ylittävälle autoverolle. Nykyisen palautuksen enimmäismäärä on 57 000 markkaa. Ehdotettu menettely suurentaisi tämän edun määrää nykyisten perusteiden mukaan laskettuna runsaalla 10 000 markalla. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti sen tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi. Ammattikäyttöön rekisteröitävien autojen veronpalautusmenettelyn uudistamiseen liittyvät säännökset on tarkoitettu sovellettaviksi autoihin, jotka luovutetaan tullivalvonnasta tai toimitetaan 1 päivänä tammikuuta 1990 tai sen jälkeen. Käsitellyt aloitteet Lakialoitteeseen n:o 103/1988 vp. sisältyvän lakiehdotuksen mukaan taksikäytössä olevat henkilö- ja pakettiauto olisivat autoverosta vapaita. Lakialoitteen n:o 88 mukaiseen lakiehdotukseen sisältyvät voimassa olevista säännöksistä poikkeavat säännökset vammaisten autoveron palautuksista. Toivomusaloitteessa n:o 1631187 vp. ehdotetaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin auto- ja moottoripyöräverolain 17 :n mukaisten veronpalautusperusteiden selkeyttämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi. Toivomusaloitteessa n:o 175/1987 vp. ehdotetaan että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpiteisiin invalidien autoveron palautuksen korottamiseksi, sen tason ylläpitämiseksi ja kahden vuoden vaihtovälin hyväksymiseksi. Toivomusaloitteessa n:o 87/1988 vp. ehdotetaan että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toimiin invalidien autoveron palautuksen nostamiseksi ammattimaisessa liikenteessä olevien taksiautojen autoveron palautuksen suuruiseksi. Toivomusaloitteessa n:o 106/1988 vp. ehdotetaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamiseksi autoveron palautuksen saattamiseksi tasapuolisemmaksi eri potilasryhmille. Toivomusaloitteessa n:o 10711988 vp. ehdotetaan että hallitus ryhtyisi välittömästi toimenpiteisiin autoveron palauttamiseksi sotainvalideille myös silloin, kun haitta-aste on alle 80 prosenttia, siten, että palautusprosentti olisi sama kuin heidän invaliditeettiprosenttinsa. Toivomusaloitteessa n:o 110/1988 vp. ehdotetaan että hallitus ryhtyisi toimiin polttoaineveron osuutta vastaavan avustuksen suorittamiseksi invalideille. Toivomusaloitteessa n:o 52 ehdotetaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpiteisiin kotimaisen pakokaasukatalysaattorituotteen vapauttamiseksi kokonaan autoverosta. Toivomusaloitteessa n:o 57 ehdotetaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi joutuisasti toimenpiteisiin auto- ja moottoripyöräveron alentamiseksi. Toivomusaloitteessa n:o 59 ehdotetaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi toimiin invalidien autoveron palautuksen korottamiseksi tai autoveron osuuden korvaamiseksi muulla tavoin auton hankinnan yhteydessä. Toivomusaloitteessa n:o 99 ehdotetaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin invalidien ostamien au-
Autoverolaki 3 tojen veronpalautuksen korottamiseksi nykyisestä tasostaan. Valiokunta on käsitellyt asian ja todennut hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen tarkoituksenmukaiseksi. Hallituksen esityksen perusteluihin yhtyen valiokunta on päättänyt asettua puoltamaan hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä. Käsittelemiensä aloitteiden suhteen valiokunta on asettunut kielteiselle kannalle. Valiokunta kunnioittaen ehdottaa, Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1989 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Mäki Hakola, varapuheenjohtaja Luttinen, jäsenet Ajo, Hokkanen, Hämäläinen, Isohookana Asunmaa, Kettunen, Laaksonen, Lahti-Nuuttiettä Eduskunta päättäisi hyväksyä hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen muuttamattomana. Samalla valiokunta, jonka käsittelyn pohjana on ollut hallituksen esitys, ehdottaa, että lakialoitteisiin n:ot 103/1988 vp. ja 88 sisältyvät lakiehdotukset hylättäisiin. Vielä valiokunta ehdottaa, että toivomusaloitteet n:ot 16311987 vp., 17511987 vp., 87/1988 vp., 1061 1988 vp., 107/1988 vp., 110/1988 vp., 52, 57, 59 ja 99 hylättäisiin. la, Maijala, Rusanen, Sasi, Savolainen, Tenhiälä ja Viljanen sekä varajäsenet Ahonen, Ikkala, Kietäväinen (osittain), Pekkarinen (osittain), Renlund, Seppänen ja Siitonen. Vastalauseita 1 Hallitus esittää uusille vähäpäästöisille henkilöautoille autoverotuksessa myönnettävän verotusarvosta tehtävän ns. katalysaattorivähennyksen suuruudeksi 4 500 mk. Katalysaattorin autoon hankkimisen keskihinta on kuitenkin noin 6 000 mk. Hallituksen esittämä vähennys ei siten riitä kompensoimaan täysimääräisesti katalysaattorin hankintakustannuksia. Koska katalysaattorit tulevat uusiin autoihin pakollisiksi vasta vuoden 1992 alusta lukien, on vaara, ettei esitetty vähennys ole riittävä vapaaehtoinen houkutin katalysaattoriautojen hankkimiseksi. Ympäristöpoliittisesti autokannan muuttuminen mahdollisimman nopeasti vähäpäästöiseen suuntaan olisi kuitenkin aivan välttämätöntä. Tästä syystä onkin välttämätöntä, että katalysaattorivähennyksen suuruus nostetaan 6 000 mk:aan. Vaikka vuodesta 1992 lähtien uudessa autokannassa tuleekin olla katalysaattorit, tulee liikenteessä enemmistönä olevista autoista vielä vuosien ajan puuttumaan puhdistuslaitteet, jollei katalysaattoreiden hankintaa myös vanhaan autokantaan voitaisi vauhdittaa. Tästä syystä olisikin välttämätöntä, että valtiovallan toimesta alettaisiin sopivassa muodossa maksaa tukea katalysaattoreiden hankkimiseksi myös vanhoihin autoihin. Toisin kuin ammattimaiseen liikenteeseen tulevien autojen osalta hallitus ei valitettavasti esitä veronpalautusmenettelyn samanlaista yksinkertaistamista invaliditeetin perusteella
4 1989 vp. - VaVM n:o 59 - Esitys n:o 128 myönnettävään veronapalautukseen. Tämän epäkohdan korjaaminen on suoritettava viimeistään valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvion yhteydessä. Invaliditeetin perusteella myönnettävän autoveron palautuksen suuruus on pysynyt vuodesta 1987 samalla tasolla. Vaikkakin koko järjestelmän uudistaminen on näiltä osin valmisteilla, ei "invalidipalautuksen" jäädyttämiseen ole kuitenkaan perusteita. Ehdotammekin mm. Invalidiliiton esityksen mukaisesti, että invaliditeetin perusteella myönnettävien palautuksien enimmäismääriin tehtäisiin normaalit inflaatiotarkistukset, jolloin palautuksen enimmäismäärä silloin, kun haitta-aste on vähintään 80 o/o, nousisi 24 400 mk:aan, automaattivaihteistoiseen autoon oikeutetun kohdalla 31 500 mk:aan ja 40 % :n haitta-asteen kyseessä ollen 15 800 mk:aan. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että valiokunnan mietintöön sisältyvä lakiehdotus hyväksyttäisiin näin kuuluvana: Laki auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuuta 1967 annetun lain (482/67) 5 a, 7, 8, 12, 13 :n 1 momentti, 13 a :n 1 momentti, 17 :n 1 ja 2 momentti ja 19 :n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 5 a väliaikaisesti lakiin lisättynä 9 päivänä joulukuuta 1988 annetulla lailla (1051/88), 7 osittain muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1976 ja 18 päivänä marraskuuta 1988 annetuilla laeilla (1095/76 ja 960/88), 8 11 päivänä toukokuuta 1971 ja 4 päivänä joulukuuta 1981 annetuissa laeissa (352/71 ja 822/81), 12 osittain muutettuna mainituilla 29 päivänä joulukuuta 1976 ja 4 päivänä joulukuuta 1981 annetuilla laeilla, 13 :n 1 momentti ja 13 a :n 1 momentti 18 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa (444/80) sekä 17 :n 1 ja 2 momentti 12 päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (906/86), sekä lisätään lakiin uusi 6 a seuraavasti: 5 a Vähäpääsiöisen ottomoottorilla varustetun muun henkilöauton kuin maastohenkilöauton verotusarvoon luettavasta tullausarvosta tai valmistuskustannuksista vähennetään 6 000 markkaa. Vähennys myönnetään autosta, jota ei ole otettu käyttöön ulkomailla. 6 a-8 ja 12-13 a 17 Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jonka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, tai sellainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste on vähintään 60 prosenttia ja jolle auton hankinta on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen, Helsingin piiritullikamarin on hakemuksesta määrättävä asettamillaan ehdoilla valtion varoista maksettavaksi takaisin maahantuonnin yhteydessä suoritettu tai auton hintaan sisältyvä vero, kuitenkin enintään 24 400 markkaa. Milloin hakija ajokortissa olevalla merkinnällä tai muutoin luotettavasti osoittaa, että hänen on käytettävä automaattivaihteista autoa, veroa palautetaan edellä mainituin edellytyksin enintään 31 500 markkaa. Jos auto on ollut haltijan käytössä, vero palautetaan vasta kun haltija on merkitty auton omistajaksi. Hakemus voidaan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröity auton omistajaksi, mutta se on tehtävä 6 kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on merkitty rekisteriin auton omistajaksi, uhalla että oikeus palautuksen saamiseen on menetetty. Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa ensi kertaa reksiteröitäessä sen omistajaksi tai haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jonka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi siten alentunut, että hänen pysyvä haittaasteensa on vähintään 40 prosenttia, Helsingin
Autoverolaki 5 piiritullikamarin on hakemuksesta 1 momentissa säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion varoista maksettavaksi takaisin 60 prosenttia maahantuonnin yhteydessä suoritetusta tai auton hintaan sisältyvästä verosta, kuitenkin enintään 15 800 markkaa. Palautusta myönnetään vain autosta, jonka hankinta on invalidille hänen toimensa, työnsä tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen. Hakemus voi- daan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröity auton omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeistään 1 momentissa säädetyssä ajassa. 19 Voimaantulo- ja soveltamissäännös Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1989 Mauri Pekkarinen Matti Maijala Tytti Isohookana-Asunmaa Timo Kietäväinen Hannu Tenhiälä II Olemme yhtyneet Suomen keskustan edustajien vastalauseeseen, joka koskee katalyyttipuhdistimesta myönnettävän vähennyksen korottamista suuremmaksi kuin valiokunnan enemmistö ehdottaa. Lakialoitteessa n:o 88 ehdotetaan vammaisten autoveron palautusetua koskevien säännösten muuttamista niin, että kaikki vaikeasti vammaiset ja tästä syystä tosiasiallisesti liikuntaesteiset voisivat saada autoveron palautuksen hankkiessaan oman auton. Myös niille vammaisille, joiden liikuntaesteisyys on vähäisempää, esitetään edun myöntämistä, mikäli vammainen tarvitsee autoa työn, toimen tai opiskelun vuoksi. Uutena perusteena tässä tapauksessa olisi myös se, että oman auton hankinta on välttämätöntä vammaisen vapaa-ajantoimintoihin osallistumisen vuoksi. Tämä mahdollistaisi myös eläkkeelle siirtyville vammaisille oikeuden autoveron palautukseen. Aloitteessa ehdotetaan autoveron palautusmäärien enimmäistason korottamista autojen hinnannousuja vastaavasti. Autoverolain 17 :n tulkinta ja osin vanhentunut sanamuoto kytkee oikeuden autoveron palautukseen toisaalta ortopedisesti diagnostisoituihin liikuntavammoihin, mikä sulkee pois lukuisan joukon muista lääketieteellisistä syistä johtuvia liikuntaesteitä, esimerkiksi neurologisista vammoista johtuvan liikuntaesteisyyden. Toisaalta tiukan prosentuaalinen, vanhan invalidihuoltolain mukaiseen ajatteluun nojaava liikunta- tai näkövamman käsite sulkee vam- maispalvelulain tarkoituksen (kyky omatoimiseen suoriutumiseen) vastaisesti lukuisat vammaiset koteihinsa. Vaikeavammaisuuden määrittely tässä lakiehdotuksessa lähtee siitä, että kaikki sellaiset vaikeat viat, vammat tai sairaudet, jotka aiheuttavat tosiasiallisen esteen vammaisen sosiaaliselle kanssakäymiselle kotipiirin ulkopuolella, tulee hyväksyä autoveron palautusedusta päätettäessä. Edelleen säännöksen muotoilussa on luovuttu haitta-asteprosentteihin tiukasti sidotuista edellytyksistä muiden kuin lievimmin vammaisten osalta. Tämä poikkeus on jouduttu tekemään säännöksen muotoiluun liittyvien vaikeuksien vuoksi. Voimassa olevan lain 17 :n 1 momenttiin sisältyvien 80 ja 60 prosentin haitta-asteiden korvaaminen sanallisilla muotoiluilla pyrkii siihen, että palautusedusta päätettäessä lähtökohtana on oltava vian, vamman tai sairauden laadusta riippumatta sen tosiasiallisesti aiheuttama liikuntaeste, jonka poistamiseen autoveron palautuksella tulisi pyrkiä. Säännöstä on niin ikään uudistettava siten, että autoveron palautusedellytykset olisivat kaikilta muiltakin osin yhdenmukaiset vammaispalvelulain tarkoituksen kanssa. Vammaispalvelulain keskeisiä tavoitteita on edistää vammaisten tasa-arvoa ja mahdollisuuksia yhdenvertaiseen elämään muiden kansalaisten kanssa. Tämä edellyttää, että autoverolain veronpalautussäännökseen kirjataan hyväksyttäviksi auton hankintaperusteiksi myös mahdollisuuk-
6 1989 vp. - VaVM n:o 59 - Esitys n:o 128 sien turvaaminen virkistystoimintaan ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen tai muuhun niihin verrattavaan toimintaan. Tämä uudistus merkitsisi muun muassa sitä, että myös eläkkeellä olevilla vammaisilla olisi mahdollisuus käyttää hyväkseen autoveron palautusta oman auton hankinnassa. Varsinkin syrjäisimmillä seuduilla ja pienissä maaseutukunnissa oma auto on ainoa jokapäiväisen liikkumisen mahdollistava kulkuneuvo. Vaikka vammaispalvelulaki edellyttääkin kunnalta kuljetuspalvelujen järjestämistä vammaiselle henkilölle, eivät kuntien voimavarat vielä vuonna 1992, jolloin vammaispalvelulain velvoitteet tulevat voimaan, riitä kaikkien vaikeastl vammaisten henkilöiden kuljetuspalvelujen järjestämiseen muun kuin aivan välttämättömän liikkumisen osalta. Autoverolain 17 :n 1 ja 2 momenttiin sisältyviä autoveron palautusmääriä tulisi korottaa autojen hintakehitystä vastaavasti noin 8 OJo:lla. Tämä merkitsisi lain 17 :n 1 momentin ensimmäisen markkamäärän korottamista 22 400 markasta 24 200 markkaan ja toisen 29 600 markasta 32 000 markkaan. Lain 17 :n 2 momentin markkamäärää tulisi vastaavasti korottaa 14 600 markasta 15 800 markkaan. Hallituksen tulee pikaisesti saattaa vireille lainvalmistelu, jolla tulisi uudistaa vammaisten autoveron palautusta koskevien asioiden viranomaiskäsittely nykyisiä oikeusturvakäsityksiä vastaavaksi. Autoveron palautuksessa vammaisuuden perusteella on kysymys sosiaalisesta edusta, jonka luontevin ensiasteen päätöksentekoviranomainen ei ole Helsingin piiritullikamari. Näiden asioiden ensimmäisenä käsittelyviranomaisena voisivat olla aivan hyvin Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistot, joiden päätöksestä voitaisiin valittaa ensiasteessa vakuutusoikeuteen ja lopulta korkeimpaan hallintooikeuteen. Olennaista voimassa olevan käsittelymenettelyn puutteiden korjaamiseksi on kuitenkin se, ettei saman hallinnon sisällä tulisi voida toistamiseen ratkaista kansalaisen oikeusturvaan olennaisesti vaikuttavaa asiaa vain siirtämällä sitä hallinnon ylemmälle viranomaiselle, vaan se tulisi voida saattaa puolueettoman, mieluimmin tuomioistuintyyppisen valituselimen tutkittavaksi. Ehdotamme, että hallituksen esityksen ja lakialoitteen n:o 88 pohjalta hyväksyttäisiin hallituksen esitykseen sisältyvä lakiehdotus näin kuuluvana: Laki auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuuta 1967 annetun lain (482/67) 5 a, 7, 8, 12, 13 :n 1 momentti, 13 a :n 1 momentti, 17 :n 1 ja 2 momentti ja 19 :n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 5 a väliaikaisesti lakiin lisättynä 9 päivänä joulukuuta 1988 annetulla lailla (1051/88), 7 osittain muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1976 ja 18 päivänä marraskuuta 1988 annetuilla laeilla (1095176 ja 960/88), 8 11 päivänä toukokuuta 1971 ja 4 päivänä joulukuuta 1981 annetuissa laeissa (352171 ja 822/81), 12 osittain muutettuna mainituilla 29 päivänä joulukuuta 1976 ja 4 päivänä joulukuuta 1981 annetuilla laeilla, 13 :n 1 momentti ja 13 a :n 1 momentti 18 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa (444/80) sekä 17 :n 1 ja 2 momentti 12 päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (906/86), sekä lisätään lakiin uusi 6 a ja 17 :ään uusi 6 momentti seuraavasti: 5 a Vähäpäästöisen ottomoottorilla varustetun muun henkilöauton kuin maastohenkilöauton verotusarvoon luettavasta tullausarvosta tai valmistuskustannuksista vähennetään 6 000 markkaa. Vähennys myönnetään autosta, jota ei ole otettu käyttöön ulkomailla. 6 a-8 ja 12-13 a 17 Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai haltijaksi on rekisteröity:
Autoverolaki 7 1) sellainen vammainen, jonka mahdollisuus omatoimiseen liikkumiseen kotipiirin ulkopuolelle on kokonaan estynyt vaikean vian, vamman tai sairauden johdosta ja jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, tai 2) sellainen vammainen, jonka mahdollisuus omatoimiseen liikkumiseen kotipiirin ulkopuolelle on estynyt muulla tavoin ja jolle auton hankinta on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen, tai mikäli auto muussa tapauksessa on välttämätön vammaisen vapaa-aikaan liittyvän virkistystoiminnan ja yhteiskunnallisen osallistumisen tai muuhun niihin verrattavan toiminnan vuoksi, Helsingin piiritullikamarin on hakemuksesta määrättävä asettamillaan ehdoilla valtion varoista maksettavaksi takaisin maahantuonnin yhteydessä suoritettu tai auton hintaan sisältyvä vero, kuitenkin enintään 24 200 markkaa. Milloin hakija ajokortissa olevalla merkinnällä tai muutoin luotettavasti osoittaa, että hänen on käytettävä automaattivaihteista autoa, veroa palautetaan edellä mainituin edellytyksin enintään 32 000 markkaa. Jos auto on ollut haltijan käytössä, vero palautetaan vasta, kun haltija on rekisteröity auton omistajaksi. Hakemus voidaan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröity auton omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeistään 7 :n 1 momentissa säädetyssä ajassa. Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai haltijaksi on rekisteröity sellainen vammainen, jonka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen puuttumisen tai toiminnan vajavuuden tahi niiden toiminnan vajavuuden aiheuttavan sairauden vuoksi siten alentunut, että hänen pysyvä haitta-asteensa on vähintään 40 prosenttia. Helsingin piiritullikamarin on hakemuksesta 1 momentissa säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion varoista maksettavaksi takaisin 60 prosenttia maahantuonnin yhteydessä suoritetusta tai auton hintaan sisältyvästä verosta, kuitenkin enintään 15 800 markkaa. Palautusta myönnetään vain autosta, jonka hankinta on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen tai mikäli auto muussa tapauksessa on välttämätön vammaisen vapaa-aikaan liittyvän virkistystoiminnan ja yhteiskunnalisen osallistumisen tai muun niihin verrattavan toiminnan vuoksi. Hakemus voidaan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröity auton omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeistään 7 :n 1 momentissa säädetyssä ajassa. Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty autoveron palautettavista markkamääristä, ne on asetuksella vuosittain tarkistettava vastaamaan Tilastokeskuksen pitämästä kuluttajahintaindeksin alaindeksistä ilmeneviä autojen hankintahintojen muutoksia. 19 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. Lakia sovelletaan ajoneuvoihin, jotka luovutetaan tullivalvonnasta tai toimitetaan voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, kuitenkin siten, että lain 7, 8, 12, 13, 13 a, 17 ja 19 :ää sovelletaan ajoneuvoihin, jotka luovutetaan tullivalvonnasta tai toimitetaan 1 päivänä tammikuuta 1990 tai sen jälkeen. Lain 7, 8, 12, 13 ja 13 a :ää sovelletaan ennen tämän lain voimaantuloa olevassa muodossaan ajoneuvoihin, jotka on luovutettu tullivalvonnasta tai toimitettu ennen 1 päivää tammikuuta 1990. Viitaten jäljempänä mainituissa toivomusaloitteissa ehdotettuihin perusteluihin ehdotamme lisäksi, että toivomusaloitteet n:ot 17511987 vp, 87/1988 vp., 106/1988 vp., 1071 1988 vp., 11011988 vp., 59 ja 99 hyväksyttäisiin. Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1989 Esko Seppänen Timo Laaksonen