Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Hallintopäällikkö Seija Saarelainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Juha Kinnunen Sairaanhoitopiirin johtaja 0405675415 juha.kinnunen@ksshp.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 21.02.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Kuntayhtymän hallitus 6. Onko vastaaja kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa vastauksia. 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: - Laissa tulee täsmentää, mitä "mahdollisuuksien mukaan" tarkoittaa. Lähipalvelut tulisi pystyä määrittämään. 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? Avoimet vastaukset:
10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä vastauksia. 11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? Avoimet vastaukset: 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? Avoimet vastaukset:
13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? Avoimet vastaukset: 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Palvelujen jakautuminen esitetyn mukaisesti on tarkoituksenmukaista Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla enemmän palveluja Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla vähemmän palveluja Joku muu, mikä Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - Yksi sote-alue on järjestämisvastuussa 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät?
16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. 1) alueiden välisen yhteistyön varmistaminen 2) eri hallinnonalojen välisen yhteistyön ohjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon osalta 3) palvelujen tai muiden tehtävien keskittäminen 4) tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan suunnittelu ja yhteensovittaminen 5) työvoimatarpeen arviointi 6) ensihoidon ohjaaminen 7) tiedonhallinnan tehtävät 8) valmiussuunnittelun yhteensovittaminen 9) kansallisen kehittämisohjelman toimeenpano 10) hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät 11) hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen analysointi ja hyödyntäminen 12) saamenkielisiin palveluihin liittyvät tehtävät (keskitetysti yhdellä ervalla)
17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Yhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa tulee huomioida ja vastuuttaa 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? Avoimet vastaukset: 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? Avoimet vastaukset:
20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? ; kuntien määrän tulisi olla isompi ; yhteenlasketun asukasluvun tulisi olla isompi ; kuntien määrän tulisi olla pienempi ; yhteenlasketun asukasluvun tulisi olla pienempi mikään edellä olevista, koska 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? Avoimet vastaukset:
22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? Kuntien yksimielisellä päätöksellä Kuntien lukumäärän enemmistöllä Asukasluvun enemmistöllä Sekä kuntien lukumäärän että asukasluvun enemmistöllä Jollain muulla tavalla, millä 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? Avoimet vastaukset: - Toimielimen toimivuuden ja edustuksellisen demokratian toteutumisen turvaamiseksi jäsenten lukumäärä tulee olla rajattu. Samanaikaisesti kaikilla kunnilla tulee olla edustus edustajainkokouksessa 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä?
Avoimet vastaukset: 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? Avoimet vastaukset: 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset:
27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: - Sosiaali- ja terveysalueen asukasluku tulee huomioida hallituksen kokoonpanossa 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? Avoimet vastaukset: - Tavoiteltu ohjausvaikutus tulee toteuttaa muutoin kuin suoraa päätösvaltaa käyttäen
29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä - Lääkärien peruskoulutus kokonaisuudessaan ja erikoislääkärikoulutus pääosiltaan tulee olla valtion resurssoimaa erikseen kohdennetulla rahoituksella 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä vastauksia. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? Avoimet vastaukset: 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sotealueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? Avoimet vastaukset:
33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? Avoimet vastaukset: - Valtion nykyisten tehtävien rahoitusvastuu ei saa siirtyä kunnille 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä - Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutasoinen koulutus tulee ottaa osaksi opetuksen ja tutkimuksen rahoituskokonaisuutta
36. Huomioita 6 luvun säännöksistä vastauksia. 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? Avoimet vastaukset: - Rahoitusasiat on selvitettävä kokonaisuudessaan 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? Avoimet vastaukset:
39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä vastauksia. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? Avoimet vastaukset: 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? Avoimet vastaukset: - Aikataulu on haasteellinen erityisesti siksi, että henkilöstöön ja kiinteistöön liittyvät kysymykset on otettava huomioon 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä?
Avoimet vastaukset: 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Avoimet vastaukset: - Henkilöstön asema muutostilanteissa tulee harmonisoida kokonaisuudessaan. Henkilöstöä koskevien säädösten sisältöjen tulisi olla yhtenevät (vrt. Paras-lainsäädäntö)
45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? - Lain toimeenpano luonnoksessa esitetyssä muodossa vaatii kunnilta ja kuntayhtymiltä paljon resursseja samanaikaisesti, kun käynnissä on normaali toiminta ja siihen liittyvät kehittämistoimenpiteet. Toimeenpanon toteuttamiseen tulee tämän vuoksi suunnata erillinen rahoitus myös kuntayhtymille. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä haluaa kiinnittää huomion erityisesti seuraaviin järjestämislakiluonnoksen kohtiin lain jatkovalmistelussa: Suomessa erikoissairaanhoidosta vastaa 20 sairaanhoitopiiriä, jotka ylläpitävät viittä yliopistollista sairaalaa, 15 keskussairaalaa ja noin 20 muuta sairaalaa. Sairaanhoitopiirien hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajistoa kokoontui 23.1.2014 Helsingissä Helsingin ja Uudenmaan shp (HUS) kutsusta keskustelemaan sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) järjestämisen uudistamisesta. Koolla olleiden sairaanhoitopiirien edustajat päättivät antaa yhteisen julkilausuman. Sen viimeistely ja julkisuuteen toimittaminen annettiin HUS:n toimitusjohtajan tehtäväksi. Alkuperäiset allekirjoitukset (yhteensä 87 kappaletta 19 sairaanhoitopiiristä) ovat HUS:n yhtymähallinnossa. Julkilausuman sisältö on seuraava: Hyvin toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat kansalaisten perusoikeus. Viime vuosikymmeninä sairauksien vakuttavan hoidon merkitys ihmisten elinikään ja toimintakykyyn on ollut kasvava. Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen on terveyspolitiikan keskeisin tavoite ja kustannustehokkain "hoitomuoto", mutta niiden ohella tarvitaan myös yhä vaikuttavampia hoitoja. Osa niistä on hengen pelastavia, osa rajatummin ihmisen toimintakykyä parantavia. Sairaalat ja niiden toimintayksiköt ovat keskeisessä vastuussa näiden hoitojen tuottamisesta. Sairaanhoitopiirien toimint on yli kahden vuosikymmenen aikana merkinnyt aikaisemman hajanaisen ja tehottomasti järjestetyn sairaalalaitoksen merkittävää kehittymistä. Kansainväliset arviot ovat tämän vahvistaneet. On syytä toimia harkitsevasti tehtäessä muutoksia hyvin toimivaan järjestelmään. Sairaaloita tarvitaan ja niiden tehokas toiminta edellyttää riittävän laajoja väestöpohjia. Perusterveydenhuollossa ongelmat ovat kärjistyneet viimeksi kuluneen 10 voden aikana. Vuonna 2000 pääsi maassamme silloisen omalääkäri- ja väestövastuujärjestelmän puitteissa yli 80 % lääkärin hoitoa tarvitsevista potilaista terveyskeskuslääkärin ajanvarausvastaanotolle alle kahdessa viikossa. Hoitoon pääsy on nyt merkittävästi heikentynyt. Tämä on tapahtunut 2000-luvulla. Se ei johdu sairaanhoitopiireistä. 1990-luvulla
erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto kehittyivät myönteisesti yhteistyössä ja rinnakkain. Perusterveydenhuollon 2000-luvulla ilmenneet ongelmat ovat pitkälti seurausta pienten väestöpohjien ja hajanaisuuden mukanaan tuomista johtamisongelmista, lääkäreiden perusterveydenhuollon työn järjestämiseen liittyvistä haasteista ja samanaikaisesta työterveyshuollon ja yksityisen terveydenhuollon vetovoiman kasvamisesta. Perusterveydenhuollon ongelmat on mitä pikimmin ratkaistava. Kannatamme erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ja niihin läheisesti kytkeytyvien sosiaalipalveluiden yhteistä järjestämistä laajalla väestöpohjalla. Siitä on jo olemassa hyviä esimerkkejä ja myönteisiä kokemuksia. 1. Sote-alueen toteuttaminen lähes yksinomaan vastuukuntamallilla johtaa useisiin ongelmiin. Osa niistä on valtiosääntöoikeudellisia, osa toiminnallisia. Vastuun jakautuminen vastuukunnan ja sen organisaatioon kuuluvan kaikkien kuntia edustavan sote-elimen kesken on epäselvää. Palveluiden järjestäminen, siihen liittyvä talous, poliittinen päätösvalta ja kaikki keskeiset tehtävät ovat sote-elimellä. Se muistuttaa paljon enemmän kuntayhtymää kuin nykyisten vapaaehdtoisten vastuukuntamallien hallintorakenteet. Mikä on vastuukunnan rooli? Koko sote-alueen kaikkien kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön siirtyminen vastuukunnille ja kiinteistöjen, tilojen ja laitteiden siirtyminen erillisille kuntayhtymille (nykyiset sairaanhoitopiirit) synnyttää erikoisen tilanteen. Maakuntien keskuskaupunkien henkilöstöstä 80 % olisi sote-henkilöstöä, mikä heijastuisi vaikeasti arvioitavissa olevalla tavalla keskeisten kaupunkien muiden tehtävien toteuttamiseen. 2. Kuntayhtymämalli erikoissairaanhoidossa ja muussa terveydenhuollossa on osoittanut toimivuutensa. Julksuudessa toistuvasti esitetty väite kustannusten "karkaamisesta" ei perustu tosiasioihin. Erikoissairaanhoidon osuus kuntien menoista on tällä hetkellä yhden (1 %) prosenttiyksikön suurempi kuin 20 vuotta sitten. Tälle samalle jaksolle ajoittuu mm. hoitotakuulainsäädöntö ja vaativan erikoissairaanhoidon erittäin tuloksellinen teknologinen kehitys (uudet lääkkeet, hoitomuodot, diagnostiikka jne.) Nimenomaisesti erikoissairaanhoidon järjestämisen laajapohjaisuus on mahdollistanut toiminnan keskittämiset ja rationalisoinnit, Kuntayhtymämallin tulee olla tulevaisuudessakin aina käytettävissä oleva tasavertainen vaihtoehto, kuten Suomen Kuntaliiton edustajat järjestämislakityöryhmän raporttiin jättämässään täydentävässä lausumassa toteavat. 3. Yliopistolliset sairaalat tuottavat palvelujaan sekä alueellisesti että valtakunnallisesti, Niissä turvataan myös tulevaisuuden sairaanhoito kouluttamalla lääkäri- ja hoitohenkilökuntaa sekä tekemällä lääketieteellistä tutkimusta. Ne ovat olennainen osa maamme viiden lääketieteellisen tiedekunnan infrastruktuuria. Yliopistosairaaloiden tulee toimia kuntayhtymämuotoisina ja niiden hallinnossa tulee myös yliopistoilla olla edustus.