SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS POHJOISSAAMEN KIELI II, KESKITASO 10 ov (400h) Pohjoissaamen kieli I, perustaso 10 ov tai vastaava suoritettuna Learnlinc-etäopetusjärjestelmässä alkaen viikolla 33/2011 Opintokokonaisuus sisältää 10 opintoviikkoa verkko-oppitunteja (200 h) sekä opiskelijan itsenäistä työskentelyä (200h). Ensimmäinen koulutuskerta sisältää perehdytyksen etäopiskeluun. Tavoitteet Koulutuksen kielellisenä tavoitteena on antaa opiskelijoille hyvä kirjallinen ja suullinen taito pohjoissaamen kielessä, valmiudet käyttää saamen kieltä erilaisissa arkielämän viestintätilanteissa ja valmiudet suorittaa yleisten kielitutkintojen saamen kielen keskitason tutkinto. Saamen kielen tutkinto järjestetään kerran vuodessa. Tutkintopäivä on heti tämän koulutuksen päätyttyä 14.4.2012. Koulutuksen tavoitteena on myös antaa opiskelijoille tietoa saamelaisten historiasta, saamelaisesta perinteistiedosta, nykykulttuurista ja yhteiskunnallisista erityispiirteistä, jotka liittyvät saamelaisten asemaan vähemmistö- ja alkuperäiskansana. Kohderyhmä Toteutus Opintojen laajuus on 10 ov ja ne koostuvat pohjoissaamen kielen (9 ov) ja saamelaisen kulttuurin (1 ov) opinnoista. Opetuskielenä on pohjoissaame ja suomi. Koulutus on tarkoitettu kaikille saamen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille. Koulutuksen opetusohjelma on suunniteltu siten, että se sopii työelämässä saamen kielen ja kulttuurin osaamista tarvitseville sekä jatko-opintoja suunnitteleville. Koulutus sopii mm. kuntien ja valtion henkilöstölle, muille julkisoikeudellisia tehtäviä saamelaisalueella hoitaville viranhaltijoille, työntekijöille sekä luottamusmiehille. Kurssi toteutetaan etäopintoina Learnlinc-etäopetusjärjestelmässä. Vaatimuksia osallistumiseen: tietokone, internetyhteys (laajakaista) ja headsetit (sankaluuri). Lisätietoja opiskeluympäristöstä: http://ilinc.tokem.fi tai tero.riskila@sogsakk.fi, puh. 040 733 3636. Lisäksi opinnoissa hyödynnetään Moodle-oppimisalustaa ja sosiaalisen median mahdollisuuksia. Yleiset kielitutkinnot Pohjoissaamen kielessä voi suorittaa perus, keski- tai ylimmän tason yleisen kielitutkinnon. Tutkinnossa on seuraavat osat: puheen ja tekstin ymmärtäminen, puhuminen, kirjoittaminen, rakenteet ja sanasto. Saamen kielen tutkinto järjestetään kerran vuodessa.
Tutkinnon suorittamalla voi osoittaa virallisesti kielitaitonsa. Tutkintotodistusta voi käyttää esimerkiksi työ- tai opiskelupaikan hakemiseen. Tutkinnot ovat maksullisia, hinta riippuu valitusta tutkinnosta ja sen tasosta. Yleiset kielitutkinnot ovat aikuisille suunnattuja kielitaitotutkintoja. Tutkinnot mittaavat kielen osaamista sellaisissa käytännön tilanteissa, joissa aikuinen joutuu puhumaan, kuuntelemaan, kirjoittamaan tai lukemaan jotakin vierasta kieltä - joko Suomessa tai ulkomailla. Yleiset kielitutkinnot ovat kansallisia ja virallisia kielitutkintoja, niiden kehittämistyöstä vastaavat Opetushallitus sekä Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Tietoa kielitutkinnoista, tutkintopäivistä ja -paikoista, ilmoittautumisesta ja tutkintomaksuista löydät soitteesta www.oph.fi/yleiset_kielitutkinnot. Sivuilta löydät myös kielitutkintojen taitotasokuvaukset. Testiin voi käydä tuttumassa Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen sivuilta www.jyu.fi/hum/laitokset/solki Yleiset kielitutkinnot. Sivuilla on myös ohjeita testiin tulijoille. Lisätietoja: Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanslia (016) 671 233 Paikka ja aika Osanottajamäärä Opinnot käynnistyvät Learnlinc-järjestelmässä viikolla 33/2011 ja päättyvät viikolla 15/2012. Opetusaika on alustavien suunnitelmien mukaan maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 17.00-19.30. Opintojen alkaessa järjestetään lähikokoontuminen joko 19.8. tai 20.8.2011 Ijahis Idja tapahtuman aikaan. Toinen kokoontuminen on Skábmagovat elokuvafestivaalien aikaan vuoden 2012 puolella. Kurssille otetaan 15 opiskelijaa hakemusten perusteella. Opettaja Ellen Pautamo ellen.pautamo@sogsakk.fi, puh. 040 7644612 Kustannukset Tiedustelut Hakeminen Opiskelija kustantaa itse tarvittavat oppimateriaalit. Eeva-Liisa Rasmus, erasmus@sogsakk.fi, puh. 040 723 69 22 tai toimistolta puh. 040 723 7309 Tietoa myös osoitteessa Hakemukset täytetään 17.6.2011 mennessä osoitteessa www.sogsakk.fi Opiskelijavalinnat tehdään viikolla 25. Valituille ilmoitetaan sähköpostitse.
POHJOISSAAMEN KIELI II, KESKITASO 10 ov (400h) Opetussuunnitelma Opintokokonaisuus Koulutuksen laajuus on 10 opintoviikkoa ja se koostuu pohjoissaamen kielen (9 ov) ja saamelaisen kulttuurin (1 ov) opinnoista. Kurssit muodostavat kokonaisuuden, joissa käsitellään erilaisia arkielämän aihepiirejä. Saamelaiskulttuurin opetus etenee kielen opetuksen rinnalla. Kurssien kuvaukset Saame X-XII laajuus oppimistavoite Aihealueet Toteutustavat 4 ov Opiskelija osaa keskustella ja kirjoittaa saamen kielellä. Hän osaa soveltaa aikaisemmin oppimaansa tietoa suulliseen ja kirjalliseen kielenkäyttöön ja kehittää sanavarastoaan. Hän osaa lukea vaativampia tekstilajeja saameksi ja osaa kirjoittaa ja keskustella saameksi niiden pohjalta. Eri teemojen ympärille rakennettuja ohjattuja keskustelu- ja kirjoitusharjoituksia ja lyhyitä, valmisteltuja suullisia esityksiä eri aiheista. Painopiste on arki- ja työelämään liittyvässä kielenkäytössä. Keskusteluharjoituksiin valmistaudutaan etukäteen mm. kokoamalla käsiteltävien aihepiirien sanastoa. Opiskelija kirjoittaa kurssin aikana saameksi kirjoitelmia ja referaatteja, jotka käsitellään tunneilla. Jokapäiväinen elämä: Opiskelija pystyy kertomaan jokapäiväisestä elämästään sekä kysymään toisten elämäntavoista, pääuutistapahtumista ja kulttuurista: elämäntavat (omat ja yleiset), kulutustavarat ja ruoat, ajankohtaiset tapahtumat (ymmärtäminen), joukkoviestimet. Työ: oma ammatti, ammattiala ja lähialat, palkkaus, arvostus, ilmapiiri ja työssä viihtyminen, urakehitys ja uratoiveet, työturvallisuus ja ergonomia, vaaratekijät, työllisyys ja työttömyys, ammattiyhdistystoiminta (palkat ja työsuhde-edut), kokoukset ja neuvottelut. Oppitunnit, harjoitukset ja omatoimista harjoittelua ja perehtymistä kirjallisuuteen. Oppi- ja oheismater. Länsman, Helmi 2006: Cealkke dearvvuođaid 3; Aikio, Ante: Pohjoissaamen jatkokurssi, opetusmoniste; Sammallahti, Pekka 1989: Sámisuoma-sámi sátnegirji, Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja; Kirsi Paltto ja Jan Skoglund Paltto 2005: Mu uhca giellaoahpaš; Magga, Elna 2004: Oanehis giellaoahppa, Lyhyt kielioppi; Pope. Kirsten Sárá, Máret 2004: Eatnigiella, Giellaoahpu váldogirji; Nickel, Klaus Peter 1990: Samisk grammatikk; muu oppitunneilla käytettävä oppimateriaali; filmit
Suoritustavat Kirjallinen ja/tai suullinen koe ja harjoitukset. Arviointi 1 3 Opetuskieli Pohjoissaame ja suomi. Saame XIV- XVIII laajuus Oppimistavoite Aihealueet Toteutustavat Oppimateriaali 5 ov Opiskelija syventää aikaisemmin oppimaansa tietoa ja soveltaa sitä suulliseen ja kirjalliseen kielenkäyttöönsä. Hän kehittää tietoisesti sanavarastoaan ja osaa hakea itsenäisesti tietoa saamenkielisistä lähteistä. Hän tuntee myös saamen kielen sananmuodostusopin perusperiaatteita. Eri teemojen ympärille rakennettuja ohjattuja keskustelu- ja kirjoitusharjoituksia ja kielioppia. Opiskelija pitää esitelmän valitsemastaan aiheesta. Esitelmään valmistaudutaan etukäteen mm. kokoamalla käsiteltävien aihepiirien sanastoa. Painopiste on (saamelaiseen) yhteiskuntaan, ympäristöön ja maan- ja kulttuurintuntemukseen liittyvässä kielenkäytössä. Ympäristö ja maantuntemus: Osallistujan tulee pystyä kuvaamaan omaa maataan ja sen ympäristöoloja. Lisäksi tulee tuntea tärkeimpiä kohdekielisen alueen piirteitä ja pystyä kysymään niistä lisää, esim. luonto, ympäristö ja ympäristönsuojelu, ympäristöuhat, väestö, elinkeinot, sää, ilmasto, vuodenajat, luonnonvarat Yhteiskunta: Osallistujan tulee pystyä välittämään ja vastaanottamaan tietoa oman ja toisen maan yhteiskuntajärjestelmästä, esim. väestö (enemmistöt, vähemmistöt), maan sijainti (naapurimaat, kansainväliset yhteydet), koulutusjärjestelmä (tavoitteet, tehtävät, erilaiset oppilaitokset jne.), uskonnot ja maailmankatsomukset, kieliolot, poliittinen järjestelmä (kansanedustuslaitos, hallitus ja valtion päämies, valtion ja kuntien hallinto, luottamusmiehet, virkamiehet), historia (keskeiset vaiheet ja niiden vaikutukset), talouselämä (tärkeimmät elinkeinot, työmarkkinat, yksityinen kulutus, julkinen talous, verotus, markkinatalous, EU ja globaalistuminen), sosiaaliturvajärjestelmä (hyvinvointiyhteiskunta, tuki kansalaisille), oikeusturvajärjestelmä (oikeuslaitos, ihmisoikeudet, lainsäädäntö), tasa-arvo (sukupuolten ja alueiden välinen, enemmistöt ja vähemmistöt), kulttuuri. Oppitunnit ja suulliset ja kirjalliset harjoitukset. Länsman, Helmi 2008: Cealkke dearvvuođaid 4; Aikio, Ante: Pohjoissaamen jatkokurssi, opetusmoniste; Sammallahti, Pekka 1989: Sámi-suoma-sámi sátnegirji, Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja; Kirsi Paltto ja Jan Skoglund Paltto 2005: Mu uhca giellaoahpaš; Magga, Elna 2004: Oanehis giellaoahppa, Lyhyt kielioppi; Pope. Kirsten Sárá, Máret 2004: Eatnigiella, Giellaoahpu váldogirji; Nickel, Klaus Peter 1990: Samisk grammatikk; muu oppitunneilla käytettävä oppimateriaali; filmit
Suoritustavat Esitelmä, kirjallinen ja/tai suullinen koe ja harjoitukset. Arviointi 1 3 Opetuskieli Pohjoissaame ja suomi. Saamenkulttuuri Laajuus Oppimistavoite Oheismateriaali 1 ov Opiskelija syventää saamelaiskulttuurin tuntemustaan ja tietää myös Norjan, Ruotsin ja Venäjän saamelaisista. Lisäksi opiskelija tietää alkuperäiskansayhteistyöstä. Saamelaisalueen historia, saamelaisten suullinen kertomaperinne ja nykytaide, saamelaisalueen elinkeinot ja yhteiskuntapolitiikka, saamelaisten maailmankuva, uskomukset ja uskonto, saamelaisten luontosuhde / tämän päivän ekologiset kysymykset, kammi- ja kotaasumisesta nykyaikaisiin kyliin, saamelainen esinekulttuuri, ruoat ja ruokailuun liittyvä tapaperinne, saamelaiset Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä, alkuperäiskansayhteistyö Pennanen, Jukka Näkkäläjärvi, Klemetti 2000: Siiddastallan, Siidoista kyliin. Inarin saamelaismuseon julkaisuja n:o 3. Pohjoinen; Sokki, Risten 2000: Gal rieban guoddá suvlli eahkedii. Davvi Girji o.s; Hætta, Inga Laila ja Hætta Karvik, Inga 1996: Ruoktumet. Davvi Girji o.s; Anarâš kalender 2010; Lehtola, Veli-Pekka 1997: Saamelaiset, historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi; Labba, Per Stefan Solbakk, Aage Holmberg, Veikko 1987: Sámás 1 3; Aikio, Samuli 1985: Katsaus saamelaiseen historiaan. Kirjassa Lappi IV: Saamelaisten ja suomalaisten maa. Hämeenlinna, sivut 41 103; Linkola, Martti 1985: Saamelaisten poropaimentolaisuuden vaiheet. Kirjassa Lappi IV: Saamelaisten ja suomalaisten maa. Hämeenlinna, sivut 167 177; Embuske, Matti 2003: Lapin asuttamisen historia. Kirjassa Lappi: maa, kansat, kulttuurit (Toim. Ilmo Massa ja Hanna Snellman). SKS. Helsinki, sivut 39 63; Kuokkanen, Rauna 2007: Saamelaiset ja kolonialismin vaikutukset nykypäivänä. Kirjassa Kolonialismin jäljet, Keskustat, periferiat ja Suomi (Toim. Joel Kuortti, Mikko Lehtonen ja Olli Löytty). Gaudeamus. Helsinki, sivut 142 155; Seurujärvi-Kari, Irja 2005: Saamen kieli ja saamelaisten kielelliset oikeudet 2000-luvulla. Kirjassa Monikielinen Eurooppa. Kielipolitiikkaa ja käytäntöä (Toim. Riitta Pyykkö ja Marjut Johansson. Gaudeamus). Helsinki, 338 363; Näkkäläjärvi, Klemetti 2008: Saamenkielilain toteutuminen vuosina 2004 2006. Kertomus saamen kielilain toteutumisesta. Saamen kielineuvosto/saamen kielen toimisto. Saamelaiskäräjät. Inari, sivut 1, 8, 10 53, 359 371; Aikio, Annukka ja Aikio, Samuli 1978: Lentonoidan poika. WSOY, Helsinki; Saamelaisia satuja: Nettiartikkelit kolttasaamelaisista http://www.siida.fi/saamjiellem/suomi/ tieto_etusivu.html ja inarinsaamelaisista http://www.siida.fi/anaras/yleistietoa/ yleistietoa.html; Solbakk, Aage 1994: Sámi historjá 1, Áigodat 1600 1751. Davvi Girji
o.s; Solbakk, Aage 1997: Sámi historjá 2, 1751 rájes dálá áigái. Davvi Girji o.s, Kárášjohka; Eriksen Leif: Sámiid historjá 1850 rádjái. Davvi Girjo o.s, Kárášjohka; Aikio; Samuli 1992: Olbmot ovdal min, Sámiid historjá 1700-logu rádjái. Girjegiisá; Solbakk, aage 1993: Sápmelaččat. Sámi Instituhtta. Davvi Girji o.s; Kuokkanen, Rauna 2009: Boaris dego beana, Eamiálbmogiid diehtu, folosofiijat ja dutkan. Čálliid lágadus; Aira, Vivian 2003: Sápmi: Ofelaš. Davvi Girji o.s; Solbakk, John T. 2006: The Sami People: Davvi Girji o.s; Jernsletten, Regnor 2006: Sámi historjá, Davviriikkain 1850 rájes otnážii. Čálliid lágádus; Lemet-Jon Aage ja Lemet-Jon Ivvár: Kulturmáhttu, Árbevierut ja erohusat. Čálliid lágádus; Helander-Renvall, Elina 2006: Silde, Saamelaisten myyttejä ja tarinoita. Oy Sevenprint Ltd; filmit ja elokuvat; muu oppitunneilla jaettava materiaali. Suoritustavat Aktiivinen osallistuminen oppitunneille, harjoitukset, mahdolliset saamelaiskulttuuritapahtumat, koe ja esitelmä. Arviointi 1 3 Opetuskieli Suomi ja pohjoissaame.